Q2/2010 9.6.2010 CEO Juha Sarsama CFO Veli Ollila 17. joulukuuta 2009
Sisällys Q2/2010 Vindea Liitetiedot
Kappale 1 Q2/2010 Vindea Liitetiedot
Q2/2010 lyhyesti Liikevaihto 64,3 milj. euroa (59,3 milj. euroa), kasvua +8 % Liiketappio -2,6 milj. euroa (1,3 milj. euroa) Toisen kvartaalin liikevoitto oli 0,0 milj. euroa, kun konsernin ensimmäisen kvartaalin liiketappio oli -2,6 milj. euroa Tulos/osake -4,2 senttiä (-1,2 senttiä) Oma pääoma per osake 0,64 euroa (0,77 euroa) Omavaraisuusaste 32,2 % (35,6 %) Liikevaihdon kasvu aiheutui edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista, joiden vaikutus liikevaihtoon oli 10,9 milj. euroa Ympäristöteknologia-segmentin liiketappio (-2,3 milj. euroa) sekä teknologiateollisuutta palvelevien segmenttien liiketappiot laskivat konsernin kannattavuutta. Ympäristöteknologia-segmentin liiketappioon sisältyi liiketoimintakaupan seurauksena kirjattu -0,7 milj. euron myyntitappio Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa)
Tuloslaskelma konserni (EUR 1.000) 11/09-04/10 11/08-04/09 (6 kk) (6 kk) Liikevaihto 64 264 59 332 Liiketoim. muut tuotot 299 334 Kulut yhteensä -65 237-56 700 Poistot ja arvonalentumiset -1 945-1 708 Liikevoitto/-tappio -2 619 1 258 Rahoitustuotot ja kulut -1 073-1 110 Osuus osakkuusyhtiön tuloksista 182 0 Tulos ennen veroja -3 509 148 Verot 945-424 Voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista -2 564-275 Voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista 0 0 Tilikauden voitto/tappio -2 564-275 Jakautuminen Vähemmistölle -625 264 Emoyhtiön osakkeenomistajille -1 939-539
Liikevaihto ja kannattavuus, konserni (EURm) Q2/10 Q1/10 Q4/09 Q3/09 Q2/09 Liikevaihto 35,3 29,0 33,5 27,3 30,5 Liikevoitto 0,0-2,6 3,3-0,2 1,8 Tilikauden voitto -0,5-1,4 2,2-0,6 0,6
Liikevaihto ja kannattavuus, segmentit LIIKEVAIHTO (EUR 1.000) LIIKEVOITTO (EUR 1.000) Q2 2010 Q2 2009 Q2 2010 Q2 2009 Turvallisuus (Flexim Security) 10 270 6 716-387 249 LVI-Tukkukauppa (Lämpö-Tukku) 9 059 8 495 81-140 Takoma 7 385 9 228-739 280 Dig. Painopalvelut (Kopijyvä) 9 432 6 319 1 514 854 Helat (Suomen Helakeskus) 5 998 5 617 410 489 Lisäarvologistiikka ( Vindea) 7 455 5 279-600 -51 Lämpökäsittely (Heatmasters G) 2 911 3 863 113 525 Autovaraosat (KL-Varaosat) 3 924 3 292 238 193 Ympäristöteknologia (Ecosir Group) 1 401 3 984-2 337 73 Puusepänteollisuus (Suomen Pj) 2 730 2 571 288-134 Kannakkeet (Toimex) 1 613 1 702 45 96 Kiinnikkeet (Suomen Kiinnike Kesk) 1 306 1 437-215 -104 Teknokemia (Alfa Kem) 1 085 1 291-28 -13 Muut 27 27-1 003-1 059 Eliminoinnit -330-488 Konserni yhteensä 64 264 59 332-2 619 1 258
Liikevaihto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVAIHTO (milj. euroa) Q2/09 Q3/09 Q4/09 Q1/10 Q2/10 Turvallisuus 3,7 4,8 7,3 4,5 5,8 LVI-Tukkukauppa 4,2 4,4 4,5 4,3 4,8 Takoma 4,6 2,3 3,8 2,5 4,9 Digitaaliset painopalvelut 3,2 2,9 4,3 4,3 5,1 Helat 3,0 2,9 3,2 2,8 3,2 Lisäarvologistiikka 2,5 2,1 2,0 3,6 3,9 Lämpökäsittely 1,9 1,8 1,7 1,2 1,7 Autovaraosat 1,7 1,9 2,2 1,9 2,0 Ympäristöteknologia 2,6 1,2 1,2 0,8 0,6 Puusepänteollisuus 1,2 1,1 1,1 1,2 1,5 Kannakkeet 0,8 0,7 0,9 0,8 0,8 Kiinnikkeet 0,7 0,7 0,7 0,6 0,7 Teknokemia 0,6 0,5 0,7 0,6 0,5 Muut 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Eliminoinnit -0,2-0,1-0,2-0,1-0,2 Konserni yhteensä 30,5 27,3 33,4 29,0 35,3
