Avustustoiminta sosiaalisen lomatoiminnan periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille
sisällysluettelo Sosiaalisen lomatoiminnan periaatteita...3 Mitä on sosiaalinen lomatoiminta?...3 Lomatoiminnan asiakkaat... 4 Lomaa, kuntoutusta vai hoitoa?...5 Lomajärjestöjen ja muiden järjestöjen välinen kumppanuus...5 Hankintalaki ja lomajaksojen kilpailuttaminen... 6 Seuranta...7 Yhteinen hakujärjestelmä...7
Sosiaalisen lomatoiminnan periaatteita RAY tukee sosiaalista lomatoimintaa strategiansa mukaisesti vahvistaakseen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Strategialinjan tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä, muodostaa ter veydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Sosiaalisen lomatoiminnan järjestämistä on kehitetty ja uudistettu, ja vuodesta 2012 alkaen kaikki RAY-rahoitteinen sosiaalinen lomatoiminta tulee järjestää alla esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Mitä on sosiaalinen lomatoiminta? Sosiaalinen lomatoiminta on irtiotto arjesta, se on omaehtoista ja vapaaehtoista. Lomatoiminnan tavoitteena on tukea jaksamista ja voimaannuttaa osallistujia. Keskeistä sosiaalisessa lomatoiminnassa on ohjelmallisuus ja ryhmämuotoisuus. Ohjelma on suunniteltu etukäteen ottaen huomioon osallistujien tarpeet, toimintakyky ja muut erityispiirteet. Lomatoiminnan olennainen osa on järjestölähtöinen auttamistyö. Esimerkiksi ryhmä- tai vertaistukitoiminnan keinoin voidaan luoda osallistujien keskinäistä luottamusta ja pitempiä ystävyyssuhteita sekä madaltaa kynnystä osallistua muuhun järjestötoimintaan lomajakson jälkeen. Lomatoimintaa tulee kohdentaa sellaisille ihmis ryhmille, joilla ei muutoin olisi mahdollisuutta päästä lomalle. 3
Lomatoiminnan asiakkaat Asiakasvalinnan lähtökohdat Asiakasvalintaa säätelee erityisesti Laki rahaautomaattiavustuksista (1056/2001), 15 :n 1- ja 2-kohta: Avustuksen saajan tulee 1) ottaa asiakkaita valittaessa huomioon palvelun tai tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset ja terveydelliset tekijät tai asiakkaan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot sekä aiempi osallistuminen vastaavaan avustettuun toimintaan 2) tiedottaa hakumenettelystä ja valintaperusteista mahdollisimman laajasti ottaen huomioon käytettävissä olevan avustuksen määrä. Erilaisia tarpeita lomajaksolle Sosiaalista lomatoimintaa voidaan kohdentaa erilaisille ryhmille ottaen huomioon lakisääteiset asiakasvalinnan lähtökohdat ja kunkin kohderyhmän erityistarpeet. Sosiaalista lomatoimintaa tulee kohdentaa myös toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille. Lomajaksolla tulee huolehtia tarvittavista tukitoimista, apuvälineistä, esteettömyydestä jne. Erilaiset kohderyhmät on myös otettava huomioon lomajakson kuluja budjetoitaessa. Sosiaalisen lomatoiminnan kohdentaminen toimintakyvyltään heikompiosaisille on eettisesti olennainen arvovalinta ja ylipäänsä tärkeä perustelu sosiaaliselle lomatoiminnalle. Lomajakson hakemiseen tulee saada apua ja ohjausta joko lomajärjestöltä tai sen kumppanijärjestöiltä. Erityisesti monen vammaryhmän kohdalla sekä tuki lomajakson hakemiseen että varsinaisen lomajakson aikana on edellytys lomalle pääsyyn ja siellä pärjäämiseen. Raha-automaattiavustuksesta voidaan korvata vain avustuksen käyttötarkoituksen mukaisia ja lomatoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia kuluja, jotka eivät ole lakisääteisiä tai muiden tahojen maksuvelvoitteena olevia palveluja ja toimintoja. esimerkkinä kuuro-sokeiden lomajakso, jolla Kela korvaa tulkkien työn Lomajaksolle pääsyn määrittely ja asiakasvalinta Lomajaksolle pääsyn kriteerit ja kohderyhmät on selkeästi viestittävä lomaa hakeville ihmisille Jonkin yhdistyksen jäsenyys ei voi olla lomalle valinnan kriteerinä. Loman pituus on perinteisesti ollut 5 vuorokautta. Laki raha-automaattiavustuksista ei kuitenkaan enää suoraan säätele loman pituutta. Näin ollen loma voi olla kestoltaan lyhyempikin tai jaksotettu esim. kahteen eri ajankohtaan, mutta