Autoalan toimialakatsaus 2011

Transkriptio

1 Tutkimusyksikkö Autoalan toimialakatsaus lukijalle Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritysja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan työllisyystilanteen arvioinnissa hyödynnetään tietoja, joita on saatu alan luottamusmiehille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kysely suoritettiin syys-lokakuussa. Kysely lähetettiin luottamusmiehelle, joista vastasi eli vastausprosentti oli. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Tarkasteltavien yritysten määrä on ollut vuosina noin. Vähiten tarkasteltavia yrityksiä oli vuonna, jolloin niitä oli 9 ja eniten vuonna, jolloin niitä oli. Tämän vuoden marraskuussa on analysoitu 9 yrityksen tilinpäätökset. Aineistoa voidaan pitää riittävän edustavana antamaan luotettava kuva alan taloudellisesta kehityksestä. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kyseinen tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, sitä voidaan pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena ja jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. On kuitenkin muistettava, että edellä esitetyssä luokittelussa vertailu tehdään koko toimialan tilanteeseen. On mahdollista, että joku toimialan alakvartiilin tunnusluku voi olla niin hyvällä tasolla, että jopa alakvartiilin yrityksen tilanne on tosiasiallisesti erittäin hyvä. Vastaavasti joku toimialan yläkvartiilin tunnusluku voi olla niin huonolla tasolla, että yläkvartiilin yrityksen tilanne on tosiasiallisesti heikko. Tunnuslukujen kuvauksessa edellä on esitetty niiden hyvyyttä ja huonoutta osoittavia yleisiä viitearvoja. Autoalan toimialakatsaus julkaistaan nyt kymmenettä kertaa. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Kuvio. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina e Kuvio. Kaupallisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit vuosina e 5 5 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto e autoalan 5 toimialakatsaus 7 9 e Lähde: Tilastokeskus, Metalliliitto

2 KEHITYS VUOSINA AUTOJEN MYYNNIN KEHITYS Kaikkiaan uusia henkilöautoja on ensirekisteröity tämän vuoden tammi-lokakuussa 59 ajoneuvoa. Lisäystä viimevuoden vastaavaan ajankohtaan on,9 prosenttia. Henkilöautomyynti on kasvanut kaikkina muina kuukausina paitsi kesäkuussa, jolloin myytiin prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Erityisen voimakkaasta myynnin kasvu oli maaliskuussa, jolloin se kasvoi lähes neljäkymmentä prosenttia. Taloudellinen taantuma iski autokauppaan rajuimmin vuonna 9 (kuvio kansilehdellä). Sen jälkeen kauppa on lähtenyt elpymään ja tänä vuonna tullaan myymään uusia henkilöautoja noin 7 prosenttia enemmän kuin 9. Korkeista kasvuluvuista huolimatta myyntimäärät ovat olleet edelleen pienemmät kuin taantumaa edeltävinä vuosina. Tammi-lokakuussa myytin henkilöautoja noin 95 prosenttia siitä mitä on keskimäärin myyty samana ajanjaksona vuosina. Tänä vuonna tullaan myymään noin 5 uutta henkilöautoa. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on alkanut selvästi elpyä. Lokakuussa rekisteröitiin prosenttia enemmän pakettiautoja kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä oli jo yhdeksästoista peräkkäinen kuukausi kun pakettiautojen myyntimäärät ovat kasvaneet. Tänä vuonna tammi-lokakuussa pakettiautoja on myyty peräti prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Myynnin taso on saavuttamassa vuosien keskimääräisen myyntitason (kuvio kansilehdellä). Myös kuorma-autojen myynti on lähtenyt selvään kasvuun. Maaliskuussa niitä myytiin yli prosenttia ja helmikuussakin lähes 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tosin viimeisen kahden kuukauden aikana rekisteröintivauhti on hieman hiipunut. Syyskuussa rekisteröitiin uusia kuorma-autoja prosenttia ja lokakuussa vain prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tämän vuoden tammi-lokakuussa on myyty yhteensä prosenttia enemmän vastavana aikana vuonna. Alkuvuoden suurista kasvuluvuista huolimatta taso on noin 7 prosenttia siitä mitä se on ollut keskimäärin. Euroopassa raskaita kuorma-autoja on myyty tämän vuoden tammi-syyskuussa prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suurista EU-maista Ranskassa kasvu on ollut 5 prosenttia, Englannissa prosenttia ja Saksassa prosenttia. Vielä vuosina ja 9 linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna - luvulla eli lähes autoa. Viime vuonna jäätiin 59 autoon ja tänä vuonna myynnin lasku on edelleen jatkunut. Tämän vuoden tammi-lokakuussa myytiin noin 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Erityisen paljon myynti laski alkuvuodesta. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana myytiin prosenttia vähemmän linja-autoja kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Tällä hetkellä linja-autojen myynti on n. prosenttia vuosien keskiarvosta. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tammi-lokakuussa noin kymmeneen miljoonaan, mutta oli, prosenttia vähemmän kuin viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden myynti. Automyynti on laskenut jo kahden vuoden ajan, sillä koko Euroopan automyynti laski myös viime vuonna. Vuonna myytiin,9 prosenttia vähemmän kuin 9. Merkittävää kasvua on suurista EU-maista ollut vain Saksassa, missä kasvua oli 9, prosenttia. Kaikissa pohjoismaissa kasvu on ollut sen sijaan merkittävää. Ruotsin myynti kasvoi,, Tanskan,, Norjan, ja Islannin peräti, prosenttia. Vaikein tilanne on ollut euroalueen kriisimaissa. Myynti on laskenut Kreikassa 5,7, Portugalissa,9, Italiassa, ja Espanjassa 9,7 prosenttia. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA European Automobile manufuctures Assosiation ( Autoalan taloudellinen kehitys Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muiden taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consultingin keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka meillä on käytettävissä, ovat vuodelta. Raporttia kirjoitettaessa oli käytettävissä noin yrityksen tilinpäätöstiedot. Balance Conculting analysoi vuosittain noin 5 autoalan yritystä. Liikevaihdon kehitys Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko - luvun alun aina vuoden alkuvuoteen asti. vähittäiskaupan myynnin kasvu alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Kesän jälkeen myynti alkoi jälleen kasvaa ja on kiihtynyt sen jälkeen ja saavuttanut lähes vuoden alun tason. Kuviosta ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa oltiin jo loppuvuoden 7 tasolla ja heinäkuussa ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Sen jälkeen kehitys on ollut varsin myönteistä. Huollon ja korjaustoiminnan liikevaihto on noussut jo 5 prosenttia taantuman pohjalukemista ja ylit- MetalliLiitto

3 ti elokuussa 7 prosentilla taantumaa edeltävän huipputason. Automyynti sen sijaan oli elokuussa vielä kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin mitä se oli ennen taantumaa. Taantuman aallon pohjasta nousua on ollut prosenttia. Kannattavuus Yritysten kannattavuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa nettotulosprosenttia ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Se kuvaa yrityksen varsinaisen toiminnan tehokkuutta. Vuosikymmenen alussa alan kannattavuus kehittyi suotuisasti ja huipputaso saavutettiin vuonna. Mediaaniyrityksen nettotulosprosentti nousi kahteen prosenttiin, jota voidaan alalla pitää hyvänä. Sen jälkeen kannattavuus laski tasaisesti ollen kuitenkin mediaaniyrityksessä vielä vuonna kohtuullisella tasolla. Vuonna 7 alakvartiili sukelsi miinuksen puolelle ja pysyi negatiivisena aina vuoteen 9 asti. Samana vuonna mediaaniyrityksen kannattavuuskehitys kääntyi jo positiiviseksi ja myönteinen kehitys jatkui viime vuonna. Viime vuonna mediaaniyrityksen nettotulos oli jo hyvällä tasolla,9 prosenttia ja yläkvartiiliyrityksen nettotulos ylitti kolmen prosentin erinomaisen tason (kuvio ). Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna kehitys on kääntynyt selvään nousuun. Vuodesta alkanut aleneva trendi kääntyi toissa vuonna. Mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohosi viime vuonna jo lähelle 5 prosenttia ja yläkvartiiliyritys nousi noin prosentin tasolta erittäin hyvälle lähes prosentin tasolle. Myös alakvartiiliyrityksen taso on muuttunut positiiviseksi (kuvio 5). Positiivisen kannattavuuskehityksen taustalla saattaa olla seuraavia syitä. Taantuman seurauksena alalta on saattanut poistua huonoimmin kannattavia yrityksiä. Jäljelle ovat jääneet paremmin kannattavat yritykset. Yritykset ovat tehostaneet toimintaansa, esimerkiksi vähentämällä henkilökuntaansa, keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin jne. Tietenkin myös viime vuosien sekä uusien että käytettyjen autojen myynnin kasvu, on ollut omiaan parantamaan kannattavuutta. Autoalan suhdannebarometrin mukaan arviot oman autoliikkeen myynnin kehityksestä ovat olleet tänä vuonna selvästi valoisammat kuin viime vuonna. Syksyllä arviot ovat muuttuneet negatiivisemmiksi. Mikäli myyntimäärien positiivinen kehitys pysähtyy ensi vuonna, se tulee heijastumaan myös kannattavuuskehitykseen. Sillä kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Myynnin kasvu loisi pohjaa positiiviselle työllisyyskehitykselle, kun taas menojen karsimisella saattaisi olla negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Kuvio. vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja, kausitasoitettu, indeksi 5=, viimeinen havainto / Kuvio Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, % - - Lähde: Balance Consulting 5 Alakvartiili 7 Yläkvartiili Mediaani Kuvio 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina, % 5 - huolto ja korjaus Lähde:Tilastokeskus Lähde: Balance Consulting vähittäiskauppa 9 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili autoalan toimialakatsaus

4 Vakavaraisuus Vakavaraisuuden tunnuslukuna käytetään tässä raportissa omavaraisuusastetta. Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko pääomasta. Se on ollut hyvällä tasolla koko -luvun. Tasot mediaaniyrityksessä sekä ylä- että alakvartiilissa ovat pysyneet hyvin vakaina. Viime vuonna erityisesti heikompien yritysten vakavaraisuus vielä parani. Lähes puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää 5 prosentin tason, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä. Alakvartiiliyrityksenkin omavaraisuusaste lähentelee prosentin tasoa (kuvio ). Autoalan työllisyys ja työttömyys Autoalan työllisyys Tilastokeskuksen tietojen mukaan moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllisti vuonna noin henkeä. Työllisten määrä nousi tasaisesti vuodesta ollen vuonna lähes. Sen jälkeen työllisten määrä on vähentynyt 5 5 henkilöllä. Hieman vajaa puolet työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. Vuonna osuus oli prosenttia (kuvio 7). Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti. Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli.7. Sen jälkeen työttömyys on kääntynyt jälleen laskuun. Alalla oli tämän vuoden syyskuussa työtöntä eli vähemmän kuin viime vuoden lopulla (kuvio ). Kuvio. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa vuosina 9, % 7 5 Lähde: Balance Consulting 5 7 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Kuvio7. Autoalan työlliset palkansaajat (vuodet TOL ja 5 9 TOL ) kauppa Henkilöä Lähde: Tilastokeskus huolto ja korjaus Kuvio. Autoalan työttömät työnhakijat joulukuun lopussa Vuoden tieto syyskuulta 5 Henkilöä Työntekijätehtävissä toimivat Varaosa- ja automyyjät 5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 7 9 9/ MetalliLiitto

5 Työttömänä oli tämän vuoden syyskuun lopulla 9, prosenttia eli henkilöä vähemmän kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Työntekijäammateissa työskenteleviä oli työttömänä henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimihenkilöiden työttömyys väheni henkilöllä (kuvio 9). Työttömänä olevien autotarvikemyyjien ja automyyjien määrät ovat supistuneet suhteellisesti eniten. Autotarvikemyyjien työttömyys laski prosenttia ja automyyjien noin prosenttia. Ajoneuvojen sähköasentajia oli työttömänä tämän vuoden syyskuussa prosenttia ja asentajia prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Alueellisesti työttömyys väheni kaikilla alueilla. Eniten eli noin prosentilla se väheni Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Arvio työllisyyskehityksestä Ala on selvästi elpymässä ja työllisyyskehitys jatkuu