Talouden näkymät Huhtikuu 216 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Globaali teollisuuden luottamus koheni maaliskuussa. Taso viittaa kuitenkin varsin vaisuun kasvuun maailmankaupassa ja teollisuudessa. Maailmantalous kasvaa edelleen verkkaista tahtia kuluvana vuonna. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maaliskuussa tilasto- ja indikaattoritiedot Yhdysvalloista kohenivat jonkin verran. Ensimmäisen neljänneksen kasvun arvioidaan jäävän verraten vaimeaksi. Maaliskuun korkokokouksessa Yhdysvaltojen keskuspankki arvioi nostavansa ohjauskorkoa kaksi kertaa tänä vuonna aiemman neljän sijaan. Euroalueella osa talousindikaattoreista koheni maaliskuussa osa taas heikentyi. Talouden odotetaan kasvavan noin 1,5 % eli samaa tahtia kuin viime vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Maaliskuussa EKP kertoi uusista elvytystoimista. Ohjauskorko laskettiin, %:iin. Maksuvalmiusluottokorko laskettiin,25 %:iin ja talletuskorko laskettiin -,4 %:iin. Arvopaperien osto-ohjelman kuukausiostot nostetaan 8 mrd. euroon 6 mrd. eurosta huhtikuusta alkaen. Yritysten investointiluokan joukkolainat kelpuutetaan ostokohteiksi. Käynnistetään kesäkuussa uusi 4-vuotinen TLTRO-ohjelma, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. Draghi linjasi, että nykytiedoilla uusia koron laskuja ei ole tulossa. Tämä hillitsee odotuksia yhä negatiivisimmista koroista. Tosin kokouksen jälkeen keskuspankkiirit ovat viestineet, että korot voivat vielä laskea. Suurissa kehittyvissä maissa talousindikaattorit hieman kohenivat maaliskuussa. Kiinassa osakekurssit ovat nousseet viime aikoina. Suomen BKT kasvoi,5 % viime vuonna viennin ja yksityisen kulutuksen tukemana. Tänä vuonna BKT kasvaa,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Inflaatio nousee aavistuksen verran. Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorit vahvistuivat maaliskuussa.
Pientä piristymistä luottamuksessa - maailmantalous kasvaa kuitenkin verkkaisesti indeksi 53 52 51 5 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 Maailmankauppa kasvoi prosentin verran tammikuussa. Viime vuonna maailmankauppa kasvoi 2, %. Globaali teollisuuden luottamus koheni maaliskuussa. Taso viittaa kuitenkin varsin vaisuun kasvuun. Vuonna 216 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Kehittyvien maiden talouksien vauhti ei kokonaisuutena piristy. Kehittyneiden maiden talouskasvu jatkuu kohtalaisena. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan. Myös Ison-Britannian kansanäänestys 23.6. EU-jäsenyydestä muodostaa riskitekijän.
Pientä kohenemista luottamuksessa Yhdysvalloissa 6 4 2-2 -4-6 -8-1 % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 25 Yhdysvaltojen keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan maaliskuun kokouksessaan. Vaimentuneen talouskuvan myötä Fed arvioi nostavansa ohjauskorkoa kaksi kertaa tänä vuonna aiemman neljän sijaan. Tarkistettujen tietojen mukaan BKT:n kasvu oli 1,4 % viime vuoden neljännellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus piti yllä talouskasvua investointien ja viennin supistuessa. Maaliskuussa sekä kuluttajien luottamus että teollisuuden luottamus kohenivat. Helmikuussa teollisuustuotanto supistui vuoden takaa, sen sijaan vähittäiskauppa oli kasvussa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvaltojen talous on ollut varsin vaimeassa kasvussa. Maaliskuussa uusia työpaikkoja syntyi 215 ja työttömyysaste oli 5, %.
Euroalueella vähittäiskauppa hyvässä kasvussa 4 2-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 6 ostopäällikköindeksi 55 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 5 45 4 35 3 Maaliskuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi nousi hieman. Toisaalta kotitalouksien luottamus heikkeni, kuten myös taloustunnelmia kuvaava indikaattori. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT arvioidaan olleen suunnilleen samanlaisessa kasvussa kuin viime vuoden lopulla. BKT oli,3 %:n neljännesvuosikasvussa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden osalta kasvu oli 1,5%. Tammikuussa teollisuustuotanto kasvoi selvästi vuoden takaa. Helmikuussa vähittäiskauppa kasvoi 2,4 % edellisvuodesta. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Työttömyysaste oli 1,3 % helmikuussa. Lukema oli matalin sitten elokuun 211. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna.