loman on oltava riittävän pitkä, jotta se voi toimia irtiottona arjesta. Lomajaksoa ei voida siis toteuttaa avomuotoisesti tai iltaisin kokoontuvina ryhminä. Joidenkin kohderyhmien kohdalla perinteistä viittä vuorokautta lyhyempi loma voi olla hyvinkin perusteltu. esimerkkinä loma omaishoitajille, joiden voi olla vaikea irrottautua hoitotyöstään useaksi päiväksi RAY ei anna yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mille kohderyhmille lomatoimintaa olisi suunnattava tai minkälaisia asiakasryhmään liittyviä reunaehtoja on otettava huomioon lomajaksoja hankittaessa. Käytännössä tarjouspyyntöön kirjataan lomajaksolla vaadittavat erityispalvelut ja fasiliteetit (esimerkiksi esteettömyys, saavutettavuus, erityisruoka valiot jne.). Lomajärjestöjen tulee avustushakemuksessaan ilmoittaa, mille asiakasryhmille ne suuntaavat lomatoimintaansa seuraavana vuonna. Jakoehdotusta valmistellessaan RAY varmistaa, että eri väestöryhmät huomioidaan tasapuolisesti järjestöjen hakemuksissa. Lomajärjestöt voivat suuntautua tiettyjen asiakasryhmien lomatoimintaan, ja kohderyhmät voivat myös vaihdella esim. vuosittain. 4
Lomatuen myöntämisestä Lomatukea voidaan myöntää samalle henkilölle useammin kuin kerran, mikäli lomalle valinnan kriteerit täyttyvät, mutta korkeintaan joka toinen vuosi. Joidenkin ryhmien tai tapausten kohdalla tästä voi kuitenkin olla perusteltua poiketa. Tällöin lomajärjestön tulee perustella poikkeukset avustushakemuksessa ja selvittää ne seurannan ja vuosiselvityksen yhteydessä. Lomajärjestön on pidettävä huolta hakijoiden tasapuolisesta kohtelusta ja huolehdittava siitä, että ensikertalaiset ovat etusijalla lomia myönnettäessä. Lomajaksolle myös omalla kustannuksella Jotkut henkilöt hyötyvät sosiaalisesta lomatoiminnasta, vaikka heillä ei taloudellisin kriteerein tarkasteltuna olisikaan oikeutta osallistua tuetulle lomalle. Ihminen voi hyötyä esim. sosiaalisen lomajakson vertais- ja ryhmätoiminnasta. Lomaryhmälle suunnattuun ohjelmaan tai johonkin sen osaan voi osallistua vastaavassa elämäntilanteessa oleva henkilö, joka itse vastaa kustannuksistaan. Lomaohjelmasta vastaava harkitsee, onko osallistuminen ryhmädynamiikan ja tilojen puolesta mahdollista. Monesti käytännön tilanteessa kyse on sosiaaliselle lomajaksolle osallistuvan mukana matkustavasta läheisestä tai ystävästä. Lomaa, kuntoutusta vai hoitoa? Loma on omia voimavaroja vahvistavaa, mutta se ei ole kuntoutusta tai hoitoa. Lomapaikassa ei näin ollen toteuteta varsinaisia kuntoutus- tai hoitotoimenpiteitä, eivätkä terveydenhoitohenkilökunnan vastaanotot kuulu lomatoimintaan. Jos lomapaikassa sattuu tapaturma tai sairaustapaus, hoidetaan tapaukset asianmukaisesti ja ohjataan henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin. Lomatoiminnan osallistujat voivat olla huonokuntoisia tai eri tavoin toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä. Lomatoimintaa on kohdennettava myös heille ja järjestettävä tukitoimia, jotta erityisryhmien on mahdollista olla osallisina ja hyötyä lomatoiminnasta. Lomajärjestöjen ja muiden järjestöjen välinen kumppanuus Lomatoiminta on tarkoitettu niille, joilla ei muutoin olisi mahdollisuutta päästä lomalle taloudellisista, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä johtuen. Osallistujaryhmien löytämiseksi ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen lomajakson toteuttamiseksi voidaan lomajakso toteuttaa yhteistyössä lomajärjestön ja osallistujaryhmää edustavan järjestön kumppanuusyhteistyönä. Kumppanijärjestön erityisryhmäasiantuntemusta voidaan käyttää sekä ennen lomajaksoa että lomajaksolla. Lisäksi kumppanijärjestö voi tarjota lomajaksolla olleelle muuta kansalaisjärjestötoimintaa lomajakson jälkeen. Ennen lomajaksoa tapahtuva kumppanijärjestön työ voi olla esim. loman markkinointia järjestön kohderyhmälle etsivää työtä tiedottamista 5
