EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT

ENERGIAINFO 1/12 ENERGIAKOLMIO palasi perustajilleen sivu 4 VESI JA VENÄJÄ hinta-ajureina sivu 6 NOKIA VAIHTOI strategista kumppaniaan sivu 1o EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT sivu 16

Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Jukka-Pekka Nikula ENERGIAKOLMIO VAHVAA OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Tätä lehteä tehtäessä Energiakolmio on juuri vaihtanut omistajaa. Yhtiön vuonna 1995 perustaneet Jukka Muilu ja Pasi Valoranta ovat tulleet neljän vuoden jälkeen takaisin omistajiksi ja ovat saaneet seurakseen Midinvest Oy:n, joka on jyväskyläläisen pääomasijoittaja Midinvest Management Oy:n hallinnoima rahasto. Energiakolmio Oy on kehittynyt koko historiansa ajan hyvin ja se on noussut reilun viidentoista vuoden aikana sangen merkittäväksi ja arvostetuksi toimijaksi Suomen energiamarkkinoilla. Tämä kehitys jatkui myös sveitsiläisen pörssiyhtiö Alpiqin osana viimeisten vuosien aikana, vaikkakin Alpiqin käynnistämä Energiakolmion myyntiprosessi on tuonut omat haasteensa viime kesästä lähtien. Alpiq osti Energiakolmion vuonna 2008. Siirtyminen pienestä kasvaneesta perustajavetoisesta kasvuyrityksestä ison pörssiyhtiön osaksi toi varmasti silloin muutoksia. Kansainvälinen ja taloudellisesti vahva omistaja tuo monia mahdollisuuksia liiketoimintojen kehittämiselle ja kasvulle. Samalla voi myös byrokratia (tai toisesta näkökulmasta katsottuna järjestelmällisyys) lisääntyä ja päätöksenteko etääntyä. Alpiqin vetäytyminen Suomesta ja Pohjoismaista ei missään nimessä ole merkki siitä, että Energiakolmiossa olisi jotenkin epäonnistuttu. Alpiqin johdon ja strategian muutos johti keskittymiseen Keski-Euroopan markkinoille ja samalla hieman etäämpänä olevista liiketoiminnoista luopumista. Energiakolmio on menestynyt varsin hyvin myös taloudellisesti niin perustajien omistusaikana kuin Alpiqinkin hallussa ollessaan. Tämä kertoo mielestäni siitä, että yrityksen liikeidea on kestävällä pohjalla ja laajalti ymmärretty ja hyväksytty. Asiakkaat arvostavat Energiakolmion osaamista ja palveluja puolueettomana ja asiakkaiden etuja ajavana yhteistyökumppanina. Tämä luottamus on syntynyt pitkäaikaisen kumppanuuden ja määrätietoisen kehittämisen kautta. Haluan kiittää asiakkaita tästä luottamuksesta ja jatkaa toiminnan kehittämistä yhdessä niin pitkäaikaisten kuin uusienkin kumppaneiden kanssa. Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Vaikka viimeinen vuosi myyntiprosesseineen on ollut raskas, niin se on hoitanut työnsä kunnialla, vaalinut asiakkaiden etua ja onnistunut laajentamaan asiakaspohjaa. Yhtiön maine luotettavana kumppanina on suoraa seurausta sitoutuneesta työskentelystä niin asiakasrajapinnassa kuin tukitoiminnoissakin. Kun Midinvest Oy:lle tarjoutui Pasi Valorannan ja Jukka Muilun kanssa mahdollisuus hankkia Energiakolmio takaisin paikalliseen omistukseen, lähdettiin tähän innolla mukaan. Me näemme yrityksen jyväskyläläisenä, menestyvänä, paljon mahdollisuuksia omaavana yrityksenä, jossa on ainutlaatuista osaamista ja jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Uusina omistajina pyrimme jatkamaan yrityksen potentiaalin mukaista kehitystä ja tuomme yritykseen jälleen kasvollista omistajuutta, ja päätöksentekoa lähemmäksi ja nopeammaksi. Vaikka yhtiö on kehittynyt suotuisasti, niin näemme potentiaalia myös tulevalle kehitykselle. Haluamme panostaa markkina-alueen ja asiakaskunnan edelleen kasvattamiseen. Tämä vaatii uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämistä yhdessä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvitsemme hyvän sidosryhmien verkoston ympärillemme, kaikkea emme voi kuitenkaan tehdä itse. Osaamisemme ja asiantuntijuutemme antavat meille kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa ja toimialan kehityksessä. Haluamme panostaa siihen, että Energiakolmio hyödyntää mahdollisuutensa ja ottaa entistä vahvemman aseman edelleen kasvavilla ja mielenkiintoisilla energiamarkkinoilla. Jukka-Pekka Nikula Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2

ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Nikula, Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy:n hallitus 6 Sähkömarkkinakatsaus: Vesi ja Venäjä hinta-ajureina Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 7 Päästömarkkinat: Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 8 Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Vesa Pirtilä ja Sami Markkanen, Kotkan Energia Oy 10 Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäinen, Nokia Oyj. 12 Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry. Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry. Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry. 15 Muutokset sähköntuonnissa Suomeen Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 16 Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Euroopan komissio 18 Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto, Energiakolmio Oy 19 Kaikki mitä luvataan, myös pidetään Heikki Koikkalainen Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Seminaarit Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen s.4 Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla s.8 Keskeisten teollisuudenalojen näkemyksiä energiamarkkinoista s.12 ENERGIAINFO 1/2012 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, 405000 Jyväskylä Puh. 010 420 9300 www.mediataivas.com Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh. 020 799 2112 berita.korhonen@energiakolmio.fi 3

Energiakolmio PALASI ALKUPERÄISILLE PERUSTAJILLEEN Teksti Hannele Haltia Henkilökuvat Tatu Könönen Pasi Valoranta sekä Jukka Muilu ostivat vuonna 2008 myymänsä yrityksen takaisin ja mukaan lähti myös pääomasijoittaja Midinvest Management Oy. Uudet omistajat vastaavat nyt kysymyksiin, joita omistajamuutos on herättänyt. Kuvassa Energiakolmion uusi hallitus (vas.) Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta. Pasi Valoranta ja Jukka Muilu Mikä johti kansainvälisen Alpiqin vetäytymiseen Suomesta? Kesällä 2011 Alpiq muutti strategiaansa ja päätti keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa kotimarkkinallaan Sveitsissä. Tämä johti siihen, että Alpiq päätti luopua pohjoismaisista liiketoiminnoista. Mikä sai teidät lähtemään uudelleen mukaan? Mahdollisuus hankkia perustamamme yhtiö takaisin tuntui luontevalta. Mukaan saatiin pääomasijoittaja, joka tuo mukanaan tarvittavaa osaamista. Tunnemme yhtiön, markkinan ja asiakkaat hyvin. Tiedämme, että Energiakolmio on hyvä ja hyvin hoidettu yhtiö, joten päätös mukaan lähtemisestä oli helppo. Vuoden mittainen vapaa on tuonut myös uusia ajatuksia palvelujen ja asiakkuuksien kehittämisestä; asioita näkee uudella tavalla, Valoranta kertoo. Miten osallistutte nyt yrityksen toimintaan? Haluamme olla aktiivisesti mukana hallituksessa ja kehittää yrityksen toimintaa uusille kasvu-urille. Hallituksen puheenjohtajana aloitti Jukka-Pekka Nikula. Operatiiviseen toimintaan me emme kuitenkaan osallistu, Muilu kertoo. Minkälainen on Energiakolmion tulevaisuuden visio? Haluamme jatkaa Energiakolmion hyvää kehitystä ja olemme valmiita tarvittaessa isoihinkin ponnistuksiin. Olemme aloittaneet uuden strategiaprosessin, jonka tuloksia on luvassa kevään aikana. Millaista kasvupotentiaalia näette Energiakolmiossa? Energia ja kaikki siihen liittyvä on osa ihmisten ja yhteiskunnan arkipäivää. Energian saatavuuteen, ympäristövaikutuksiin, hintaan jne. liittyvät ilmiöt tulevat voimistumaan, joten energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluilla tulee olemaan kasvava kysyntä. Kaipaako yritys lisäresursseja ja -panoksia? Näiden tarpeellisuutta kartoitetaan paraikaa. Kysymyksessä on hyvin ICT-insentiivinen toimiala, joten myös ICT-asioiden prioriteetti on hyvin korkealla. Miten näette kahden eri liiketoiminnan, EnerPron ja EnerControlin, yhteensopivuuden? Valtaosa asiakkaistamme käyttää molempia palveluja. Saamamme palautteen perusteella enemmistö asiakkaista arvostaa asiointia yhden luukun periaatteella, vaikkakin henkilötasolla asiointi voi olla eri ihmisten kesken. 4