Liikevoitto, segmentit neljännesvuosittain LIIKEVOITTO (milj. euroa) Q2/09 Q3/09 Q4/09 Q1/09 Q2/10 Turvallisuus 0,7 0,0 0,2-0,7 0,3 LVI-Tukkukauppa -0,1 0,2 1,5 0,0 0,0 Takoma 0,3-0,4-0,2-0,7 0,0 Digitaaliset painopalvelut 0,6 0,5 0,7 0,4 1,1 Helat 0,2 0,3 0,4 0,2 0,2 Lisäarvologistiikka 0,0-0,1 0,5-0,4-0,2 Lämpökäsittely 0,4 0,1-0,1-0,1 0,2 Autovaraosat 0,1 0,3 0,3 0,2 0,0 Ympäristöteknologia 0,2-0,9-1,4-0,8-1,5 Puusepänteollisuus 0,0 0,1 0,1 0,0 0,3 Kannakkeet 0,1 0,1 0,9 0,0 0,0 Kiinnikkeet -0,1 0,0 0,1-0,1-0,1 Teknokemia 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0 Muut -0,5-0,4 0,8-0,6-0,4 Konserni yhteensä 1,8-0,3 3,3-2,6 0,0
Tase, konserni VASTAAVAA (EUR 1.000) 04/2010 04/2009 Aineettomat hyödykkeet 44 468 37 890 Aineelliset hyödykkeet 16 653 18 719 Muut erät 10 954 7 793 Pitkäaikaiset varat yhteensä 72 075 64 401 Vaihto-omaisuus 25 000 24 885 Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 783 21 499 Rahavarat ja rahoitusarvopaperit 13 317 26 359 Lyhytaikaiset varat yhteensä 62 100 72 744 Varat yhteensä 134 175 137 145 VASTATTAVAA (EUR 1.000) Oma pääoma 29 426 35 798 Vähemmistön osuus 13 517 12 970 Oma pääoma yhteensä 42 943 48 768 Laskennallinen verovelka 1 709 1 767 Vaihtovelkakirjalaina 16 927 16 943 Pitkäaikaiset velat 40 512 39 498 Lyhytaikaiset velat 32 084 30 169 Velat yhteensä 91 232 88 377 Oma pääoma ja velat yhteensä 134 175 137 145 Viite: Tase on lyhennelmä osavuosikatsauksessa raportoidusta taseesta
Tunnusluvut Q2/2009-Q2/2010 Q2/2010 Q2/2009 Oma pääoma per osake, 0,64 0,77 Tulos / osake, laimennettu, -0,042-0,012 Tulos / osake, laimentamaton, -0,042-0,012 Osakemäärä tilikaudella keskimäärin, 1000 kpl 46 120 46 379 Osakemäärä tilikauden lopussa, 1000 kpl 47 403 47 403 Osakeannit / vvk-vaihdot tilikaudella, 1000 kpl 0 0 Osakemäärä, 1000 kpl, laimennettuna 56 245 56 504 Oman pääoman tuotto, % -10,9-1,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % -4,5 3,6 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. 7,2 9,3 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta 11,2 15,7 Korolliset velat, milj. 63,6 64,3 Korolliset nettovelat, milj. 50,3 37,9 Rahat ja rahoitusarvopaperit 13,3 26,4 Omavaraisuusaste, % 32,2 35,6 Oma pääoma sisältäen pääomalainan, milj. 59,8 65,7 Omavaraisuusaste sisältäen pääomalainan, % 44,6 47,9 Henkilöstö keskimäärin 880 763
Kappale 2 Q2/2010 Vindea Liitetiedot
Yrityskauppamarkkina Yrityskauppamarkkina Panostajan kohderyhmässä odottava tilanne Verotusratkaisut voivat aiheuttaa rajujakin muutoksia tilanteeseen Aktiviteettia turn-around ja spin-off-caseissa Pankit aktivoituneet Hintataso hinnat eivät ainakaan nousussa Exit ei tässä tilanteessa optimiratkaisu Rahoitus Saatavuus ja ehdot Panostaja Täydennysostot edelleen fokuksessa Aktiivinen uusien toimialojen kartoitus Pitkäjänteistä työtä
Fokus Panostaja tekee lähinnä buy out yritysostoja, mutta myös kasvurahoituksen tarjoaminen voi tulla kysymykseen Panostaja ei rahoita start-up yrityksiä eikä myöskään tee turn around kohteita Potentiaaliset yritysostokohteet ovat pääasiassa sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä tai yrityksiä toimialalla, josta puuttuu vahva omistajataho Panostaja ei tee sijoituksia ICT tai biotekniikan aloille Panostajalle potentiaalisia markkinoita ovat myös pääomasijoittajien exit-markkinat sekä teollisten yritysten myymät yritykset/liiketoiminnat Panostaja keskittyy kotimaisiin kohteisiin, mutta liiketoiminta-alueen kansainvälistyminen on usein osa kasvutarinaa Panostaja on valtakunnallinen toimija
Liiketoiminta-alueiden omistusajat 10-vuotta 5-vuotta 2010 Q2 1985 1987 1990 Suomen Puunjalostus Lämpö-Tukku Toimex Vindea Alfa-Kem KL-Varaosat Heatmasters Suomen Helakeskus Flexim Security Suomen Kiinnikekeskus Takoma Kopijyvä EcoSir Group 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Liiketoiminta-alueet Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q2 2010 Liikevaihdon muutos Q2 2010- Q2 2009 Alfa-Kem Heatmasters Group Suomen Helakeskus Konepajateollisuus ja teollisuuden kunnossapito, siivousja kiinteistöhoidon palveluyritykset, suurkeittiöt, ravintolat ja päivittäistavara-kauppa Konepaja-, voima- ja prosessiteollisuus kotimaassa ja ulkomailla. Koneita ja laitteita kuten uuneja ja liikuteltavia käsittelykoneita sekä tarvikkeita viedään yli 20 eri maahan Ovi- ja ikkunavalmistajat sekä rakennusliikkeet sekä keittiökaluste- ja huonekaluvalmistajat 1,1m -16,0 % 2,9m -25,6 % 6,0m +6,8% Suomen Kiinnikekeskus Konepaja- ja elektroniikkateollisuuden alan yritykset, rakennus-, sähkö- ja LVI-liikkeet sekä kaupungit ja kunnat 1,3m -9,2 % Flexim Security Suuret yritykset ja pk-yritykset, kauppakeskukset, isännöitsijä- ja talohuoltoyhtiöt, kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, rakennusliikkeet sekä yksityishenkilöt 10,3m +52,9%* KL-Varaosat Autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat, kunnat, pelastuslaitokset 3,9m +19,2 % *) Bewator Oy:n yritysosto 30.4.2009
Liiketoiminta-alueet (jatkoa) Yhtiö Asiakkaat Liikevaihto Q2 2010 Liikevaihdon muutos Q2 2010-Q2 2009 Lämpö-Tukku LVI-alan asennusliikkeet ja korjausrakentajat 9,1m +6,6% Suomen Puunjalostus Rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat, tukkuliikkeet sekä omatoimirakentajat 2,7m +6,2% Toimex LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet 1,7m -5,3 % Vindea Suuret konepajayhtiöt 7,5m +41,2 %* Kopijyvä Ecosir Group Takoma Oyj Julkishallinto, oppilaitokset, yrityssektori mm. kaupan ja valmistavan teollisuuden yritykset, rakennusliikkeet Yritykset ja julkishallinto Suomessa ja mm. Arabiemiirikunnat ja Venäjä Laiva- ja offshore-teollisuus sekä voimalaitosmoottori-, työkone- ja voimansiirtolaitevalmistajat 9,4m +49,3%** 1,4m -64,9% 7,4m -20,0 %*** *) CLO Pakkaukset Oy:n hankinta lokakuussa 2009 **) Sokonet Oy:n hankinta elokuussa 2009 ***) Moventas Parkano (Takoma Gears Oy) hankinta maaliskuussa 2010
Liiketoiminta-alueiden ohjaus Panostaja ei kerää management-fee tyyppisiä maksuja tytäryhtiöiltään Ei hallituspalkkioita, ei konsulttipalkkioita Panostajan edustajille tytäryhtiöiden hallituksissa Tytäryhtiöiden ohjaus Hyperion Financial Management ohjaus ja raportointijärjestelmä Tytäryhtiöillä käytössä huippuluokan nopea raportointi-järjestelmä. Panostaja-konsernin ulkoinen raportointi saman prosessin sivutuotteena Hallitustyöskentely Kehitysprosessit Panostajan johdon selkeä roolitus Yrittäjä-toimitusjohtajien osaamisen ja tietotaidon kehittäminen sekä Panostajaverkoston hyödyntäminen konsernin kehittämisessä( Master-koulutusta, Työmotivaatio- ja kehittämnen Tuote- ja prosessikehitystä (mukana myös Tekes rahoitusta)
