BoF Online 2008 No. 10 Työpanoksen laadun oeuunu ja ennuseu kasvu Suomessa Jenna Rainen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen Pankki Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 15.8.2008
Sisällys 1 Johdano 4 2 Työn uoavuus ja sen osaekijä 5 3 Työpanoksen laadun kasvuvauhdin arvioiniin käyey kehikko 7 3.1 Kasvuilinpiomeneelmä 7 3.2 Kehikon lähökohda 8 3.3 Työpanoksen laadun huomioiminen ehdyissä laskelmissa 10 4 Työpanoksen laadun kehiys vuosina 1996 2006 12 4.1 Ikä- ja kouluusrakeneessa apahuneiden muuosen kasvuvaikuukse 12 4.2 Työpanoksen laadun vaikuus yön uoavuuden kasvuvauhiin 15 5 Arvio yöpanoksen laadun kehiyksesä ja sen uoavuusvaikuuksisa ulevina vuosina 17 5.1 Tulevaisuua koskevien arvioiden ausaoleukse 17 5.2 Työpanoksen laadun kasvu lyhyellä ja pikällä aikavälillä 18 6 Lopuksi 22 Kuviolueelo Kuvio 1. Työn uoavuuden kasvu ja sen osaekijöiden konribuuio 6 Kuvio 2. Työpanoksen laadun rendikasvu Suomessa vuosina 1996 2006, vuoa 1998 ei huomioiu (sarja asoieu HP-suoimella, λ=10) 14 Kuvio 3. Työn uoavuuden kasvuvauhi vuosina 1996 2006 sekä sen osaekijöiden konribuuio, sarja asoieu HP-suoimella, λ=10. 16 Kuvio 4. Työpanoksen laadun kasvuvauhi vuosina 1996 2040 sekä kouluusja ikärakeneen muuoksien konribuuio siihen 20 Kuvio 5. Työpanoksen laadun muuoksen vaikuus yön uoavuueen vuosina 1996 2040 21 BoF Online Pääoimiaja Jouko Marila ISSN 1796-9123 (online)
Taulukkolueelo Taulukko 1. Työpanoksen laadun kasvuvauhi sekä sen osaekijöiden konribuuio yksiyisellä sekorilla käyäen kaha eri palkansaajien lukumääriin liiyvää ieolähdeä. 13 Taulukko 2. Työpanoksen laadun vuouinen kasvuvauhi ja sen osaekijöiden konribuuio eri oimialoilla vuosina 1996-2006. 15 Taulukko 3. Työpanoksen laadun kasvuvauhi vuosina 1996 2040 sekä kouluus- ja ikärakeneen muuoksien konribuuio siihen 19
BOF ONLINE 15.8.2008 1 Johdano Väesön ikärakeneessa apahuva muuokse ja niiden vaikuukse yöpanoksen määrään ja laauun ova ollee jo pidemmän aikaa keskeisiä pohdinnan aiheia Suomessa, missä alhainen synyvyys, eliniän pieneminen, yövoiman nouseva keski-ikä sekä suuren ikäluokkien eläkkeelle siiryminen aseava haaseia niin yriyksille kuin koko kansanaloudelle. Väesön ikäänymisen on peläy aiheuavan aloueemme muun muassa yövoimapulaa sekä huomaavaa kasvua julkisen alouden menoissa. Tilasokeskuksen väesöennuseeseen pohjauuvan arvion mukaan yöikäisen väesön (15 64-vuoiaa) määrä alkaakin vähenyä vuonna 2010. Aineellisa hyvinvoinia miaaan yypillisesi asukasa kohden laskeulla bruokansanuoeella. Ihmisen elinaso voi kasvaa vain, jos aloudessa ehdään enemmän yöä henkeä kohden ai jos yön uoavuus kasvaa, jolloin samalla yömäärällä saadaan uoeua aiempaa enemmän hyödykkeiä. Väesön ikäänyminen voi vaikuaa elinason kehiykseen sekä yövoiman määrän eä yövoiman laadun kaua. Lähivuosina ikäänyminen hidasaa selväsi elinason kasvua vähenämällä ehdyn yön määrää aloudessa, kun vuonna 1946 ja sen jälkeen synynee suure ikäluoka jäävä eläkkeelle. Väesön ikäänyminen supisaa ennuseiden mukaan poeniaalisa yövoimaa aina 2030-luvulle saakka. Ikäänyminen voi vaikuaa elinasoomme myös yöpanoksen laadun muuosen kaua. Työpanoksen laadun muuokse vaikuava yön uoavuuden kehiykseen ja määriävä sien aineellisen elinason kehiysä. Työpanoksen laaua käsielevissä arkaseluissa yöpanoksen uoavuuden miarina käyeään usein palkkaa. Suomessa yönekijöiden palka ennemminkin nouseva kuin laskeva iän karumisen myöä, jolloin oleuksen mukaan ikäänymisen vaikuus yön uoavuueen on posiiivinen. Ikärakeneessa apahuvien muuosen lisäksi myös yövoiman kouluusrakeneessa apahuva muuokse voiva vaikuaa elinasoomme yöpanoksen laadun muuosen kaua. Väesön keskimääräinen kouluusaso Suomessa on noussu vuosikymmenien ajan ripeäsi. Kouluusason muuoksen odoeaan kuienkin hidasuvan, koska suuri osa yöikäisesä väesösä kuuluu jo hyvin koulueuihin nuorempiin ikäluokkiin. Pikällä aikavälillä arkaseluna elinaso voi kasvaa ainoasaan yön uoavuuden kasvun seurauksena, sillä yöpanoksen määrän kasvulla on rajansa. Työn uoavuudella onkin ämän pohjala keskeinen asema aloudellisen hyvinvoinnin kehiyksen kannala. Tämä ekee 4 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE yöpanoksen rakeneiden ja määrän muuosen uoavuusvaikuuksisa kiinnosavan arkaselun koheen. Tässä selviyksessä arkasellaan kasvuilinpiomeneelmän avulla yöpanoksen laadussa eli yövoiman ikä- ja kouluusrakeneissa apahuneia muuoksia sekä niiden vaikuuksia yön uoavuuden kasvuvauhiin vuosina 1996 2006. Tämän lisäksi esieään arvio yövoiman ikä- ja kouluusrakeneissa ulevaisuudessa apahuvisa muuoksisa sekä niiden mahdollisisa vaikuuksisa yön uoavuuden kasvuun. Eriyisenä arkaselun koheena ova väesön ikäänyminen ja sen vaikuukse yöpanoksen määrään ja laauun. Tulosen pohjala voidaan arvioida muun muassa siä, mien paljon väesön ikäänyminen vaikuaa lähivuosikymmeninä yön uoavuueen ja elinasoomme. 