Mitä haluaisitte sanoa asiakkaille sekä henkilöstölle nyt, kun tilanne on ratkennut? Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että Energiakolmio on jälleen suomalaisissa käsissä. Aika kansainvälisen pörssiyhtiön osana on tuonut paljon positiivista kehitystä ja oppia päivittäiseen tekemiseen. Nyt on kuitenkin aika uudistaa ajatuksia, kääriä hihat ja ryhtyä työskentelemään tulevaisuuden haasteiden parissa asiakkaidemme parhaaksi! Energiakolmion hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Nikula, Midinvest Oy: Miksi Midinvest lähti mukaan sijoittajana? Energiakolmio on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Kun sijoituskumppaninamme ovat vielä yrityksen perustajat ja toimialan osaajat, niin sijoitus oli helppo perustella. Mikä on Midinvestin rooli Energiakolmiossa? Midinvest Management Oy on jyväskyläläinen pääomasijoittaja, joilla on eri rahastoissa noin 70 MEUR pääomia. Emme sijoita omia varojamme, vaan rahat tulevat muilta sijoittajilta, esim. eläkevakuutusyhtiöiltä. Midinvest toimii Energiakolmiossa aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Osallistumme yrityksen strategiatyöhön, mutta emme ole mukana operatiivisessa toiminnassa. Miten aiotte nostaa yrityksen arvoa? EK on ollut hyvällä kasvu-uralla ja kannattavuuskin on ollut hyvä. Haluamme ensiksikin varmistaa, että tämä hyvä kehitys jatkuu. Sen jälkeen tarkoituksemme on luoda yritykselle strategia yhdessä johdon kanssa. Uskomme, että yrityksen arvo nousee parhaiten siten, että panostetaan kehitykseen ja luodaan yritykselle loistava tulevaisuus. Tämä on hyväksi niin henkilöstölle, asiakkaille, yritykselle itselleen kuin omistajillekin. Kuka vastaa operatiivisesta johdosta? Olemme rekrytoimassa yritykseen toimitusjohtajaa, joka pystyy yhdessä johtoryhmän kanssa toteuttamaan valittua strategiaa. Mikä Energiakolmiossa nyt muuttuu? Yritämme tuoda Energiakolmioon jälleen kasvollisen omistajan, jolle juuri tämä business on tärkeää. Uskomme, että tämä näkyy nopeampana ja läheisempänä päätöksentekona ja kehityspanoksina. Toivon, että tämä näkyy myös positiivisena muutoksena niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. 5

vaikka nyt todennäköisimmältä näyttää altaiden täyttyminen ja voimakas kilpailu vesivoimantuottajien välillä. Vesi ja Venäjä hinta-ajureina Toni Sjöblom puh. 020 799 2133 toni.sjoblom@energiakolmio.fi Sähkömarkkinoiden tärkeimmäksi hinta-ajuriksi on jälleen noussut vesitilanne. Suomen osalta vesitilanteen muutos on jäänyt Venäjän tuonnin romahduksen jalkoihin. Samaan aikaan talouden vaikutus on vähentynyt, joskin päästöoikeus ei ole onnistunut toipumaan viimeaikaisesta laskustaan. Sekä Venäjän tuontia että päästöoikeutta on käsitelty tarkemmin omissa artikkeleissaan. Vesitilanne korkein kymmeneen vuoteen Sähkön spot-hinta (sys) on romahtanut viimeisen kahden kuukauden aikana ollen matalimmillaan alle 30 /MWh. Taustalla on vesitilanteen nousu hiililauhdehinnoittelun vaihteluväliä -20 - +5 TWh korkeammaksi. Ylärajan ylittyessä kasvaa riski veden menettämisestä sulamiskauden korkeiden virtaamien aikana ja erityisesti altaiden täyttyessä kesän ja syksyn sateiden seurauksena ennen talvea. Välttääkseen veden menettämisen vesivoimantuottajat ovat alkaneet jo kilpailla tuotanto-osuuksista, jolloin hinta on laskenut huomattavasti alle hiililauhteen rajakustannushinnan. Toni Sjöblom Kuvassa 1 on esitetty hydrobalanssin kehittyminen vuodesta 2003 lähtien. Muutos viime vuoden keväästä, jolloin pelättiin sähkön säännöstelyä, on ollut raju. Suurin selittävä tekijä on ollut voimakkaat sateet, joita on saatu viime vuoden toukokuun alun jälkeen yli 40 TWh päälle normaalin. Toinen merkittävä normalisoitumista selittävä tekijä on ollut alhainen kulutus lämpötilan ja taantuman takia. Teollisuuden kulutus on edelleen noin 15 TWh alempi kuin ennen vuotta 2008. Viimeisen vuoden kulutuksen laskusta pääosa selittyy kuitenkin lämpimällä säällä. Myös lähimpien termiinien hinnat ovat laskeneet, esimerkiksi tuotteen Q2-12 kaupankäynti päättyi alle 28 /MWh hintaan, mikä on noin 10 /MWh hiililauhteen rajakustannusta alempi. Kesän hinnan tulee määräämään vesivoimatuottajien keskinäinen kilpailu tai ydinvoimatuotannon vähentäminen. Vasta vesitilanteen heikennyttyä alkaa hiililauhteen rajakustannus uudelleen asettaa spotin hintatason. Muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Ennen tulevaa syksyä tilanne ehtii vielä muuttua, Aluehintaero poikkeuksellisen suuri Perinteisesti erittäin hyvässä vesitilanteessa Suomen hinta jää selvästi systeemihinnan yläpuolelle. Tällöin Norjan halvalle vesivoimalle ei riitä siirtokapasiteettia muille alueille pullonkaulojen muodostuessa sekä Norjan ja Ruotsin rajalle että Ruotsin ja Suomen rajalle. Suomen aluehintaero on ollut viimeiset kaksi kuukautta poikkeuksellisen korkea. Perussyy on Suomen aliomavaraisuus sähkön tuotannon osalta. Selittävinä tekijöinä tällä kertaa ovat raju romahdus Venäjän tuonnissa ja vikaantumiset sekä huollot Suomen ja Ruotsin välisissä siirtoyhteyksissä. Fennoskan 2 -kaapelin korjaus pitäisi valmistua juuri ennen Olkiluodon keväthuoltoja, joten riski yhtäaikaisesta poissaolostakin on olemassa. Aluehintaero on toteutunut pääosin Suomen ja Ruotsin välillä. Syksyllä aluehintaeroa voi toteutua myös Norjan ja Ruotsin välillä siirtoyhteyksien huollon takia. Aluehintaeron odotetaan laskevan normaalitasolle vasta kun altaat sallivat vesivoiman hinnoittelemisen hiililauhteen rajakustannuksen tasolle. Venäjän tuonnin lasku kiinnittää Suomen entistä vahvemmin hiililauhteeseen. Aluehintaeron ja tehopulan aiheuttamien piikkihintojen odotetaan poistuvan vasta Olkiluodon 3-reaktorin valmistuttua. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi parasta, että vesitilanne laskisi hieman ja aluehintaero kaventuisi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa suojaustuotteiden hintoja. GWh 30 000 20 000 10 000 0-10 000-20 000-30 000-40 000-50 000-60 000 1/2003 Summa ENOYR-11 ENOYR-12 ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR-15 ENOYR-16 25/2003 49/2003 21/2004 45/2004 16/2005 40/2005 12/2006 36/2006 8/2007 32/2007 4/2008 28/2008 52/2008 24/2009 48/2009 19/2010 43/2010 15/2011 39/2011 11/2012 Termiinihinta EUR/MWh Kuva 1. Kokonaisvesitilanteen poikkeama normaalista, Norja + Ruotsi. 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 2.1.2008 17.3.2008 5.6.2008 19.8.2008 31.10.2008 21.1.2009 6.4.2009 26.6.2009 9.9.2009 23.11.2009 10.2.2010 29.4.2010 16.7.2010 29.9.2010 13.12.2010 25.2.2011 16.5.2011 2.8.2011 14.10.2011 29.12.2011 13.3.2012 Kuva 2. Vuosituotteiden hintakehitys. 6

