Tutkimuspisteiden pintakerros on humusta ja täyttömaata noin 0,2...1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta.

ITIKAN KEVYEN LIIKENTEN SILTA, SEINÄJOKI RAKENNUSSUUNNITELMASELOSTUS SILLAN YLEISKUVAUS SILTAPAIKKA: Sillan rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen kaupungissa Itikanmäen eteläpuolella, jossa uudelle kevyen liikenteen väylälle sijoittuvat silta ylittää Kantatien 67 (ennen Vt19). Siltapaikalla on tehty nykyisten rakenteiden ja maaston mittauksia sekä pohjatutkimuksia. Tutkimuspisteiden sijainti ja korkeusasema on mitattu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmässä N2000. Tutkimuspisteiden pintakerros on humusta ja täyttömaata noin 0,2...1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tuen T1 kohdalla pintakerroksen alla on hyvin tiivistä silttimoreenia noin 7,3 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tuen T2 kohdalla pintakerroksen alla on noin 0,6...1,2 metriä paksu kerros keskitiivistä ja hyvin tiivistä täyttömaata. Tämän jälkeen pohjamaa tiivistyy tiiviiksi ja hyvin tiiviiksi täyttömaaksi, siltiksi, silttimoreeniksi ja moreeniksi. Pohjavesipinta havaittiin tutkimushetkellä 7.12.2015 pohjavesiputkessa tasolla +38.46. RAKENNETTAVA SILTA: Kevyen liikenteen väylän vaakageometria on sillan kohdalla kaareva R=75m. Itikanmäeltä päin lähestyttäessä kevyenliikenteen väylän pystygeometria on sillan kohdalla ensin nousevalla 3,6% kaltevuudella, joka loivenee 2,4% kaltevuuteen. Sillan keskivaiheilla pystygeometria on kaarella S=500m ja tämän jälkeen laskevalla 3,8% ja lopulta 4,6% kaltevuudella. Sillan kohdalla väylässä on yksipuolinen 2,5% poikittaiskaltevuus. Alittavan väylän alikulkukorkeus on sillan kohdalla 5,0m. Sillan hyödyllinen leveys HL=4,5 m ja sillan jännemitta keskiviiva pitkin on 50,0m. Vinous on 0 gonia. Silta on tyypiltään teräksinen betonikantinen kaarisilta. Betonikansi tukeutuu kotelorakenteisten teräspoikkipalkkien (WB500-10-15x300/50) välityksellä pyöreään kannen tasossa olevaan teräspalkkiin (Ø813x20), joka tukeutuu teräskaareen (Ø914) vetotankojen välityksellä. Vetotangot kiinnityshaarukallisia Ø48mm S460N. Vetotango varustetaan ±60mm säätömuhvilla. Vetotangot ovat kuumasinkittyjä. Vetotangot maalataan, värisävy RAL9001. Teräskaaren seinämävahvuus on kaaren juuriosassa 50mm ja muualla 40mm. Poikkipalkkeja yhdistää kotelorakenteiden teräspalkki (WB500-12-15x500/50). Kannen poikkisuuntaisina diagonaaleina toimivat putkipalkit 200x200x12,5. Teräskaari sijaitsee sillan itäpuolella noin 60 kulmassa vaakatasoon nähden. Kansi on vaakageometrialtaan R=75m kaarella, minkä seurauksena vetotangot sijaitsevat vinossa kulmassa teräskaaren keskilinjaan nähden. Kaari liittyy päätytuilla jäykästi pyöreään poikkipalkkiin (Ø914x50). Betonikansi valetaan vaarnatappien välityksellä jäykästi kiinni teräsrakenteeseen. Betonikansi ja teräsrakenne toimivat valmiissa rakenteessa liittorakenteena. 1 21.3.2016 Ponvia Oy