2 Työn uoavuus ja sen osaekijä Tuoannon määrään aloudessa vaikuava uoanopanosen eli yövoiman ja pääoman määrä sekä niin sanou kokonaisuoavuus (oal facor produciviy, TFP). Työn uoavuuden aso määriellään yypillisesi uoannon määräksi yhä yöpanosyksikköä kuen yhä yöunia kohi. Työn uoavuuden kasvuun vaikuava puolesaan muuokse kokonaisuoavuudessa sekä yönekijää kohden laskeussa pääoman määrässä eli pääomainensieeissä. Pääomainensieein kasvun posiiivisen vaikuuksen ausalla on ajaus, eä pääoman määrän lisäänyminen ekee yöpanoksesa uoavampaa. Kokonaisuoavuus kuvaa uoavuusarkaseluissa uoanoeknologian asoa ieyllä hekellä. Tuoanoeknologialla arkoieaan ässä ieoa, ideoia ja osaamisa, joia arviaan, joa raaka-aineisa saaaisiin aikaiseksi valmiia hyödykkeiä. Siä voidaan kehiää ukimusja kehiysoiminnan kaua ai oamalla mallia muisa. Kokonaisuoavuuden kohenuminen voi sien eknisen kehiyksen lisäksi johua myös esimerkiksi paremmin koulueusa yövoimasa, uusisa ja laadulaan paremmisa koneisa ai organisaaion kehiymisesä. Kokonaisuoavuuden kasvun aiheuamana yön uoavuuden kasvuna nähdäänkin se osa kasvusa, joa ei voida kasoa johuvaksi muuoksisa havaiavissa olevissa panosmäärissä. Koska muuokse yöpanoksen ai pääoman laadussa eivä vaikua panosen määrään, ne näkyvä uoavuusarkaseluissa usein osana kokonaisuoavuuden muuosa. Kasvuilinpiomeneelmällä on kuienkin mahdollisa eroaa panosen laadussa apahuva muuos kokonaisuoavuuden muuoksesa. Tässä arkaselussa on käyey kyseisä meneelmää ero- Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 5
BOF ONLINE 15.8.2008 amaan yöpanoksen laadun muuoksen vaikuukse muisa kokonaisuoavuuden kehiykseen vaikuavisa ekijöisä. Kuvio 1. Työn uoavuuden kasvu ja sen osaekijöiden konribuuio Työn uoavuuden kasvuvauhi Pääomavalaisumisen konribuuio, %-yksikköä Kokonaisuoavuuden konribuuio, %-yksikköä % 4 Kuviossa esiey luvu ova viisivuoiskeskiarvoja 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0-0.5-1 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2006 Lähee: Tilasokeskuksen väesöennuse, palkkarakenneilaso ja yövoimailaso sekä Suomen Pankin laskelma. Kuviossa 1 on nähävissä yön uoavuuden, kokonaisuoavuuden sekä pääomainensieein kehiys vuosina 1976 2006. Siinä yön uoavuuden kasvu on pilkou pääomainensieein sekä kokonaisuoavuuden konribuuioihin. Kuvasa voidaan havaia, eä kokonaisuoavuuden konribuuio yön uoavuuden kasvuun on ajanjakson aikana kasvanu huomaavasi, kun aas pääomainensieein konribuuio on painunu lähelle nollaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana yön uoavuuden kasvu on ullu lähes yksinomaan kokonaisuoavuuden kasvusa. Työpanoksen laadussa apahunee muuokse on ässä kuvassa sisällyey kokonaisuoavuuden konribuuioon. 6 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE 3 Työpanoksen laadun kasvuvauhdin arvioiniin käyey kehikko 3.1 Kasvuilinpiomeneelmä Työpanoksen laadun kasvua koskeva laskelma ehdään kasvuilinpiomeneelmällä vuosille 1996 2006. Kasvuilinpio eli kasvulaskena (growh accouning) on Rober Solowin vuonna 1957 kehiämä meneelmä, joa käyeään usein yön uoavuuden arvioiniin. 1 Kasvuilinpio on meneelmä, jonka avulla voidaan arkasella, kuinka muuokse pääomakannan ja yöpanoksen määrissä sekä kokonaisuoavuudessa vaikuava yön uoavuuden kasvuvauhiin. Kasvuilinpiokehikon eoreeisia ausaoleuksia ova muun muassa uoannon vakioise skaalauoo sekä yö- ja pääomapanosen äydellinen liikkuvuus. Lisäksi oleeaan, eä markkinoilla vallisee äydellinen kilpailu, jolloin uoannonekijöille makseaan korvausa niiden rajauoavuuksien mukaan. Kasvuilinpidon lähökohana on Cobb-Douglas - uoanofunkio Yhälö 1. α 1 α K Y = A L, missä Y kuvaa uoannon, L yöpanoksen ja K pääomapanoksen määrää ajanjaksolla. Kokonaisuoavuua yhälössä kuvaa muuuja A. Tehyjen oleusen pohjala parameri α kuvaa yöpanoksen kansanulo-osuua ja parameri 1-α pääomapanoksen kansanuloosuua. Mallissa panosen vaikuukse kokonaisuoannon kasvuun ova suheessa niiden kansanulo-osuuksiin. Tuoanofunkiosa nähdään, eä uoano voi kasvaa vain, jos uoanopanosen määrä kasvava ai jos kokonaisuoavuudessa apahuu posiiivisa kehiysä. Kun yhälön (1) kummakin puole jaeaan yöunien määrällä H, saadaan yhälö muooon 1 Kaava kuvaus kasvuilinpidon eoriaausaan ja meneelmään, ks. esim. Barro ja Sala-i-Marin (2004). Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 7
