MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01 Pvm Dnro 19.12.2001 4570/00/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen nro 1/01, Dnro 4625/00/2000 Valtuussäännökset L (1094/1996 muutoksineen) 3 :n 3 mom., 8 :n 1 mom., 9 :n 1 mom. ja 23 :n 1 mom. sekä A (1311/1996 muutoksineen) 6 :n 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN NOJALLA TEHTÄVÄN SUUNNITTELUN JA PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEKSI TEHTÄVIEN TÖIDEN RAHOITUKSESTA 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäville toimenpiteille keskimääräiset kustannukset, määrittää perusteet kokonaan tuella rahoitettaville kustannuksille ja rahoituksen määräytymisen toteutuneiden kustannusten perusteella sekä määrittää perusteet suunnittelusta ja toteutusselvityksen laadinnasta aiheutuville kustannuksille. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen, jäljempänä rahoitusasetus, (1311/1996) 6 :n 2 momentin mukaan jäljempänä mainitut kustannukset eivät sisällä arvonlisäveron osuutta. Mahdolliset työnjohdosta aiheutuvat kustannukset sisältyvät toteuttamiskustannuksiin. Työnjohdon kustannusten tulee noudattaa metsätaloudessa yleisesti käytössä olevaa työnjohdon kustannustasoa. 2 Keskimääräiset kustannukset ja kokonaan tuella rahoitettavat kustannukset Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslaki, (1094/1996) 9 :n 1 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa puuntuotannon kestävyyden
2 turvaamiseksi tehtäville toimenpiteille keskimääräiset kustannukset. Rahoitusasetuksen 6 :n 1 momentissa tarkoitetut keskimääräiset toteuttamiskustannukset, joiden perusteella valtion tuki määräytyy toteuttamiskustannuksiin, ovat seuraavat: Metsänuudistaminen euroa/ha -uudistusalan raivaus 63 - maanpinnan käsittely - äestys 91 - säätöauraus 106 - kaivurilaikutus 141 - ojitus-mätästys 177 - kylvö käsin 77 - konekylvö 29 - istutus, enintään 2000 paakkutainta/ha - I tukivyöhyke 218 - II tukivyöhyke 171 - III tukivyöhyke 159 - istutus, vähintään 2500 paakkutainta/ha - III tukivyöhyke 183 - istutus, enintään 2000 paljasjuuritainta/ha - I tukivyöhyke 283 - II tukivyöhyke 247 - III tukivyöhyke 224 - istutus, vähintään 2500 paljasjuuritainta/ha - III tukivyöhyke 265 - heinäntorjunta 65 Metsänuudistamisen yhteydessä uudistamisalueella toteutettavan ojituksen keskimääräinen toteuttamiskustannus on 0,30 euroa/m. Taimisuojien asettamisen keskimääräiset toteuttamiskustannukset ovat 0,06 euroa/suoja. Peltojen metsityksessä mahdollisesti tarvittavasta ravinneanalyysistä aiheutuvat kustannukset rahoitetaan suunnittelukustannuksina laskun mukaan. Milloin pellon metsityksen yhteydessä on todetun ravinne-epätasapainon korjaamiseksi suoritettava metsityslannoitus, voidaan lannoitekustannukset sisällyttää rahoituslain 8 :n 1 momentissa tarkoitettuihin metsänviljelystä aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Lannoitteen keskimääräiset levityskustannukset ovat 0,08 euroa/kg.