Lähiajan näkymät Panostaja-konserni tulee edelleen keskittymään perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Panostajan toimintaedellytykset, käytettävissä olevat pääomat ja likvidit varat luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet monella toimialalla positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat heikoista positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa tapahtuisikin pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Suhdannekäänne näyttäisi mahdollistavan myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisen. Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason, mutta tilikauden liikevoiton jäävän edellistä tilikautta heikommaksi. Tilikauden liikevoitto tulee olemaan parempi kuin kiinteistömyynnillä oikaistu edellisen tilikauden liikevoitto (0,1 milj. euroa).
Taloudelliset tavoitteet ja osinko Liikevaihdon kasvu yli 30% ROE 22 % Omavaraisuusaste 40% Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat Voitonjako: :n voitonjakotavoitteena on jakaa vähintään puolet konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina Tavoitteena on säilyttää tasaisesti kasvava osinkovirta, ottaen kuitenkin huomioon konsernin kasvun vaatimat investoinnit
Yhteenveto Panostaja-konserni tulee edelleen keskittymään perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla heikoista positiivisiin, toimialasta riippuen Fokus: kassavirta eli kannattavuus, käyttöpääoma ja prosessien tehokkuus Epävarmuustekijät Teknologiateollisuuden taantuman pitkittyminen ja ympäristöteknologian investointien siirtyminen voivat aiheuttaa konserniliikearvojen alaskirjaustarpeita Luottotappioriskit tänä vuonna suuremmat kuin viime vuonna Tavoitteena luopua PE Kiinteistörahasto I Ky:stä, mutta toimitilakiinteistöjen markkinatilanne voi siirtää realisointia Verotuksessa odotamme edelleen ratkaisua pääomasijoittaja statukseen liittyen Painopiste tänä vuonna johtamisessa ja henkilöstön kehittämisessä Valmistautuminen talouden nousuun on aloitettava nyt Aktiivinen ja avoin sijoittaja- ja sidosryhmä viestintä edelleen olennainen osa strategiaa
Kappale 3 Q2/2010 Vindea Liitetiedot
Logistiikkamarkkina Markkina Eurooppa 29 -maissa logistiikkamarkkinoiden koko oli vuonna 2005 arviolta 800 miljardia euroa Tavarankuljetuksen osuus oli 344 mrd. euroa (43%) Varastointikustannusten 208 mrd. euroa (26%) Varastonpitokustannusten 168 mrd. euroa (21%) Suomen logistiikkamarkkinan koko oli arviolta 20,1 mrd. euroa Lähde: Logistiikkaselvitys 2009
Logistiikkamarkkina Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset vuoden 2009 hinnoin ovat yhteensä 34,7 miljardia euroa Logistiikkakustannusten osuus BKT:sta on Suomessa 19%, kun teollisuusmaissa vastaava luku on tyypillisesti 10-17% Yli puolet logistiikkakustannuksista on yritysten sisäisiä kustannuksia Suomessa logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta vuoden 2009 hinnoin oli keskimäärin 12,3%. Kustannuksista: Kuljetuskustannuksia on 15,4 mrd. euroa (44%) Varastointikustannuksia 7,9 mrd. euroa (23%) Varastoon sitoutuneen pääoman kustannuksia 8,9 mrd. euroa (26%) Hallintokustannuksia 2,5 mrd. euroa (7%) Lähde: Logistiikkaselvitys 2009