BOF ONLINE 15.8.2008 Yhälö 2. Y H = L A H α 1 α K H. Tässä ja K H L H kuvaa yövoimapalvelujen määrää ehyä yöunia kohden eli yöpanoksen laaua pääomainensieeiä. Kun yhälö logarimoidaan ja siiä oeaan ensimmäisen aseen differenssi, saadaan yhälö uoavuusarkaseluissa usein käyeyyn muooon Yhälö 3. Δy Δh = Δa + 1 α )( Δk Δh ) + α( Δl Δh ), ( missä ln X = x ja Δx = x x 1 mille ahansa muuujalle x. Yhälön (3) vasen puoli kuvaa yön uoavuuden kasvuvauhia, joka on yhälön oikealla puolella osieu kokonaisuoavuuden, pääomainensieein sekä yöpanoksen laadun konribuuioiden summaksi. Kuen edellä mainiiin, kasvulaskennassa eknologisen kehiyksen vaikuus saadaan jäännöserminä, kun uoavuuden kasvusa vähenneään pääomainensieein ja yöpanoksen laadun kasvukonribuuio. Kasvuilinpioyhälön pohjala yön uoavuus kasvaa siä nopeammin miä nopeammin kasvava pääomainensieei, laaukorjau yöpanos sekä kokonaisuoavuus H H K L A. Työpanoksen laadun huomioimisen lisäksi kasvulaskennassa on myös mahdollisa osiaa yöpanoksen laadun konribuuio arkemmin esimerkiksi kouluusrakeneen ja ikärakeneen muuosen osuuksiin. Tää meneelmää ova käyänee muun muassa Jalava ja Pohjola (2004) sekä Schwerd ja Turunen (2006). 3.2 Kehikon lähökohda Tässä selviyksessä arkasellaan kasvuilinpiokehikon avulla yön uoavuuden kehiysä eri oimialoilla, yksiyisellä sekorilla ja koko aloudessa sekä pilkoaan oeuunu uoavuuskasvu kokonaisuoavuuden, yöpanoksen laadun ja pääomainensieein konribuuioihin. Tarkaselussa huomio kiinnieään eriyisesi yöpanoksen laadussa eli yövoiman ikä- ja koulu- 8 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE usrakeneissa apahuneisiin muuoksiin sekä niiden uoavuusvaikuuksiin. Tämän lisäksi arkaselussa pyriään arvioimaan yöpanoksen ikä- ja kouluusrakeneessa ulevaisuudessa apahuvia muuoksia ja niiden vaikuusa yön uoavuuden kasvuvauhiin sekä lyhyellä eä pikällä aikavälillä. Tarkaselussa käyeävä aineiso on peräisin Tilasokeskuksen kansanalouden ilinpidosa sekä palkkarakenneilasosa vuosila 1995 2006. Toimialoisa arkaselussa ova mukana pääoimiala sekä eollisuuden oimiala erikseen. Kasvulaskelma oeueaan laskemalla ilasoaineisosa vuosiaise kasvuvauhdi muuujille Y, K, H sekä L sekä yön kansanulo-osuude α. Tämä ehdään erikseen eri oimialoille, yksiyiselle sekorille sekä koko aloudelle. Saadu arvo sijoieaan kasvuilinpidon yhälöön (3), jolloin saadaan selville yön uoavuuden, kokonaisuoavuuden sekä eriyisesi yöpanoksen laadun kasvuvauhdi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Koko aloua koskevien ieojen pohjala rakenneaan lopuksi arvio yöpanoksen laadun kasvuvauhdin kehiyksesä ulevaisuudessa koko alouden asolla sekä lyhyellä eä pikällä aikavälillä. Tuooksen miana arkaselussa käyeään kiineähinaisa bruoarvonlisäysä, joka ilmoiaa uoanoon osallisuvan yksikön synnyämän arvonlisän. Tiedo oimialoiaisisa bruoarvonlisäyksisä saadaan kansanalouden ilinpidosa. Pääomakannan miana käyeään puolesaan kansanalouden ilinpidon ieoja kiineän pääoman neokannasa. Pääoman neokana koosuu menneiden invesoinien kumuloiuneesa arvosa, josa on vähenney kumuloiunu kiineän pääoman kuluminen. Työpanoksen miana käyeään ehyjä yöuneja paisi yöpanoksen laadun arkaselussa, jossa käyeään palkkarakenneilason ieoja palkansaajien lukumäärisä sekä keskiansioisa. Viimeksi mainiun ilason mukaise iedo palkansaajien lukumäärisä koroeaan laskelmissa vasaamaan kansanalouden ilinpidon mukaisia yöllisen määriä eri vuosina. Työn ulo-osuus ieylle vuodelle ja ieylle oimialalle ai sekorille saadaan laskemalla palkansaajakorvausen osuus käypähinaisesa bruoarvonlisäyksesä. Pääomainensieein, yöpanoksen laadun ja yön uoavuuden kasvuvauhdi laskeaan suoraan aineisoisa. Kokonaisuoavuuden kasvuase saadaan puolesaan residuaalina vähenämällä yön uoavuuden kasvuvauhdisa pääomainensieein sekä yöpanoksen laadun konribuuio. Tiedo ehdyisä yöunneisa sekä palkansaajakorvauksisa ova kansanalouden ilinpidosa. Aiemmille ja uleville vuosille ehävä yön uoavuua sekä yöpanoksen laaua koskeva laskelma noudaeleva ekniikalaan ja alkuoleuksilaan pikäli Jalavan ja Pohjolan (2004), Jorgensonin, Hon ja Sirohin (2002) sekä Olinerin ja Sichelin (2002) kasvuilinpioarkaseluja. Tulevaisuua koskevissa arkaseluissa ehdään kuienkin hieman näisä arkaseluisa Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 9