Eurooppa rämpii Taloustilanne on maailmalla jakaantunut ja hauras. Eurooppa on taantumassa ja Kiinassa kasvuennustetta on laskettu alle 8 %:iin, toisaalta USA:ssa suunta on ylöspäin noin 3 %:n kasvuvauhdilla. Selviä riskejä on olemassa ja valtioiden suuri velkataakka voi edelleen aiheuttaa ongelmia. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Teollisuuden sähkön kysyntä tuleekin pysymään alhaisena verrattuna vuoteen 2007. Lisäksi taloustilanne on ajanut päästömarkkinan kaikkien aikojen alimpiin hintoihin. Useat toimijat odottavat poliittista väliintuloa markkinalle tasapainon saavuttamiseksi. Päästöoikeuden hintaodotus on pitkällä tähtäimellä nouseva nykytilanteesta huolimatta. Hiilen hintataso on tällä hetkellä neutraali eikä odotettavissa ole voimakkaita muutoksia, mikäli Kiinan talouden kasvu hidastuu maltillisesti ennusteiden mukaan. Polttoainemarkkinoiden kautta ei näyttäisi olevan tulossa suuria muutoksia sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä. Kauempien vuosien sähkön hinta on tällä hetkellä hinnoiteltu hieman alle hiililauhteen rajakustannuksen, mikä on perusteltua Pohjoismaiden ylijäämäisen energiabalanssin takia. Vaikka talous tällä hetkellä näyttääkin rauhalliselta, pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Energiatasapaino muuttumassa Pohjoismaiselle markkinalle on tulossa lähivuosina runsaasti uutta muuttuvilta kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samaan aikaan kulutus on kasvamassa, mutta odotettua hitaammin Euroopan kilpailukyvyn heikkenemisen seurauksena. Hinta pohjoismaisella markkinalla tuleekin asettumaan yhä useammin hiililauhteen rajakustannuksen alapuolelle. Hintaliikkeet näyttäisivät olevan muuttumassa entistä rajummiksi Keski-Euroopan hintojen ja sähkön sekä lämmön yhteistuotannon tai ydinvoiman rajakustannuksen välillä. Nyt kannattaa suunnitella strategia huomioimaan pitkät ajanjaksot, jolloin hinta voi olla erittäin alhainen suhteessa hiililauhteeseen. Tilanne on muuttumassa takaisin vasta aivan vuosikymmenen lopussa, jolloin on suunniteltu valmistuvan useita siirtoyhteyksiä kohti Keski-Euroopan lauhdemarkkinaa. Jarmo Sillanpää Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää puh. 020 799 2211 jarmo.sillanpaa@energiakolmio.fi Vuosi 2011 oli päästömarkkinalla kaksijakoinen, ensimmäistä vuosipuoliskoa leimasi kee. Päästöjen laskun takana on tietenkin aitoja päästöt vähentyvät, päästöoikeuden hinta las- Saksan päätös ajaa ydinvoima alas Fukushiman jälkeen, mikä antoi tukea markkinalle. jälkiseurauksilla on sittenkin keskeisempi mer- päästövähennyksiä, mutta finanssikriisillä ja sen Kesällä markkinasentimentti kääntyi päälaelleen; energiatehokkuusdirektiivi, tiedot ennak- alijäämästä ylijäämäksi. Euroopan kannalta haikitys päästömarkkinan balanssin muutokseen kohuutokauppojen tuomasta lisätarjonnasta tallista hiilivuotoa on jo tapahtunut ja muutoksen suuntaa lienee mahdoton enää kääntää. ja talousnäkymien heikentyminen puolittivat päästöoikeuden hinnan. Tammikuussa 2012 Poliitikot kuitenkin näkevät, että tarvitaan korkeampaa päästöoikeuden hintaa, jotta nähtiin koko Kioto-kauden alimmat noteeraukset alle 7 /t. Päästöoikeuksien laskua voimistivat loppuvuodesta myös toimijoiden Viime vuoden puolella hintojen laskiessa voi- saadaan vihreät investoinnit kannattaviksi. pakkomyynnit, kun yritykset paransivat rahoitustilannetta myymällä päästöoikeuksia. sestä vähentämällä tarjontaa. Kyseessä on niin mistui keskustelu päästömarkkinan kiristämi- Euroalueen velkakriisi ja ajautuminen sanottu set-aside-mekanismi, jossa päästöoikeuksien tarjontaa vähennetään seuraavan taantumaan ovat laskeneet päästöennusteita ja päästökauppasektorin ylijäämä on edelleen kauden alussa ainakin väliaikaisesti. Keskusteluissa on ollut esillä jopa 1400 Mt leikkaus, kasvanut. Päästömarkkinan kumulatiivinen ylijäämä Kioto-kaudelta riittää pitkälle seuraavaa vaikka todennäköisempää on kompromissiratkaisu 0-1400 Mt väliltä. Set-aside-mekanismia päästökauppakautta (2013 2020). Ylijäämäisellä markkinalla hinta määräytyy pankituksen kautta seuraavan kauden hintaodotusten teollisuuskomitean äänestyksissä, mutta asian on puollettu sekä Parlamentin ympäristö- että perusteella. käsittely on kesken ja se tulee lopulta vaatimaan Parlamentin ja Ministerineuvoston hyväk- Durbanin ilmastokokouksen tuloksilla ei ollut välitöntä vaikutusta EU:n päästökauppasektorille, koska todelliset päätökset siirret- päästövähennystavoitteiden kiristyksiä vastaan. synnän. Jäsenmaista Puola on ollut toistaiseksi tiin vuosien päähän. EU on aiemmin indikoinut Markkinan uskottavuuden kannalta on itsessään vahingollista, että pelisääntöjä muutetaan kiristävänsä päästövähennystavoitetta nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin, mikäli saadaan aikaan globaali sitova sopimus päästöjen siitä, että markkina on poliittisesti luotu ja liikkeessä. Set-aside-keskustelu on muistutus vähentämiseksi. Durban ei antanut riittävää ennustaminen tulee jatkossakin olemaan keskimääräistä haastavampaa. Lähiajan hinta- signaalia, emmekä usko lähiaikoina päästötavoitteen kiristämiseen, jonka perusteena olisi ennusteen antaminen on täysin riippuvainen globaali sopimus. set-asiden etenemisestä kevään ja kesän aikana. Alhainen päästöoikeuden hinta on ollut Tarjonnan vähentäminen toisi hinnat todennäköisesti yli 10 /t, muuten hintanäkymä pysyy päättäjille myrkkyä, vaikka järjestelmä on toiminut alkuperäisen ajatuksen mukaisesti; kun alhaisena. 7

Kotkan Energia suojautuu energiapolitiikan vaihteluihin valitsemalla paletistaan sen tuotantomuodon, mistä kulloinkin saa parhaan hinnan. Kuvassa (vas.) Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä sekä tuotantojohtaja Sami Markkanen Kotkan Energia: uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Teksti ja kuva Hannele Haltia Kotkan Energia on kaupungin omistama energiayhtiö, jonka liiketoiminta jakautuu energian tuotantoon sekä kaukolämpöpalveluun. Yritys on itsenäinen ja riippumaton energiantuottaja, jolla ei ole verkkoliiketoimintaa eikä sähkönmyyntiä. Yrityksen ainoa jakelukanava on sähköpörssi. Poikkeuksen muodostavat isot tehdasasiakkaat, joille höyryä ja sähköä myydään kotiin toimitettuna. Kun uuden konseptin rakentaminen vuonna 2003 alkoi, myytiin sähkön verkko- ja myyntiliiketoiminta Kymenlaakson Sähkö Oy:lle. Vapautuvat pääomat keskitettiin energiantuotannon alkupäähän eli kaukolämpöön sekä yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkön siirtoliiketoiminta päätettiin korvata jätteenpoltolla. Tehtiin strateginen liiketoimintojen uudelleenarviointi: karsittiin iso osa pois ja ryhdyttiin kehittämään uusia tilalle, Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kertoo. Pirtilä ihmettelee, että portfolio-tyyppinen ajattelu ei ole levinnyt muihin energiayhtiöihin. Me valitsimme täysin toisenlaisen tien kuin sähköyhtiöt yleensä. Strategista ajattelua ja toteutusta, jolle ei energiayhtiöissä ole vielä laajemmin lämmetty, Pirtilä naurahtaa. Panostus uusiutuviin tuotantomuotoihin Kotkan Energia sijoitti toimintojen realisoinnista saadut rahat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan. Portfolioajattelua jälleen, Pirtilä huomauttaa. Uuden tuotannon rakentamiskustannukset olivat korkeat ja niiden rahoittamiseksi omaisuudesta myytiin puolet pois; päätös oli rohkea veto silloisilta kuntapäättäjiltä. Rohkea strategia on ollut kannattava. Mikä tuotantomuoto pystyy markkinasähköä vastaan kilpailemaan, Pirtilä kysyy ja vastaa itse: Menestyjiä ovat valtion syöttötariffeihin perustuvat tuotantomuodot. Ne saavat takuuhinnan, jolle ei pärjää mikään muu tuotantomuoto, ei fossiilinen, hiili, kaasu, ydinvoima tai kaukolämpökuorman varaan rakennettu biovoimala. Tämä on aika järkyttävää, Pirtilä hämmästelee. Teollisuuden höyrynkysyntä on tasaista ja kasvavaa, joten Kotkan Energia aikoo rakentaa kolmannen teollisuuden energiantarpeesta vastaavan laitoksen. Tuulivoiman lisääminen on kirjattu strategiaan. Hanketta hidastavat enää puolustusvoimien tutkavalvonnan rajoitteet, mutta Pirtilä on optimistinen ratkaisun suhteen. Hyötyvoimalaitos oli seitsemän vuoden ponnistus Hyötyvoimalaitoksella on Kotkan Energialle tärkeä pr-arvo. Tähän ainutlaatuiseen laitokseen tutustuu 3500 vierasta vuosittain. Teknisesti huippunykyaikaisen voimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalous- ja teollisuusjäte. Sitä kerätään muun muassa Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen ja Mikkelin alueelta. Keräilyalueella asuu noin 540 000 ihmistä. Laitos tuottaa jätteistä höyryä ja sähköä teollisuuden käyttöön sekä kaukolämpöä Karhulan alueelle. Se on meidän käyntikorttimme. Uusin, tehokkain ja ensimmäinen virallisen jätteenpolttoluvan saanut laitos Suomessa, tuotantojohtaja Sami Markkanen kertoo. Kotkalaiset ottivat laitoksen ilomielin vastaan, sillä hankkeesta kerrottiin koko ajan avoimesti, kuunneltiin toiveita, poistettiin epäluuloja, annettiin vaikuttaa ja oltiin avoimia. Kun pelko ei saanut kasvoja, kotkalaiset saivat kruununjalokivensä. Yritys vihertyy täysin Biojalanjäljen vahvistaminen jatkuu. Syksyllä 2012 valmistuu Karhulaan uusi 20 MW biolämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä lämmityskauden aikana puhtaalla biopolt- 8