lomajakson sisällön suunnittelua yhdessä lomajärjestön kanssa hakuprosessiin osallistumista yhdessä lomajärjestön kanssa asiantuntijuuden antamista esim. kilpailutusprosessiin liittyen Lomajaksolla tapahtuva kumppanijärjestön työ voi olla esim. tukihenkilöiden toimintaa vertaistukitoimintaa ohjaus- ja neuvontatoimintaa liittyen kohderyhmälle tärkeisiin asioihin (esim. jonkin sairausryhmän lomalla kerrotaan ko. sairauteen liittyviin tukitoimintoihin tai edunvalvontaan liittyvistä asioista) Ennen lomajaksoa tapahtuva kumppanijärjestön tekemä työ toteutetaan lähtökohtaisesti kumppanijärjestön perustyönä ilman erillisiä korvauksia. Lomajaksolla tapahtuvaa työtä taas voidaan korvata lomajärjestön loma-avustuksesta kumppanijärjestölle. Lomajärjestö voi esimerkiksi: ostaa kumppanijärjestöltä työpanosta erillisen sopimuksen mukaisesti korvata kumppanijärjestöjen, muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten matkakuluja ja ylläpitoa lomapaikassa korvata asiantuntijoiden luentokorvauksia Käytännöt, roolit ja vastuut lomajärjestön ja kumppanijärjestön kesken tulee sopia tapauskohtaisesti. Lomajaksolle osallistunut ihminen voi hyötyä kumppanijärjestön työstä myös lomajakson jälkeen ottamalla osaa kumppanijärjestön muuhun toimintaan. Kumppanijärjestö voi esimerkiksi: auttaa lomajaksolla syntyneiden vertaistukisuhteiden ylläpitämisessä järjestää muuta toimintaa, joka tukee lomajaksolla ollutta ihmistä Hankintalaki ja lomajaksojen kilpailuttaminen RAY:n avustukset on lain mukaan kohdennettava yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Avustuksia voidaan myöntää vain, jos niillä ei arvioida aiheutettavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Vuoden 2012 alusta alkaen lomatoiminnan avustuskohteiden käyttötarkoitusteksteihin on lisätty ehto kaikkien lomajaksojen kilpailuttamisesta. Kaiken lomatoiminnan kilpailuttamista edellytetään, jotta toiminta olisi mahdollisimman avointa, selkeää ja tasapuolista. Näin pyritään myös estämään mahdollisia väärinkäytöksiä. Mikäli RAY havaitsee, että lomapaikkojen valinnassa on suosittu läheisten yhteistyötahojen lomapaikkoja muiden kustannuksella, RAY voi keskeyttää avustusten maksatuksen, periä avustuksia takaisin ja/tai jatkossa lopettaa avustamisen. Jos vertailukelpoisia tarjouksia ei ole, hankinnassa voidaan siirtyä neuvottelumenettelyyn hankintalain mukaisesti lomia jo tarjonneiden tahojen kanssa. Lomatoiminnan hankintojen perusyksikkö on lomajakso, joka kattaa tietyn ryhmän (esimerkiksi 10 40 lomalaisen) majoitus, puolitai täysihoitokustannukset, ohjelmakulut sekä muut osallistujien aktiivisen osallistumisen varmistamiseksi syntyvät kulut (esimerkiksi apuvälinekulut tms.) Lomajaksojen hinnat vaihtelevat osallistujaryhmästä riippuen. Esimerkiksi esteettömyyteen tai apuvälineisiin liittyvät ratkaisut saattavat nostaa lomajakson hintaa. Kilpailutukseen osallistuneet tahot tarjoavat lomatoimintaa harjoittavalle järjestölle yleensä useampia lomajaksoja kerralla. 6
Seuranta RAY velvoittaa jokaisen lomatoimintaa harjoittavan järjestön toimittamaan säännöllisesti seurantatietoja lomatoiminnan tuloksista ja vaikutuksista. C-avusteinen toiminta tuottaa tietoja joka vuosi ja Ak-avusteinen toiminta puolestaan joka toinen vuosi. Järjestöiltä odotetaan jatkossa oman toiminnan kriittistä itsearviointia, joka on keskeinen osa toiminnan kehittämistä. Lomatoimintaa harjoittavat järjestöt keräävät arviointi- ja seurantietoa lomille osallistuneilta henkilöiltä sekä perheiltä, oman järjestön työntekijöiltä, lomapaikkojen henkilökunnalta sekä keskeisiltä yhteistyökumppaneilta. Näitä tietoja tulee itsearvioida ja toimintaa suunnata sekä kehittää tulosten mukaisesti. Arvioinnissa tulee keskittyä lomatoiminnan tavoitteiden, resurssien, sisältöjen, koettujen hyötyjen ja vaikutusten sekä kehittämisehdotusten analyysiin. Yhteinen hakujärjestelmä Lomajärjestöjen edellytetään käyttävän yhteistä hakujärjestelmää sen valmistuttua. Hakujärjestelmä mahdollistaa mm. sähköisen haun ja valinnan sekä estää päällekkäisyyksiä lomatukien myöntämisessä. Sen avulla on myös mahdollista saada yhtenäisempää seuranta- ja raportointitietoa. 7