BOF ONLINE 15.8.2008 poikkeavia oleuksia. Myös käyeävä aineisolähee eroava jonkin verran Jalavan ja Pohjolan (2004) käyämisä läheisä. 3.3 Työpanoksen laadun huomioiminen ehdyissä laskelmissa Rakenneavassa kasvuilinpiokehikossa ja siihen sisälyvässä yöpanoksen laadun arkaselussa oeaan huomioon yönekijöiden kouluus- ja ikärakeneissa apahunee muuokse sekä niiden vaikuukse yöpanoksen laauun ja siä kaua yön uoavuueen. Laaulaskelmissa käyeään kansanalouden ilinpidon ieojen kanssa äsmäyeyjä palkkarakenneilason ieoja vuosila 1995 2005, joissa palkansaajien lukumäärä ja keskiansio on jaoelu palkansaajan kouluusason ja ikäluokan peruseella eri laauluokkiin. Eri kouluusasoja arkaselussa on kuusi kappalea ja eri ikäluokkia 10 kappalea, jolloin eri laauluokkia muodosuu yheensä 60 kappalea. 2 Laauluokius muodoseaan erikseen koko alouden, yksiyisen sekorin sekä arkaselun koheena olevien oimialojen palkansaajia koskeville iedoille. Laskelmia ehäessä oleeaan, eä yöunni yöllisä kohi ja palkansaajien osuus yöllisisä pysyvä vakioina arkaselavina vuosina. Oleuksisa seuraa, eä muuokse eri laauluokkien palkansaajien lukumäärissä kuvaava muuoksia eri laauluokkien yöllisen ekemissä yöunneissa. Vuonna 1997 Tilasokeskuksessa oeiin käyöön uusi kouluusluokius, minkä vuoksi vuosien 1997 ja 1998 välillä palkkarakenneilason aineisossa on suuria asomuuoksia eri laauluokkien välillä. Tarkaselusa on poiseu vuouisia muuoksia vuonna 1998 koskeva iedo, joa kouluusluokiuksen uudisuksen aiheuama harha uloksiin saaaisiin poiseua. Vuoden 2006 kohdalla on puolesaan käyey vuosien 2001 2005 aineisoisa laskeuja keskimääräisiä uloksia yöpanoksen laadun muuoksisa, sillä vuoden 2006 palkkarakenneilason ieoja ei ole ollu laskelmia ehdessä saaavilla. Eri laauluokkiin kuuluvien palkansaajien lukumäärille H laskeaan kasvuasee Δhik, ja ämän vuoksi kunkin laauluokan yöunien määrän kasvuase painoeaan luokan yökorik joka siis kuvaava ehyjen oleusen peruseella yöunien määrien muuoksia eri luokissa, kun symbolilla k merkiään kouluusryhmää ja symbolilla i ikäryhmää. Tieyn laauluokan keskimääräisen palkkaason W ik oleeaan kuvaavan yön rajauoavuua kyseisessä luokassa, 2 Käyey kouluusaso: unemaon ai perusase, keskiase, alin korkea-ase, alempi korkea-ase, ylempi korkea-ase sekä ukijakouluusase. Käyey ikäryhmäjaoelu: 15 19, 20 24, 25 29, 30 34, 35 39, 40 44, 45 49, 50 54, 55 59, 60 69. 10 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE vausosuuden b ik = i, k H ik H W ik ik W ik kahden viimeisimmän vuoden keskiarvolla _ b. Suomessa yönekijöiden keskipalka useimmien kohoava iän karumisen myöä. Tällöin oleuksen mukaan ikäänymisen vaikuus yön uoavuueen on posiiivinen. Useissa arkaseluissa ikäänymisä on kuienkin pidey yön uoavuua heikenävänä ekijänä. Muun muassa Ilmakunnas ja Malirana (2007) ova odennee, eä yönekijän uoavuusaso alenee ikäänymisen myöä kun eknologinen kehiys ekee heidän aidoisaan ja kyvyisään vanhenuneia nopeammin kuin ekemällä oppiminen päiviää niiä. Lassila, Määänen ja Valkonen (2007) ova puolesaan odennee, eä yövoiman määrän väheneminen nosaa yöllisyysaseia eriyisesi nuoren ja ikäänyneiden keskuudessa. Heidän mukaansa näissä ikäluokissa yön uoavuus on keskimääräisä alhaisempi, jolloin niiden yövoimaosuuksien nousu hidasaa jonkin verran koko yövoiman uoavuuden kasvua. Työpanoksen laadun kasvuvauhi saadaan summaamalla eri laauluokkien painoeu yöunien kasvuasee ja vähenämällä summasa palkansaajien kokonaisyöunimäärän kasvuase, eli Yhälö 4. Δl Δh = i, k _ b ik Δh ik Δh. Työpanoksen laadun kasvuvauhi eriellään arkaselussa lisäksi kouluusrakeneen ja ikärakeneen muuoksisa aiheuuneisiin laadun muuoksiin. Esimerkiksi kouluusason nousu näkyy laskelmissa yöpanoksen laadun kasvuna, jos kouluusason nousessa myös palkka nousee, ai jos korkeammin koulueujen yön määrä kasvaa samalla kun vähemmän koulueujen yön määrä pienenee. Työpanoksen laadun konribuuio yön uoavuuden kasvuun saadaan puolesaan keromalla laaukorjaun yöpanoksen kasvuvauhi palkkojen uloosuudella. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 11
BOF ONLINE 15.8.2008 4 Työpanoksen laadun kehiys vuosina 1996 2006 4.1 Ikä- ja kouluusrakeneessa apahuneiden muuosen kasvuvaikuukse Vuosien 1998 ja 2005 välisenä aikana sekä yövoiman kouluusaso eä keski-ikä ova noussee. Esimerkiksi 30 39-vuoiaiden ikäryhmässä ylemmän korkea-aseen kouluuksen saaneiden osuus on ällä aikavälillä kasvanu 12 prosenisa 16 proseniin ja alemman korkeaaseen kouluuksen saaneiden osuus seisemäsä 13 proseniin. Koko yövoiman ikäjakaumaa arkasellessa on puolesaan havaiavissa, eä iäkkäämpien yönekijöiden määrä aloudessa on kasvanu selväsi verrauna nuorempiin. Työvoiman ikä- ja kouluusrakeneissa apahuneiden muuosen vaikuusa yöpanoksen laadun kasvuvauhiin ukiaan palkkarakenneilason aineison lisäksi myös Tilasokeskuksen yövoimaukimuksen aineisolla, jossa yksiyisen sekorin palkansaajien lukumäärä on jaoelu samalla laauluokiuksella kuin palkkarakenneilason aineisossa. Palkkarakenneilason aineiso pohjauuu ehyyn laajaan kokonaisukimukseen kun aas yövoimaukimuksen aineison ausalla on oosukimus, jonka ooskoko ei riiä oimialoiaiseen arkaseluun. Palkkarakenneilaso keskiyy nimensä mukaisesi yöpanoksen palkkojen ja niiden kehiyksen ilasoiniin kun aas yövoimaukimuksen keskeinen arkaselukohde on yövoiman ja yöllisen määrä. Tarkaselu kahdella eri aineisolla ehdään, joa pysyäisiin arvioimaan