Sillan alusrakenteina ovat maatuet, joihin silta tukeutuu laakereiden välityksellä. Tuella T2 sijaitsee kiinteä laakeri. Sillan pituussuuntaisen liikkeen mahdollistava liikuntasaumalaite on sijoitettu tuelle T1. Kannen ja maatuen liitos varustetaan tuella T2 massaliikuntasaumalla. Sillan kummatkin maatuet varustetaan 3m siirtymälaatoilla. SILLAN RAKENTAMINEN: Teräsrakenne voidaan valmistaa useasta lohkosta, jotka kootaan ja hitsataan yhteen rakennuspaikalla sääsuojassa. Teräsrakenne asennetaan lopulliseen asemaansa telineiden ja nostureiden avulla. Sillan teräsrakenteen vaatimat telineet ja työtasot perustetaan maanvaraisesti. Sillan konepajapiirustukset laaditaan sen jälkeen kun sillan teräsrakenteen asentamistapa on suunniteltu yhteistyössä urakoitsijan ja konepajan kanssa. Teräsrakenteen asennussuunnitelmassa täytyy huomioida rakenteen stabiliteetti rakentamisen eri vaiheissa. Valmis teräsrakenne ilman betonikantta pyrkii kaatumaan kaaren puolelle. Valmis rakenne tarvitsee betonikannen omanpainon, jotta rakenne ei pääsy kaatumaan. Tämä täytyy huomioida työn aikaisten tuentojen/kiinnitysten suunnittelussa. Betonisen kansilaatan muotit tulee tukea vain laakeroidun sillan teräsrakenteisiin, jotta betonikannen omapaino tulee teräsrakenteen kannettavaksi. RUNKOMITTAUKSET: Siltasuunnitelman koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmä N2000. Sillan asema ja rakennusosien sijoitus on esitetty koordinaateiltaan määrättyjen pääpisteiden ja tielinjan paalutusmittojen avulla. Pääpisteiden koordinaatit on esitetty sillan yleispiirustuksessa. RAKENTEIDEN LAATUVAATIMUKSET: Rakentamisessa noudatetaan yleisiä laatuvaatimuksia, jotka perustuvat InfraRYL:n yleisiin laatuvaatimuksiin: Osa 1 Väylät ja rakenteet Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Selostetekstissä esiintyviä merkintöjä: SILKO Siltojen korjaus yleisohjeet, TIEL BY 40 Betonipinnat, Suomen Betoniyhdistys Siltojen tukitelineet 2007 TIEH 2000023-v-08. Sillan geotekninen suunnitteluohje. Sillat ja muut taitorakenteet. Liikenneviraston ohjeita 11/2012. Eurokoodin soveltamisohje. Geotekninen suunnittelu - NCCI 7. SFS-EN 1997-1. Geotekninen suunnittelu. Osa 1: yleiset säännöt. Silta kuuluu seuraamusluokkaan CC2 ja rakennussuunnitelmat on laadittu eurokoodin mukaan. Siltapaikkaluokka on II. Liikennekuorma: KL / 5.9.2014 Alittavalta väylältä tuleva törmäyskuorma kanteen 200kN. 2 21.3.2016 Ponvia Oy

1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Siltapaikan maaperäkuvaus ja pohjaolosuhteet sekä perustaminen esitetään sillan piirustuksissa ja pohjatutkimusraportissa. 2220 LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Sillan etuluiskiin asennetaan betonikiviverhous SILKO 2.914 mukaisesti. 3310 SÄHKÖN- JA TIEDONSIIRTORAKENTEET Sillan kansilaatta varustetaan 6xM75 varausputkella. Sillan päässä varausputket ohjataan muovikaivoihin. Alittavan väylän valaistuksen vaatimat putkitukset JM50 viedään kansilaatassa ja kaapeli ohjataan muovikaivoon sillan päissä. 3360 VALAISIMET Sillan valaisimet tai valaistuksen sähköistys eivät kuulu urakkaan. Rakenteessa varaudutaan valaistukseen asentamalla alittavan väylän valaistukseen käytettävän valaisimen kiinnitysosat ja JM50 varausputki valaisimen kohdalle. JM50 varausputkea käytetään ulkona rakenteesta tulevan valaisimen kohdalla ja se varustetaan vetolangalla. 4000 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT 4200 SILLAT 4201 SILTOJEN MAA- JA POHJARAKENTEET 4201.2 Kaivu- ja louhintatyöt 4201.2.1.2 Tekninen työsuunnitelma Kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista on laadittava tekninen työsuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. Tuen T1 vieressä sijaitsee autokatos. Sillan perustusten vaatima kaivuu tuetaan maahan ankkuroidulla teräsponttiseinällä erillisen suunnitelman mukaisesti. 