toaineella, kuten metsähakkeella ja puun kuorella. Sen avulla voidaan kaasukombilaitoksen käyttöä lämmityskaudella rajoittaa ja siten vihertyä entisestään. Kun Kotkamillsin kanssa yhteistyössä toteutettava, teollista kokoa oleva biovoimala valmistuu, on tuotanto täysin vihreää. Päätös voimalan rakentamisesta tehdään vuoden 2012 aikana. Kun vuonna 1994 tulin taloon toimitusjohtajaksi, ei yhtiöllä ollut ainuttakaan tuotantolaitosta. Nyt arsenaalissa on lähes täydellinen valikoima biopolttolaitoksia. Kaikki lämpökuormat ja yhteistyömahdollisuudet on hyödynnetty. Tämä kaikki 10 vuodessa, aloittaen aivan tyhjästä, Pirtilä listaa tyytyväisenä. Jatkossa tehtäväksemme jää prosessien tehostaminen, tehokkuuden ja hyötysuhteen parantaminen entisestään. Alkaa pitkä ylläpitovaihe ja laitekannan uusiminen, Markkanen pohtii. Kotkan Energia valitsee kulloinkin suotuisimman tuotantomuodon Valtakunnan energiapolitiikkaa Markkanen moittii poukkoilevaksi. Verot ja tuet muuttuvat nopeasti. Kaipaamme pitkäjänteisyyttä vaikkapa 10 vuoden tähtäimellä. Turpeen kohtelu on muuttunut todella paljon ja se harmittaa, sillä se on tärkeä polttoaine uusiutuvien polttoaineiden rinnalla. Päästökauppa toisaalta on meille tuottoisaa, Markkanen kertoo. Pirtilä paheksuu sitä, että energiapolitiikkaa käytetään fiskaalisena välineenä valtion taloudenhoidossa. Päätöksiä tehdään lyhyin talouspoliittisin perustein. Nostetaan veroja jonkun toisen asian vastapainoksi, Pirtilä arvostelee. Kotkan Energian edustajat pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen olemalla mukana monissa työryhmissä, joihin yrityksen edustajia usein pyydelläänkin. Huoli markkinoiden likviditeetistä Yhteistyökumppani Energiakolmio vastaa Kotkan Energian jakelukanavan riskienhallinnasta. Tehtävänä on hoitaa laaja-alaisesti sähkö- ja päästökauppaa, tasetta ja niihin liittyvää raportointia. Kumppanin valintaan vaikuttivat kollegojen kokemukset, uskottavuus sekä ennen kaikkea ainutlaatuinen raportointiväline, EnerKey.com, Markkanen kertoo. Reaaliaikainen raportointi on kiihkeästi elävässä kaupankäynnissä tärkeää, mutta salkun reaaliaikaisen tilanteen eteenpäin raportoinnissa se on korvaamaton. Myös päätösten tueksi EnerKey antaa hyvää tietoa, se lisää uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä, kun salkun tilanteen voi tarkistaa milloin vain, Pirtilä kiteyttää. Yhteistyön myötä vastuu kaupankäynnissä on siirtynyt yhä enemmän Energiakolmiolle. Viikoittain sovitaan suositukset, joiden rajoissa Energiakolmion meklari saa valtuudet tehdä kauppoja. Hänen taustansa on tuotantopuolelta, mikä on meille todella tärkeää. Toiveita Energiakolmiolle? No, tuotantopuolen tehokas suojaus on meille tärkeintä. Energiakolmio voisi yrittää vaikuttaa markkinoiden likviditeetin säilymiseen. Riittävä volyymi ja läpinäkyvyys pitäisi säilyttää, jottei ajauduta OTC-kauppoihin, Pirtilä huomauttaa. 9

Teksti ja kuva Hannele Haltia Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäisen tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. 10

Kaikkien suomalaisten tuntema Nokia kertoo: Tehtävämme on yksinkertainen: Connecting People. Valmistamme upeita mobiilituotteita, joiden avulla yli 1,3 miljardia ihmistä käyttää Nokian laitteita tallentaakseen ja jakaakseen kokemuksia. Ydintehtävästä selvitäkseen Nokia tarvitsee monia palveluja, ja ammattilaisia niitä tekemään. Riku Pentikäisen (Head of Strategic Partners) tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. Kumppanin pitää kehittää Nokiaa Kumppanuuksien johtamista varten Nokiassa on globaalit sekä myös regioonakohtaiset toimintamallit. Emme palkkaa vain firmaa ja sen palvelua. Me palkkaamme firman, joka perustehtävänsä lisäksi auttaa meitä toteuttamaan strategiaamme. Suomalaisilla yrityksillä on tässä suhteessa vielä paljon kehitettävää. Onneksi on poikkeuksia, kuten Energiakolmio, joka vuoden 2011 lopulla osoittautui innovaattoriksi, joka pitkän prosessin päätteeksi valittiin uudeksi strategiseksi kumppaniksi. Yhteistyöllä Nokia uskoo saavansa merkittävän lisäedun sähkömarkkinoilla aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Kokemus, joka sai toimimaan Pari vuotta sitten Pentikäinen osallistui sattumoisin tilaisuuteen, jossa esiteltiin erään Portfolio Hedging -kilpailun tuloksia. Kilpailun kohteena oli lähes Nokian kokoinen sähkösalkku. Huonoimman ja parhaimman hedging-tuloksen absoluuttinen ero oli huomattava! Pentikäinen ryhtyikin heti selvittämään Nokian suojauspolitiikkaa. Kävi ilmi, että Nokiassa se perustui 2000-luvun alun tarpeeseen, tasaiseen hintaan. Sähkömarkkina on kompleksinen, joskin johdannaismarkkina siinä missä muutkin, mutta opittavaa tuli paljon. - Vuoden verran opettelimme osto-osaston kanssa termejä, ennen kuin pystyimme puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kumppanin valinta oli pitkä prosessi Alkoi perusteellinen selvitystyö. Kaikki sähkömarkkina-alan toimijat kartoitettiin, erilaiset toimintamallit etsittiin ja mahdolliset kumppanit short-listattiin. Energiakolmio erottui edukseen heti alussa. Heidän kanssaan löytyi yhteinen kieli välittömästi, Pentikäinen muistelee. Seuraavat vaiheet olivat Request for Information and Request for Proposals. Nokia antoi portfolionsa ja tietonsa toimijoiden käyttöön ja pyysi ehdotuksia toimintamalleista. Pitkän prosessin päätteeksi kumppaniksi valikoitui Energiakolmio. Seuraavaksi suojauspolitiikkamme tarvitsi päivitystä. Energiakolmio teki ehdotuksen, jonka pohjalta pidimme yhteisiä workshoppeja heidän, meidän sekä suojauksistamme vastaavan rahaston kanssa. Kolmikantakeskusteluissa ehdotusta työstettiin ja lopputuloksena saatiin linjaus, joka vastaa nykyistä sähköntarvetta ja tilannetta, Pentikäinen toteaa. Energiakolmio kilpailutti myös fyysisen sähkön hankkijan, joka vaihtui. Pentikäinen on jo nähnyt ensimmäisiä Energiakolmion toimittamia raportteja. Näyttää siltä, että ratkaisu on osoittautunut oikeaksi. Aion kyllä kolmen vuoden päästä tehdä apinamallin, jolla vertaan sähkönkustannustamme aikaisempaan, Pentikäinen hymähtää. Pitkä prosessi, mutta helppo vaihto Energiakolmio toimii täydellä mandaatilla. Siihen kuuluu sähkösalkun hallinta ja tasepalvelu sekä energianseuranta ja laskulogistiikka. Nokia on käyttänyt EnerKey.com -järjestelmää lähes 10 vuoden ajan, ja Energiaseurantasopimus on juuri uusittu. Energiakolmio on vastuutettu kumppaniksi, eikä Nokialla ole halua panostaa resurssejaan tähän työhön. Energiakolmio hoitaa suoraan yhteyden sähkön fyysiseen hankkijaan ja hoitaa toimintakentän kokonaisvaltaisesti. Olen kyllä hämmästynyt siitä, miten helpolla selvisimme tästä transitiosta. Vaihto on aina riski, jonka pyrimme toki minimoimaan, mutta muutos meni todella helposti, ilman mitään ongelmia, Pentikäinen hämmästelee. Vihreä Nokia laskee Lumiankin hiilijalanjäljen Nokian pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeään globaalisti 25 %:lla vuoteen 2015 mennessä vuoden 2009 tasosta. Suomessa Nokia käyttää täysin vihreää sähköä, joten vihreisiin tuotantotapoihin panostetaan lähinnä muualla maailmassa. Uutena innovaationa Pentikäinen kertoo Kaliforniassa käytettävistä Bloom Boxeista, joiden ansiosta suuren tutkimus- ja tuotekehityskiinteistön päästöt ovat alentuneet melkein 90 %. Rakennusautomaatio on tärkeä työväline. Suomessa EnerKey:n kautta tulevan mittauskohtaisen energiatiedon merkitys tulee entisestään kasvamaan. Greenpeace arvioi vuosittain teknologiayritysten vihreyttä. Nokia on ollut tilaston kärjessä jo monta vuotta. Jokaisen tuotteen, niin uusimman Lumian kuin kaikkien muidenkin laitteiden hiilijalanjälki tiedetään tarkkaan. Arvostaako kuluttaja tätä vielä, sitä en osaa sanoa, mutta Nokialle se on tärkeä kilpailutekijä, Pentikäinen toteaa. Toive Energiakolmiolle Nokia toivoo, että Energiakolmio kehittää EnerKey-järjestelmään toiminnon, joka laskisi automaattisesti kiinteistön tai tuotantolaitoksen hiilijalanjäljen. Hiilijalanjäljen vähentäminen on vahvana strategiassamme, joten toivomme, että strateginen kumppanimme auttaa meitä tässä asiassa. Jäämme kiinnostuneina odottamaan Energiakolmion ratkaisua, Pentikäinen päättää. 11

Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Teksti Heikki Koikkalainen Teollisuuden yksi merkittävä kustannuserä on energia. Toimintaympäristötekijöiden muutokset, markkinakehitys ja poliittiset päätökset vaikuttavat keskeisesti kilpailukykyymme ja ovat asioita, jotka meille suomalaisille ja teollisuudelle ovat erityisen tärkeitä. Kuinka eri teollisuuden alan vaikuttajaasiantuntijat kokevat kilpailukykymme ja toimintaedellytyksemme, millaisin mielipitein markkinoita voitaisiin kehittää? Näitä kysymyksiä esitimme elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajille. Kysyimme: 1. Miten näette energian ja sen hinnan merkityksen toimialallanne? 2. Millaisia energiapoliittisia ratkaisuja odotatte teollisuuden ja investointien pysymiseksi Suomessa oliko energiaveroleikkuri oikea ja riittävä toimi kilpailuaseman turvaamiselle? 3. Millaisin toimin voitaisiin pohjoismaisia ja suomalaisia sähkömarkkinoita vielä kehittää Yksi helppo ja yksi vaikea pulma korjattavaksi? 4. Mikä on toimialanne pahin uhka ja paras mahdollisuus sähkömarkkinakehityksessä? 5. Tarvitaanko Suomeen lisäkapasiteettia ja miten / kenen mahdollinen tarve tulisi tyydyttää, mikä on uusiutuvien ja niiden tukien rooli? 6. Miten arvioitte nykyistä päästökauppajärjestelmää ja kuinka sitä tulisi kehittää? 7. Mitä toimia energiatoimialalla tulisi tehdä kauppatasevajeen korjaamiseksi? Jukka Leskelä, johtaja, sähköntuotanto, Energiateollisuus ry. 1. Energia-ala voi menestyä vain, jos se säilyttää kilpailukykynsä. Energialla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnissa ja ostovoimassa sekä yritysten kilpailukyvyssä. Siksi Energiateollisuuden yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää energiamarkkinoita ja yritysten toimintaympäristöä siten, että energian hinta voi pysyä kohtuullisena. 2. Suomessa on hyvin korkea energiaverotus jopa EU:n sisäisessä vertailussa. Yritysten energiaverotuksessa olemme kärkipäätä, vaikka taloutemme perustuu energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen. Kovin kilpailu tulee muista talouksista, joissa energiaverotus on vielä merkittävästi kevyempää. Verotusta ei missään tapauksessa tule kiristää. Erityisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. Ne horjuttavat paitsi energia-alan investointiympäristöä, vaikuttavat myös Suomen kuvaan investointiympäristönä ylipäätään. Energian hinta nousisi ja Suomesta välittyisi kuva harkintaveron maana. Myös energia-alan omat investoinnit on nähtävä teollisina investointeina. Alamme investoinnit ovat kolmasosa kaikista teollisuuden investoinneista ja olemme lähes ainoa kasvava teollisuudenala. Yleistä investointiympäristöä voidaan kansallisesti parantaa selkeyttämällä kaavoitus- ja lupaprosesseja. Juuri käynnistynyt ympäristönsuojelulain uudistus on erityinen mahdollisuus tässä suhteessa. 3. Suuntaisin huomion ennen kaikkea pohjoiseurooppalaisten markkinoiden kehittämiseen. Haastavaa on harmonisoida uusiutuvan energian tuet ja siten saattaa investoinnit tasavertaiseen asemaan. Helpompaa joskin työlästä on sopia markkinoiden pelisäännöistä, verkkoyhteyksien rakentamisesta ja muusta toimivan sähkömarkkinan alustasta. Markkinoiden läpinäkyvyyssääntely sekä eurooppalaisten markkinasääntöjen valmistelu kantaverkkoyhtiöiden 12

(ENTSO-E), viranomaisten (ACER) ja komission Erityisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. yhteistyönä ovatkin jo hyvää vauhtia etenemässä. Myös verkkoinvestointien edistämisessä otetaan isoja askeleita: ENTSO-E:n tänä vuonna julkistettavan kymmenvuotissuunnitelman odotetaan olevan edellistä kunnianhimoisempi ja komission infrastruktuuripaketti toteutuessaan helpottaisi luvitusta ja rahoitusta. Mutta verkon kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan on edelleen suuri haaste. 4. Pahin uhka on yhteisten markkinoiden pirstoutuminen. Sellainen on nyt käynnistynyt, kun valtaosa tuotantoinvestoinneista tehdään kansallisten tukien perusteella ilman, että investoija joutuu ottamaan markkinahintaa lainkaan huomioon. Kun näillä tuilla syntyy epäoptimaalinen kapasiteettirakenne, joudutaan tukemaan kohta myös muuta tuotantoa sähkön saannin varmistamiseksi. Suomen en usko menestyvän tukikilpailun tai pirstoutuvien markkinoiden Euroopassa. Yhteisillä markkinoilla meillä olisi paljon voitettavaa. Meiltä edellytetään muutosta lähes nollapäästöiseen sähköntuotantoon. Olemme hyvissä lähtöasetelmissa nykyisen kapasiteetin suhteen, kantaverkkomme on hyvässä kunnossa, energiapolitiikkamme tavoittelee vahvaa kotimaista, päästötöntä ja toimintavarmaa kapasiteettia. Energiankäytön sähköistyminen antaa meille mahdollisuuden tarjota asiakkaille yhteisillä markkinoilla päästötöntä sähköä. Vastaavasti oma osaamisemme ja teknologiateollisuutemme voi menestyä, koska tuotteemme sopivat mainiosti siihen muutokseen, joka energiantuotannossa ja käytössä pitää tehdä. 5. Investoijat arvioivat lisäkapasiteetin tarpeen. Oleellista on, että poliittisin keinoin ei estetä investointeja, vaan pyritään tekemään ne houkutteleviksi ja mahdollisiksi. Meiltä poistuu vanhaa kapasiteettia ja näkemykseni mukaan pidemmällä aikavälillä sähkön kulutus tulee kasvamaan, jos Suomi säilyy hyvinvoivana teollisuusvaltiona. Lisäksi olemme toivottaman tuontiriippuvaisia. Siinä mielessä tilaa kyllä on, jos investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia. Uusiutuvia tuetaan jättimäisesti koko EU:ssa tällä vuosikymmenellä. Ei voi olla järkevää, että yli 80 % investoinneista on tuettuja. Viimeistään 2020-luvulla tukien pitää kohdentua vain uuden tekniikan kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Uusiutuvien kilpailukyky tulee kevyesti riittämään, jos kasvihuonekaasupäästöjä leikataan siinä suhteessa kuin EU tavoittelee. 6. Päästökauppajärjestelmä toimii suunnitellusti. Kun päästöt leikkautuvat syystä tai toisesta runsaasti, niin päästöoikeuden hinta laskee. Jos päästöt pyrkivät kasvamaan, päästöoikeuden hinta nousee ja hillitsee kehityksen. Koko muu toimintaympäristö sen sijaan on rakennettu kuin päästökauppaa ei olisikaan. Minä kehittäisin uusiutuvien tukijärjestelmiä ja poistaisin päällekkäisen verotuksen ja jättäisin päästökaupan toimimaan. Nyt pitää vakavasti keskustella päästökaupan tavoitteista vuodelle 2030. 7. Energiatoimialalla voi itse asiassa tehdä yllättävän paljon. Oman visiomme mukaan pelkästään sähkön ja polttoaineen tuonnin vähentäminen ja korvaaminen kotimaisella tuotannolla voi tuoda miljardien parannuksen kauppataseeseen. Olisimme toivoneet, että esimerkiksi Jorma Elorannan sinänsä erinomaisessa raportissa investointien saamiseksi Suomeen olisi enemmän korostettu energia-alan merkitystä niin investointikohteena kuin kauppataseenkin kannalta. Jouni Punnonen, Energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry. 1. Metsäteollisuus on energiavaltaista, ja esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden tuotantokustannuksista energian osuus on keskimäärin kymmenen prosenttia. Näin ollen energia on alalle merkittävä kilpailukykytekijä. Energian tulee olla hinnaltaan kohtuullista ja mahdollisimman hyvin ennustettavissa. Erittäin keskeisessä asemassa on myös energian saannin varmuus. 2. Energiaveroleikkuriin työmarkkinoiden raamiratkaisun yhteydessä päätetty ja vuoden 2012 alusta voimaan tullut muutos oli metsäteollisuuden osalta iso askel oikeaan suuntaan. Hallitusohjelmassa luvatulle EU:n minimitasolle ei muutoksella kuitenkaan metsäteollisuuden osalta päästy, ja tältä osin uusia hallitusohjelman toteuttavia päätöksiä on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Hallitusohjelmassa on myös maininta windfall-verosta, joka rokottaisi päästötöntä sähköntuotantoa. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja metsäteollisuustuotteille ei synny minkäänlaista windfall -voittoa. Siksi tällaista rangaistusveroa ei tule ottaa käyttöön. Lisäksi turveveroa tulee alentaa ja muutenkin on varmistettava, että energiapolitiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. Turveveroa tulee alentaa ja muutenkin on varmistettava, että energiapolitiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. 3. Yksi melko nopeasti käyttöön otettava keino sähkömarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi olisi kysyntäjouston käyttömahdollisuuden laajentaminen pieniin ja keskisuuriin sähkön käyttäjiin. Nykyisin mahdollisuutta voi hyödyntää lähinnä paljon sähköä käyttävä teollisuus. Kysyntäjoustolla voitaisiin osaltaan tasata sähkömarkkinoiden hintavaihteluita. Sähkön varastointitekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto 13

