LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu 2.1. Ilmastonmuutos torjuttava nyt 2.1.1. EKOenergia 2.1.2. Negawatti-hanke 2.2. Metsät ja suot 2.3. Kaivokset 2.4. Muut aiheet 2.4.1. Vaalien kautta parempi maailma 2.4.2. Ympäristörikokset 2.4.3. Vedet ja kalat 2.4.4. Saimaannorppa 2.4.5. Muut lajit 2.4.6. Luontosuhdetta ja luonnonsuojelun tietopohjaa rakentamaan 2.4.7. Lähialueyhteistyö 2.4.8. Kehitysyhteistyö 2.4.9. Vapaaehtoistoiminta 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Liiton varainhankintaa vahvistetaan 3.4. Informaatioteknologia 3.5. Suomen Luonto 4. Talous ja hallinto 4.1. Suomen luonnonsuojeluliitto 4.2. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 4.3. Ilmari Räsäsen säätiö 4.4. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö 5. Tapahtumakalenteri 1
1. Johdanto Vuosi 2014 merkitsee suuria muutoksia Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan. Liiton keskustoimisto muuttanee uusiin toimitiloihin ja sen lehti- ja jäsenrekisterijärjestelmä vaihtuu. Lisäksi järjestössä vahvistetaan yhteistä brändinäkyvyyttä, ja sen jäsenhankintaa tehostetaan. Toimintavuonna järjestetään EU-parlamenttivaalit sekä vietetään kansainvälistä Suomenlahtivuotta. Liiton toiminnassa korostuvat erityisesti energia- ja ilmastoasiat, arktisen luonnon ja vesistöjen suojelu sekä ympäristörikosten torjunta. Sähköistä viestintää ja varainhankintaa kehitetään määrätietoisesti. Tavoitteena on että liiton jäsenmäärän hienoinen lasku saadaan toimintavuonna pysähtymään. 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen suojeluun. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin sekä ympäristörikosten selvittämiseen. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kaavoituksesta, ympäristövaikutusten arvioinneista (YVA) ja lupamenettelyistä annetaan piireille ja yhdistyksille neuvontaa ja koulutusta. Vuoden aikana luonnon kannalta merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki, maastoliikennelaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä metsähallituslaki. EU:n osalta liitto vaikuttaa Suomen kantoihin erityisesti yva-direktiivin uudistuksessa sekä vieraslajeja, ekologista kompensaatiota ja ympäristötarkastuksia koskevien säädösten kehittämisessä. Liitto seuraa EU-rahastojen ratkaisuja, komission aloitteita vihreästä infrastruktuurista ja ekosysteemipalvelujen kartoittamisesta sekä mahdollisia maaperä- ja osallistumisoikeusdirektiivejä yhdessä EEB:n kanssa. Liitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin ja niiden sijaan voitaisiin tukea ympäristötöitä. Liitto kertoo budjettivaikuttamisessa myös suojelun hyödyistä. Liiton tavoitteena on säilyttää reaktioherkkyys ennakoimattomien luonnonsuojeluhaasteiden varalta. Sen myötä teemavuosista luovutaan. Vuoden 2014 painopisteet ovat: 1) Ilmastonmuutos vaatii määrätietoisia toimia Vuosina 2014-2015 tehdään ratkaisevia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan Suomen ja EU:n kantojen kautta sekä edistää uusiutuvia energiamuotoja EKOenergia-hankkeessa ja asumisen 2