4201.3 Täytöt 4201.3.3 Täyttöjen tekemisen laatuvaatimukset 4201.3.3.2 Siltojen peruskuopan ja taustan täyttö Peruskuopan ja taustan täyttö tehdään siltaan liittyvän ajoradan alapuolisella osalla jakavan kerroksen vaatimukset täyttävällä murskeella tai soralla kerroksittain tiivistäen. Levykuormituskokeen E1 on oltava vähintään 60 MN/m2 ja suhteen E2/E1 < 2,2. Täyttö ei saa vahingoittaa betonipintoja eikä niiden mahdollisia kosteuseristyksiä. Muualla kuin edellä määritetyissä tapauksissa voidaan peruskuopan ja taustan täyttö tehdä myös jakavan kerroksen vaatimukset täyttävästä sorasta. 4207 SILTOJEN PERUSLAATAT Peruslaatat valmistetaan rakenneluokan 3 mukaan, alusrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla ja ominaisuuksilla. Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS 1268 3 21.3.2016 Ponvia Oy

vaatimukset täyttävää betoniterästä. Suojaavan betonipeitteen nimellispaksuus on peruslaatan alapinnassa 100 mm ja muissa pinnoissa 50 mm koskien myös työteräksiä. 4210 SILTOJEN TUKIRAKENTEET 4210:1:01 Betonirakenteet Tukirakenteet valmistetaan toteutusluokan 3 mukaan, alusrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla. Betonipintojen laatuluokat ja muut suojausvaatimukset on esitetty kootusti kohdassa 4250. 4210:1:02 Muotit ja telineet Muottimateriaalina käytetään mitallistettua tai hienosahattua raakaponttilautaa, joka asennetaan sahapuoli betoniin päin. Päätytuilla pystypinnoissa laudoitus asennetaan pystysuoraan ja reunapalkeissa vaakasuoraan. 4210:1:03 Raudoitteet Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS 1268 vaatimukset täyttävää betoniterästä. 4220 SILTOJEN PÄÄLLYSRAKENTEET 4221:1 Muotit ja telineet Muottimateriaalina käytetään mitallistettua tai hienosahattua raakaponttilautaa, joka asennetaan sahapuoli betoniin päin. Laudoitus asennetaan kansilaatassa ja reunapalkeissa sillan suuntaan. Telineistä ja muoteista laaditaan erilliset suunnitelmat, joissa kulkuaukkovaatimukset on otettu huomioon. Kulkuaukkovaatimukset on esitetty urakkaohjelmassa. Kulkuaukkojen suunnittelussa tulee noudattaa julkaisua Siltojen tukitelineet 2007 TIEH 2000023-v-08. 4221:2 Raudoitteet Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS 1268 vaatimukset täyttävää betoniterästä. Suojaavan betonipeitteen nimellispaksuus on reunapalkeissa 45 mm laatassa 40 mm. Suojaetäisyydet koskevat myös työteräksiä. Työterästen käyttö on kielletty reunapalkeissa. 4221:4 Betoni Päällysrakenne valmistetaan rakenneluokan 3 mukaisesti, päällysrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla ja ominaisuuksilla. Betonipintojen laatuluokat ja suojausvaatimukset on esitetty kootusti kohdassa 4250. 4 21.3.2016 Ponvia Oy

4223 Teräsrakenteen päällysrakenteessa Teräsrakenteiden pintakäsittelynä on maalaus. Maalausjärjestelmä on LIVI A.1 mukainen järjestelmä EPZn(R)EPPUR 320/5-FeSa2½. Maalin värisävy on kerman valkoinen RAL9001. Kuumasinkittyjen vetotankojen maalausjärjestelmä on LIVI C.2 (EPPUR 160/3-FeZnSaS) Putkien materiaali on S 355 J2H, EN-10219 Muut teräsosat ovat S355N, EN-10025-3 mukaan Tärkeimmät noudatettavat normaalimääräykset ovat: 1. Standardi SFS-EN 1090-2, Teräs- ja alumiinirakenteiden valmistus 2. Teräsrakenteiden toteutus NCCI T 3. Kuumavalssatut rakenneteräkset, SFS-EN 10025 Osat 1-6 4. Metallituotteiden ainestodistukset, SFS-EN 10204 5. Kuumavalssatut teräslevyt. Mitta- ja paksuustoleranssit, SFS-EN 10029 6. Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu SFS-EN ISO 9013 7. Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket, SFS-EN 10219 Osat 1-2 8. Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus. Hitsiluokat. SFS-EN ISO 5817 9. Hitsaus. Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus SFS-EN 287-1 10. Hitsausaineet. Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoterästen puikkohitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 2560 11. Hitsaus ja sen lähiprosessit. Railomuodot. Osa 1:Terästen puikko-, metallikaasukaari-, kaasuhitsaus. TIG- ja sädehitsaus, SFS-EN ISO 9692-1 12. Valurauta- ja teräskappaleiden kuumasinkkipinnoitteet. Spesifikaatiot ja testausmenetelmät. SFS- EN ISO 1461 13. Kiinnittimet. Kuumasinkkipinnoitteet; SFS-EN ISO 10684 14. Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä, SFS-EN ISO 12944 Osat 1-8 15. InfraRYL 42001, Sillat, yleinen osa 16. Muut voimassa olevat säännökset ja viranomaisten määräykset ja ohjeet Piirustuksissa esitetään kaikki valmistuksessa tarpeelliset päämitat, liitokset ja teräslaadut. Annetut mitat ovat teoreettisia mittoja +20º C lämpötilassa. Mahdolliset hitsaussaumojen vaatimat toleranssit ja hitsausten aiheuttamat muodonmuutokset on erikseen otettava huomioon. Piirustuksissa mahdollisesti esiintyvistä epäselvyyksistä ja puutteellisuuksista on asian korjaamiseksi ilmoitettava välittömästi tilaajalle ja rakennesuunnittelijalle. 1 TERÄSRAKENTEET 1.1 Rakenteiden toteutusluokka Teräsrakenteiden toteutusluokka on EXC2. 1.2 Valmistussuunnitelma 5 21.3.2016 Ponvia Oy

Valmistuksesta on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma kirjallisesti NCCI T luku 3.2 mukaisesti. Valmistussuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla hyvissä ajoin ennen konepajatöiden aloitusta. 1.3 Tuotteet ja materiaalit Piirustuksissa on annettu standardien SFS-EN 10025, SFS-EN 10219 ja SFS-EN 10149 mukainen teräslaatu. Teräslaadun muuttamiseen on saatava tilaajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyminen. Materiaaleista on esitettävä standardin SFS-EN 10204 mukaisena ainestodistuksena vastaanottotodistus SFS-EN 10204-3.1. Teräslevyn pinnan laatuluokan on oltava vähintään standardin SFS-EN 10163-2 mukaisesti A/2. Ruuvien lujuusominaisuudet ovat standardin SFS-EN ISO 898-1 ja muttereiden lujuusominaisuudet ovat standardin SFS-EN 20898-2 mukaiset. Ruuveista ja muttereista on pystyttävä osoittamaan valmistajan laatuvakuutus. Kuumasinkittävissä osissa on teräksen piipitoisuus oltava 0,15-0,25 %. 1.4 Osien valmistus Osien katkaisuun voidaan käyttää polttoleikkausta. Polttoleikkauspinnan kohtisuoruuden ja kaltevuuden toleranssille u käytetään aluetta 3 ja profiilisyvyyden keskiarvolle R z5 käytetään aluetta 3 (SFS-EN ISO 9013) ja nimellismittojen toleranssiluokka on 2. Leikkausjälkeä saa parantaa hiomalla. Polttoleikatuista pinnoista tulee poistaa polttoleikkauskuona esim. kevyesti hiomalla. Railojen viisteet muotoillaan standardin SFS-EN IS0 9692-1 mukaan. Railon valmistuksen vaatimia työvaroja ja ilmarakoja ei ole rakennesuunnitelmien mitoissa otettu huomioon. 1.5 Hitsaaminen Hitsauksesta on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma NCCI T luvut 3.6 ja 3.11.4 mukaisesti. Hitsaussuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla. Hitsaustyö suoritetaan hyvää konepajakäytäntöä noudattaen. Hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN 287-1 mukainen pätevyys tai jonkun muun standardin mukainen vastaava pätevyys. Lisäaineina on käytettävä standardin (SFS-EN 13479) mukaisia aineita, joiden lujuusluokka ja laatu on valittava perusaineen lujuus- ja laatuluokan mukaan. Piirustuksissa annetuista hitsivahvuuksista ei saa tinkiä. Liikaa hitsausta on toisaalta myös vältettävä. Ellei piirustuksessa ole merkintää hitsien pituudesta, tehdään se ko. liitettävän osan pituudelle. Jäykisteiden ja osien jatkohitsauksen oikeaan työjärjestykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 6 21.3.2016 Ponvia Oy