3 Tuen määräytymisperusteeksi otetaan metsänuudistamisessa todelliset kustannukset silloin, kun työt teetetään tilan ulkopuolisella työvoimalla. Toteutusilmoituksesta tulee ilmetä materiaalien ja työvaiheiden määrät sekä näiden todelliset kustannukset. Kokonaan tuella voidaan rahoittaa metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Taimikustannuksiin voidaan sisällyttää maksetun taimitarhahinnan lisäksi pakkaus- ja kaukokuljetuskustannukset sekä enintään 0,03 euroa/taimi välitys- ja lähikuljetuskustannuksia. Taimikustannuksiin sisältyy tarvittaessa tukkimiehentäin torjunnasta aiheutuvat kustannukset. Välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin voidaan sisällyttää taimisuojien välityskustannuksia enintään 0,03 euroa/suoja. Töissä, joissa metsänhoitoyhdistys toimittaa taimet tai siemenet, voi viranomaispäällikkö hyväksyä käytettäväksi rahoituslain tarkoittamina taimien ja siementen hankinnasta aiheutuvina kustannuksina metsänhoitoyhdistyksen ja taimitarhan sopimuksen perusteella metsänhoitoyhdistysalueella käytettäväksi hyväksyttyjä taimi- ja siemenlajeittaisia hintoja, jotka metsänhoitoyhdistys ilmoittaa ao. metsäkeskuksen viranomaispäällikölle tiedoksi. Tällöin edellytetään, että rahoituslain mukaisessa metsänuudistamisessa käytettävät viljelymateriaalin hinnat eivät saa olla muussa metsänuudistamisessa käytettäviä, vastaavia taimi- ja siemenlajeittaisia hintoja korkeammat ja että välityksestä ja lähikuljetuksesta veloitettavat kustannukset saavat olla enintään 0,03 euroa/taimi. Hinnoista tulee käydä ilmi varsinaisen taimen osuus ja pakkauskustannukset, kauko- ja lähikuljetuksen osuus, välityskustannuksen osuus sekä muiden mahdollisten tekijöiden osuudet. Muutoin metsänviljelyaineiston ja muiden tarvikkeiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan laskun perusteella. Maanomistajan itsensä hankkiessa taimet ei välitys- eikä kuljetuskustannuksia korvata. Kulotus - kulotuksen keskimääräiset kustannukset 505 euroa/ha Kulotusta edeltävä raivaus sisältyy keskikustannuksiin. Kokonaan tuella rahoitettavia, kulotuksessa tarpeellisista vakuutuksista aiheutuvia kustannuksia ei ole sisällytetty keskimääräisiin toteuttamiskustannuksiin. Metsänterveyslannoitus - levitystyön keskimääräiset kustannukset 0,11 euroa/kg Lannoitekustannuksiin tuki myönnetään toteutuneiden kustannusten perusteella. Kaukokuljetuskustannukset sisältyvät lannoitekustannuksiin. Töiden suunnittelun yhteydessä tehtävistä ravinneanalyyseistä aiheutuvat kustannukset maksetaan laskun mukaan suunnittelukustannuksina, mikäli terveyslannoitus täyttää terveyslannoitukselle asetetut vaatimukset ja lannoitus toteutetaan.
4 Nuoren metsän hoito Rahoituslain 11 :ssä tarkoitettuna työllisyystyönä tehtävässä nuoren metsän hoidossa tuki määräytyy toteutuneiden kustannusten perusteella. Tällöin toteutusilmoituksesta tai toteutusselvityksestä tulee ilmetä työmäärät sekä näiden todelliset kustannukset. Muutoin rahoituksen perusteena käytetään keskimääräisiä toteuttamiskustannuksia. Nuoren metsän hoitokohteiden luokittelu: 1. luokka taimikonhoitokohteet, jotka tehdään maanomistajan omana työnä 2. luokka taimikonhoitokohteet, joiden tekemiseen on palkattu tilan ulkopuolista työvoimaa 3. luokka 2. kehitysluokan metsien kohteet ja erityisen vaikeat taimikonhoitokohteet, jotka tehdään maanomistajan omana työnä 4. luokka 3. luokan kohteet, joiden tekemiseen on palkattu tilan ulkopuolista työvoimaa Erityisen vaikeana taimikonhoitona pidetään työtä, jossa poistettavan puuston kappalemäärä ja kantoläpimitta asettuvat oheisen liitteen esittämässä kaaviossa määritellylle yli 2,5 henkilötyöpäivää/ha vaativalle alueelle. Erityisen vaikeata taimikonhoitokohdetta koskevan toteutusselvityksen laatimisen yhteydessä on mitattava ja rahoitushakemuksen yhteydessä ilmoitettava poistetun puuston kappalemäärä ja kantoläpimitta. Nuoren metsän hoitoa koskevat keskimääräiset toteuttamiskustannukset, joiden perusteella valtion tuki määräytyy toteuttamiskustannuksiin, ovat seuraavat: Keskimääräiset toteuttamiskustannukset ovat 1 luokassa 169 euroa/ha, 2 luokassa 253 euroa/ha, 3 luokassa 270 euroa/ha ja 4 luokassa 421 euroa/ha. Pystypuiden karsinta Karsintakorkeus vähintään 4 m Karsintakorkeus vähintään 5 m 337 euroa/ha 421 euroa/ha Energiapuun korjuu Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun (ei sisällä omaan käyttöön korjattua energiapuuta) korjuuta, rahoituslain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu tuki energiapuun korjuuseen on 7 euroa kiintokuutiometriä kohti. Tuki jakautuu kasauksen tukeen 3,50 euroa/k-m 3 ja kuljetuksen tukeen 3,50 euroa/k-m 3. Työllisyystyönä tehtävään energiapuun korjuuseen myönnetään työllisyystyöavustusta 1,70 euroa/k-m 3 eli yhteensä 8,70 euroa/k-m 3.