Lisäarvologistiikka markkinatietoa Ulkoistuspotentiaali Kone- ja metalliteollisuuden ulkoistuspotentiaali ilman kuljetuskustannuksia on n. 3-5 % alan suurimpien yritysten liikevaihdosta Suomessa. Ulkoistuspotentiaali suurimpien yritysten liikevaihdosta laskettuna on n. 300-500 milj. euroa Kone- ja metalliteollisuuden ulkoistettuun lisäarvologistiikkaan keskittyvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on noin 50-80 miljoonaa euroa Logistiikkakustannusten jakautuminen Euroopassa Lähde: Logistiikkaselvitys 2009 Teollisuusyritysten logistiikkakustannusten jakautuminen Lähde: Logistiikkaselvitys 2009
Lisäarvologistiikan ulkoistamiskehitys Ulkoistamiskehitys Kuljetukset, kuljetuksiin liittyvä paluulogistiikka sekä huolinta ovat yleisimmin ulkoistettuja logistiikkatoimintoja suomalaisten teollisuusyritysten keskuudessa Joko osittain tai kokonaan varastointinsa ja varaston käsittelyn ulkoistaneita yrityksiä on noin 30% Vuosien 2005 ja 2008 välillä eniten lisääntyneet ulkoistukset olivat varastointi, tilausten käsittely, tuotevaraston hallinta ja tuotteen viimeistely Kehitystrendi: ensin ulkoistetaan kuljetuslogistiikka, sitten muu logistiikka Lähde: Logistiikkaselvitys 2009 Ulkoistettujen toimintojen osuus teollisuusyritysten logistiikasta vuonna 2008 Logistiikkatoimintojen ulkoistamisen yleisyys vuonna 2005 ja 2008 teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä
Nykytila ja kilpailukeinot Nykytila Taloudellisesta taantumasta johtunut teknologiateollisuuden volyymien voimakas pudotus on vaikuttanut vahvasti myös alaa palvelevaan lisäarvologistiikkaan Teknologiateollisuudessa on tarve logistiikkakustannusten alentamiseen, käyttöpääoman vapauttamiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen. Yhtiöt hakevat aktiivisesti uusia ratkaisuja ja kumppaneita Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille toimitusvarmuuden parantaminen, toimitusketjun läpinäkyvyyden parantaminen ja tietojärjestelmien kehitys ovat kustannustehokkuuden ohella keskeisiä kehityskohteita Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen on yleistynyt ja asiakkaat keskittyvät entistä voimakkaammin omaan ydinliiketoimintaansa Tärkeimmät kilpailukeinot Asiakastoimialojen osaaminen Kokonaispalvelu Kyky kehittää toimintaa ja kansainvälistyä asiakkaan kumppanina
Trendit, herkkyydet ja riippuvuudet Markkinaa ohjaavat tekijät Asiakkaiden keskittyminen ydintoimintaansa ja ulkoistukset kasvattavat toimialaa Logistiikkapalveluiden integroituminen tuotantoverkkoihin ja asiakkaiden halu vähentää toimittajarajapintoja Logistiikkayritysten laajentuminen tuotantotoimintaan, kuten osakokoonpano, varustelu, maalaus jne. Raja-aidat tuotannon ja logistiikkapalveluiden välillä madaltuvat. Pyrkimyksenä lisäarvon luonti tuotteelle ennen kuin se toimitetaan asiakkaalle Supply Chain Management (SCM), Supply Chain Services (SCS) ja Just-In- Time (JIT) Herkkyydet ja riippuvuudet Ulkoistamisasteen kehittyminen Teknologiateollisuuden suhdannekuva ja asema globaalissa kilpailussa Logistiikka-alan kustannuskehitys
Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden näkymät Ulkoistukset lisääntyvät. Erityisesti varastopalvelujen ja informaatiologistiikan ulkoistaminen jatkaa yleistymistään Sisäisen logistiikan tehokkuus kasvaa ulkoistusten ja erikoistumisen myötä Tuotteiden viimeistelyyn ja räätälöintiin sekä laskutukseen ja tilausten käsittelyyn liittyvät palvelut lisääntyvät Alan keskittyminen on alkanut ja keskittymisen myötä mahdollisuudet kansainvälistyä paranevat Hankintaosaaminen, käyttöpääoman hallinta ja toimittajaverkoston hallinta korostuvat
Tausta Vallog lyhyesti Vallog hallinnoi varaosavarastoja, valmistaa protoja ja piensarjoja, suorittaa kokoonpanoja ja setityksiä, tekee tuotantologistiikan palveluja sekä hankintapalveluja pääasiassa konepajateollisuuden asiakkaille, jotka ovat suomalaisia kansainvälisesti toimivia yrityksiä Pääasiakkaita ovat Kone, Cargotec, Metso Paper, Fastems ja Raute Toimipaikat sijaitsevat Hyvinkäällä, Keravalla, Riihimäellä ja Tampereella Henkilömäärä 80 (2009) Liikevaihto 9,4 m (2009) CLO Pakkaukset lyhyesti CLO valmistaa erilaisia teollisuuspakkauksia (puu, vaneri, pahvi) sekä toimii asiakkaiden tehdastiloissa tuotantologistiikan palvelutuottajana. Palveluihin kuuluvat tavaran vastaanotto, sisälogistiikka, pakkaaminen ja kontitus. Asiakkaina ovat metalliteollisuuden kansainvälisiä toimijoita Pääasiakkaita ovat Metso Paper, Metso Automation, Maillefer, Metso (Tamfelt) ja Palodex Toimipaikat sijaitsevat Jokelassa, Helsingissä, Vantaalla, Järvenpäässä ja Tampereella Henkilöstömäärä 100 (2009) Liikevaihto 8,1 m (2009) 17. joulukuuta 2009
Vindea Oy Konepajalogistiikan ja teollisuuspakkaamisen johtava toimija Vindea Oy edustaa pitkälle vietyä tietotaitoa logistiikka- ja hankintapalveluista sekä vahvaa pakkausalan osaamista. Yritys syntyi kahden vahvan edelläkävijän, Vallog Oy:n ja CLO Pakkaukset Oy:n yhdistäessä voimansa syksyllä 2009 Vindean pääkonttori sijaitsee Jokelassa. Tuotantoyksiköt sijaitsevat Jokelassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Tampereella. Asiakastoimipisteet ovat Helsingissä, Järvenpäässä, Keravalla, Tampereella sekä Vantaalla Perustelut yhdistämiselle Alan johtavan toimijan luominen Kansainvälistymisedellytysten parantaminen Toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt Palveluvalikoiman laajentaminen Valmistus Logistiikkapalvelut Pakkauspalvelut Suunnittelupalvelu Pakkaukset
Lisäarvologistiikan arvoketju ja palvelut Varaston hallinta Kokoonpano ja valmistus Suunnittelupalvelut Hankintapalvelut Tuotantolinjasto Pakkauspalvelut Toimitus ja kuljetus Asiakkaan ydinliiketoiminta Kuljetusja logistiikka yritykset Palvelukokonaisuus 1. Hankintapalvelut 2. Varaston hallinta 3. Pakkausratkaisut ja palvelut 4. Kokoonpano ja valmistus (metalliteollisuus) 5. Suunnittelu ja projektin hallinta 6. Paluu- ja kierrätyslogistiikka 7. Lisäarvoratkaisut 8. Kokonaisratkaisut (=ulkoistukset) 17. joulukuuta 2009
Vindean fokus Fokus Keskittyminen palvelemaan teknologiateollisuuden johtavia yrityksiä Ei kumipyöräliikenteeseen Ei omien tuotteiden valmistustoimintaan Ei kaupan alalle
Alan toimijat ja asiakkaat Alan toimijoita Suomessa vastaavia mm. HSG ja Hub Logistics Pakkausalalla pieniä paikallisia toimijoita Maailmalla vastaavia mm. Nefab, Meilink Group Tässä kokoluokassa Suomessa ei ole ulkomaisia toimijoita DHL ja lähettiyhtiöt eivät ole relevantteja kilpailijoita Asiakasesimerkkejä Metso Paper Metso Automation Kone Cargotec Finland Maillefer Fastems Palodex Tamfelt Raute
Alan mahdollisuudet Alan mahdollisuudet Ala kasvaa ulkoistuskehityksen myötä Alan integraatio on käynnissä Asiakkaat haluavat laajempia palvelukokonaisuuksia yhdeltä kumppanilta Kansainvälisesti toimivat asiakkaat haluavat kumppaneita, joilla edellytyksiä kansainvälistyä
Vindean strategian kulmakivet Strategian kulmakivet Vindean toiminta-ajatus on tarjota asiakkailleen korkealaatuista konepajalogistiikan ja teollisuuspakkaamisen ydinosaamista Vindea tavoittelee kasvua nykyisten asiakkaiden kumppanina sekä toiminnan laajentamista asiakkaiden ulkoistusratkaisuilla Vindea on aktiivisesti mukana toimialan murroksessa ja integraatiossa Kansainvälistyminen asiakkaiden mukana
Lähiajan tavoitteet Lähiajan tavoitteet Integraation loppuunsaattaminen ja synergiat Uudet toimintamallit ja toimitilat Palvelutarjonnan laajentaminen Kustannustehokkuus ja kannattavuus Osaamisen kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen Kasvu orgaanisesti ulkoistusten ja uusasiakashankinnan myötä sekä mahdollisuus yritysostoihin
Vindea - yhteenveto Konepajalogistiikan ja teollisuuspakkaamisen johtava toimija Vindea Oy edustaa pitkälle vietyä tietotaitoa logistiikka- ja hankintapalveluista sekä vahvaa pakkausalan osaamista Yritys syntyi kahden vahvan edelläkävijän, Vallog Oy:n ja CLO Pakkaukset Oy:n yhdistäessä voimansa syksyllä 2009 Vindea on markkinan johtava toimija Suomessa ja edelläkävijä lisäarvologistiikan kokonaispalvelun tarjoajana Yhtiöllä on hyvä asiakaskunta ja Suomessa toimiviksi testatut prosessit ja osaaminen, jotka tarjoavat yhtiölle mahdollisuuden kansainvälistyä Lisäarvologistiikan markkina tarjoaa erinomaisia kasvumahdollisuuksia ulkoistuskehityksen kasvattaessa markkinaa sekä kotimaassa että ulkomailla
:n tavoitteet toimialalla :n tavoitteena Vindeassa on Vahvista yhtiön asemaa lisäarvologistiikan markkinajohtajana teknologiateollisuuden asiakkaissa Suomessa Olla edelläkävijä lisäarvologistiikan kokonaisratkaisuissa ja parantaa teknologiateollisuudessa toimivien asiakkaiden kilpailukykyä tehostamalla lisäarvologistiikan arvoketjua Kasvaa voimakkaasti uusien ulkoistuksien myötä Olla mukana alan integraatiokehityksessä Luoda perusta yhtiön kansainvälistymiselle yhdessä asiakkaiden kanssa
Liite: Lisätietoa toimialasta Lisätietoja lisäarvologistiikan toimialasta Logistiikkayhdistys ry (www.logy.fi) Logistiikkaselvitys 2009 (Liikenne- ja viestintäministeriö) LIMOWA ry (www.limowa.fi) Lisäarvologistiikan ulkoistusmarkkinan haarukointia Kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto Suomessa 30 mrd. euroa Kone- ja metalliteollisuuden suurimpien yritysten liikevaihto Suomessa 10 mrd. euroa Kone- ja metalliteollisuuden suurimpien yritysten lisäarvologistiikka ( 3-5% liikevaihdosta) 300-500 milj. euroa Kone- ja metalliteollisuutta palvelevien lisäarvologistiikkayhtiöiden liikevaihto yhteensä 50-80 milj. euroa Ulkoistusaste n. 10-15%
Liite: Lisäarvologistiikka markkinakehitys Markkinakehitys xx
Kappale 4 Q2/2010 Vindea Liitetiedot