1.6 Hitsausliitosten laatuvaatimukset ja tarkastustoimenpiteet Kaaren ja kannen pääpalkin jatkoshitsien sekä liitoshitsit päätypoikkipalkkeihin hitsien hitsiluokka on B, SFS-EN ISO 5817. Muutoin hitsausluokka on C, SFS-EN ISO 5817. Kaikille B hitsiluokan hitseille tehdään 100%:sti ultraäänitarkastus. Poikkipalkkien liitoksista pääpalkkiin ultraäänitarkastetaan 10% Muille hitseille tehdään silmämääräinen tarkistus. Tarkastajalla tulee olla standardin SFS-EN 473 tason 2 mukainen tai vastaava pätevyys NDT-tarkastuksiin. Tarkastus ja raportointi tehdään seuraavien standardien mukaan: Ultraäänitarkastus SFS-EN ISO 17460 tarkastustaso B, hyväksymisperuste SFS-EN ISO 11666 hyväksymisraja 2 ja mahdollisten hitsausvirheiden tyypit SFS-EN ISO 23279 mukaan. Tarkastuksen tulokset esitetään tilaajalle, ennen kuin hitsejä aletaan korjata. Tarkastuspöytäkirjat ja mahdolliset poikkeamaraportit liitetään laaturaporttiin. Kaikissa liitoksissa suoritettavan silmämääräisen tarkastuksen lisäksi suoritetaan tarvittaessa ultraäänitarkastuksia, mikäli ne silmämääräisen tarkastuksen perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Alueilla, joissa hitsien ultraäänitarkastus ei sovellu voidaan käyttää magneettijauhetarkastusta. Virheelliseksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava ja tehtävä uudelleen. 3.6 Terästyön laatuaste ja kulmien pyöristys Terästyön laatuaste on P2 standardin SFS-EN ISO 8501-3 mukaisesti ja alla olevassa taulukossa (NCCI T kohta 3.9.2) esitetyin poikkeuksin. Maalattavaksi ja kuumasinkittäväksi tulevien leikattujen pintojen kulmat viistetään 2 mm:n pyöristykseksi, ellei piirustuksessa ole toisin mainittu. 7 21.3.2016 Ponvia Oy

3.9 Pintakäsittelyt 3.9.1 Pintakäsittelyohjeet Teräsrakenteiden pintakäsittelyt tehdään NCCI-T 3.9 oheistuksen mukaan. Pintakäsittelyohjelman laadinnassa on noudatettava SILKO 1.351 ja SFS-EN ISO 12944 ohjeistusta ja NCCI-T vaatimuksia. Pintakäsittelyssä, laadunvalvonnassa, työturvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa tulee noudattaa edellä mainittujen ohjeiden ja standardien lisäksi laadittua laatu- ja työsuunnitelmaa sekä maalinvalmistajan ohjeita. Kuivakalvon mitattu paksuuden alitus saa olla enintään 20 % kuivakalvon nimellispaksuudesta. Alitukset välillä 0-20 % ovat hyväksyttävissä edellyttäen, että kokonaiskeskiarvo on yhtä suuri tai suurempi kuin kuivakalvon nimellispaksuus. Kuivakalvon maksimi paksuus ei saa olla suurempi kuin kolme kertaa nimelliskalvon paksuus. Kts. myös SFS-EN ISO 12944-5. 3.10 Rakenteiden mittatarkkuus Teräsrakenteet valmistetaan standardissa SFS-EN 1090-2 määriteltyjen 2. luokan toiminnallisten valmistustoleranssien mukaan. Standardin SFS-EN 1090-2 liitteen D toiminnalliset toleranssit korvataan kuitenkin soveltamisohjeen NCCI-T taulukoissa 5 ja 6 esitetyillä siltoja koskevilla erityistoleransseilla. 