5 Kunnostusojitus ja metsätien tekeminen Yhden tilan hankkeiden kunnostusojituksen ja metsätien tekemisen keskimääräiset kustannukset ovat seuraavat: Kunnostusojitus 0,42 euroa/m Metsätien tekeminen metsätien rakentaminen - vähintään varsitietä vastaava tie 5 050 euroa/km - vähintään aluetietä vastaava tie 6 730 euroa/km Metsätien perusparannuksen keskimääräiset kustannukset ovat 70 % vastaavan tieluokan keskimääräisistä rakentamiskustannuksista. 3 Toteutuneet kustannukset Kun kyseessä on tilojen yhteisenä hankkeena tai yhteismetsässä toteutettava metsätie tai kunnostusojitus, myönnetään valtion rahoitus todellisten, toteutuneiden kustannusten perusteella. Suunnitelman perusteella maanomistajan on pyydettävä vähintään kolmelta eri urakoitsijalta tarjous laaditun suunnitelman toteuttamisesta. Maanomistajan tulee valita hinta-laatu -suhteeltaan paras tarjous ja perustaa toteutuksen rahoitushakemus tämän urakkatarjouksen pohjalle. Metsäkeskuksen viranomaispäälliköllä on oikeus pyytää maanomistajaa esittämään vaihtoehtoinen tarjous, jos maanomistajan valitsema tarjous ei vastaa samantyyppisten töiden toteutuksesta yleensä aiheutuvia kustannuksia. Rahoituslain 26 :ssä tarkoitettu rahoituspäätös tehdään ennen työn toteuttamista urakkasopimuksessa esitetyn urakkahinnan pohjalta. Työ voidaan tehdä myös maanomistajan ja työn toteuttajan kesken neuvotellun laskutusurakkasopimuksen perusteella. Työn toteuttaja vastaa osasuoritusten kilpailuttamisesta urakoitsijoilla. Laskutusurakassa rahoituslain 26 :ssä tarkoitettu rahoituspäätös tehdään alustavana rahoituspäätöksenä, jossa esitetään kokonaiskustannuksista ja valtion tuen määrästä mahdollisimman tarkka arvio. Laskutusurakassa lopullinen toteutuskustannus muodostuu osasuoritusten todellisten hintojen perusteella. Rahoitusasetuksen 18 :ssä tarkoitettu rahoituspäätös annetaan lopullisena työn toteutuksen jälkeen, jolloin tarkat toteutuskustannukset ovat selvillä. Ennen tätä rahoituspäätöstä rahoituksen saajan on annettava kirjallinen ilmoitus hankkeen loppuunsaattamisesta. Maksatusten ajoittumisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon, että työn päättymisen jälkeen tulee maksettavaksi aina vähintään 25 % hankkeelle lopullisesti myönnettävästä valtion tuesta tai lainasta.
6 4 Rahoituskelpoisen metsänuudistamiskohteen määrittely Rahoitusasetuksen 3 :ssä tarkoitetut metsänuudistamista koskevat keskimääräiset uudistamiskustannukset, joita käytetään perusteena määritettäessä vähäpuustoisen tai vähäarvoista puustoa kasvavan metsän metsänuudistamistyön rahoituskelpoisuutta, ovat tukivyöhykkeittäin seuraavat: I tukivyöhyke II tukivyöhyke III tukivyöhyke 910 euroa/ha 760 euroa/ha 640 euroa/ha 5 Suunnitelman laadintakustannukset Rahoituslain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut töiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan valtion tuella. Rahoituslain 3 :n 3 momentissa säädetyn nojalla suunnitelman tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön sille asettamat vaatimukset. Rahoituslain toimeenpanosta johtuvia yleisiä hallintokustannuksia (esim. tarkastukset, hankekäsittely, päätösten valmistelu) ei oteta huomioon suunnittelukustannuksina. Metsäkeskuksen viranomaispäälliköllä on oikeus pyytää maanomistajaa esittämään vaihtoehtoinen suunnittelukustannustarjous, jos suunnitelman laatimiseksi tehdyssä rahoitushakemuksessa suunnittelukustannukset eivät vastaa samantyyppisten töiden suunnittelusta yleensä aiheutuvia kustannuksia. Yhtä tilaa koskevan suunnitelman laadinnasta aiheutuvat kokonaan valtion tuella rahoitettavat kustannukset voivat työlajeittain olla enintään seuraavan suuruisia: Työlaji Hankkeen Tuki koko, ha Metsänviljely - 1,2 59 euroa/ha 1,3-54 euroa + 17 euroa/ha Kulotus 170 euroa + 17 euroa/ha Metsänterveyslannoitus - 6,0 26 euroa/ha 6,1-118 euroa + 6 euroa/ha Kunnostusojitus Metsätien tekeminen (sis. perusparannus) 0,31 euroa/m 1,18 euroa/m
