TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan toimialakatsaus UUSIEN AUTOJEN MYYNTI VÄHENEE JÄLKIMARKKINOINNIN MERKITYS KOROSTUU LUKIJALLE Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan työllisyystilanteen arvioinnissa hyödynnetään tietoja, joita on saatu alan luottamusmiehille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kysely suoritettiin syyskuussa. Kysely lähetettiin luottamusmiehelle, joista vastasi eli vastausprosentti oli 57. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tilinpäätöstiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Tarkasteltavien yritysten määrä on ollut vuosina noin -5. Vähiten tarkasteltavia yrityksiä oli vuonna, jolloin niitä oli 5 ja eniten vuonna, jolloin niitä oli. Tämän vuoden marraskuussa on analysoitu noin yrityksen tilinpäätökset. Aineistoa voidaan pitää riittävän edustavana antamaan luotettava kuva alan taloudellisesta kehityksestä. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kyseinen tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, sitä voidaan pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena ja jos tunnusluku on suurempi KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina sekä ennuste vuodelle 1 1 3 5 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto 7 9 e 1 1 KUVIO. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina ja ennuste vuodelle 1 1 1 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot 3 5 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto 7 9 e 1 1 1 AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 1 linja-autot kuormaautot pakettiautot
kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. On mahdollista, että joku toimialan alakvartiiliin tunnusluku voi olla niin hyvällä tasolla, että jopa alakvartiilin yrityksen tilanne on tosiasiallisesti erittäin hyvä. Vastaavasti joku toimialan yläkvartiilin tunnusluku voi olla niin huonolla tasolla, että yläkvartiiliyrityksen tilanne on tosiasiallisesti heikko. Tunnuslukujen kuvauksessa edellä on esitetty niiden hyvyyttä ja huonoutta osoittavia yleisiä viitearvoja. Katsauksen on laatinut Jouko Reijonen tutkimustoiminnan toiminta-alueelta.autoalan toimialakatsaus julkaistaan nyt kymmenennettä kertaa. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. KEHITYS VUOSINA AUTOJEN MYYNNIN KEHITYS Kaikkiaan uusia henkilöautoja on ensirekisteröity tämän vuoden tammi-lokakuussa 97 5 ajoneuvoa. Vähennystä viimevuoden vastaavaan ajankohtaan on,9 prosenttia. Henkilöautomyynti kasvoi merkittävästi tämän vuoden alussa. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin maaliskuussa 9 kappaletta, mikä on, prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Rekisteröintipiikki johtuu 1.. voimaan tulleesta autoveron muutoksesta. Kaikkien niiden henkilö- ja pakettiautojen autovero nousi, joiden CO -päästöt ylittävät 1 g/km. Vastaavasti alle 1 g/km päästävien autojen autovero laski, mutta tällaisten autojen osuus tarjolla olevista autoista on tällä hetkellä vain noin viisi prosenttia. Maaliskuun jälkeen henkilöautojen myynti romahti. Huhtikuussa myytiin vain noin autoa ja kesäkuukausina reilut 7. Ennen alkanutta taantumaa kesäkuukausina rekisteröitiin kuukausittain noin 13 henkilöautoa. Taloudellinen taantuma iski rajusti autokauppaan vuonna 9. Sen jälkeen kauppa lähti elpymään. Viime vuonna uusia henkilöautoja rekisteröitiin reilut, mutta tänä vuonna päästään vain hieman alle 1 ajoneuvon myyntimäärään. Määrät ovat taantuman seurauksena merkittävästi pienemmät kuin taantumaa edeltävinä vuosina. Tammilokakuussa myytin henkilöautoja noin prosenttia siitä mitä on keskimäärin myyty samana ajanjaksona ennen taantumaa vuosina. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on laskenut verrattuna viime vuoden tammi-lokakuuhun. Erityisesti pakettiautojen myynti maaliskuun jälkeen on romahtanut. Syy on sama kuin henkilöautojenkin myynnissä eli keväällä voimaan astunut verouudistus aiheutti ostopiikin maaliskuussa, mutta sen jälkeen on myyty merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Tänä vuonna tammi-lokakuussa pakettiautoja on myyty, prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kuorma-autojen myynti on ollut tänä vuonna lievässä kasvussa. Kun viime vuonna tammi-lokakuussa myytiin yhteensä 3 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna, niin tänä vuonna kasvu on ollut vain, prosenttia. Euroopassakin kuorma-autoja myytiin viime vuoden tammi-syyskuussa 35 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Tänä vuonna taloustilanteen heikentymisestä johtuen, myös Euroopan kuorma-automyynti on vähentynyt. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana niiden myynti on vähentynyt yli seitsemällä prosentilla. Suurista EU-maista Ranskassa laskua on ollut 5, prosenttia, ja Saksassa 7,7 prosenttia. Iso-Britannian myynti on sen sijaan kasvanut noin prosenttia. Vielä vuonna 9 ja linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna -luvulla eli lähes bussia. Viime vuonna jäätiin 39 autoon, mutta tänä vuonna myynti on lähtenyt merkittävään kasvuun. Tämän vuoden tammi lokakuussa myytiin noin 17, prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Erityisen paljon myynti kasvoi elokuussa, jolloin myyttiin peräti 17 uutta bussia. Se on yli kolmannes koko vuoden myynnistä ja enemmän kuin minään muuna kuukautena -luvulla. Tällä hetkellä linja-autojen myynti on noin 9 prosenttia vuosien keskiarvosta. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tammi-syyskuussa hieman yli yhdeksän miljoonaan, mutta oli 7, prosenttia vähemmän kuin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden myynti. Automyynti on laskenut jo neljän vuoden ajan. Viime vuonna myytiin 1,7 prosenttia vähemmän kuin. Myynti on laskenut kaikissa muissa suurissa EUmaissa paitsi Isossa-Britanniassa. Siellä myynti kasvoi,3 prosenttia. Ensirekisteröinti väheni Ranskassa 13, Espanjassa ja Saksassa kaksi prosenttia. Pohjoismaista Ruotsin myynti laski, mutta Tanskan kasvoi yhden ja Norjan kolme prosenttia. Vaikein tilanne on ollut euroalueen kriisimaissa. Myynti on laskenut Kreikassa, Portugalissa ja Italiassa prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA European Automobile manufuctures Assosiation (www.acea.be) AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muiden taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka meillä on käytettävissä, ovat vuodelta. Raporttia kirjoitettaessa oli käytettävissä noin yrityksen tilinpäätöstiedot. Balance Conculting analysoi vuosittain vajaa 5 autoalan yritystä. METALLI LIITTO
Liikevaihdon kehitys Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko -luvun alun aina vuoden alkuvuoteen asti (kuvio 3). vähittäiskaupan myynti alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Myynti alkoi jälleen kasvaa kesän 9 jälkeen ja saavutti viime vuonna vuoden alun tason. Tänä vuonna kasvu on jälleen hiipunut. Kuviosta 3 ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Sen jälkeen kehitys on ollut varsin myönteistä. Huollon ja korjaustoiminnan liikevaihto on noussut jo prosenttia taantuman pohjalukemista ja ylittää 17 prosentilla taantumaa edeltävän huipputason. KUVIO 3. vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja kausitasoitettu, indeksi 5=, viimeinen havainto / 1 1 1 huolto ja korjaus 3 Lähde:Tilastokeskus 5 7 vähittäiskauppa 9 1 1 1 KORJAUS KAUPPA Kannattavuus Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa nettotulosprosenttia ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Ne kuvaavat yrityksen varsinaisen