3.11 Osien kokoaminen ja valmiin rakenteen kuljetus Osien kokoaminen ja valmiin rakenteen kuljetus on tehtävä NCCI T luvun 3 ohjeiden mukaan laaditun valmistussuunnitelman mukaisesti. Valmistus ja kuljetus ovat suoritettava siten, että rakenteisiin ei aiheudu muodonmuutoksia tai vahingollisia rasituksia. Mikäli nostotyössä tarvitaan nostolenkkejä, on niistä laadittava suunnitelma, jossa on huomioitu osalohkojen koko ja lohkojen nostoperiaatteet. Nostoelimet on mitoitettava rakenneosan painolle murtotilassa nelinkertaiselle varmuudelle. 3.12 Laadunvarmistus ja valvonta Laadunvarmistus ja valvonta suoritetaan urakkaohjelman, NCCI T ja EN 1090-2 mukaisesti. 8 21.3.2016 Ponvia Oy

4250 BETONIPINTOJEN LAATULUOKAT JA SUOJA-AINEKÄSITTELYT 4250:1 Betonipintojen laatuluokat BY40 mukaiset alus- ja päällysrakenteita koskevat laatuluokkavaatimukset: Luokka AA: reunapalkkien ja kannen yläpinnat Luokka A: muottia vasten valetut näkyviin jäävät pinnat (värivaihtelu B) Luokka B: muottia vasten valetut ei näkyvät pinnat luokka C: peruslaatat Reunapalkkien pystypinnat impregnoidaan. Impregnointiaineen tulee olla Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymä (SILKO-hyväksytty). Impregnoinnissa noudatetaan SILKO-ohjetta 2.252. Käytettävän aineen vaatimukset SILKO 3.252 mukaisesti. Impregnoinnin ajankohta määräytyy käytettävän aineen mukaisesti. Päätytuen etumuurit ja siipimuurien näkyviin jäävät pinnat pinnoitetaan Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymällä (SILKO-hyväksytty) uhrautuvalla töherrystenestopinnoitteella. Päätytuen siipimuureihin sisäpintaan kauttaaltaan ja päätytuen maanvastaisiin pintoihin 1 metrin matkalle siiven nurkasta tulee kaksinkertainen kumibitumisively. 4230 SILTOJEN PINTARAKENTEET 4231 Eristys Eristettävän pinnan on täytettävä InfraRYL 42210.4.4 ja InfraRYL 42310 esitetyt vaatimukset, jotka koskevat kaikkia eristysmateriaaleja. Eristettävän pinnan lämpötila varmistetaan kastepistemenetelmällä InfraRYL kohdan 42310.2.1.12 mukaisesti. Kansirakenne tiivistetään kauttaaltaan kaksinkertaisella epoksikäsittelyllä. Kannen vesieristys tehdään kaksinkertaisena kumibitumikermieristyksenä, kermien käyttöluokka KL2. Kermieristyksen alin kermi on kiinnitettävä liimaamalla. Epoksitiivistys ja vesieristys on tehtävä ajankohdasta riippumatta sääsuojan sisällä. Reunapalkin sisäpintaan tehdään kaksinkertainen kumibitumisively siten, että ensimmäinen sively ulotetaan 250 mm leveydeltä ensimmäisen kermikerroksen päälle ja toinen sively 250 mm toisen kerroksen päälle. Kumibitumia levitetään 1,5 kg/m2 /kerros. Reunapalkin pystypinnoissa sively ulotetaan tulevan päällysteen yläpinnan tasoon. 4233 Sillan päällyste 4233.1 Asfalttipäällyste Vesieristyksen päällä oleva päällystekerros on asfalttibetonia AB 11 (40 mm). Näin ollen lopullinen pintarakenteiden paksuus on 50 mm. (NCCI 1 sovellusohjeen liitteen H11 Kuvan H.11.4.3 3a.) Suoja- ja päällystekerrokset tehdään InfraRYL 42320 ja 42330 ja 42331 kohtien mukaisesti. 4240 SILTOJEN VARUSTEET JA LAITTEET 4241 Liikuntasaumat 9 21.3.2016 Ponvia Oy