7 Nuoren metsän hoito työllisyystyönä, - 2,5 54 euroa/ha pystykarsinta 2,6-95 euroa + 17 euroa/ha Metsänviljelyhankkeen tukea käytetään metsänistutus-, pellonmetsitys- ja kylvöhankkeilla. Täydennysviljelysuunnitelman laadinnasta maksettava valtion tuki määräytyy täydennettävän tehopinta-alan mukaan. Luontaisen uudistamisen hankkeessa tuki on 40 % metsänviljelyhankkeen tuesta. Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta, maksetaan nuoren metsän hoidon mukaisesti määrättävä tuki 4,21 euroa/ha korotettuna sen alueen osalta, jolta energiapuuta kertyy. Metsälain 10 :n 2 momentissa tarkoitetun tärkeän elinympäristön hoitoa ja käyttöä varten mahdollisesti tarvittava suunnitelma rahoitetaan alueelta maksettavan ympäristötuen yhteydessä. Rahoituslain 20 :ssä tarkoitetun metsäluonnonhoitohankkeen suunnittelun rahoitus määräytyy hankekohtaisesti esitettyjen laskujen perusteella. Valtion tuki yhteishankkeena tai yhteismetsän hankkeena toteutettavan kunnostusojituksen suunnitteluun on enintään 135 euroa tilaa kohti ja 0,31 euroa suunniteltua tai suunniteltavaa ojametriä kohti. Kunnostusojituksen suunnittelukustannuksiin on sisällytetty kulkuyhteyksien järjestämisen ynnä muiden oheistöiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli suunnitelma ei sisällä tämäntyyppisiä töitä, tulee se ottaa huomioon suunnittelukustannusten rahoitusta alentavana tekijänä. Jos valtaojan perkauksen tai tavanomaista vaativampien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä vaaditaan tavanomaisesta ojitussuunnitelmasta poikkeavia lisätoimenpiteitä, voidaan tukea korottaa enintään 50 %:lla vastaamaan todetuista lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Valtion tuki yhteishankkeena tai yhteismetsän hankkeena toteutettavan uuden metsätien rakentamisen suunnitteluun on enintään 2,55 euroa/m. Tukea alennetaan 10 %:lla, kun osakastiloja on alle 4 tilaa, ja korotetaan 10 %:lla, kun osakastiloja on enemmän kuin 9 tilaa. Kun suunnitelma sisältää sillan suunnittelua tai muiden erityisen vaativien kohteiden suunnittelua, voi valtion tuki olla enintään 4,21 euroa/m. Jos silta suunnitellaan erillisenä hankkeena, voidaan suunnittelukustannukset rahoittaa todellisten kustannusten perusteella. Valtion tuki metsätien perusparannuksen suunnitteluun on 70 % edellä esitetystä uuden metsätien suunnittelutuesta. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella, lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia, sekä Kainuun metsä-keskuksen alueella voidaan edellä esitettyä, suunnittelusta maksettavan tuen määrää korottaa 7 %:lla ja III tukivyöhykkeellä 17 %:lla. Metsätien tekemisen suunnitteluun myönnettävässä valtion tuessa on huomioitu kustannukset, jotka aiheutuvat niistä maastosuunnittelun työvaiheista, jotka on määritelty Metsäteho Oy:n 5.1.2001 julkaisemassa metsäteiden rakentamista koskevassa metsätieohjeistossa. Metsätiesuunnitelmaan sisältyvä tieyksikkölaskelma laaditaan joko tietoimituksen yhteydessä tai suunnitelman laatijan toimesta. Mikäli tieyksikkölaskelma laaditaan tietoimituksen yhteydessä ja siitä aiheutuvat