auttaisi myös tasaamaan hintoja, mutta niiden kehittämisen tiellä on vielä monia haasteita. 4. Parhainkaan sähkömarkkina ei voi toimia hyvin ilman riittävää tuotantokapasiteettia. Tällöin pahimmillaan ajauduttaisiin sähkön säännöstelyyn tai peräti toimitushäiriöihin. Keskeisenä uhkana on tilanne, jossa sähkön siirtoverkkoon ei investoida eikä siirron pullonkauloja avata, joka johtaisi sähköverkon jakautumiseen entistäkin pienemmiksi hinta-alueiksi. Hyvin toimivilla sähkömarkkinoilla tuotantokapasiteettiä on riittävästi, sähkö virtaa ilman merkittäviä rajoituksia, hinta on kohtuullinen ja sääntely ei ole kohtuutonta. 5. Lisää sähkön tuotantokapasiteettia tarvitaan sekä korvaamaan poistuvaa kapasiteettia ja sähkön tuontia että kattamaan lisääntyvää kysyntää. Avoimilla sähkömarkkinoilla lisäkapasiteetin rakentavat luonnollisesti sähkön tuottajat. Uusiutuvilla energialähteillä on oma roolinsa monipuolisessa energiapaletissamme. EU:ssa maallemme sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttyminen ilman tukitoimia vaikuttaa haasteelliselta. Tukitoimilla ei saa vääristää kilpailua puumarkkinoilla. 6. EU:ssa päästökauppa on nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa keskeinen keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Järjestelmä sinänsä ohjaa haluttuun suuntaan. Päästökaupan pitäisi antaa vaikuttaa itsenäisesti, ja sille päällekkäisiä ohjauskeinoja kuten energiaverotusta pitää vähentää ja mieluiten poistaa kokonaan. Myös korkeat uusiutuvaan energiaan liittyvät tuet heikentävät päästökaupan ohjausvaikutusta. Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, että maailmanlaajuisessa kilpailussa kamppailevalle teollisuudelle myönnetään riittävä määrä ilmaisia päästöoikeuksia. 7. Ulkomaankaupan piristyminen on kauppatasevajeen korjaamisessa keskeisessä asemassa. Erityisesti energiavaltaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tätä kautta viennin lisäämiseksi kohtuuhintaisen energian saatavuus on varmistettava. Poliittisilla päätöksillä ei pidä aiheuttaa energia-alallekaan lisää kustannuksia. Lisäksi kauppatasevajetta voidaan lieventää rakentamalla lisää omaa sähkön tuotantokapasiteettia tuontia korvaamaan. Martti Kätkä, Ryhmäpäällikkö, Teknologiateollisuus ry. 1. Kohtuuhintaisen energian saatavuus on erittäin tärkeää suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille. Erityisesti metallinjalostuksessa energian osuus tuotantokustannuksista on suuri. Sähkön osuus ferrokromin tuotantokustannuksista on kolmannes ja sinkin valmistuksessa peräti 40 prosenttia. 2. Teknologiateollisuus odottaa yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä, mikä tarkoittaa investointeja sähkön tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Teollisuuden energiaverotus on säilytettävä kohtuullisena. Energiaveroleikkuri oli oikea ja välttämätön ratkaisu energiaintensiivisen vientiteollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Valitettavasti pienet ja keskisuuret yritykset eivät pääse leikkurin piiriin 50 000 euron kynnysrajan takia. Tämä kynnys pitäisi poistaa. Sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan sähkön käyttäjiltä. 3. Päästökauppa nostaa kohtuuttomasti pohjoismaista sähkön markkinahintaa. Ensiksi: sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan sähkön käyttäjiltä. Päästökauppavelvolliset sähkön tuottajat saisivat Energiamarkkinavirastolta päästöoikeuskompensaation tuottamaansa sähköä vastaavasti. Näin vältettäisiin päästöoikeuskustannusten moninkertainen laskuttaminen sähkön käyttäjiltä. Toiseksi: Pohjoismaissa on kiirehdittävä sähkönsiirtoverkkojen prioriteettihankkeiden rakentamista valmiiksi, jotta pullonkaulat Ruotsin ja Norjan väliltä saadaan poistettua. 4. Pahin uhka on uuden päästökauppadirektiivin myötä vähenevät päästöoikeudet ja niiden hinnan kohoamisen vaikutukset sähkön markkinahintaan. Ellei sähkömarkkinoiden toimintaa muuteta, sähkön hinta voi nousta niin korkeaksi, että energiaintensiivinen teollisuus joutuu lopettamaan toimintansa Suomessa. Paras mahdollisuus liittyy uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen. Suomeen on valmistumassa yksi uusi ydinvoimalaitosyksikkö ja kahdelle yksikölle on myönnetty periaatepäätös. Kun vielä otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin myötä rakennettavat voimalaitokset, näyttää siltä, että sähkön tarjonta Suomessa kasvaa riittävästi eikä nettotuontia välttämättä tarvita. 5. Suomeen tarvitaan sähköntuotannon lisäkapasiteettia korvaamaan poistuvia fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia sekä kiinteää sähkön tuontia. Tavoitteena pitää olla, että Suomessa tarvittava sähkö pystytään tuottamaan omilla voimalaitoksilla. Uusiutuvien energialähteiden rooli on merkittävä ja Teknologiateollisuus näkee tärkeäksi, että uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin tavoitteet saavutetaan. Uusiutuvien energialähteiden syöttötariffit ja polttoaineiden verot pitäisi nyt säilyttää muuttumattomina vuoteen 2020 asti. Näin luotaisiin edellytykset pitkäjänteisille investoinneille. 6. Päästökauppajärjestelmässä ei sinänsä ole vikaa. Vika on siinä, että päästöoikeuksien kustannukset kiertyvät sähkön markkinahinnassa moninkertaisina sähkön käyttäjien maksettavaksi. EU:ssa pitäisi lopettaa puheet päästöoikeuksien laittamisesta sivuun ja keskittyä siihen, että vuodelle 2020 asetetut kunnianhimoiset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet saavutetaan. 7. Paras lääke on investoida uuteen tuotantokapasiteettiin ja kotimaisiin energialähteisiin. Näin saadaan vähennettyä sähkön tuontia ja korvattua fossiilisia tuontipolttoaineita metsähakkeella ja turpeella. 14

Muutokset sähkön tuonnissa Suomeen Antti Kouvo puh. 020 799 2136 antti.kouvo@energiakolmio.fi Suomen sähkönkulutus on valtaosan ajasta korkeampaa kuin oma sähköntuotanto. Hyvässä vesitilanteessa, joka nyt vallitsee, ensimmäisenä laskee lauhdetuotannon määrä. Suomi on siis hyvin riippuvainen tuonnista. Edes Olkiluoto 3:n valmistuminen ei riitä lähimainkaan poistamaan Suomen tuontiriippuvuutta. Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu nykyisessä tilanteessa siirtoyhteyksiä Suomeen sekä niiden vaikutusta Suomen hintaan. Venäjän tuonti laskussa Kun vielä viime vuoden syksyyn asti tuonti Venäjältä oli vuosihuoltoja lukuun ottamatta melko tasaista noin 1400 MW:n, on tuontiprofiili muuttunut syksystä alkaen huomattavasti. Kuvassa 1 on esitetty Venäjän tuonti tuntitasolla viikolta 11, joka on ollut tyypillinen syksystä alkaen. Kuten kuvasta nähdään, tuontivolyymi on laskenut arkipäivisin matalaksi yötuntien ja viikonlopun tuonnin ollessa edelleen totutulla tasolla. Syy matalalle tuonnille on Venäjällä käytössä oleva kapasiteettimarkkina, joka kohdistuu juuri arkipäivien päivätunneille. Vaikka siis Venäjällä sähkön spot-hinta on ollut pohjoismaista hintatasoa edullisempi (n. 1000 RUB/MWh eli karkeasti 25 /MWh), nostaa kapasiteettimarkkina päivätunneille hankintakustannusta. Lisäksi aivan viime aikoina on ollut nähtävissä, että Venäjän tuonti on ollut myös öisin ja viikonloppuisin matalaa, mutta tämä on johtunut todennäköisesti erittäin matalasta spot-hintatasosta. Kuva 1: Tuonti Venäjältä viikolla 11, lähde Nasdaq OMX Commodities 1400 1350 1300 1250 1200 1150 1100 1050 1000 950 900 850 800 750 700 650 600 550 Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun Nettovientiä Viroon Viron ja Suomen välillä on merikaapeli, jonka kapasiteetti on talviaikaan 350 MW, muuna ajankohtana hieman enemmän. Yhteys on kaksisuuntainen, jolloin sähköä voidaan joko tuoda Suomeen tai viedä Suomesta suunnan määräytyessä täysin markkinaehtoisesti eli hinnan perusteella. Viimeaikoina on Suomesta ollut pääosin nettovientiä ja hintataso on ollut suurimman osan ajasta sama. Voidaankin sanoa, että Viron hintataso, joka perustuu palavan kiven tuotantokustannukseen, on heijastunut voimakkaasti Suomeen asti. Vuoden 2014 aikana Suomen ja Viron välille on valmistumassa uusi 650 MW:n merikaapeli. Tämän jälkeen Suomen ja Viron hinnat linkittyvät lähes täysin samoiksi. Ruotsin siirtoyhteydessä ongelmia Ruotsin ja Suomen kantaverkot linkittyvät Pohjois-Suomessa 400 kv:n ja 220 kv:n ilmalinjoilla (yhteensä 1500 MW) ja näiden lisäksi Rauman korkeudella kahdella merikaapelilla, Fennoskan 1 (550 MW) ja Fennoskan 2 (800 MW). Fennoskan 2 tuli markkinoiden käyttöön viime vuoden lopulla, mutta helmikuussa kaapeli vaurioitui lähellä Ruotsin rannikkoa todennäköisesti ankkurin vioittamana. Tällä hetkellä on ilmoitettu, että vika saataisiin korjattua toukokuun alkuun Kuva 2: Suomen kulutus ja oma tuotanto lisättynä Ruotsin siirroilla viikolta 11 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 12.3.2012 Suomen kulutus 13.3.2012 14.3.2012 Kulutus vähennettynä Venäjän ja Viron siirroilla eli tuotanto + muut siirrot 15.3.2012 16.3.2012 17.3.2012 18.3.2012 mennessä. Suomen toteutuvan aluehinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että aikataulu ei pitkittyisi, sillä tällä hetkellä siirtoa Ruotsista Suomeen on ollut täydellä kapasiteetilla lähes yhtäjaksoisesti koko päivän. Säätötarve kasvaa Suomessa Kuvassa 2 on esitetty tuntitasolla sähkön kulutus Suomessa viikolla 11. Samassa kuvassa on esitetty käyrä, jossa kulutuksesta on vähennetty Venäjän ja Viron siirrot. Tämä käyrä kertoo sen, paljonko Suomen kulutuksesta on pystyttävä kattamaan joko omalla tuotannolla tai tuonnilla muista maista, käytännössä Ruotsista. Kuvasta nähdään, että Venäjän ja Viron siirrot ovat kasvattaneet päivän sisäistä vaihtelua huomattavasti. Suomen sähköntuotannolta vaaditaan siis jo nykyisin entistä suurempaa säädeltävyyttä. Tämä säätö on tehty pääosin sekä vesivoima- että hiililauhdetuotannolla. Jatkossa hiililauhdetuotantoa ollaan vähentämässä korvaten sitä uusiutuvilla energiamuodoilla. Kasvava tuulivoimatuotanto lisää säätökapasiteetin tarvetta kuten myös hiililauhteen alasajo. Jäljelle jää joko oma vesivoimatuotanto tai säätö eli vesivoimatuotanto muissa Pohjoismaissa. Mutta voidaanko jatkossa jättäytyä ainoastaan muiden maiden säädön varaan? Suomessakin on toki sekä toteutettu että ollaan toteuttamassa merkittäviä tehonkorotuksia nykyisissä vesivoimaloissa, mikä on erinomainen asia. Ikävä totuus on kuitenkin, että tämä ei vielä riitä. Nähtäväksi jää, halutaanko lukittautua vanhoihin päätöksiin vai löytyykö rohkeutta ja järkeä nostaa asia uudestaan esiin. Osittain kääntämätön kortti päivittäisen säädön osalta on kulutus. Suuremmille sähkönkäyttäjille tämä tarkoittaa, että fyysinen sähkösopimus kannattaa olla mahdollisimman lähellä pörssiä eli Nord Pool Spottia hyödyntäen heidän mahdollistamansa joustavat hintarajalliset tarjoukset perinteisen ostamme kaiken -hinnasta viis sijaan. Kotitalouskäyttäjien osallistuminen sähkön hintajoustoon vaatii edelleen, että käyttäjille tarjotaan voimakkaammin tuntihintapohjaista sopimusrakennetta, jotta asennetuista tuntimittauslaitteista saadaan todellinen hyöty esiin. 15