Kannen ja maatuen välillä ei tapahdu juurikaan liikettä tuella T2, sillä tuki T2 on kiinteästi laakeroitu. Kannen liittyminen tukeen T2 järjestetään massaliikuntasaumalla. 4244 Siirtymälaatat Silta varustetaan tyyppipiirustuksen R15/DL1 mukaisilla 3,0 metrin siirtymälaatoilla. 4245 Suojalaitteet 4245.1 Kaiteet ja johteet (InfraRYL 42451) Sillassa käytetään kevyen liikenteen sillankaiteen kaidetolppia (R15/DK 3-1...2), joiden väliin asennetaan korkea suojaverkko (R15/DK H2-7). Suojaverkon valmistuksessa on otettava huomioon kaidetolppien poikkeava leveys. Käsijohteena käytetään U-profiilia (R15/DK H2-7), joka mahdollistaa jälkikäteen asennettavan led-valaistuksen käsijohteen sisään. Aurausjohde ø60,3x5. Kiinnitys kaidetolppaan R15/DK H2-1 mukaisesti. Kaiteet ovat kuumasinkittyjä ja maalattuja. Kaiteet, kaideverkot ja niiden kiinnitysosat ovat kuumasinkittyjä. Kuumasinkitys on standardin SFS-EN ISO 1461 liitteen F mukaisesti (Luokka B). Kaiteet maalataan liikenneviraston maalausjärjestelmällä LIVI C.2 EPPUR 160/3-FeZnSaS. Maalin värisävy on tummanharmaa. 4245.2 Liikuntasaumalaitteet Kannen liittyminen tukeen T1 järjestetään vesitiiviillä liikuntasaumalaitteella. Liikuntasaumalaitteet ovat tartunnoin betonirakenteisiin kiinnitettäviä, teräsrunkoisia ja vedenpitäviä tilaajan hyväksymiä. Liikuntasaumalaitteen teräsrunko ja kumi ulotetaan 100 mm reunapalkin ulkopinnan yli. Kumin asentamisen vaatima viisteellinen kolo reunapalkkien yläpinnassa peitetään haponkestävällä pellillä, joka kiinnitetään liikenteen tulosuunnan puoleisesta päästään reunapalkkiin. 4245.2 Laakerit Sillan laakerit ovat tyypiltään kalottilaakereita. Laakereiden suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajalla ennen niiden valmistusta. Laakereilla on oltava ilmoitetun laitoksen varmistama 50 vuoden oletettu käyttöikä. Tuella T2 on sillan pituussuuntaan kiinteä laakeri ja tuella T1 on sillan pituussuuntaa liikkuvat laakerit. Sillan poikkisuunnassa on tukikohtaisesti sisäkaarenpuoleinen laakeri ohjaava (poikkisuunnassa kiinteä). Laakereiden vaihdon vaatima tunkkaus tehdään tuilla T1 ja T2 laakeritasolta. 4248 Kuivatuslaitteet 4248.1 Tippuputket (InfraRYL 42493, tyyppipiirustus R15/DT1) Kanteen asennetaan RST-tippuputkia kannen mittapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Tippuputkien materiaali on ruostumaton teräs X5CrNi 18-10, SFS-EN 10088-1.4301. 4248.2 Pintavesiputket (InfraRYL 42494, tyyppipiirustus R15/DS1) Siltaan asennetaan haponkestävät pintavesiputket. Pintavesiputkien materiaali on haponkestävä teräs X3CrNiMo 17-13-3, SFS-EN 10088-1.4436. 4248.5 Pintavesien viemäröinti Kannelta tulevat pintavedet johdetaan RST pintavesiputkilla maanpinnan kivipesiin ojapainanteisiin. 10 21.3.2016 Ponvia Oy

Sillan päädyissä vesi ohjataan RST syöksytorvien avulla etuluiskaan rakennetussa pintavesikourussa ojaan. 4249 Muut sillan varusteet ja laitteet 4249.2 Kontakti- ja tarkkailutapit (InfraRYL 42498) Siltaan asennetaan sähkökemiallisia mittauksia varten kontaktitapit päätytukien ja kannen mittapiirustusten ja InfraRYL kohdan 42020.05 mukaisesti. Tapit valmistetaan kuumasinkitystä hitsattavasta 12 mm harjaterästangosta A500HW tai B500B. Tapit hitsataan sinkitys ko. alueelta poistettuna lähinnä pintaa olevaan betoniraudoitukseen siten, että tapin ulkonema rakenteen pinnasta on 30 mm. InfraRYL 42001.5.3 mukaisesti asennettavat tarkkailutapit eivät saa olla kontaktissa betoniraudoitukseen. 4249.4 Sähköistyksen putkitukset Siltaan tulee 6 M75 varausputkea, jotka johdetaan sillan päissä kaapelikaivoihin. Sillan alapintaan tulevalla valaisimelle viedään M50 muoviputki. 4249.7 Muu varustelu Siltaan asennetaan tyyppipiirustuksen R15/DM4-2 mukainen vuosilaatta, jotka kiinnitetään siltojen kaiteisiin soveltaen tyyppipiirustuksia R15/DM4-6,-10,-13. 11 21.3.2016 Ponvia Oy