toiminnan kannattavuutta. Vuosikymmenen alussa alan kannattavuus kehittyi suotuisasti ja huipputaso saavutettiin vuonna 3 (kuvio ). Mediaaniyrityksen nettotulosprosentti nousi prosenttiin, jota voidaan alalla pitää hyvänä. Sen jälkeen kannattavuus laski tasaisesti ollen kuitenkin mediaaniyrityksessä vielä vuonna kohtuullisella tasolla. Vuonna 7 alin kvartiili sukelsi miinuksen puolelle ja pysyi negatiivisena aina vuoteen 9 asti. Samana vuonna mediaaniyrityksen kannattavuuskehitys kääntyi kasvuun ja myönteinen kehitys jatkui vuonna. Viime vuonna mediaaniyrityksen nettotulos kääntyi jälleen laskuun ollen kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla. Yläkvartiiliyrityksen nettotulos laski hieman viime vuonna, mutta ylitti kolmen prosentin tason jo 9 ja on sen jälkeen pysynyt erinomaisella tasolla. Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna vuodesta 3 alkanut aleneva trendikehitys kääntyi vuonna selvään nousuun (kuvio 5). Tuolloin mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohosi jo yli 1 prosentin ja yläkvartiiliyritys nousi noin prosentin tasolta erittäin hyvälle yli 3 prosentin tasolle. Myös alakvartiiliyrityksen kehityssuunta muuttui positiiviseksi. Viime vuonna kehitys on ollut lievästi laskeva. Kahden edellisen vuoden positiivisen kannattavuuskehityksen jälkeen tämä vuosi tulee olemaan erityisesti autokaupan kannattavuuden näkökulmasta erittäin haasteellinen. Taustalla ovat sekä autoveromuutokset että myös Euroopan talouskriisi, joiden seurauksena uusien autojen myynti jää kauaksi -luvun alun keskimääräisistä myyntimääristä. Tämä johtaa todennäköisesti myös alalla rakennemuutoksiin. Osa kannattamattomista yrityksistä poistuu ja jäljelle jää paremmin kannattavat yritykset. Yritykset myös yrittävät tehostaa toimintaansa, esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaansa, keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin jne. Autoalan suhdannebarometrin mukaan arviot oman auto- KUVIO. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, % 3 1-1 - 3 5 Lähde: Balance Consulting Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili KUVIO 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, % 5 3-3 3 5 Lähde: Balance Consulting 7 7 9 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili liikkeen myynnin kehityksestä ovat olleet tänä vuonna selvästi pessimistisempiä kuin viime vuonna. Mikäli myyntimäärät eivät käänny ensi vuonna positiivisempaan suuntaan, se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. Sillä kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Myynnin kasvu loisi pohjaa positiiviselle työllisyyskehitykselle, kun taas menojen karsimisella saattaisi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. 9 3 1-1 - 5 3 - AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 3
Vakavaraisuus Vakavaraisuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa omavaraisuusastetta. Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko pääomasta. Se on ollut hyvällä tasolla koko -luvun (kuvio ). Tasot sekä mediaaniyrityksessä että ylä- ja alakvartiiliyrityksissä ovat pysyneet hyvin vakaina. Kahtena viime vuotena erityisesti mediaaniyrityksen ja alakvartiiliyrityksen vakavaraisuudet ovat vielä parantuneet. Lähes puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää 5 prosentin tason, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Alakvartiiliyrityskin yltää prosentin tasolle. AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Autoalan työllisyys Tilastokeskuksen tietojen mukaan moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllisti vuonna noin 33 henkeä. Työllisten määrä nousi tasaisesti vuodesta ollen vuonna lähes 3. Sen jälkeen työllisten määrä on vähentynyt noin 5 henkilöllä. Hieman vajaa puolet työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. Vuonna osuus oli prosenttia (kuvio 7). Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti (kuvio ). Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 37. Kahden seuraavan vuoden aikana työttömyys on alalla laskenut, mutta tämän vuoden aikana kääntynyt nousuun. Alalla oli tämän vuoden syyskuussa 3 työtöntä eli noin 7 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työntekijäammateissa työskenteleviä oli työttömänä vuoden syyskuun lopussa 57 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimihenkilöiden työttömyys kasvoi 3 henkilöllä. Määrällisesti työttömänä olevien autonasentajien työttömyys on kasvanut eniten eli lähes kahdella sadalla. Suhteellisesti työttömien automyyjien määrä on kasvanut eniten eli lähes 1 prosenttia (kuvio 9, sivu 5). Alueellisesti työttömyys heikkeni eniten Varsinais- Suomessa (13 %) ja Kaakkois-Suomessa ( %). Ainoa alue, missä työttömyys väheni, oli Etelä-Pohjanmaa. Arvio työllisyyskehityksestä KUVIO. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, % 7 5 3 3 5 Lähde: Balance Consulting KUVIO 7. Autoalan työlliset palkansaajat Henkilöä 5 3 3 Lähde: Tilastokeskus 7 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili KUVIO. Autoalan työttömät työnhakijat joulukuun lopussa vuosina sekä syyskuun lopussa vuonna Henkilöä 5 3 1 3 kauppa 5 Työntekijätehtävissä toimivat 5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 7 7 Ala oli selvästi elpymässä ja työllisyyskehitys jatkui positiivisena aina viime vuoden lopulle asti. Tutkimusyksikön tänä syksynä autoalan pääluottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan alan työllisyysnäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten toimipisteistä on sekä irtisanottu että lomautettu henkilökuntaa tämän vuoden aikana. Yhteensä on tämän vuoden aikana lomautettu asentajaa ja toimihenkilöä eli yhteensä 31 henkilöä. Tämä on noin kuusi prosenttia kyselyyn vastanneiden toimipisteiden kokonaishenkilömäärästä. Vastaajien mukaan tämän vuoden aikana on myös irtisanottu 7 henkeä: 9 työntekijää ja 1 toimihenkilöä. Se on lähes kolminkertainen määrä viime vuoden kyselyn tulokseen verrattuna. Kyselyssä kysyttiin myös käydäänkö tällä hetkellä työpaikallasi neuvotteluja tai keskusteluja henkilöstön 9 9 huolto ja korjaus Varaosa- ja automyyjät 9 9/ 7 5 3 5 3 5 3 1 Varaosa- ja Työntekijä Va Ty METALLI LIITTO
lomautuksista tai irtisanomisista. Kyselyyn vastanneista työpaikoista :ssa käydään ko. keskusteluja tai neuvotteluja. Määrä vastaa 17 prosenttia kaikista vastanneista. Vastaajien mukaan lomautusneuvottelut koskisivat lähes työntekijää ja lähes 15 toimihenkilöä. Yhteismäärä on noin prosenttia kyselyyn vastanneiden työpaikkojen kokonaishenkilömäärästä. Työllisyyden edelleen heikkenemiseen uskoo kolmannes vastaajista. Suuremmissa yrityksissä arviot ovat vielä hieman negatiivisempia. Yli hengen toimipisteiden luottamusmiehistä lähes prosenttia uskoo työllisyyden heikkenevän. Kaikista vastaajista vain kolme prosenttia uskoo työllisyyden paranevan. Arviot ovat selvästi negatiivisempia kuin aikaisemmissa kyselyissä, sillä vuonna ja suoritetuissa kyselyissä noin 95 prosenttia vastaajista arvioi tilanteen paranevan tai pysyvän ennallaan. AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamojen reaaliansiot kehittyivät varsin tasaisesti -luvun alussa (kuvio ). Vuosina 1 5 kasvu oli,5 3,7 prosenttia. Vuonna ne laskivat 1, ja seuraavana vuonna,1 prosenttia. Vuoden 7 toiselta neljännekseltä vuoden toiselle neljännekselle reaaliansioiden vuosimuutos vaihteli,3 ja, prosentin välillä. Pahimpana talouden taantumavuonna 9 reaaliansiot nousivat, prosenttia. Vuoden toiselta neljännekseltä viime vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot sen sijaan laskivat 5 prosenttia. Myös nimellisesti tuntiansiot laskivat 1,7 prosenttia. Nimellisansioiden pudotus selittyy ainakin osittain lisien pienentymisestä, sillä nimellisansiot ilman lisiä nousivat,5 prosenttia. Merkittävin lisä, joka on pienentynyt, on tasausvapaalisä. Niiden henkilöiden määrä, jotka vielä saavat tasausvapaalisää on eläköitymisten seurauksena vähentynyt. Reaaliansioiden pudotus tuona ajanjaksona selittyy siis sekä nimellisansioiden putoamisella että hintojen nousulla. Viime vuoden toiselta neljännekseltä tämän vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot jälleen nousivat, prosentilla. Toimihenkilöiden ansiokehitys Kuviossa on esitetty konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta vuoteen, muutos kunkin vuoden lokakuuhun edellisen vuoden lokakuusta. Sen mukaan autoalan konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuodesta 1 vuoteen 7. Parhaimmillaan reaaliansiot nousivat vuonna 7, prosenttia. Seuraavana vuonna heidän reaaliansionsa laskivat yhden prosentin. Konttoritoimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna KUVIO 9. Autoalan työttömät työnhakijat ammateittain syyskuussa vuosina ja Autonasentaja (huoltokorjaamo) Autopeltiseppä Autonmaalari Automyyjät Autotarvikemyyjät Huoltokorjaamon työntekijät Raskaan autokaluston asentaja Ajoneuvojen sähköasentaja 5 1 1 5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Syyskuu yht. 3 henkilöä Syyskuu yht. 3 133 henkilöä KUVIO. Autokorjaamoalan työntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden. neljännes - - KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: KONTTORIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) - 1 3-1 3 5 5 7 9 enemmän kuin nimellisansiot. Sen sijaan reaaliansiot konttoritoimihenkilöillä laskivat vuonna,9 prosenttia ja viime vuonna 1,1 prosenttia. Myyntihenkilöstön ansiot kehittyivät tarkastelujakson alussa varsin ripeästi, mutta vuoden 3 jälkeen kasvu taittui (kuvio ). Vuoden 5 jälkeen heidän reaaliansionsa ovat nousseet vuosina 7, ja. 7 9 9 - - - - Syyskuu 3 133 hen Syyskuu 3 hen AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 5
Ensin mainittuna vuonna ne kasvoivat 1, prosenttia, vuonna,1 prosenttia ja viime vuonna,5 prosenttia. Vuonna ne laskivat, ja 9 peräti 9, prosenttia. Syynä laskuun oli autojen myynnin pudotus finanssikriisin pahimpina vuosina eli syksyllä ja erityisesti koko vuonna 9. Tämä heijastuu myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Kuviossa 13 on kuvattu varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta viime vuoden lokakuun loppuun. Heidän ansiokehityksessään on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Kuutena vuonna nimellisansiot ovat nousseet yli viisi prosenttia ja parhaimpina vuosina 1 ja 7 yli seitsemän prosenttia. Kuviosta ilmenee myös se, että korkea nimellisansiokehitys ei välttämättä merkitse korkeaa reaaliansiokehitystä. Esimerkiksi vuonna viiden prosentin nimellisansiokehitys tuotti 1, prosentin nousun reaaliansioissa. Varaosahenkilöstön nimellisansiot putosivat vuonna 9,3 prosenttia, mutta reaaliansiot kasvoivat,7 prosenttia. Seuraavana vuonna sen sijaan heidän nimellisansionsa kasvoivat 3,1 prosenttia ja reaaliansiot,5 prosenttia. Vaikka viime vuonna nimellisansiot nousivatkin,7 prosenttia, niin siitä huolimatta reaaliansiot laskivat 1,7 prosenttia. KUVIO. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: MYYNTIHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) - - - - - - 1 3 5 7 9 - - - - - - KUVIO 13. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUHENKILÖSTÖN säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, (lokakuu-lokakuu) - 1 3 5 7 9 - METALLI LIITTO
AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Vaikka uusien autojen myynti lähtikin viime vuonna kasvuun, niin tänä vuonna automyynti tulee merkittävästi alenemaan viime vuodesta. Tämän vuoden aikana tullaan myymään noin 1 uutta henkilöautoa. Se on noin 15 henkilöautoa vähemmän viime vuonna ja jäädään noin 35 vuosien keskiarvosta. Autoalan suhdannebarometri ei lupaa merkittävää kasvua myöskään ensi vuodelle. Autoalan myynnin negatiiviseen kehitykseen vaikuttavat paitsi keväällä toteutettu veron korotus niin myös hidas talouskehitys. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on kevään jälkeen laskenut. Kotitalouksien uuden auton ostoaikeet ovat alemmalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Tämän vuoden lokakuussa noin 15 prosentilla oli aikomus hankkia auto seuraavan kuukauden aikana. Viime vuonna samaan aikaan 1 prosentilla ja vuonna 1 prosentilla oli aikomus hankkia uusi auto. Kaupallisten ajoneuvojen myynnin viriäminen loi toivoa positiivisemmasta tulevaisuudesta, mutta tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jälleen pysähtynyt. Kuorma-autoja tullaan myymään tänä vuonna noin 3 3 autoa, mikä on silti noin autoa vähemmän kuin keskimäärin vuosina. Kuorma-automarkkinoille on ilmeisesti muodostumassa patoutunutta kysyntää, mikä tulee purkautumaan lähivuosina. Se edellyttää kuitenkin luottamusta siihen, että kokonaistuotanto alkaa jälleen kasvaa. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä Internet-kyselynä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja toistettu sen jälkeen vuosittain. Tänä syksynä se lähetettiin reilulle autoalan pääluottamusmiehelle, joista vastasi kyselyymme. Vielä viime vuonna 5 prosenttia vastanneista arvioi huolto- ja korjaustoiminnan kasvavan lähimmän puolen vuoden aikana ja noin prosenttia arvioi niiden pysyvän ennallaan. Vain noin 1 prosenttia arvioi huolto- ja korjaustoiminnan vähenevän. Tämän vuoden kyselyyn vastanneista vain yhdeksän prosenttia arvioi huoltojen määrän kasvavan ja neljännes niiden vähenevän. Uusien autojen myynninkasvu paransi viime ja edellisvuonna alan työllisyyttä, mutta kehitys on jälleen kääntynyt negatiiviseksi. Kehitys näkyy sekä virallisissa työttömyysluvuissa että autoalan luottamushenkilöiden kyselyssä antamissa vastauksissa. Mikäli ensi vuodelle ennustettu myynnin aleneminen toteutuu, se luo edelleen haasteita myös korjaamotoiminnan työllisyydelle. Toisaalta autokannan vanheneminen lisää huollon ja korjausten tarvetta. Eri asia on se, näkyykö tämän työmäärän kasvu merkkiliikkeiden korjaamoilla. Autokaupan aleneva kannattavuuskehitys kääntyi taantuman jälkeen positiiviseen suuntaan, mutta on jälleen heikentynyt. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Tämän vuoden myynnin väheneminen on ollut syynä ennakoidulle kannattavuuden heikkenemiselle. Lisäksi ensi vuosi tulee olemaan varsin haastava. Talouskriisi ei näytä nopeasti hellittävän ja sitä seuraavan yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät pysyvät ennallaan tai nousevat korkeintaan hieman. Pitkään jatkuvalla heikolla myynnin kehityksellä on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Alalla saatetaan tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Jälkimarkkinointi tulee olemaan tärkeässä roolissa niin tänä vuonna kuin ensi vuonnakin. Pessimististä näkymistä huolimatta autoalalla on menossa merkittävä teknologinen murros. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan tiukentamassa. Muutos koskee sekä henkilöautoja että kaupallisia ajoneuvoja. Lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat hybridit, polttokennot, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on pidettävä kiinni osaavasta henkilökunnastaan ja panostettava entistä enemmän koulutukseen... Jouko Reijonen, tutkija AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 7