energiatehokkuutta Negawatti-hankkeessa. 2) Soidensuojelussa toimeenpanon aika Vuonna 2014 tehdään valtakunnallisen soidensuojeluohjelman maastotöitä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja, ainakin 100 000 hehtaarin laajuinen soidensuojeluohjelma. Soiden - sekä puustoisten että avosoiden - pelastaminen on tarpeen sekä luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttämiseksi, vesistöjen suojelemiseksi että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Työhön haetaan aktiivisesti tukea kansalaisilta. Heitä innostetaan myös mukaan toimintaan. 3) Tolkkua kaivostoimintaan Kaivostoiminta laajentuu Suomessa voimakkaasti. Se uhkaa toteutuessaan monia suojelualueita ja luonnonvaraisia kohteita. Kaivostoiminnan hillitseminen ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen on yksi liiton päätavoitteista. Kaivostoiminnassa kiinnitetään huomiota myös Etelä-Suomen louhoksiin ja arktisten alueiden luonnonvarojen etsintään. 4) Näkymätön lainsäädäntötyö näkyväksi Merkittävä osa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Vuoden 2014 tavoitteena on popularisoida ja tehdä tämä työ näkyväksi. Vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla. 2.1. Ilmastonmuutos torjuttava nyt Vuosina 2014-2015 käydään ratkaisevat neuvottelut kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Samaan aikaan Suomessa on valmisteilla ilmastotiekartta vuoteen 2050 saakka, jossa pitäisi hahmottaa miten kotimaassa saavutetaan 80 prosentin päästövähennys määräaikaan mennessä. Vuoden 2014 aikana rakennetaan vahvaa verkostoa ja laaditaan askelmerkit, joiden avulla Suomi osallistuu aktiivisesti uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseen vuonna 2015 Pariisissa. Liitto jatkaa kansainvälisen EKOenergia-hankkeen edistämistä työ- ja elinkeinoministeriön avustuksella. Liitto hakee hankkeelle ulkopuolista rahoitusta myös IEE-rahoitusohjelman 3 ja Pohjoismaisen ministerineuvoston kautta. Liitto jatkaa aktiivista turvepoliittista vaikuttamista sekä rakennusten energiatehokkuuslain toteutumisen seurantaa. Joulukuussa 2013 päättymässä olevalle Negawatti-hankkeelle haetaan jatkorahoitusta. 2.1.1. EKOenergia Vuoden 2013 aikana suomalainen Ekoenergia muuttui kansainväliseksi EKOenergia-merkiksi. Vuosi 2014 merkitsee suurta askelta sähkön ympäristömerkin kehityksessä: - 1.1.2014 kaikki suomalaiset Ekoenergian myyjät aloittavat kansainvälisen EKOenergian kriteerit täyttävän sähkön myynnin. - EKOenergia-merkityn sähkön myyjien määrä kasvaa tasaisesti eri puolilla Eurooppaa. 3
EKOenergian suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen: - Vuonna 2013 EU:n komissiolle jätetyn IEE-rahoitushakemuksen (Intelligent Energy Europe) kohtalo selviää vuoden 2013 lopussa. Jos hakemus menee läpi, EKOenergian sihteeristö saa rahoituksen avulla kokopäiväisen työntekijän 30 kuukaudeksi. Lisäksi hanke työllistäisi Suomen ulkopuolella kahdeksan henkeä kokopäiväisesti. - TEM:n vuosille 2012-2013 myöntämässä vuosittaisessa 50.000 euron avustuksessa on optio vuodelle 2014. Tuen saaminen selviää syksyllä 2013. - Moni uusi sähkönmyyjä aloittaa EKOenergian myynnin, mutta myynnin aloitusajankohta ja kansainvälinen menekki ovat toistaiseksi arvoituksia. Tavoitteena on että toimintavuoden päättyessä - EKOenergiaa myydään vähintään 3 TWh kymmenessä eri maassa; - Ympäristörahastoon tilitetään varoja vähintään 100.000 euroa vesivoiman ympäristöhaittoja korjaaviin hankkeisiin; - Ilmastorahastoon tilitetään varoja vähintään 100.000 euroa uuden uusiutuvan energiantuotannon ja päästövähennysten toteuttamiseen; sekä - EKOenergia-hanke saavuttaa tilanteen, jossa se rahoittaa itse toimintansa. Lisäksi EKOenergia järjestää seminaarin sähkön ympäristömerkinnästä Saksan Frankfurtissa RECS Market Meeting -tapahtuman kynnyksellä. Vapaaehtoiset ja harjoittelijat EKOenergian sihteeristö tarjoaa vapaaehtoisille ja harjoittelijoille kiinnostavia tehtäviä kansainvälisen ympäristönsuojelun ja uusiutuvan energian edistämisen parissa. Tavoitteena on työllistää kaksi EU:n EVS-vapaaehtoista toimintavuoden aikana. EKOenergian sihteeristö työllistää enintään kolmea harjoittelijaa samanaikaisesti. 