positiivisena. Tutkimusyksikön tänä syksynä autoalan pääluottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan alan työllisyysnäkymät ovat edelleen hyvät. Vastaajista 75 prosenttia arvioi, että oma toimipiste tulee työllistämään lähimmän puolen vuoden aikana saman verran kuin tänä vuonna. Vajaa prosenttia arvioi työllisyyden paranevan nykyisestä ja noin prosenttia arvioi sen heikkenevän. Viime syksynä työllisyyden paranemiseen uskoi prosenttia vastanneista. Kuvio 9. Autoalan työttömät työnhakijat ammateittain syyskuun lopussa vuosina ja Autonasentaja (huoltokorjaamo) Kuvio. Autokorjaamotyöntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden toinen neljännes (%) Autopeltiseppä Autonmaalari Autotarvikemyyjät Automyyjät Huoltokorjaamon työntekijät Raskaan autokaluston asentaja Ajoneuvojen sähköasentaja Nimellis Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Reaali Syyskuu yht. 5 henkilöä Syyskuu yht. henkilöä 5 5 Autoalan palkkakehitys Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamojen reaaliansiot kehittyivät varsin tasaisesti -luvun alussa. Vuosina 5 kasvu oli,5,7 prosenttia. Vuonna ne laskivat, ja seuraavana vuonna, prosenttia. Vuoden 7 toiselta neljännekseltä viime vuoden toiselle neljännekselle reaaliansioiden vuosimuutos on vaihdellut,, prosentin välillä. Pahimpana talouden taantumavuonna 9 reaaliansiot nousivat, prosenttia. Viime vuoden toiselta neljännekseltä tämän vuoden toiselle neljännekselle reaaliansiot ovat sen sijaan laskeneet 5 prosenttia. Myös nimellisesti tuntiansiot laskivat,7 prosenttia. Nimellisansioiden pudotus selittyy ainakin osittain lisien pienentymisestä, sillä nimellisansiot ilman lisiä nousivat,5 prosenttia. Merkittävin lisä, joka on pienentynyt, on tasausvapaalisä. Niiden henkilöiden määrä, jotka vielä saavat tasausvapaalisää on eläköitymisten seurauksena vähentynyt. Reaaliansioiden pudotus viimeisen vuoden aikana selittyy siis sekä nimellisansioiden putoamisella että hintojen nousulla. Pidemmällä aikavälillä eli vuodesta vuoteen reaaliansiot ovat kohonneet 7, prosenttia autoalan toimialakatsaus 5

6 Toimihenkilöiden ansiokehitys Kuviossa on esitetty konttorihenkilöstön nimellisja reaaliansiokehitys vuodesta vuoteen. Autoalan konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuodesta vuoteen 7. Parhaimmillaan reaaliansiot nousivat vuonna 7, prosenttia. Vuonna reaaliansionsa laskivat yhden prosentin. Konttoritoimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 9 enemmän kuin nimellisansiot. Tämä johtuu negatiivisesta inflaatiosta eli hintojen laskusta. Viime vuonna sen sijaan reaaliansiot konttoritoimihenkilöillä laskivat,9 prosenttia. Myyntihenkilöstön ansiot kehittyivät tarkastelujakson alussa varsin ripeästi, mutta vuoden jälkeen kasvu taittui (kuvio ). Vuoden 5 jälkeen reaaliansiot ovat nousseet vain vuosina 7 ja. Ensin mainittuna vuonna ne kasvoivat, prosenttia ja viime vuonna, prosenttia. Vuonna ne laskivat, ja 9 peräti 9, prosenttia. Syynä laskuun oli autojen myynnin pudotus finanssikriisin pahimpina vuosina eli syksyllä ja erityisesti koko vuonna 9. Tämä heijastuu myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Kuviossa on kuvattu varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta viime vuoden lokakuun loppuun. Ansiokehityksessä on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Kuutena vuonna nimellisansiot ovat nousseet yli viisi prosenttia ja parhaimpina vuosina ja 7 yli seitsemän prosenttia. Kuviosta ilmenee myös se, että korkea nimellisansiokehitys ei välttämättä merkitse korkeaa reaaliansiokehitystä. Esimerkiksi vuonna 5 prosentin nimellisansiokehitys tuotti, prosentin nousun reaaliansioissa. Varaosahenkilöstön nimellisansiot putosivat vuonna, prosenttia vuonna 9, mutta reaaliansiot kasvoivat,7 prosenttia. Viime vuonna sen sijaa heidän nimellisansionsa kasvoivat, prosenttia ja reaaliansiot,5 prosenttia. Autoalan lähiajan näkymät Vaikka uusien autojen myynti on lähtenyt merkittävään kasvuun, niin vieläkään ei ole saavutettu - luvun keskimääräistä myynnin tasoa. Tänä vuonna tullaan myymään noin 5 uutta henkilöautoa. Se on noin henkilöautoa enemmän kuin viime vuonna, mutta yhä jäädään noin vuosien keskiarvosta. Autoalan myynnin kehitykseen hallituksen kaavailemilla veron korotuksilla on merkitystä. Autoveron korotus siirtynee lähes kokonaan kuluttajahintoihin. AKL:n arvion mukaan vähintään. uutta autoa jää myymättä korotuksen vuoksi, sillä korotuksen vaikutus keskivertohenkilöauton hintaan on noin euroa. Pakettiautoilla korotus on vieläkin suu- Kuvio. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: Konttorihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset - Kuvio. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: Myyntihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Kuvio. Auto- ja konekaupan toimihenkilöt: Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellis Nimellis 5 5 Reaali 7 7 Reaali MetalliLiitto

7 rempi sekä suhteellisesti että euromääräisesti. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on syksyn aikana laskenut. Kotitalouksien ostoaikeet ovat olleet hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Elokuussa ja syyskuussa noin prosentilla oli aikomus hankkia auto seuraavan kuukauden aikana. Luottamus oli hieman alemmalla tasolla kuin samaan aikaan, jolloin se oli noin prosenttia. Ilmeisesti autoveron vaikutuksesta ensi vuoden alussa uusien autojen myynti vähenee. Mutta mikäli kokonaistuotannon kasvu olisi noin prosentin luokkaa, niin todennäköisesti kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistuisi ja uusien autojen kysyntä alkaisi kasvaa jälleen loppuvuodesta. Kaupallisten ajoneuvojen myynnin viriäminen tänä vuonna on selvä merkki talouden elpymisestä. Kuljetusyritykset ovat alkaneet uskova tulevaisuuteen ja ovat ryhtyneet investoimaan uuteen kalustoon. Kuorma-autoja tullaan myymään tänä vuonna noin autoa, mikä on silti noin autoa vähemmän kuin keskimäärin vuosina. Kasvu jatkuu todennäköisesti ensi vuonna ja ylitetään auton raja. Kuorma-automarkkinoilla on ilmeisesti muodostumassa patoutunutta kysyntää, mikä tulee purkautumaan lähivuosina. Se edellyttää kuitenkin luottamusta siihen, että kokonaistuotanto jatkaa kasvuaan. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä internet-kyselynä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja toistettiin maalis-huhtikuussa ja lokakuussa. Tänä syksynä se lähettiin reilulle autoalan pääluottamusmiehelle, joista vastasi kyselyymme. Sen mukaan 5 prosenttia vastanneista arvioi huolto- ja korjaustoiminnan kasvavan lähimmän puolen vuoden aikana ja noin prosenttia arvioi niiden pysyvän ennallaan. Noin prosenttia arvioi huolto- ja korjaustoiminnan vähenevän. Arvio on hieman pessimistisempi kuin syksyn arvio. Silloin prosenttia arvioi huoltojen määrän kasvavan ja vain prosenttia niiden vähenevän. Tilanteen arvioi pysyvän ennallaan 5 prosenttia. Uusien autojen myynnin kasvu on parantanut alan työllisyyttä. Ensi vuodelle ennustettu myynnin aleneminen luo haasteita myös korjaamotoiminnan työllisyydelle. Toisaalta autokannan vanheneminen lisää huollon ja korjausten tarvetta. Eri asia on se, näkyykö tämän työmäärän kasvu merkkiliikkeiden korjaamoilla. Autokaupan aleneva kannattavuuskehitys on kääntynyt viime vuonna positiiviseen suuntaan. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Tänä vuonna yritykset ovat lisänneet myyntiään, mikä on luonut pohjaa kannattavuuden edelleen parantamiselle. Toisaalta ensi vuosi tulee olemaan varsin haastava. Veronkorotusten ja talouden yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät joko vähenevät tai korkeintaan pysyvät ennallaan. Negatiivisella myynnin kehityksellä on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Alalla saatetaan tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleen järjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Autoalalla on menossa merkittävä teknologinen murros. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan tiukentamassa. Tämän takia lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat, hybridit, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on pidettävä kiinni osaavasta henkilökunnastaan ja panostettava entistä enemmän koulutukseen. 9.. Jouko Reijonen, tutkija autoalan toimialakatsaus 7