Kiinassa merkkejä taloustunnelman vakautumisesta 6 58 56 54 52 5 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 1 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Kiinassa teollisuuden luottamus (Caixin) vahvistui maaliskuussa. Osakekurssit olivat nousussa maaliskuussa. Kiinan talouden tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. BKT:n kasvu hidastui 6,9 %:iin viime vuonna. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Tänä vuonna kasvu vaimenee 6,5 %:iin, mikä on Kiinan virallisen tavoitteen alalaidalla. Venäjän talous supistui 3,7 % viime vuonna. Tänä vuonna talouden syvin taantuma jää taakse. BKT kuitenkin supistuu 1,5 %. Helmikuussa BKT väheni,6 % vuoden takaa. Teollisuuden luottamus laski maaliskuussa. Talousuudistukset ja alhaiset raaka-aineiden hinnat pitävät yllä Intian hyvää BKT:n kasvua vuonna 216. BKT kasvaa 7,5 % kuluvana vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Teollisuuden luottamus vahvistui maaliskuussa.
Raakaöljyn hinta laski viime kuun lopulla indeksi 21=1 16 14 12 1 8 6 4 2 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 16 14 12 1 8 6 4 2 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu tasoittui maaliskuussa. Kuun loppua kohden öljyn hinta kääntyi laskuun. Öljyn barrelihinta oli huhtikuun alussa 36 dollarissa. Viime aikoina öljyn hintaa on laskenut uutinen, että Saudi-Arabia ei aio jäädyttää raakaöljyn tuotantoaan, mikäli Iran ja muut tärkeät öljyn tuottajamaat ei ole mukana. Tuotannon mahdollisesta rajoittamisesta kokoonnutaan keskustelemaan Qatariin huhtikuun puolivälissä. Futuurihinnat ennakoivat 4 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat nousivat hieman maaliskuussa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Euroalueen inflaatio miinuksella maaliskuussa 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli maaliskuussa kokonaisuutena -,1 % ja ilman energiaa ja ruokaa,9 %. Energian hintojen lasku piti inflaation miinuksella. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli, %. Inflaatio nousee hieman tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio laski 1, %:iin helmikuussa. Energian hintojen lasku painoi inflaatiota alas. Toisaalta ydininflaatio nousi 2,3 %:iin. Ydininflaatio oli korkeimmalla tasolla sitten toukokuun 212.
2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 % 211 212 213 214 215 216 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor EKP:lta lisäkevennystä Maaliskuussa EKP kertoi uusista elvytystoimista. Ohjauskorko laskettiin, %:iin. Maksuvalmiusluottokorko laskettiin,25 %:iin ja talletuskorko laskettiin -,4 %:iin. Arvopaperien osto-ohjelman kuukausiostot nostetaan 8 mrd. euroon 6 mrd. eurosta huhtikuusta alkaen. Yritysten investointiluokan joukkolainat kelpuutetaan ostokohteiksi. Käynnistetään kesäkuussa uusi 4- vuotinen TLTRO-ohjelma, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. EKP:n paketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella. Draghi linjasi, että nykytiedoilla uusia koron laskuja ei ole tulossa. Tämä hillitsee odotuksia yhä negatiivisimmista koroista. Samassa yhteydessä EKP laski BKT- ja inflaatioennusteita tälle vuodelle.
Markkinoiden korko-odotukset nousseet marginaalisesti 6 5 4 3 2 1-1 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 ja OP 3 kk euribor 4.4.216 4.3.216 Draghin viesti, että uusia koronlaskuja ei ole tulossa nosti hieman markkinoiden korkoodotuksia. Myös osa euribor-koroista ovat nousseet maaliskuun korkokokouksen jälkeen. Isossa kuvassa markkinakorot pysyvät hyvin matalalla seuraavat pari vuotta. Euribor-korot 12 kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset.
EKP laajensi arvopaperiostot yritysten joukkolainoihin 18 16 14 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa Uusi tavoite (ostoja 8 mrd./kk) 12 Vanha tavoite 1 (ostoja 8 6 mrd./kk) Julkisen sektorin 6 arvopaperit 4 Katetut joukkolainat 2 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 3-215 9-215 3-216 9-216 3-217 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (6 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 215. Ostojen määrä nostettiin 8 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 216. Osto-ohjelma jatkuu maaliskuuhun 217 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuun 216 lopusta lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 174 mrd. euron edestä maaliskuun 217 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 32 mrd. eurolla vuoteen 219 asti.
Laskua pitkissä koroissa 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % 211 212 213 214 215 216 Euroalue (2 v) Korkokehitys Swap (1 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat painaneet pitkiä korkoja alas. Korot nousivat hieman EKP:n maaliskuun korkokokouksen yhteydessä, mutta ovat laskeneet sen jälkeen uudelleen. Yhdysvalloissa pitkiä korkoja laski keskuspankin arvio kahdesta koronnostosta tänä vuonna aiemman neljän sijaan.