palkkarakenneilason mukaisen palkansaajien lukumäärien ja niiden muuosen yhäpiävyyä yövoimailason lukujen kanssa. Yhdisämällä yövoimaukimuksen palkansaajien lukumääriä koskeva aineiso palkkarakenneilason palkansaajien kuukausiansioia koskevan aineison kanssa saadaan selville yöpanoksen laadun kasvuvauhdi yksiyisellä sekorilla yövoimaukimuksen palkansaajien lukumääriä kuvaaviin ieoihin pohjauuen. Verailaessa yövoimaukimuksen ja palkkarakenneilason pohjala saauja keskimääräisiä uloksia voidaan havaia, eä eri aineisoihin perusuva laskelma anava varsin samansuunaisia uloksia. Tämän peruseella voidaan oleaa, eä palkkarakenneilason ja yövoimaukimuksen laauluokiellu yksiyisen sekorin palkansaajien lukumäärä vasaava melko hyvin oisiaan. Taulukon 1 ulosen mukaan yöpanoksen laau on yksiyisellä sekorilla kasvanu keskimäärin 0,4 prosenin vuosivauhia 12 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE vuosina 2001 2006. Täsä 0,3 proseniyksikköä on aiheuunu yöpanoksen kouluusrakeneen kohenumisesa ja 0,1 proseniyksikköä yöpanoksen ikärakeneen muuumisesa. Aiempina vuosina kouluusrakeneen muuokse ova siis ainakin yksiyisellä sekorilla vaikuanee selväsi enemmän yöpanoksen laauun kuin yöpanoksen ikärakeneessa apahunee muuokse. Taulukko 1. Työpanoksen laadun kasvuvauhi sekä sen osaekijöiden konribuuio yksiyisellä sekorilla käyäen kaha eri palkansaajien lukumääriin liiyvää ieolähdeä. Yksiyisen sekorin palkansaaja, 2001-2006 Työvoim aukim us Palkkarakenneilaso Työpanoksen laadun kasvuvauhi, % 0,4 0,4 Kouluusrakeneen m uuoksen konribuuio, % -yks 0,3 0,3 Ikärakeneen m uuoksen konribuuio, % -yks 0,1 0,1 Lähee: Tilasokeskuksen palkkarakenneilaso ja yövoimaukimus sekä oma laskelma. Kun arkasellaan yöpanoksen laadun kasvuvauhdissa koko alouden asolla ja hieman pidemmällä aikavälillä (vuosina 1996 2006) apahuneia muuoksia (kuvio 2), on kouluus- ja ikärakeneen muuosen konribuuioissa nähävissä samankalainen kehiys kuin yksiyisellä sekorilla. Työpanoksen laau on kasvanu keskimäärin 0,4 prosenin vuosivauhia, josa kouluuksen konribuuio on ollu keskimäärin noin 0,35 proseniyksikköä. Ikärakeneen konribuuio on ollu eenkin joinakin 1990-luvun lopun vuosina jopa negaiivinen. Vuosina 1996 2006 yöpanoksen laadun paraneminen johui siis lähes yksinomaan kouluusrakeneen muuoksesa, eiväkä yövoiman ikärakeneessa apahunee muuokse ole ainakaan vielä ällä aikavälillä juurikaan aiheuanee muuoksia yöpanoksen laadussa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 13
BOF ONLINE 15.8.2008 Kuvio 2. Työpanoksen laadun rendikasvu Suomessa vuosina 1996 2006, vuoa 1998 ei huomioiu (sarja asoieu HP-suoimella, λ=10).5.4.3 Työpanoksen laadun kasvuvauhi, % Työpanoksen kouluusrakeneen muuoksen konribuuio, %-yks Työpanoksen ikärakeneen muuoksen konribuuio, %-yks.2.1.0 96 97 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähee: Tilasokeskuksen palkkarakenneilaso ja oma laskelma. Työpanoksen laadun kehiyksessä vuosien 1996 2006 välillä löyyy eroja eri oimialojen välilä (aulukko 2). Keskimäärin sen vuouinen kasvu eri oimialoilla on ollu noin 0,2 0,4 prosenia. Esimerkiksi eollisuudessa ja kaupan alalla vuosiainen kasvuase on ollu 0,4 prosenia ja eollisuuden alaerisä meallieollisuudessa sekä massa- ja paperieollisuudessa 0,3 prosenia. Työpanoksen laadun kasvuvauhi on ollu eriyisen nopeaa sähköeknisessä eollisuudessa, kiineisö- ja liike-elämän palveluissa sekä rahoius- ja vakuuusoiminnan alalla. Kasvuvauhi on ollu nopeina kaivosoiminnan ja louhinnan alalla, peräi 0,9 prosenia. Lähes kaikkien oimialojen kohdalla kouluusrakeneen muuoksen konribuuio laadun kasvuun on vasannu lähes kokonaan yönpanoksen laadussa apahuneesa kasvusa, kuen kävi ilmi myös koko alouden asolla ehdyssä arkaselussa. Täsä poikkeuksia ova sähköekninen eollisuus sekä kaivosoiminnan ja louhinnan ala, joilla ikärakeneen muuosen konribuuio on ollu muia oimialoja suurempi ja aiheuanu lähes puole yöpanoksen laadussa apahuneesa kasvusa. 14 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE Taulukko 2. Työpanoksen laadun vuouinen kasvuvauhi ja sen osaekijöiden konribuuio eri oimialoilla vuosina 1996-2006. Työpanoksen laadun kasvuvauhi, % Kouluusrakeneen muuoksen konribuuio, %-yks Ikärakeneen muuoksen konribuuio, %-yks Meallieollisuus 0,3 0,2 0,1 Massa- ja paperieollisuus 0,3 0,3 0,0 Teollisuus 0,4 0,35 0,05 Kauppa 0,4 0,4 0,0 Sähköekninen eollisuus 0,6 0,35 0,25 Kiineisö- ja liike-elämän palvelu 0,6 0,5 0,1 Rahoius- ja vakuuusoimina 0,8 0,8 0,0 Kaivosoimina ja louhina 0,9 0,5 0,4 Lähee: Tilasokeskuksen palkkarakenneilaso ja oma laskelma. 4.2 Työpanoksen laadun vaikuus yön uoavuuden kasvuvauhiin Vuosina 1996 2006 yön uoavuuden vuosikasvu on ollu keskimäärin 2,3 prosenia. Täsä keskimääräinen pääomainensieein konribuuio on ollu lähellä nollaa ja yöpanoksen laadun konribuuio 0,2 proseniyksikköä. Suurin osasa oeuuneesa yön uoavuuden kasvusa on aiheuunu kokonaisuoavuuden kasvusa, johon ei ässä sisälly yöpanoksen laadun vaikuus. Kokonaisuoavuuden konribuuio on ollu keskimäärin 2,1 proseniyksikköä. Kuviosa 3 on nähävissä, eä yöpanoksen laadun konribuuio on arkasellulla aikavälillä pysyelly melko vakaana, kun aas pääomainensieein ja kokonaisuoavuuden konribuuioissa on ollu enemmän vaihelua. Lisäksi kuviosa voidaan havaia, eä pääomainensieein konribuuio oli 1990-luvun lopulla ollu negaiivinen useamman vuoden ajan. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 15
