Autoalan toimialakatsaus, syksy 2015

Transkriptio

1 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan toimialakatsaus, syksy 2 5/2 VAIN RIPEÄMPI TALOUSKASVU JA KULUTTAJIEN OSTOVOIMAN PARANTUMINEN VOIVAT NOSTAA AUTOKAUPAN MATALASUHDANTEESTA TIIVISTELMÄ Uusia henkilöautoja tullaan rekisteröimään tänä vuonna lähes. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna, jolloin autoja rekisteröitiin Tämä määrä on noin 3 autoa vähemmän kuin mitä myytiin keskimäärin ennen vuonna 28 alkanutta taloustaantuma. Todennäköisesti ensi vuosi on hieman parempi kuin tämä vuosi. Myytävien autojen määrä ei riitä uusimaan meidän autokantaamme, vaan autokanta edelleen vanhenee. Vanheneva autokanta kaipaa tietenkin enemmän huoltoja korjaamopalveluita, mutta se ei riitä parantamaan alan kannattavuutta eikä työllisyyttä. Viimeisten seitsemän vuoden aikana autoalalta on jäänyt myymättä yhteensä noin 19 uutta autoa verrattuna taantumaa edeltävään aikaan. Se on pois aktiivisesta huoltokannasta. Lisäksi alalle tulevat uudet yritykset kiristävät kilpailutilannetta. Viime vuosien myynnin väheneminen on ollut syynä alan kannattavuuden heikkenemiselle. Tämä vuosi on edelleen varsin haastava. Talous kasvaa edelleen erittäin hitaasti ja palkansaajien ostovoima heikkenee. Yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät pysyvät alhaisella tasolla. Autoliikkeiden ja huoltopaikkojen rakenne on viritetty yhä suuremmalle myyntimäärälle kuin nykyinen toteutuma. Mikäli nykyiseltä tasolta ei nousta, alalla meneillään olevaa rakennemuutos ja uudelleen järjestelyt jatkuvat. Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistävät tänä vuonna noin 27 2 henkeä. Työllisyys on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana työttömyys on tasaisesti lisääntynyt. Tämän vuoden syyskuussa työttömiä oli 4 25 ja lomautettuna 276 henkeä. Ensi vuonna työllisyystilanne saattaa hieman parantua, jos talous alkaa elpymään. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 25 2 ja ennuste vuodellle 2 KUVIO 2. Kaupallisten autojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina 25 2 ja ennuste vuodelle E Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot E Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS kevät 2 1

2 KEHITYS VUOSINA 25 2 Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto, toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina 25 2 keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden 2 tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Tarkasteltavien yritysten määrä on ollut vuosina 24 2 noin Vähiten tarkasteltavia yrityksiä oli vuonna 24, jolloin niitä oli 293 ja eniten vuonna 21, jolloin niitä oli 68. Tämän vuoden lokakuussa on analysoitu 5 yrityksen tilinpäätökset. Aineistoa voidaan pitää riittävän edustavana antamaan luotettava kuva alan taloudellisesta kehityksestä. Tässä raportissa ei esitetä palkkatilastoja lainkaan, koska emme enää saa alan kehityksestä tietoja vuoden toiselta neljännekseltä. Nämä tiedot on kuvattu ja analysoitu viime kevään suhdannekatsauksessa. Nyt julkaistava Autoalan toimialakatsaus on järjestyksessään neljästoista. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. AUTOJEN MYYNNIN KEHITYS Kaikkiaan uusia henkilöautoja on ensirekisteröity tämän vuoden tammi-lokakuussa Henkilöautokauppa on sujunut samaan tapaan kuin viime vuoden tammilokakuussa, sillä tänä vuonna autoja on rekisteröity lähes saman verran kuin viime vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Kuvio 1 raportin kannessa havainnollistaa henkilöautomyynnin kehitystä viimeisen kymmen vuoden ajalta. Hyvien vuosien jälkeen taloudellinen taantuma iski rajusti autokauppaan vuonna 29. Sen jälkeen kauppa lähti elpymään. Vuonna 2 uusia henkilöautoja