Johtoryhmä Juha Sarsama s.1965 Veli Ollila s. 1972 Heikki Nuutila s. 1958 Tapio Tommila s. 1978 Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Talousjohtaja vuodesta 2006 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) KTM, OTK YTM KTM Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Talousjohtaja CRH Europe EPS Insulation, Northern Europe. Lännen Tehtaatkonsernin yhtiöiden taloushallinnon tehtävissä Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Andersen Global Corporate Finance Yritysanalyytikko, yritysrahoitusasiantuntija Deloitte Corporate Finance Oy, tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy
Osakkeen kehitys Osakkeen kurssin kehitys Osakkeen vaihdon kehitys Osakkeenomistajien määrän kehitys 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 29.5. 30.6. 31.7. 31.8. 30.9. 30.10. 30.11. 31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tuhatta osaketta 29.5. 30.6. 31.7. 31.8. 30.9. 30.10. 30.11. 31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 5000 4000 3000 2000 1000 0 Osakkeen kurssi 1.5.2009-30.4.2010 Kumulatiivinen osakkeen vaihto 1.5.2009-30.4.2010 Osakkeenomistajien määrä 1.5.2009-30.4.2010 Osakkeen kurssikehitys 1.5.2008-30.4.2009 Kumulatiivinen osakkeen vaihto 1.5.2008-30.4.2009 Osakkeenomistajien määrä 1.5.2008-30.4.2009 Osakkeen päätöskurssi Osakkeen vaihto (kum.) Osakkeenomistajien määrä 30.4.2010 1,49 30.4.2009 1,18 2009/2010 6,5 milj. osaketta /vuosi 2008/2009 6,5 milj. osaketta / vuosi 30.4.2010 30.4.2009 4 129 kpl 3 647 kpl
Panostaja on monialayhtiö Monialayhtiö Investoi omasta taseesta omaehtoisesti Pitkäaikainen omistaja ja liiketoiminnan kehittäjä Omistaa enemmistöosuuden yhtiöstä Valitsee jokaisen investointikohteen tarkkaan. Kohdeyhtiön menestyksellä suora vaikutus konserniin. Riski maltillisempi Hajautus liiketoiminta-alueiden valinnan kautta Tulovirrat: konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tulos ja mahdolliset irtautumistuotot Pääomasijoitusyhtiö Sijoittaa hallinnoimastaan rahastosta, rahastoehtoinen sijoittaja Realisoi sijoituksensa rahaston sääntöjen mukaan Sijoittaa vähemmistöosuuksiin Varautuu sijoituskohteita valitessaan myös epäonnistumisiin. Kohdeyhtiön menestyksellä epäsuora vaikutus pääomasijoitusyhtiöön. Riski korkeampi Rahastot sijoittavat samantyyppisiin kohteisiin ja hajautus rahastojen välillä Tulovirrat: rahaston hallinnointipalkkio, osuus rahaston tuotoista ja konsultointipalkkio kohdeyrityksiltä
Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys - 5-vuotta 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Panostaja (B-osake, yhdistetty 14.11.2008) Osakkeenomistajien lukumäärä
Suurimmat omistajat 10 Suurinta osakkeenomistajaa 30.4.2010 Osakkeet % Omistajat kpl osakkeista 1 Koskenkorva Matti 6 291 683 13,3 % 2 Koskenkorva Maija 5 071 742 10,7 % 3 Koskenkorva Mauno 2 375 173 5,0 % 4 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 2 262 076 4,8 % 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 1 500 000 3,2 % 6 1 276 601 2,7 % 7 Koskenkorva Mikko 1 245 139 2,6 % 8 Johtopanostus Oy 1 014 779 2,1 % 9 Tampereen Seudun Osuuspankki 985 334 2,1 % 10 Malo Hanna 982 207 2,1 % Muut osakkeenomistajat 24 398 376 51,5 % Yhteensä 47 403 110 100,0 %
Jos halutaan ylläpitää suomalaista hyvinvointia ja kasvattaa kansantaloutta, yrittäjyyteen on panostettava merkittävästi.