Referaatti: Mikko Askolin puh. 020 799 222 mikko.askolin@energiakolmio.fi Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Sähkömarkkinan ajankohtaisbrunssi 8.3.2012, Helsinki Euroopan Unionin tavoitteena on sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen Euroopassa vuoteen 2014 mennessä, jolloin sähkön pitäisi virrata vapaasti EU:n jäsenmaiden välillä yhteisillä energiamarkkinoilla. Maakaasulle on asetettu samat tavoitteet. Supponen uskoo vahvasti tavoitteen saavuttamiseen aikataulussa. Pääkohtina EU:n tavoitemallissa on, että spot-kauppa ohjaa rajasiirtoja, rajakapasiteetti lasketaan flow-based -menetelmällä ja Euroopan laajuinen pitkän aikavälin kauppa toteutetaan finanssikauppana. Flow-based -menetelmällä tarkoitetaan, että energiavirtoja ei tarkastella pelkästään hinta-alueiden välisinä, vaan suurempina kokonaisuuksina. Tällöin voidaan ottaa paremmin huomioon ns. silmukkavirrat, joita kantaverkoissa väkisinkin muodostuu. Varsinkin tuulivoimasta peräisin olevat silmukkavirrat ovat muodostuneet ongelmaksi Keski-Euroopassa. Pohjoismaissa silmukkavirroista ei ole vielä tullut suurempaa ongelmaa, mutta näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, kun siirtoyhteydet kasvavat mm. Baltian suuntaan. Euroopan kantaverkkoyhtiöillä erisuuntaisia intressejä Supponen on väitöskirjassaan (Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011) tutkinut kantaverkkoyhtiöiden insentiiviä rakentaa rajajohtoja alueiden välillä. Supponen jakaa kantaverkkoyhtiöt riippumattomiin, melko riippumattomiin (omistaa myös tuotantoa) ja vertikaalisesti KANTAVERKKOYHTIÖIDEN INSENTIIVI RAKENTAA RAJAJOHTOJA (2008) Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa rajajohtoja (2008) Positiivinen insentiivi Neutraali insentiivi Negatiivinen insentiivi Riippumaton kantaverkkoyhtiö Melko riippumaton kantaverkkoyhtiö Vertikaalisesti integroitunut kantaverkkoyhtiö Kuva 1. Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa rajajohtoja (2008), Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 integroituneisiin. Riippumattomat kantaverkkoyhtiöt ajavat kuluttajan asiaa ja pyrkivät alentamaan energianhintaa alueellaan, ja heillä on myös insentiivi lisätä rajajohtoja suuntaan, joka laskisi hintaa. Melko riippumattomien kantaverkkoyhtiöiden omistajat omistavat myös tuotantoresursseja, jonka vuoksi heidän insentiivinsä on melko neutraali rajajohtojen rakentamisen suhteen. Vertikaalisesti integroituneilla kantaverkkoyhtiöillä on sen sijaan negatiivinen insentiivi lisätä rajajohtoja alhaisen hinnan alueiden suuntaan oman etunsa (korkea markkinahinta) vuoksi. 16

Energiaa pohjoisesta etelään Energiavirrat liikkuvat luontaisesti pohjoisesta etelään, eli halvemmalta ylijäämäalueelta alijäämäalueille. Supposen mukaan olemassa olevien suunnitelmien mukaiset alueiden väliset siirtokapasiteetin investoinnit ovat riittämättömiä verrattuna laskennalliseen optimiin (Supponen, 2008). Esimerkiksi Pohjois-Euroopasta Keski-Euroopan suuntaan olevat suunnitelmat ovat noin 2250 MW (2008), kun optimaalinen lisäys olisi noin 7200 MW Supposen mukaan. Supposen laskelma optimikapasiteetista on tehty olettaen, että pohjoisen Euroopan ja Keski-Euroopan optimi hintaero olisi noin 5 /MWh. Rajasiirtokapasiteetin lisäys optimitasolle nostaisi Supposen mukaan Pohjois-Euroopan hintaa noin +12 /MWh, kun nykyisten voimassa olevien suunnitelmien vaikutus olisi luokkaa +5 /MWh. Supponen esittää, että kaupankäynti Euroopassa voisi perustua viiteen hintaindeksiin, joskin hinta-alueita näiden indeksialueiden sisällä tarvittaisiin useita. Näin ollen pohjoismainen malli laajenisi myös muualle Eurooppaan. Usko markkinoiden toimivuuteen vaihtelee Euroopassa esiintyy edelleen runsaasti markkinasääntelyä johtuen siitä, että usko markkinoihin ei ole vahvaa koko alueella. Sääntelyä esiintyy mm. investointitukien, kapasiteettimaksujen ja hintasäännöstelyn muodossa. Supposen oma toive on, että mentäisiin enemmän markkinaehtoisen yhteismarkkinan suuntaan. Tulevaisuuden sähkönhinta Pohjoismaissa riippuu alueen tuotanto- ja rajasiirtokapasiteetti-investoinneista, sekä siirtokapasiteetin kehityksestä maiden sisällä. Keski-Euroopassa siirtoverkkoinvestoinnit muodostavat erittäin suuren haasteen, sillä kantaverkkoyhtiöiden intressit nykyisellään eriävät toisistaan merkittävästi. Supponen uskoo kuitenkin, että yhteiset Euroopan laajuiset tukkumarkkinat ovat saavutettavissa jopa aikataulussaan vuoteen 2014 mennessä, mikä edellyttää kuitenkin suuria ponnisteluja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Northern Electricity Price Index NEPI Wind Electricity Price Index WEPI Central Electricity Price Index EPI Kuva 2. Supposen hintaindeksit, Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 Markkina Päästökauppa Vihreiden sertifikaattien kauppa Piikkihinnat sallittu MATTI SUPPONEN Iberian Electricity Price Index IEPI Southern Electricity Price Index SEPI Matti Supponen on toiminut virkamiehenä Euroopan komission energian ja liikenteen pääosastolla vuodesta 1998. Nykyisin hän työskentelee sähkö- ja kaasuyksikössä Brysselissä erilaisien sähkön sisämarkkinoihin liittyvien asioiden parissa, erityisesti siirto- ja markkinarakenteisiin liittyvissä asioissa. Ennen siirtymistään Euroopan komissioon Matti Supponen on työskennellyt TEKESissä, Suomen kauppa-ja teollisuusministeriön alaisessa valtion virastossa, Suomen suurlähetystössä Brysselissä tieteellisenä neuvonantajana ja suomalaisissa yrityksissä EKONO ja Strömberg. Matti Supponen on väitellyt 31.10.2011 Aalto-yliopistossa otsikolla Influence of National and Company Interests on European Electricity Transmission Investments MATIN Matin HINTAINDEKSIT hinta-indeksit Sääntely Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet Investointituet Kapasiteettimaksut Hintasäännöstely Kuva 3. Markkina vastaan sääntely, Matti Supponen, esityksestä Sähkömarkkinabrunssilla 17

Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto puh. 020 799 2118 terhi.harjulehto@energiakolmio.fi Vuosiraportointi on yksi keskeisistä sopimusvelvoitteista Energiatehokkuussopimukseen liittyessään yhteisö/ organisaatio asettaa vuodelle 2016 määrällisen, energiayksiköissä (MWh) ilmoitetun energiansäästötavoitteen. Tavoite pyritään saavuttamaan aktiivisilla energiansäästötoimenpiteillä, joiden tulee olla voimassa vuonna 2016. Elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan sekä kunta-alan sopimuksiin liittyneet yritykset tai yhteisöt raportoivat vuosittain energiankäytöstään ja siihen liittyvistä tehostamistoimista Motivan ylläpitämään internetpohjaiseen seurantajärjestelmään. Energia-ala raportoi toimenpiteet helmikuun ja energiankulutukset huhtikuun loppuun mennessä. Kunta-alan raportointi tapahtuu huhtikuun loppuun mennessä, ja muiden tahojen Motiva-vuosiraportoinnin takaraja on helmikuun lopussa. Liikenteen ja maatalouden alueella olevilla sopimuksilla on oma seurantansa; liikenne raportoi huhtikuussa ja maatilat kysyttäessä. Säästötavoitteen saavuttamista seurataan vain raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen perusteella. Pelkkä energiansäästötoimien nimeäminen ei siis riitä, toimien energiansäästövaikutus (MWh/a) on myös raportoitava. Energiakolmion palvelut ja energiatehokkuussopimusvelvoitteet Energiakolmion energiatehokkuus-palvelut koostuvat EnerKey-raportoinnista sekä erilaisista asiantuntijapalveluista. Tehokas ja monipuolinen kulutusseurantajärjestelmä mahdollistaa tarvittavan raportoinnin ja on edellytyksenä energiatehokkuustoiminnan kehittämiselle. Energiankulutus- ja kiinteistötietojen siirtäminen onnistuu EnerKeystä suoraan Motivan seurantajärjestelmään. Kaikki muut tiedot, kuten energiansäästötoimenpiteet, tulee raportoida Motivan käyttöliittymän kautta. EnerKey-raportointiportaalin kommenttityökalun avulla kiinteistöille tehdyt energiansäästötoimenpiteet voidaan dokumentoida sitä mukaa kuin toimia tehdään, päiväkirjatyyliin. Energiakolmio kokoaa yhteenvedon säästötoimista vuosiraportointia varten, ja toimenpiteillä aikaansaatu energiansäästö raportoidaan eteenpäin Motivalle. Energiakolmion energiatehokkuussopimuksiin liittyviä asiantuntijapalveluja ovat konsultaatio sopimukseen liittymisen yhteydessä, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmahankkeiden koordinointi sekä sopimustahon avustaminen vuosiraportoinnissa. Energiatehokkuuden ja -kustannusten hallinta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, joka edellyttää tehokkaita työkaluja ja asiantuntemusta. Energiakolmio tarjoaa tarvittavan osaamisen, tuen ja työkalut. Case Kokkolan kaupunki Energiakolmion ja Kokkolan kaupungin yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Energiakolmio avusti kaupunkia energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan laadinnassa. Yhteistyö jatkui energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla, joka Kokkolassa laadittiin Energiakolmion koordinoimana. Keväällä 2012 käynnistyi yhteistyö energian kulutusseurannan ja energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnin parissa, lisäksi joukolle kaupungin julkisia palveluja tarjoavia kiinteistöjä laadittiin lakimuutoksen (119/2011) edellyttämät energiatodistukset. Energiatehokkuussopimustoiminnassa tarvittiin ulkopuolista apua, sillä omat henkilöstöresurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet, kertovat Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Olli Karikko ja kiinteistöjen isännöitsijä Jouko Kätevä. Yhteistyöstä käytiin keskusteluja muidenkin tahojen kanssa, mutta Energiakolmion tarjoama palvelu oli kattavin ja selkein, Karikko ja Kätevä toteavat. Yleistä energiatehokkuussopimusjärjestelmästä Energiapalveludirektiivi edellyttää, että energiankäyttöä tehostetaan 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, kun vertailutasona käytetään vuoden 2005 kulutusta. Suomen kansallisena tavoitteena on tehostaa energian käyttöä vuositasolla 17,8 TWh. Energiapalveludirektiivin velvoitteita tavoitellaan Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat seuraavat toiminta-alueet: - elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) - kiinteistöala - kunta-ala - öljyala - tavara- ja joukkoliikenne - maatalous Energiatehokkuussopimuksen 9 %:n energiansäästöä tavoitellaan organisaation omia toimintoja tehostamalla; käymällä läpi organisaation toiminnat energiatehokkuuden näkökulmasta tunnistetaan mahdolliset säästö- ja tehostuskohteet. Tärkeitä tarkasteltavia osaalueita ovat esimerkiksi hankinnat ja kiinteistöt. 18

Kaikki mitä luvataan, myös pidetään Heikki Koikkalainen puh. 020 799 2106 heikki.koikkalainen@energiakolmio.fi Tutkimme Asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja odotuksia sekä Sähkösalkun että Energiatehokkuuden ja Laskulogistiikan palvelujen osalta viime marras-joulukuun aikana. Selvitys oli jatkoa jo vuodesta 1999 alkaneelle säännölliselle seurannallemme. Kyselyt toteutettiin pääosin sähköisinä, vastauksia saimme yhteensä 181 kyseisiä palveluitamme käyttäviltä asiakkailtamme, vastausprosentiksi tuli 48 %. Tuloksena saimme molemmissa tutkimuksissa lujan luottamuksen toiminnallemme ja yhteistyön edelleen kehittämiselle. Selvityksissä vastanneista peräti 95 % suosittelisi palveluitamme kollegoilleen tai muille toimialan edustajille. Yhteistyökumppanina Energiakolmio koetaan hyvämaineiseksi ja luotettavaksi toimijaksi kaikki mitä luvataan, myös pidetään todetaan vastauksissa. Myös puolueettomuutemme koetaan edelleen korkeaksi. Toiminnallisen laadun osalta ammattitaitomme ja palvelualttiutemme saavat yleisesti kiitettävää arviointia, sen sijaan yhteydenpitomme aktiivisuus kaipaa vielä osin lisäystä. EC-palveluidemme osa-alueista kiitettävimmät arviot saavat AlaMi- ja Ostolaskupalvelumme. EnerKey -raportoinnin hyödyllisyys on myös kovaa luokkaa (keskiarvo 9.1). EnerKey on täydellinen tehtävässään arvio kuvaa hyvin sen onnistumista asiakastarpeen täyttämisessä. Sen sijaan mittaustietojen luotettavuus (ka. 8.2) on kärsinyt mittaustekniikan muutoksista. Sähkösalkun hallintapalvelu sai kokonaistyytyväisyyden arvosanaksi 8.6. Palvelualttiutemme ja ammattitaitomme arvioitiin kiitettäviksi. Myös yhteistyön tuloksellisuus ja näkemys markkinoista olivat nousseet nyt hyvälle tasolle. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi vastaajat kokevat Salkkupalvelussa asiantuntemuksen, näkemyksen markkinoista ja yhteistyön tuloksellisuuden. EC-palveluiden Tyytyväisyys EC-palveluiden osa-alueisiin HelpDesk-palvelu Ostolaskupalvelu AlaMi-palvelu Energiatodistuspalvelu Hälytyspalvelu EnerKey-raportointi EnerControl-palvelu Energiakolmion toiminta 4 5 6 7 8 9 10 Tyytyväisyys salkunhallintapalveluun Kokonaistyytyväisyys palveluun Asiakkaan tarpeiden huomioiminen Viestinnän ymmärrettävyys Yhteistyön tuloksellisuus Palvelun hinta-laatusuhde Päätöksenteon ohjaus Reagointinopeus Näkemys markkinoista Palvelualttius Ammattitaito, asiantuntemus Toiminnan puolueettomuus Toiminnan luotettavuus Maine palvelun tarjoana 4 5 osalta korostuu tuloksellisuuden ja ammattitaidon ohella asiakastarpeiden huomioiminen. Saatu arvokas palaute ohjaa kehittä- 6 7 8 9 10 mistyötämme ja uskomme sen pohjalta pystyvämme vastaamaan Asiakkaidemme odotuksiin jatkossa entistäkin paremmin. 19

NIMITYSUUTISIA Insinööri Mika Kolari on aloittanut ohjelmistosuunnittelijana Energiakolmion ICT-tiimissä. Mika on valmistunut tietotekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta, ja hän on aiemmin työskennellyt mm. Sanoma Data Oy:llä. Tradenomi Kaisa Rusanen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Kaisa on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän Vuokra-asunnoilla palvelusihteerinä. Tradenomi Eero Tuuliainen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Eero on valmistunut Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Aikaisemmin Eero työskenteli Go Excellentin palveluksessa. Tradenomi Petra Vuorinen on aloittanut määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena palveluvastaavana Enerkey Data Management -tiimissä. Petran on valmistunut Vaasan ammattikorkeakoulusta, ja hänen aiemmat työtehtävänsä ovat olleet PwC:n palveluksessa sekä erilaisissa vientialan yrityksissä. FT, DI Minja Hänninen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa energiatehokkuus- ja Enerkey Data Management -tiimeissä. Minja on aiemmin työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopistossa. SÄHKÖMARKKINAT-SEMINAARI Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Finlandia-talolla 5.10.2011 pidetyn Sähkömarkkinat 2011 -seminaarin teemana oli Energiapolitiikka - sen haasteet ja vaikutukset. Ajankohtainen aihe kokosi edustavan osanottajajoukon, läsnä oli 170 osallistujaa, lämpimät kiitokset vielä kaikille mukana olleille. Vuotuinen tapahtumamme vastasi hyvin vaativan kuulijajoukon odotuksiin, jokainen palautteen antanut vastasi kyllä ko. kysymykseen. Tilaisuus kokonaisuudessaan saikin arvosanan 4,54 (asteikolla 5 erittäin hyvä 1 erittäin huono). Onnistumisen keskeinen tekijä oli Erinomaiset luennoijat tähän ajanhetkeen!, jotka toivat erilaisia näkökulmia vanhoilliselle alalle ja laaja-alaisesti, osin jopa provosoivasti. Haastavasta aikataulusta selvittiin nopeasti asioihin tarttuvan puheenjohtajan Peter Nymanin vetämänä. Hienoa, että oli varaa palkata ammattilainen Nyman tehtävään ja odotukset tehtävän suhteen vaan kasvavat: ensi vuonna kun juontaja valmistautuu ja tuntee aihepiirin paremmin, on mahdollisuus täyteen vitoseen. Tähän annamme Nymanille nyt mahdollisuuden 9.10.2012 jälleen Finlandia-talolla. Päivän lopuksi pidetty paneeli koettiin mielenkiintoiseksi ja kokoonpanoltaan oivaksi, paneeli oli piste iin päälle. Palautteissa kehotettiin Jatkakaa samaan malliin ja tätä velvoitetta vastaamaan olemmekin jo käynnistäneet syksyn 2012 tapahtuman valmistelut Tervetuloa. Sähkömarkkinat 2012 Tapaamisiin jälleen 9.10.2012 Finlandia-talolla Päivän puheenjohtajana Peter Nyman Merkitsethän tapahtumapäivän kalenteriisi!