BOF ONLINE 15.8.2008 Kuvio 3. Työn uoavuuden kasvuvauhi vuosina 1996 2006 sekä sen osaekijöiden konribuuio, sarja asoieu HP-suoimella, λ=10. 4 3 2 1 Työn uoavuuden rendikasvu, % Pääomainensieein konribuuio, %-yks Työpanoksen laadun konribuuio, %-yks Kokonaisuoavuuden konribuuio, %-yks 0-1 96 97 99 00 01 02 03 04 05 06 Lähee: Tilasokeskuksen kansanalouden ilinpio ja palkkarakenneilaso sekä oma laskelma. Eri oimialojen välillä löyyy eroja myös yöpanoksen laadun uoavuusvaikuusen suuruudessa. Laadun keskimääräinen konribuuio yön uoavuuden kasvuun vuosina 1996 2006 on eri oimialoilla vaihdellu 0,1 ja 0,3 proseniyksikön välillä, mua esimerkiksi hallinnon ja kouluuksen aloilla yöpanoksen laadun konribuuio on ollu peräi 0,5 proseniyksikköä. Kyseisillä oimialoilla yön uoavuuden keskimääräinen kasvuvauhi on samalla ajanjaksolla ollu hyvin lähellä nollaa. Toimialoilla, joilla yön uoavuuden kasvuvauhi on ollu eriyisen nopeaa kuen sähköeknisen eollisuudessa (14,9 %) sekä öljyuoeiden, koksin ja ydinpoloaineen valmisuksen alalla (10,9 %), yöpanoksen laadun konribuuio on ollu muihin oimialoihin verrauna pieni, keskimäärin vain 0,1 proseniyksikköä. Suurin osa apahuneesa yön uoavuuden kasvusa näillä oimialoilla on aiheuunu kokonaisuoavuuden kasvuvauhdin nopeuumisesa. 16 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE 5 Arvio yöpanoksen laadun kehiyksesä ja sen uoavuusvaikuuksisa ulevina vuosina 5.1 Tulevaisuua koskevien arvioiden ausaoleukse Joa yöpanoksen laadun kehiysä ulevaisuudessa pysyäisiin arvioimaan arkasi, piäisi voida arvioida arkasi ulevina vuosina ehävien yöunien kokonaismääräsä sekä sen jakauumisesa eri kouluus- ja ikäluokkien kesken. Tämän lisäksi piäisi pysyä arvioimaan, kuinka eri laauluokkien keskiansio kehiyvä ulevaisuudessa. Yksiyiskohaisia ieoja ei ole kuienkaan saaavilla, ja sen vuoksi muuoksia yövoiman ikä- ja kouluusrakeneessa pyriään ässä arkaselussa arvioimaan karkeasi käyämällä hyväksi väesön ikärakennea koskevaa ennusea ja ekemällä useia yövoiman ulevaa rakennea koskevia oleuksia. Työvoiman ikärakeneessa vuosina 2007 2040 apahuvia muuoksia arvioidaan Tilasokeskuksen väesöennuseen ( Väesön ikärakenne -ennuse) pohjala. Arvioa ehäessä oleeaan, eä yövoimaosuude väesön eri ikäluokissa pysyvä ulevaisuudessa vuoden 2006 asolla. Lisäksi oleeaan, eä ehyjen yöunien määrä yhä yövoimaan kuuluvaa henkilöä kohi pysyy vakiona. Eri ikäluokkien väesömääriä koskevien ennuseiden pohjala pysyään ällöin arvioimaan muuoksia eri ikäluokkien yövoima- ja yöunimäärissä. Näiden arvioiden pohjala saadaan puolesaan laskeua vuosiaise arvio ikärakeneen muuosen aiheuamalle yöpanoksen laadun kasvulle vuosina 2007 2040 koko alouden asolla. Kouluusrakeneen muuosen arvioiminen on selväsi ikärakeneen muuosen arkaselua hankalampaa ja epävarmempaa, sillä arjolla ei ole ennuseia yövoiman ai väesön kouluusrakeneen muuoksisa sien, eä ulevaisuuden yöpanosa voiaisiin jakaa niiden peruseella eri kouluusasoille. Kouluusrakeneen muuoksia pyriäänkin arkaselussa arvioimaan väesöennusea apuna käyäen. Tämä oeueaan oleamalla, eä vuoden 2005 palkkarakenneilason mukaise kouluusrakenee 15 19, 20 24, 24 29 ja 30 34 -vuoiaiden ikäryhmissä pysyvä ulevaisuudessa muuumaomina ja eä ää vanhemma eivä enää hanki lisäkouluusa. Tällöin ulevaisuudessa, väesön vanheessa, kussakin yli 34-vuoiaiden ikäryhmässä valliseva kouluusrakenne siiryy viiden vuoden välein kunkin kohoriryhmän mukana asea vanhempaan ikäryhmään. Tämän oleuksen ja ikärakenne-ennuseen avulla Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 17