Kreikka ainoa rahoitustukimaa 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Kreikka Portugali Espanja Italia Suomi Saksa 215 216 Kreikan uuden sopeutusohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu kevään aikana. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 215 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Lisäksi on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia velkataakkaansa. IMF ja Kreikka ovat olleet viime aikoina tukkanuottasilla, sillä IMF:n mielestä Kreikka ei ole tehnyt riittävästi talousuudistuksia sopeutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Kreikan Syriza-vetoinen hallitus vie talouden 86 mrd. euron sopeutusohjelman hankkeita eteenpäin. Kreikan kolmas ohjelma jatkuu kesään 218. Kypros on pystynyt vakauttamaan julkisen taloutensa ja saamaan taloutensa kasvuun. Maan rahoitustukiohjelma päättyi 31.3. Espanjan joulukuun lopun parlamenttivaalien tulos johti poliittiseen pattitilanteeseen. Markkinoilla tilanne on kuitenkin otettu rauhallisesti vastaan.
Euro vahvistunut viime viikkoina USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1, Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 214 215 216 SEK 1, 9,5 9, 8,5 Euro vahvistui päälle 1,1 dollaria maaliskuun aikana. Fedin viesti kahdesta koronnostosta aiemman neljän sijaan heikensi dollaria ja vastaavasti vahvisti euroa 16.3. korkokokouksen jälkeen. Myös Draghin viesti, että koronlaskut olisivat tällä erää ohi on vahvistanut euroa. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella keskuspankin elvytyspolitiikka jatkuu, kun taas Yhdysvalloissa kiristetään asteittain rahapolitiikkaa. Euron heikkeneminen jää kuitenkin kahta edellistä vuotta vaisummaksi. Ruotsin kruunu on hieman vahvistunut hyvän talouskasvun seurauksena. Maan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka jarruttaa kruunun tuntuvampaa vahvistumista.
Eriävää kehitystä osakemarkkinoilla indeksi 4.1.21=1 2 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 5 18 16 14 OMX Helsinki Cap 12 1 8 Euro Stoxx 5 6 1 11 12 13 14 15 16 Yhdysvalloissa osakekurssien nousu jatkui maaliskuussa. Fedin linjaus kevyemmästä korkopolitiikasta tuki osakemarkkinoita. Myös tilastodata Yhdysvaltojen taloudesta on viime aikoina kohentunut. Euroalueella ja Suomessa EKP:n toimien vaikutukset osakemarkkinoille jäivät lyhytaikaiseksi. Myös tuloskasvunäkymät tälle vuodelle ovat vaatimattomat. Keskuspankkipolitiikka säilyy osakemarkkinoiden keskeisenä ajurina. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, maailmantalouden kasvunäkymät ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Lisäksi Brexit on noussut markkinoiden huolenaiheeksi.
Suomen talous kasvussa viime vuonna kasvu jatkuu tänä vuonna 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Tammikuussa kokonaistuotanto kasvoi 1, % vuoden takaa. Jalostus ja palvelut kasvoivat. Suomen BKT kasvoi,5 % viime vuonna. Vienti ja yksityinen kulutus olivat kasvussa. Vuonna 216 Suomen talous kasvaa,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Parempi maailmantalouden suhdanne ja oikeat talouspoliittiset ratkaisut nopeuttavat BKT:n 1,6 %:n kasvuun vuonna 217. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Inflaatio nousee aavistuksen tänä vuonna. Suomi alittaa rimaa hipoen EU:n vajesäännöt, sillä julkisen talouden alijäämä on 3, % suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen. Viime vuonna alijäämä oli 2,7 %. Vaihtotase on ylijäämäinen.
Kuluttajien luottamus koheni ja vähittäiskauppa hyvässä kasvussa saldoluku 25 2 15 1 5-5 -1-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 1 8 6 4 2-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus vahvistui maaliskuussa. Näkemykset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä paranivat maaliskuussa. Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vaimenivat hieman. Arviot omista säästämismahdollisuuksista pysyivät valoisina. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 3,9 % helmikuussa. Myynnin määrä kasvoi tammihelmikuussa 2,1 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,3 % viime vuonna miinusmerkkisen inflaation ja asuntolainojen lyhennysvapaiden tukemana. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja asuntolainojen lyhennysvapaat tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Korkealla oleva työttömyys toisaalta hillitsee yksityistä kulutusta.
Yritysten luottamuksessa piristymistä Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 3 2 1 Teollisuus Palvelut -1-2 Rakentaminen -3-4 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus koheni maaliskuussa ja lähestyy pitkän aikavälin keskiarvoa. Tuotannon arvioidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus nousi maaliskuussa. Luottamusindikaattori on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Tilauskanta vahvistui. Henkilöstön ennustetaan vähenevän hieman. Palveluyritysten luottamus laski vähän, mutta on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus vahvistui. Odotusten mukaan myynti pysyy ennallaan kevään aikana.
