Miten jaksan omaisena?



Samankaltaiset tiedostot
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

Mielenterveys voimavarana

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI

VARAVOIMAA FARMARILLE

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)


SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry

OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Asukas Henkilötunnus. Yhteyshenkilöt

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Etsivä omaistyö -projekti ( )

Omaisten tuki- ja neuvontapalvelun omaistapaamisten kokemuksien kartoitus Omaiset Mielenterveystyön tukena Ry:ssä

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan

Psyykkinen toimintakyky

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Kansalaiskysely Mäntsälä + kaikki

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Suomalaisten HIV+ elämänlaatu. Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mielenterveysbarometri 2015

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Valtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Ilman huoltajaa tulleen alaikäisen kotoutumissuunnitelma

Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Laadukasta saattohoitoa jo vuodesta Kun ei ole enää mitään tehtävissä, on vielä paljon tekemistä.

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Sosiaali- ja terveyslautakunta SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.3.

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Raskausajan tuen polku

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Aktiivisena eläkkeellä

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Lapin väestökysely: Muonion tuloksia Hätönen & Nordling 1

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Transkriptio:

Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT

Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana itsenään (hyvinvointi)

Omaisen hyvinvointiin vaikuttavat useat seikat Elinolosuhteet Kuormitustekijät Tilanteen tulkinta Selviytymiskeinot Suojaavat tekijät Yhteiskunnalliset tekijät

I Elinolosuhteet Yksilöllinen elämäntilanne Työtilanne ja talous Suhde sairastuneeseen Perhe-elämän vaihe

II Kuormitustekijät Sairastuneen läheisen tilanne ja toimintakyky Huolenpitotehtävä

Huolenpitotehtävän ulottuvuudet Käytännön arkiaskareista huolehtiminen sairastuneen puolesta tai tämän tukena ja apuna. Sairastuneen valvominen tämän itselle tai muille vahingollisen toiminnan varalta. Omaisen yleinen huolestuneisuus mm. läheisensä terveydentilasta, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Sairastuneen ja omaisen tai lähipiirin vuorovaikutuksen jännittyneisyys ja ristiriidat

Huolenpitotehtävää kuvaavat tyypit Selviytyjät 44% Aktivoijat 15% Huolestuneet 10% Mukautuneet 29% Valvojat 3%

Selviytyjät Läheisten toimintakyky oli parempi ja tuen tarve vähäisempi kuin muissa ryhmissä. Viettivät läheisensä kanssa aikaansa huomattavasti vähemmän kuin muut. Eivät joutuneet käyttämään tilanteen hallintaan liittyviä selviytymiskeinoja yhtä paljon kuin muut. Olivat keskimääräistä tyytyväisempiä mielenterveysalan ammattilaisiin. Läheisen sairastumisella oli ollut vähän kielteisiä vaikutuksia selviytyjien elämään muihin verrattuna.

Valvojat, huolestuneet, mukautuneet Valvojat: Huolenpitotilanne vaati erittäin paljon aikaa ja voimavaroja, koska läheinen oli itsemurhavaarassa. Huolestuneet: Läheisten toimintakyky oli usein melko hyvä. Huolestuneiden läheisissä aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöistä kärsien omaisia. Mukautuneet: Mukautujien ryhmässä oli erityisesti pitkään sairastaneiden omaiset, jotka olivat myös keskimääräistä hieman iäkkäämpiä.

Aktivoijat Läheisten toimintakyky oli hyvin usein erittäin huono, huonompi kuin muiden omaisten läheisillä. Viettivät läheisensä kanssa huomattavan paljon aikaa. Läheisen sairastuminen oli vaikuttanut epäedullisesti omaisten elämään. Käyttivät tilanteen hallintaan liittyviä selviytymiskeinoja useammin kuin muut vastaajat. Lisäksi he ilmoittivat käyttävänsä muita vastaajia useammin stressinhallintakeinoja (mm. syöminen, tupakointi, alkoholi, yksin oleminen, tv:n katselu).

Huolenpidon kielteinen vaikutus omaisen elämään Taloudellinen tilanne: 20-63% Työssäkäynti: 5-84% Vapaa-aika: 11-71 % Sosiaaliset suhteet: 12-84% Käytännön asiat: 5-43% Ristiriidat perheessä: 38-72% Fyysinen terveys: 30-53% Mielenterveys: 29-57%

III Selviytymiskeinot Ongelmanratkaisu Merkitysten muuttaminen Stressin hallinta

Tilanteen tulkinta Vahvistumisen kokemukset suojaavat: Sitten aina asioilla on kaksi puolta, että ei loppujen lopuksi niin kauhean pahaa ettei siinä jotain hyvääkin ole, koska mä en olis muuten selviytynyt jos mä en olis ajatellut että siinä on jokin kasvattava tarkoitus. Kyllähän tää on ollut niin kauhean raskasta.

IV Suojaavat tekijät Voimavarat Sosiaalinen tuki Henkilökohtaiset ominaisuudet Sosiaali- ja terveyspalvelut

Omaisten yleisimmät voimavarat ystävät 46% liikunta 43% lukeminen 35% lapset, lastenl. 33% ulkoilu 21% harrastukset 20% työ 19% usko Jumalaan 18% puoliso 18% omaiset, suku 17% musiikki 17% perhe 16% keskustelu 14% käsityöt 13% opiskelu 12% luonto 11%

V Yhteiskunnalliset tekijät Kulttuuriset odotukset Yhteiskunnan taloudellinen tilanne Sosiaali- ja terveyspolitiikka Arvot

Toivon ja epätoivon matka Suurin osa omaisista kokee läheisen sairastumisen vaikuttaneen elämäänsä 40% omaisista selviytyy hyvin 15-25% omaisista oma hyvinvointi heikentyy Omaiset tarvitsevat tietoa, käytännön apua, taloudellista tukea sekä tunteiden jakamista

Lähteet Stengård, E. (2005) Journey of Hope and Despair. Acta Universitatis Tamperensis 1066. Tampere. http://acta.uta.fi Nyman, M. & Stengård, E. (2001). Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. Helsinki. Nyman, M. & Stengård, E. (2005). Hiljaiset vastuunkantajat. Omaisten hyvinvointi 2001-2004. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. Helsinki.