rekisteröitiin reilut 6, mutta viime vuonna päästiin vain hieman yli 16 ajoneuvon myyntimäärään. Tämän vuoden myynti yltänee lähes ajoneuvoon. Määrät ovat taantuman seurauksena merkittävästi pienemmät kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Tammi-lokakuussa myytin henkilöautoja noin 76 prosenttia siitä mitä on keskimäärin myyty samana ajanjaksona ennen kriisin alkua vuosina Keskeinen syy vaimeaan kysyntään on heikko taloustilanne. Koska näköpiirissä ei ole nopeaa talouden elpymistä, niin vaarana on autokaupan pysyminen nykyisellä alhaisella tasolla myös ensi vuonna. Tosin autokauppaa saattaa hieman piristää autoveron asteittainen laskeminen ja mahdollinen romutuspalkkiokokeilun jatkaminen myös ensi vuonna. Romutuspalkkiokokeilu on hieman lisännyt ainakin pienten ja vähäpäästöisten henkilöautojen myyntiä. Tämän vuoden heinäkuussa romutettiin 22 % ja elokuussa 72 % enemmän henkilöautoja kuin samaan aikaan viime vuonna. Autoalan Keskusliiton ennusteen mukaan uusia henkilöautoja tullaan rekisteröimään suurin piirtein saman verran kuin tänäkin vuonna. Meidän ennusteemme on hyvin samansuuntainen. Merkittävää kasvua ei tule tapahtumaan. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on laskenut verrattuna ennen 28 alkanutta taloustaantumaa. Toisaalta pientä piristymistä on tapahtunut verrattuna viime vuoteen, sillä tämän vuoden tammi-lokakuussa on myyty lähes neljä prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana (Kuvio 2 raportin kannessa). Kaupallisista ajoneuvoista pakettiautojen myynti on kasvanut eniten. Tänä vuonna tammi-lokakuussa pakettiautoja on myyty noin kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kasvusta huolimatta niitä on silti myyty vain 86 prosenttia siitä mitä keskimäärin 2-luvulla vastaavana ajanjaksona. Kuorma-autojen myynti näytti elpymisen merkkejä vuonna 2, mutta laski jälleen noin 27 prosenttia vuonna 2. Tänä vuonna myynti on kasvanut noin viisi prosenttia. Se on silti vain noin 58 prosenttia vuosituhannen keskiarvoon verrattuna. Tänä vuonna Euroopan raskaiden kuormaautomyynti on hieman piristynyt. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana niiden myynti on kasvanut noin 2 prosentilla. Suurista EU-maista Espanjassa on myyty 56, Isossa Britanniassa 44, Italiassa 27, Ranskassa ja Saksassa 4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vielä vuonna 28 ja 29 linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna 2-luvulla eli lähes 6 bussia. Vuonna 2 jäätiin 398 autoon ja sen sijaan viime vuonna busseja myytiin enemmän kuin kertaakaan 2-luvulla eli 691. Tänä vuonna myynti on jälleen merkittävästi laskenut. Tammi-lokakuussa on rekisteröity vain 462 bussia. Se on noin 26 prosenttia vähemmän kuin viime vastaavana ajanjaksona. Suomen uusien autojen myynnin kehitys poikkeaa merkittävästi muun Euroopan kehityksestä. Muissa EU-maissa uusien henkilöautojen kokonaismyynti on kasvanut jo 25 peräkkäisen kuukauden ajan. Tammisyyskuussa on myyty hieman yli 1,4 miljoonaa henkilöautoa. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli lähes yhdeksän prosenttia. Suurista EU-maista entinen kasvoivat Espanjan (+ 22,4 %), Italian (+,5 %) ja Ison Britannian (+,7 %) myyntimäärät. Saksassa rekisteröitiin 5,5 ja Ranskassa 6,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Ruotsissa kasvua oli ja Tanskassa 9 prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA, European Automobile manufuctures Association ( 2 METALLI LIITTO 2