8 kustannukset sisältyvät tietoimitusmaksuun, myönnetään valtion tuki suunnitelman laadintaan tieyksikkölaskelmasta aiheutuneiden kustannusten verran alennettuna. Metsätien tekemiseen ja kunnostusojitukseen liittyvät toimitus-, lupa- ym. maksut korvataan laskun perusteella kokonaan suunnittelukustannuksina valtion tuella. Toimituksessa osakastiloille mahdollisesti määrättäviä korvauksia ei voida rahoittaa valtion varoilla. Suunnitelman laatimiseksi tehtävässä rahoitushakemuksessa on oltava kaikkien suunnittelun alkuvaiheessa mukana olevien ja siihen sitoutuvien tilojen omistajien suostumus. Mikäli suunnitelma laajenee suunnitelman laatimisen rahoittamisesta annetun päätöksen jälkeen, voidaan suunnittelukustannuksiin myöntää valtion tukea laajempaa suunnitelma-aluetta varten. 6 Toteutusselvitys Rahoituslain 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun toteutusselvitykseen kuuluu kohteen rahoituskelpoisuuden, rahoitusperusteiden ja työmäärien selvittäminen sekä rahoituksen hakemiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen. Milloin toimenpiteen rahoitus perustuu toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen, voidaan toteutusselvityksen tekemisestä maksaa tukea maanomistajalle silloin, kun hän itse ei ole toteutusselvityksen laatija. Toteutusselvityksen laatija voi olla metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, metsätoimisto tai muu vastaava, riittävän ammattitaidon metsätalousasioissa omaava yhteisö tai metsäammattihenkilö. Tuen suuruus nuoren metsän hoidosta laadittavaan toteutusselvitykseen on vähintään 2,6 ha:n suuruisissa kohteissa enintään 71 euroa + 15,20 euroa/ha ja tätä pienemmissä kohteissa enintään 42,10 euroa/ha. Tuen suuruus työllisyystyönä tehtävästä nuoren metsän hoidosta laadittavaan toteutusselvitykseen on vähintään 2,6 ha:n suuruisissa kohteissa enintään 95 euroa + 17 euroa/ha ja tätä pienemmissä kohteissa enintään 54 euroa/ha. Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta, maksetaan nuoren metsän hoidon mukaisesti määrättävä tuki toteutusselvitykseen korotettuna 4,21 euroa/ha sen alueen osalta, jolta energiapuuta kertyy. Silloin kun rahoituslain 19 :ssä tarkoitettu ympäristötuen rahoitus ei perustu ennen toimenpiteen toteutusta laadittavaan suunnitelmaan, voidaan maanomistajan ja metsäkeskuksen kesken tehtyä ympäristötukea koskevaa sopimusta pitää toteutusselvityksenä, josta ei makseta erikseen tukea. Tuen suuruus kulotuksesta laadittavaan toteutusselvitykseen on enintään 34 euroa + 8,41 euroa/ha. Juurikäävän torjunnasta tehtävästä toteutusselvityksestä maksettava tuki on enintään 5,05 euroa/tila. Energiapuun haketuksesta tehtävässä toteutusselvityksessä tuen hakijan on osoitettava, että haketettu puu on kaadettu nuoren metsän hoitokohteesta. Toteutusselvityksestä on käytävä ilmi nuoren metsän hoitokohdetta ja/tai energiapuun korjuukohdetta koskevat tiedot, kohteelta korjatun energiapuun luovutus- tai mittaustodistukseen perustuva määrä sekä energiapuun haketukseen ja hakkeen vastaanottamiseen liittyvät asiakirjat, joista käy ilmi toimitettu hakemäärä irtokuutio-
9 metreinä, sekä hakkeen vastaanottaneen lämpö- tai voimalaitoksen taikka kiinteistön merkintä energiakäyttöön tarkoitetun hakkeen vastaanotosta. Toteutusselvityksen laatimisesta maksetaan tukea 0,09 euroa haketettua irtokuutiometriä kohti. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella, lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisijärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia, sekä Kainuun metsä-keskuksen alueella voidaan edellä esitettyä, toteutusselvityksestä maksettavan tuen määrä korottaa 7 prosentilla ja III tukivyöhykkeellä 17 prosentilla. 7 Maksatus Valtion rahoitus maksetaan rahoituksen saajalle tai hänen valtuuttamalleen ja yhteishankkeissa osakkaiden valitsemalle asiamiehelle tai hänen valtuuttamalleen. 8 Hakemuslomakkeet Rahoituksen hakemista varten on metsäkeskuksista saatavissa hakemuslomakkeita. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Perustellusta syystä voidaan kuitenkin keskeneräisiin hankkeisiin soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita tukiperusteita. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen L i i t e