BOF ONLINE 15.8.2008 saadaan laskeua arvio eri laauluokkien yövoimamäärille ulevina vuosina ja näiden pohjala arvio kouluusrakeneen muuoksille sekä kouluusrakeneen muuosen aiheuamalle yöpanoksen laadun kasvulle vuosina 2007 2040. Myös kouluusrakennea koskeva arvio ehdään ainoasaan koko alouden asolla. Ikä- ja kouluusrakeneen muuosen aiheuaman yöpanoksen laadun kasvun arvioiniin arviaan lisäksi ieoa eri laauluokkien suheellisisa palkoisa ulevina vuosina. Niiä arvioiaessa oleeaan, eä eri luokkien keskiansio suheessa alouden keskimääräisiin ansioihin pysyvä vuoden 2005 asolla. Toisin sanoen eri laauluokkien välise suheellise ero yön rajauoavuudessa oleeaan vakioiksi. Tämän lisäksi oleeaan, eä yövoiman määrä eri laauluokissa muuuva väesöennuseen mukaisesi. Eri laauluokkien ulevaisuuden yökorvausosuuksissa saadaan ällä avoin huomioiua eri laauluokkien yövoimamäärissä apahuva muuokse. 3 Ikä- ja kouluusrakeneen muuoksia sekä niiden konribuuioia yöpanoksen laadun kasvuun on laskelmissa arvioiu sekä lyhyellä eä pikällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin arviossa on oeu huomioon nykyinen ja kolme seuraavaa vuoa. Pikän aikavälin arvio ulouu vuoeen 2027 saakka. On syyä huomioida, eä ulevaisuusarvioissa on arkaselu 15 64- vuoiasa yövoimaa, kun aas aiempia vuosia koskeva arkaselu koskee 15 69-vuoiasa yövoimaa. 5.2 Työpanoksen laadun kasvu lyhyellä ja pikällä aikavälillä Jos oleeaan, eä yövoimaosuude eri ikäryhmissä pysyvä vuoden 2006 asolla voidaan Tilasokeskuksen väesöennuseen pohjala arvioida, eä yövoiman ikäänyminen aiheuaa yöikäisen, 15 64-vuoiaan, yövoiman määrän pienenymisen jopa 180 000 hengellä vuosien 2007 ja 2030 välillä. Viime vuosina yöikäisen yövoiman suuruus on ollu noin 2,6 miljoonaa henkeä, joen väesön ikäänymisen seurauksena yöikäisen yövoiman määrä voi pienenyä jopa noin seisemällä prosenilla. Arvion mukaan yöikäisen yövoiman määrä alkaa kasvaa uudelleen vuoden 2030 jälkeen. Väesön ikäänyminen näkyy siis epäilemää ainakin yövoiman määrässä, mua sen vaikuukse yöpanoksen laauun eivä ole yhä selkeiä. Tehdyn arvion mukaan yöpanoksen laadun kasvu jakuu vielä vuoeen 2017, jolloin kasvu ylää vuosiasolla noin 0,2 proseniin. Tämän jälkeen kasvuvauhi alkaa hidasua, kunnes vuoden 2030 ienoilla yöpanoksen laau 3 Työkorvausosuuksien laskemisessa käyeään vuoden 2005 Palkkarakenneilason mukaisia 60 69-vuoiaiden kuukausiansioia kuvaamaan 60 64-vuoiaiden kuukausiansioia. 18 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE alkaa heikeä. Laau alkaa kohenua uudelleen 2030-luvun puolivälin jälkeen. Tällöinkin yöpanoksen laadun kasvuvauhi jää kuienkin eriäin hiaaksi. Lyhyen aikavälin eli vuosia 2007 2010 koskevan arvion mukaan yöpanoksen laadun vuosiainen kasvuvauhi on noin 0,22 prosenia. Pikän aikavälin ennuseen mukaan kasvuvauhi hidasuu hieman ja on noin 0,15 prosenia. Kuen viimeksi kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana myös ulevaisuudessa yöpanoksen laadun kasvu johuu lähes äysin yövoiman kouluusrakeneen kohenemisesa. Taulukosa 3 voidaan lukea, eä yövoiman kouluusrakeneessa ulevaisuudessa apahuva muuokse ova suuria verrauna ikärakeneen muuoksiin, joka pysyvä lähes samalla asolla koko arkasellun ajanjakson ajan (ks. myös kuvio 4). Ikärakeneen muuoksen konribuuio yöpanoksen laadun kasvuun pysyelee koko ajan lähellä nollaa ja on joinakin vuosina lieväsi negaiivinen. Työpanoksen laadun kasvuvauhdin hidasuminen ja käänyminen negaiiviseksi vuoden 2030 ienoilla johuu kouluusrakeneen muuoksen konribuuion pienenemisesä lähelle nollaa ja samanaikaisesa ikärakeneen muuoksen negaiivisesa konribuuiosa. 2030-luvun puolivälissä alkava yöpanoksen laadun kasvuvauhdin koheneminen aiheuuu puolesaan hienoisesa posiiivisesa kehiyksesä sekä ikä- eä kouluusrakeneissa. Lyhyellä aikavälillä kouluusrakeneen muuosen konribuuio yöpanoksen laadun kasvuun on noin 0,20 proseniyksikköä ja pikällä aikavälillä noin 0,14 proseniyksikköä. Ikärakeneen muuosen konribuuio on puolesaan lyhyellä aikavälillä 0,02 proseniyksikköä ja pikällä aikavälillä 0,01 proseniyksikköä. Taulukko 3. Työpanoksen laadun kasvuvauhi vuosina 1996 2040 sekä kouluus- ja ikärakeneen muuoksien konribuuio siihen Työpanoksen laadun Kouluuksen vaikuus, Iän vaikuus, %-yks. kasvuvauhi, % %-yks. 1996-2000 0.33 0.33 0.00 2001-2005 0.41 0.35 0.07 2006-2010 0.28 0.27 0.01 2011-2015 0.22 0.22 0.00 2016-2020 0.22 0.19 0.03 2021-2025 0.13 0.11 0.02 2026-2030 0.04 0.05-0.01 2031-2035 0.01 0.01-0.01 2036-2040 0.01 0.00 0.00 Lähee: Tilasokeskuksen väesöennuse, palkkarakenneilaso ja yövoimailaso sekä Suomen Pankin laskelma. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 19
BOF ONLINE 15.8.2008 Kuvio 4. Työpanoksen laadun kasvuvauhi vuosina 1996 2040 sekä kouluus- ja ikärakeneen muuoksien konribuuio siihen Työpanoksen laadun kasvuvauhi Kouluuksen konribuuio, %-yks. Ikärakeneen konribuuio, %-yks. % 0.45 Kuviossa esiey luvu ova viisivuoiskeskiarvoja 0.4 0.35 0.3 0.25 0.2 0.15 0.1 0.05 0-0.05 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 2036-2040 Lähee: Tilasokeskuksen väesöennuse, palkkarakenneilaso ja yövoimailaso sekä Suomen Pankin laskelma. Kuviosa 4 nähdään myös, eä viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana yöpanoksen laadun kasvuvauhi on vähiellen hidasunu ja ulee hidasumaan jakossa enisesään. Myös kouluusrakeneen muuosen konribuuio pienenee ulevina vuosina, niin kuin se on ehny jo viimeisen vuosikymmenen ajan. Ikärakeneen muuosen konribuuio on aiempina vuosina ollu hieman suurempi kuin miä se ulevaisuudessa ulee olemaan. 20 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE Kuvio 5. Työpanoksen laadun muuoksen vaikuus yön uoavuueen vuosina 1996 2040 Kokonaiskonribuuio Kouluuksen konribuuio, %-yks. Ikärakeneen konribuuio, %-yks. % 0.25 Kuviossa esiey luvu ova viisivuoiskeskiarvoja 0.2 0.15 0.1 0.05 0-0.05 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 2036-2040 Lähee: Tilasokeskuksen väesöennuse, palkkarakenneilaso ja yövoimailaso sekä Suomen Pankin laskelma. Työvoiman ikäänyminen vaikuaa siis ulevaisuudessa eriäin paljon yöpanoksen määrään, mua laskelmien mukaan sillä on hyvin vähän vaikuusa yöpanoksen laauun. Tämän vuoksi ikäänymisen ja yöpanoksen laadun muuosen vaikuus yön uoavuuden kasvuun ulee olemaan eriäin vähäinen. Kuviosa 5 nähdään, eä kymmenen seuraavan vuoden aikana yöpanoksen laadun konribuuio yön uoavuuden vuouiseen kasvuun on arviola noin 0,1 proseniyksikköä, misä se seuraavien vuosikymmenen aikana alenee lähelle nollaa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 21
BOF ONLINE 15.8.2008 6 Lopuksi Tehyjen laskelmien mukaan yöpanoksen laau on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanu keskimäärin noin 0,4 prosenin vuosivauhia. Täsä suurin osa, 0,35 proseniyksikköä, on aiheuunu yövoiman kouluusrakeneen kohenemisesa. Työpanoksen ikärakeneessa apahuneiden muuosen konribuuio on ollu alle 0,1 proseniyksikköä. Tulevaisuua koskevan arvion mukaan yöpanoksen laadun kasvu ulevaisuudessa on hieman hiaampaa verrauna menneeseen vuosikymmeneen. Arvion mukaan laadun kasvuvauhi hidasuu 2030-lukua kohi menäessä, jolloin se on lähellä nollaa. Työpanoksen laau ulee kasvamaan lyhyellä aikavälillä 0,22 prosenia vuodessa ja pikällä aikavälillä 0,15 prosenia vuodessa. Lyhyen aikavälin kasvusa 0,20 ja pikän aikavälin kasvusa 0,14 proseniyksikköä aiheuuu kouluusrakeneen muuoksisa. Työpanoksen ikärakeneessa apahuva muuokse eivä siis suoraan vaikua yöpanoksen laauun merkiäväsi. Kouluusrakeneen huomaava vaikuus yöpanoksen laauun johuu siiä, eä suuren ikäluokkien eläkkeelle siiryminen nosaa yövoiman keskimääräisä kouluusasoa, koska nuoremma ikäluoka ova suuria ikäluokkia koulueumpia. Tehyjen laskelmien pohjala voidaan odea, eä yöpanoksen laau vaikuaa uoavuueen ja ulee vaikuamaan myös ulevaisuudessa. Sen konribuuio on kuienkin suheellisen pieni: vuosien 1996 2006 keskimääräiseen 2,3 prosenin yön uoavuuden kasvuun konribuuio oli noin 0,2 proseniyksikköä. Tulevaisuudessa yöpanoksen laadun konribuuio uoavuuden kasvuun pienenee edelleen, ja suurin osa konribuuiosa aiheuuu kouluusrakeneen muuoksisa. Väesön ikäänyminen ei arvion mukaan ule suoraan vaikuamaan yön uoavuueen ja ää kaua elinasoon kovin merkiäväsi aiemmisa vuosisa eroavalla avalla. 22 2008 No. 10 Rahapoliiikka- ja ukimusosaso Suomen Pankki Finlands Bank
15.8.2008 BOF ONLINE Lähee Barro, R. ja Sala-i-Marin, X. (2004). Economic Growh (2 nd ed). Cambridge, MA : The MIT Press. Huoari, J. ja Jalava, J. (2007). Kansainvälinen ja veraileva näkökulma Suomen uoavuuskehiykseen. Pellervon aloudellinen ukimuslaios, yöpapereia, 96. Ilmakunnas, P. ja Malirana, M. (2007). Aging, labor urnover and firm performance. ETLA, Elinkeinoelämän ukimuslaios, keskuseluaiheia 1092. Jalava, J. ja Pohjola, M. (2004). Työn uoavuus Suomessa vuosina 1900 2003 ja sen kasvuprojekioia vuosille 2004-2030. Kansanaloudellinen aikakauskirja (100) 4, s.355 370. Jorgenson, D.W., Ho, M.S. ja Siroh, K. (2002). Projecing Produciviy Growh: Lessons from he U.S. Growh Resurgence. Resources for he Fuure, discussion paper 02-42. Washingon D.C. Jorgenson, D.W., Ho, M.S. ja Siroh, K.J. (2005). Produciviy Volume 3: Informaion Technology and he American Growh Resurgence. Cambridge, MA: The MIT Press. Lassila, J., Määänen, N. ja Valkonen, T. (2007). Ikäänymisen aloudellise vaikuukse ja niihin varauuminen. Valioneuvoson kanslian julkaisusarja 10/2007. Oliner, D.O. ja Sichel, D.E. (2002). Informaion Technology and Produciviy: Where Are We Now and Where Are We Going?, Journal of Policy Modeling 25: 477 503. Pohjola, M. (2007). Työn uoavuuden kehiys ja siihen vaikuava ekijä, Kansanaloudellinen aikakauskirja 103, s. 144-160. Schwerd, G. ja Turunen, J. (2006). Growh in Euro Area Labour Qualiy. European Cenral Bank, Working Paper Series, 575. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapoliiikka- ja ukimusosaso 2008 No. 10 23