Viennissä huono alku tälle vuodelle indeksi 211=1 12 11 1 9 8 7 6 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 211 212 213 214 215 216 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 1 % tammikuussa edellisvuodesta. Vienti euroalueelle väheni 8 % tammikuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 12 %. Venäjälle vienti supistui 19 % ja osuus laski 4,4 %:iin. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät tammikuussa 1,8 % vuoden takaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen viennin määrä kasvoi,4 % viime vuonna. Tavaravienti väheni, mutta palveluiden vienti oli kasvussa. Vienti kasvaa 1, % vuonna 216. Vientikehitys on kuitenkin vaisua, sillä Suomelle tärkeiden välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on vaimeata. Globaalin suhdanteen koheneminen ja kilpailukyvyn paraneminen nostavat viennin 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna.
Vaihtotaseessa hieman alijäämää tammikuussa mrd. 1 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli,1 mrd. euroa alijäämäinen tammikuussa. Alaeristä tuotannontekijäkorvausten tase oli,3 mrd. euroa ylijäämäinen, muut erät olivat alijäämäisiä. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vaihtotase oli,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 214 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen.
Rakentaminen kasvussa tammikuussa 3 2 1-1 -2-3 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Tammikuussa rakennusluvat lisääntyivät 15,2 % ja aloitusten määrä 8,6 % vuoden takaa. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3, %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Viennin vilkastuminen ja työllisyyden koheneminen nopeuttavat investoinnit 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna. Viime vuonna investoinnit supistuivat 1,1 %, mutta viimeisellä neljänneksellä investoinnit kasvoivat 1,7 % vuoden takaa. Vuonna 215 myönnettiin rakennuslupia 6,8 % edellisvuotta enemmän. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.
Julkisen talouden alijäämä alitti EU:n vajesäännön viime vuonna 6 4 2-2 -4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Julkisen sektorin vaje % BKT:sta Julkinen velka oli viime vuonna 63,1 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 2,7 %. Valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 3,1 % suhteessa BKT:hen ja kuntasektorin,7 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 3, % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä laskee 2,7 %:iin. Velkasuhde kasvaa edelleen on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 221) 1,5,5,7 1,,5 Yhteensä 4,2 % Työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimus toteutuessaan parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä,5 %. Eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 217-218. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä,6 mrd. euron edestä (,3 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35. Työmarkkinajärjestöjen sopima ratkaisu on hallituksen pakkolakeja parempi, kun otetaan huomioon hallituksen toimet ja työmarkkinarauha. Keskusjärjestöt ilmoittavat sopimuksen kattavuudesta 1.6.216 maan hallitukselle.
Työttömien määrä väheni helmikuussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 kpl 45 4 35 3 25 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 1 9 8 7 6 Työttömyysaste oli helmikuussa 9,4 %, mikä oli,7 %-yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Helmikuussa työttömyys laski 2 ja työllisten määrä väheni 1. Työttömyysasteen trendi laski 9,2 %:iin. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa laski hieman helmikuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömyysaste laskee 9,3 %:iin tänä vuonna. Työllisyys kasvaa hieman ensi vuonna ja työttömyysaste on 9, %.
Inflaatio hieman miinuksella helmikuussa 8 6 4 2-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 1 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Helmikuussa inflaatio laski -,1 %:iin. Inflaation lievään laskuun vaikuttivat eniten asuntolainan keskikoron, polttonesteiden ja aikakauslehtien tilausmaksujen halpeneminen. Inflaatiota pitivät yllä ajoneuvoveron, hoitovastikkeiden, aravavuokrien ja sairaalamaksujen kallistuminen. Helmikuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on,2 %.
Asuntojen hinnat nousussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 21=1 112 11 Pääkaupunkiseutu 18 16 Koko maa 14 12 1 Muu Suomi 98 96 1 11 12 13 14 15 16 Helmikuussa asuntojen hinnat nousivat 1,3 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat 2,2 % ja muualla Suomessa,4 %. Verrattuna edellisvuoden helmikuuhun hinnat nousivat 2,2 % koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat,7 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat,1 %, mutta muualla Suomessa hinnat laskivat 1,2 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet laskivat maaliskuussa ja olivat pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden vaimeus pitää yllä varovaisuutta. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 216 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 214 215 216e 217e Bruttokansantuote -,7,5,8 1,6 Tuonti, -,4 1,5 3, Vienti -,9,6 1, 3,5 Kulutus,3,7,9 1, - yksityinen,6 1,4 1,2 1,3 - julkinen -,3 -,9,2,2 Investoinnit -2,6-1,1 3, 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 214 215 216e 217e Kuluttajahintojen muutos, % 1, -,2,2 1, Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1, Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,3 9, Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -,9,1,9,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-3, -2,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,2 67,
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 1 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 1 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 1 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit