Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Transkriptio

1 Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut Turku Energia

2 Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten ( ) hintakehitys: Vuonna 2011 alkaneen systeemitermiinihintojen taustalla ovat talouskehitys sekä mm. hiililauhteenrajakustannusten lasku.

3 Vuosikymmenen aikaperspektiivillä termiinihinnat ovat vaihdelleet rajusti. - Kuvassa lähimmän vuositermiinin hintakehitys, jossa näkyvät mm. päästökaupan aloituksen (2005-) ja finanssikriisin vaikutus (varsinkin ). - Systeemihintatason suhteen on palattu nimellisesti vuosikymmen sitten vallinneelle tasolle.

4 Lyhyempien termiinisopimusten (< 6 kk) hinta vaihtelee tyypillisesti voimakkaimmin varsinkin sään vaihteluiden (sademäärä ja lämpötilat) mukana. Alla lähimpien vuosituotteiden sekä lähimmän kvartaalituotteen (harmaalla) hintakuvaajat.

5 Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden tuotannon vesipainoitteisuus heijastuu sähkön markkinahintaan. - Kuivina vuosina on nähty hintapiikkejä sateisina vuosina puolestaan matalia spot-hintatasoja. - Norjan ja Ruotsin yhteenlaskettu hydrobalanssi (ero normaaliin) sinisellä ja spot-hinta punaisella.

6 Noin puolet pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla Norjassa 95 % ja Ruotsissa 45 % (vuosi 2011).

7 Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden antama hintaennuste spot-hintakehitykselle eli termiinituotteiden hintanoteerauksista muodostettu termiinikäyrä mustalla ja SKM:n laskema fundamenttipohjainen hintaennuste punaisella.

8 SKM-analyysitalon fundamenttimallin antamat hintaennusteviuhkat spot (SYS) hintakehitykselle. Mallin antamat keskiarvoennusteet sinisellä ja ennustetalon Most Probable Price (MPP) ennusteet vihreällä.

9 SKM:n laskema fundamenttipohjainen spot-hintaennuste Suomen hinta-alueelle (HEL).

10 USD/t Hiililauhteen rajakustannukset: - Muuttuvat kustannukset asettavat pääsääntöisesti hintalattiaa sähkön tukkuhinnalle. - Viime vuosina hiilen dollarimääräinen hinta on ollut laskeva tai sivuttaisliikkeessä. - Taustalla globaalit kasvunäkymät ja esim. USA:n liuskekaasuvarantojen höydyntäminen. 250 API2, vuosi

11 EUR/t Hiililauhteen rajakustannukset: - Päästöoikeuksien hintakehitys on yksi merkittävä hiililauhteen rajakustannuksia määräävä tekijä. Viime vuosina päästöoikeuksien hinta on ollut laskeva talouskehityksen / päästöoikeuksien ylitarjontatilanteen takia EUA

12 Päästöoikeuksien ylitarjonta on tällä hetkellä noin 2 mrd päästöoikeutta. - EU-tasolla vireillä on ollut huutokaupattavien päästöoikeuksien tilapäinen vähentäminen (900 miljoonaa päästöoikeutta) vuosilta ja niiden palauttaminen kuluvan päästökauppakauden lopulla eli ( backloading ). Lähde: Pohjolan Raaka-ainekatsaus (Bloombergin ennusteet , Pohjola Markets)

13 Sähkömarkkinoiden pitkän aikavälin hintaskenaariot ovat hyvin herkkiä sille, minkä painoarvon päästöjen vähentämiskeinoissa saa nykyinen ETS-päästökauppajärjestelmä ja toisaalta minkä verran päästövähennyksiä tavoitellaan uusiutuvan energian tukien avulla. (Kuva: SKM Long Term Power Outlook)

14 Uusiutuvien energiamuotojen saama runsas tuki oli keskeinen vaaliteema syksyn 2013 vaaleissa Saksassa ja energiapolitiikan uudelleenlinjauksilla saattaa olla vaikutuksena myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Saksassa kuluttajat maksavat uusiutuvien tuen muodossa enemmän kuin tukkusähkön hinnan. Mahdollinen kapasiteettijärjestelmä lisäisi edelleen kuluttajien sähkölaskua. (Kuva: Juha Turkki, SKM)

15 Pohjoismaisia sähkömarkkinoita tarkasteltaessa ei voida unohtaa sähkön fyysistä siirtoa ja siihen liittyviä kapasiteettirajoitteita, jotka aiheuttavat hinta-alueiden välille aluehintaeroja. (Kuvat: Entso-E ja Nord Pool Spot)

16 Normaalitilanteessa Suomi on ollut pidempään sähkön nettotuoja Kuvan tilanteessa Suomi tuo noin 15 % kulutuksestaan lähinnä Ruotsista. (Kuva: Fingrid)

17 Sähkön tuonti- ja vientitilastoissa näkyy Ruotsin tuonnin merkityksen lisääntyminen. Taustalla on vuoden 2011 lopulla Venäjällä käyttöön otettu hallinnollinen kapasiteettimaksu.

18 Kapasiteettimaksun takia Venäläisten tuottajien ei kannata tarjota sähköään Suomeen arkipäivien kysyntätunneille vaikutus näkyy HEL-SYS hintaerona. Kuvassa harmaalla sähköntuonti Venäjältä, sinisellä Suomen aluehinnan ja punaisella spot-hinnan kehitys.

19 Aluehintaerolta suojaa antavien SYHEL-aluehintajohdannaisten (vuosituotteet ) hintakehitys. Pohjoismainen vesitilanne, ongelmat rajasiirtoyhteyksissä ja voimalaitosten huoltoseisokit ja vikaantumiset näkyvät aluehintatuotteiden hinnoittelussa.

20 Suomen hinta-alueen sähkön kokonaishinta muodostuu systeemijohdannaisen ja aluehintajohdannaisen hintojen summasta hintakehitys on selvästi vakaampi kuin SYS- tai SYHEL-hintojen erilliskehitys ja heijastelee siirtoyhteyksien rajallista kapasiteettia.

21 Kiitos mielenkiinnosta!