3 AUTOALAN TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muiden taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka meillä on käytettävissä, ovat vuodelta 2. Raporttia kirjoitettaessa oli käytettävissä noin 5 yrityksen tilinpäätöstiedot. Balance Conculting analysoi vuosittain noin 5 65 autoalan yritystä. Muissa kuvioissa, paitsi liikevaihtokuvaajassa, tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kyseinen tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 25 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 25 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiarvoluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, sitä voidaan pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena ja jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Liikevaihdon kehitys Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti aina vuoden 28 alkuvuoteen asti. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynti alkoi laskea talvella 28 ja oli huonoimmillaan talvella 29. Myynti alkoi jälleen kasvaa kesän 29 jälkeen ja saavutti vuonna 2 vuoden 28 alun tason. Tämän jälkeen kasvu on jatkunut hitaana. Kuviosta 3 ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa 21 ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Vuonna 2 kasvu alkoi hiipua, mutta on lähtenyt uudelleen kasvuun tänä vuonna. Huollon ja korjaustoiminnan liikevaihto on noussut jo lähes 3 prosenttia taantuman pohjalukemista ja ylittää noin kymmenellä prosentilla taantumaa edeltävän huipputason. Kannattavuus Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa nettotulosprosenttia (kuvio 4) ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttia (kuvio 5). Ne kuvaavat yrityksen varsinaisen toiminnan kannattavuutta. Vuosikymmenen alussa alan kannattavuus kehittyi suotuisasti ja huipputaso saavutettiin vuonna 24. Mediaaniyrityksen nettotulosprosentti nousi kaksi prosenttiin, jota voidaan alalla pitää hyvänä. Sen jälkeen kannattavuus laski tasaisesti ollen kuitenkin mediaaniyrityksessä vielä vuonna 26 kohtuullisella tasolla. Vuonna 27 alakvartiilin yritys sukelsi miinuksen puolelle ja pysyi negatiivisena aina vuoteen 29 asti. Vuonna 2 se kävisi plussan puolella, mutta vajosi jälleen miinukselle vuonna 2 ja pysyi miinuksella myös viime vuonna. Tämä tarkoittaa, että yli 25 prosentilla on jatkuvasti vaikeuksia tehdä positiivista tulosta. Pitkään jatkuessa tämä merkitsee ongelmia eli todennäköisesti menoja supistetaan, yritystä saneerataan, myydään, tai lopetetaan kokonaan. Myös mediaaniyrityksen kannattavuuskehitys laski merkittävästi vuodesta 26, mutta kääntyi kasvuun vuonna 21. Vuonna 2 mediaaniyrityksen nettotulos kääntyi jälleen laskuun ollen kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla. Tällä tasolla se pysytteli myös viime vuonna. Yläkvartiiliyrityksen nettotulos nousi vuonna 21 neljään prosenttiin ja on sen jälkeen hieman hiipunut, mutta on pysytellyt silti erinomaisella tasolla. KUVIO 3. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja kausitasoitettu, indeksi 21= Viimeinen havainto 7/2 Lähde: Tilastokeskus 9 1 Vähittäiskauppa Huolto ja korjaus KUVIO 4. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 25 2, % Lähde: Balance Consulting Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 2 3

4 Vuosien 21 ja 2 positiivisen kannattavuuskehityksen jälkeen viime vuodet ja tämä vuosi mukaan lukien ovat olleet autokaupan kannattavuuden näkökulmasta erittäin haasteellisia. Taustalla on ollut heikko yleinen talouskehitys, jonka seurauksena uusien autojen myynti on jäänyt kauaksi 2-luvun alun keskimääräisistä myyntimääristä. Tämä on johtanut ja johtaa todennäköisesti edelleen alalla rakenteellisiin muutoksiin. Osa kannattamattomista yrityksistä poistuu ja jäljelle jää paremmin kannattavat yritykset. Yritykset myös yrittävät tehostaa toimintaansa, esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaansa, keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin jne. Mikäli myyntimäärät eivät käänny ensi vuonna positiivisempaan suuntaan autokaupalla on edessään viides vaikea vuosi ja se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. Sillä kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Myynnin kasvu loisi pohjaa positiiviselle työllisyyskehitykselle, kun taas menojen karsimisella saattaisi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Vakavaraisuus Vakavaraisuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa omavaraisuusastetta (kuvio 6). Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko pääomasta. Toimialan yritysten omavaraisuus on ollut hyvällä tasolla koko 2-luvun. Tasot sekä mediaaniyrityksessä että yläkvartiiliyrityksessä ovat pysyneet hyvin vakaina. Yli puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää 4 prosentin tason, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Alakvartiiliyrityskin yltää 2 prosentin tasolle. Tämä tarkoittaa, että myös alakvartiiliyrityksellä on vielä jonkin verran puskuria jäljellä kattaa heikosta kannattavuudesta johtuvat tappiot. Tosin tämä tilanne ei voi jatkua pitkään. KUVIO 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 25 2, % KUVIO 6. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 25 2, % Lähde: Balance Consulting 7 Lähde: Balance Consulting Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili KUVIO 7. Autoalan työlliset vuosina 25-2 ja ennuste vuodelle 2 AUTOALAN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS henkilöä 35 Autoalan työllisyys 3 Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistivät vuonna 2 noin 27 2 henkeä (kuvio 7). Työllisten määrä nousi tasaisesti vuosituhannen alusta ollen vuonna 28 noin Kahtena seuraavana vuonna työllisten määrä vähentyi, mutta lähti uudelleen nousuun vuonna 21 ja oli 27 2 vuonna 2. Tänä vuonna työllisyys jälleen heikkeni. Yritysrekisterin vuositilaston mukaan noin 2/3 osaa henkilöstöstä työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa e Lähde: AKL, ennuste Metalliliitto 4 METALLI LIITTO 2

5 Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön muuttuneen ammattiluokituksen takia, emme enää saa luotettavaa tietoa autoalan toimihenkilöiden työttömyydestä. Sen vuoksi esittelemme vain työntekijäammateissa työskentelevien työttömyysluvut (kuviot 8 ja 9). Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 28 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi 29, mutta laski hieman seuravan kahden vuoden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana työttömyys on jälleen tasaisesti lisääntynyt. Tämän vuoden syyskuussa työttömiä oli 4 25 ja lomautettuna 276 henkeä. Tämän vuoden syyskuussa autoalalla oli työntekijäammateissa 436 ( prosenttia) työtöntä työnhakijaa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Sekä määrällisesti että suhteellisesti työttömien autonasentajien määrä on kasvanut eniten eli noin 28 henkilöllä. Kasvua viime vuoteen on 25 prosenttia. Myös työttömien autopeltiseppien määrä on kasvanut yli 16 prosentilla. Alueellisesti työttömien määrä kasvoi vuodessa eniten Satakunnassa (34 %), Etelä-Pohjanmaalla (32 %), Kainuussa (3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (24 %). Työttömien määrä ei laskenut tämän tarkastelujakson aikana millään alueella. KUVIO 8. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat ja lomautetut syyskuussa vuosina henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö KUVIO 9. Autokorjaamoalan työttömät työnhakijat syyskuussa vuosina 2 ja 2 ammateittain Autonasentaja, huoltokorjaamo Autopeltiseppä Automaalari Työttömät työnhakijat Syyskuu 2 yht henkilöä Lomautetut Syyskuu 2 yht. 3 8 henkilöä Arvio työllisyyskehityksestä 2 Kuten kuviosta 8 käy ilmi, että ala oli selvästi elpymässä vuosina 21 ja 2. Sen jälkeen kehitys on ollut varsin huolestuttavaa ja on erittäin vaikea uskoa, että merkittävää myönteistä kehitystä olisi tulossa vielä ensi vuonnakaan. Positiviinen työllisyyskehitys vaatisi ennen kaikkea koko Suomen kansantalouden kehityssuunnan kääntymistä kohti kasvua. Ensi vuodelle ennustetaan kuitenkin vielä suhteellisen heikkoa talouskasvua ja se tuskin riittää kääntämään työllisyyskehitystä merkittävästi parempaan suuntaan. Sinällään sekä henkilö- että kuorma-automarkkinoille on kasautunut viimeisen seitsemän vuoden aikana patoutunutta kysyntää. Se saattaa nopeastikin purkaantua myönteisiksi uuden ajoneuvon hankintapäätöksiksi, mikäli kuluttajien luottamus omaan talouteensa kohenee. AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Uusien henkilöautojen myyntimäärät ovat jämähtäneet merkittävästi alemmalle tasolle kuin ennen vuonna 28 alkanutta taloustaantumaa. Vaikka uusien autojen myynti lähti taantuman jälkeen vuonna 2 kasvuun, niin viime vuosina se on laskenut tasaisesti. Tämän vuoden aikana tullaan myymään lähes uutta henkilöautoa. Loppuvuoden myyntiä on vauhdittanut romutuspalkkion käyttöönotto. Myyntiä on hieman enemmän kuin Huoltokorjaamotyöntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö viime vuonna, mutta jää noin 25 3 vuosien 2 28 keskiarvosta. Verrattuna vuosituhannen alun keskimääräiseen myyntiin, seitsemän viime vuoden aikana autoalalta on jäänyt myymättä yhteensä lähes 19 uutta autoa. Tämä tarkoittaa lähes puolentoista vuoden menetettyä myyntiä. Pitkään jatkunut heikko myynti näkyy autojen keskiiän nousuna. Autokannan keski-ikä on kasvanut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana lähes neljän prosentin vuosivauhdilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden 2 lopussa,4 vuotta. Romutettavan auton keski-ikä on Suomessa yli 2 vuotta, kun se EU:ssa keskimäärin on vuotta. Romutusikä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut lähes kahdella vuodella. Autojen keski-ikä alkaa lyhentyä vasta kun uusia autojen vuosittaiset rekisteröintimäärät ylittävät 5. Vaikka romutuspalkkiokokeilu onkin hieman lisännyt uusien autojen myyntiä, siihen liittyy merkittäviä ongelmia. Aikaisemmin romutuspalkkio koski vain liikennekäytössä olleita romutettavia autoja. Nyt sen saamiseksi riittää todistus romutetusta ajoneuvosta. Näitä AUTOALAN TOIMIALAKATSAUS 2 5

6 voi esimerkiksi ostaa romuttamoilta. Jopa autoliikkeet välittävät niitä. Hyvällä syyllä voi kysyä onko tämän kaltainen toiminta verovarojen oikeaa käyttöä. Euroopan tilanne on aivan erilainen kuin Suomessa. Koko EU-alueen automyynti on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kahden vuoden ajan. Tänä vuonna Euroopassa tullaan rekisteröimään noin kymmenen prosenttia enemmän uusia henkilöautoja kuin viime vuonna. Autoalan myynnin negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea heikko talouskehitys. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on varsin heikolla tasolla. Kotitalouksien autonostoaikeet ovat trendinomaisesti laskeneet viimeisten vuosien aikana. Vuonna 21 kuluttajista 18 prosentilla oli aikomus hankkia uusi auto seuraavan kuukauden aikana. Tämän vuoden syyskuussa se oli enää noin prosentilla. Tosin elokuussa vastaava luku oli 19. Kaksi vuotta sitten kaupallisten ajoneuvojen myynnin viriäminen loi toivoa positiivisemmasta tulevaisuudesta, mutta viime ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jälleen pysähtynyt. Kuorma-autoja tullaan myymään tänä vuonna noin 2 6, mikä on lähes 1 9 autoa vähemmän kuin keskimäärin 2-luvulla. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta alan toimijoiden mukaan tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Uusien autojen vähäisemmät myyntimäärät merkitsevät huoltojen määrän vähenemistä. Uusien autojen huollot ovat olleet varsinkin merkkikorjaamoille tärkeää. Heikko taloudellinen tilanne heijastuu myös asiakkaiden käyttäytymiseen niin, että laiminlyödään isompia ja kalliimpia huoltoja ja tehdään vain öljynvaihtohuollot. Toisaalta auton teknologinen kehitys on myös merkinnyt huoltovälien pidentymistä. Autokannan vanheneminen lisää tietenkin korjaustarpeen kasvua. Se ei kuitenkaan näy välttämättä merkkihuoltoliikkeiden työn kasvuna, vaan työt teetetään usein muissa kuin merkkiliikkeissä. Uusien autojen myynnin lasku on heikentänyt alan työllisyyttä. Kehitys näkyy virallisissa työttömyysluvuissa. Tämän vuoden syyskuun työttömien ja lomautettujen määrä on lähes kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2 syyskuuhun. Alalla on tällä hetkellä työtöntä tai lomautettua kun heitä neljä vuotta aikaisemmin oli Mikäli ensi vuodelle ennustettu myynnin hienoinen kasvu toteutuu, se todennäköisesti helpottaa hieman alan työttömyystilannetta. Viime vuodet ja tämä vuosi mukaan lukien ovat olleet autokaupan kannattavuuden näkökulmasta erittäin haasteellisia. Taustalla on ollut Suomen heikko talouskehitys, jonka seurauksena uusien autojen myynti on jäänyt kauaksi 2-luvun alun keskimääräisistä myynti-määristä. Autoalan kannattavin osa on ollut huolto- ja korjaustoiminta, mutta sillekin alueelle on tullut uudenlaisia toimijoita ja alan kilpailu on kiristynyt. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Alan yritykset ovat pyrkineet korjaamaan tilannettaan rakenteellisilla ratkaisuilla. Yritykset ovat tehostaneet toimintaansa, esimerkiksi kehittämällä prosessejaan, vähentämällä henkilökuntaansa, keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin jne. Koska maan talous ja sen myötä myös autokauppa näyttää elpyvän varsin hitaasti, autoalla on edessään viides vaikea vuosi ja se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. AKL:n keväällä julkaistun suhdannebarometrin mukaan 4 prosenttia autokauppiaista pitää todennäköisenä, että he joutuvat vähentämään työvoimansa. Työvoimaa vähentämistä suunnittelevista vajaa 3 prosenttia aikoo lomauttaa ja noin 7 prosenttia irtisanoa henkilökuntaa. Tulevaisuudessa alalla tullaan näkemään uudenlaisia liiketoimintamalleja. Verkossa tapahtuva myynti tulee olemaan yhä vahvemmin automyynnissä mukana. Aikaisemmin jälkimarkkinointiin on verkossa tarjottu palvelua, joka etsii asiakkaalle parhaan huoltotarjouksen. Nyt myös uusien autojen ostamiseen tarjotaan vastaavaa verkkopalvelua. Ne kilpailuttavat kuluttajan toimeksiannosta autoliikkeitä uuden auton hankinnassa. Tavoitteena on saada ostajalle paras mahdollinen tarjous uudesta autosta. Tällä hetkellä tarjouksia pyydetään kotimaisilta merkkiliikkeiltä, joiden kanssa palvelutarjoajat ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Myös meneillään oleva arvomuutos saattaa muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa asuvat nuoret eivät enää pidä uuden auton hankintaa samalla lailla tavoiteltavana kuin aikaisemmin. Esimerkiksi USA:ssa vuonna 1983 oli ikäryhmässä vuotiaat enemmän ajokortin omaavia kuin tänä päivänä. Nähtäväksi jää yleistyykö vastaava kehitys myös Suomessa. Vaikka alalla onkin käynnissä rakenteellisia muutoksia, niin osaavasta henkilökunnasta olisi pidettävä kiinni. Digitalisaatio muuttaa sekä itse autoa että koko liikennejärjestelmää. Esimerkiksi autojen itseohjautuvuus tulee lisääntymään asteittain. Tämän lisäksi liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan jatkuvasti tiukentamassa. Muutos koskee sekä henkilöautoja että kaupallisia ajoneuvoja. Lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat; hybridit, polttokennot, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on panostettava entistä enemmän henkilöstönsä koulutukseen Jouko Reijonen, tutkija 6 METALLI LIITTO 2