2.1.2. Negawatti-hanke Luonnonsuojeluliitto pyrkii varmistamaan Negawatti-hankkeen jatkorahoituksen. 2.2. Suot ja metsät Soiden osalta painopisteenä on mahdollisimman laajan, ainakin 100 000 hehtaarin soiden suojeluohjelman aikaansaaminen. Liitto tekee aloitteita suojelualueista ja valvoo että myös valtion soita käytetään ohjelmassa laajasti. Liitto nostaa tarvittaessa esille ohjelmasta ulkopuolelle jäämässä olevia, valtakunnallisesti arvokkaita kohteita yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi pyritään varmistamaan että muut soiden ja kestävän käytön periaatepäätöksessä mainitut valtion maita koskevat toimenpide-esitykset toteutetaan asianmukaisella tavalla. Turpeen kaivuun lopettamiseen tähtäävää työtä jatketaan. Suon kunnostusojitus aiheuttaa uuden piikin vesistökuormitukseen. Liiton tavoitteena on 4
kyseenalaistaa kunnostusojitusten järkevyyttä. Jos suo ei ole ojituksen seurauksena muuttunut metsäksi, ojitus on ollut kannattamaton. Sen sijaan jos se on muuttunut metsäksi, ojitusta ei tarvita. Metsäojituskysymyksiin vaikuttaminen tarjoaa liitolle mahdollisuuden laajentaa toimijakuntaansa järvien ja virtavesien tilasta huolestuneisiin kansalaisiin. Metsätoiminnan tavoitteena on tuoda toimintavuonna esille avohakkuiden ja kunnostusojitusten haitat luonnon monimuotoisuudelle, maaperälle, vesistöille, maisemalle ja virkistyskäytölle. Avohakkuiden vastustustoiminnassa nostetaan kärkeen vesistövaikutukset. Uusia monimuotoisuushaittoja aiheuttavat myös avohakkuiden yhteydessä tehtävät hakkuutähteiden korjuu ja kantojen nostot, joiden vaikutuksista esimerkiksi maaperään tiedetään vielä varsin vähän. Tutkimusten mukaan avohakkuita vastustetaan kansalaisten keskuudessa laajasti. Monia avohakkuiden ympäristöhaittoja on kampanjallisesti varsin yksinkertaista havainnollistaa siksi, että ne ovat kaikkien nähtävissä lähes kaikkialla Suomessa. Metso-ohjelman seurantatyötä jatketaan. Uusien suojeluesityskohteiden tuottamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Vanhojen esityskohteiden säilyminen pyritään varmistamaan ja vaikuttamaan siihen, että kohteet saadaan pysyvään suojeluun. 2.3. Kaivokset Kaivostoiminta on voimakkaasti laajentumassa. Se uhkaa toteutuessaan monia suojelualueita ja luonnonvaraisia kohteita. Kaivostoiminnan hillitseminen ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen ei onnistu yksin liiton voimin. Se edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Liitto tukee järjestökentän kaivoskriittistä toimintaa eri puolilla Suomea. Liiton näkyvyys kaivostoimintavaikuttajana säilyy korkeana. Kaivoshankkeiden seurantaa vahvistetaan lisäämällä sitä koskevaa tiedotusta ja vaikuttamista. Kaivoshankkeiden epäkohtiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään Talvivaaran kaltaisilta ympäristökatastrofeilta. Liitto hakee rahoitusta kaivoskysymyksen syventämiseen ja vaikuttamistyön laajentamiseen. Tarkoituksena on tarjota enemmän välineitä paikalliselle kaivosvaikuttamiselle. Arktiset alueet ovat nousseet tärkeiksi valtioiden ja yritysten pyrkiessä varmistamaan luonnonvarojen kulutuksen nykyisellä kestämättömällä tasolla. Luonnonsuojeluliitto pyrkii vuonna 2014 vahvistamaan osallistumistaan arktisesta alueesta ja sen luonnonvaroista käytävään keskusteluun. Tätä varten haetaan ministeriöiltä ja säätiöiltä kotimaassa ja ulkomailla rahoitusta liiton arktisen toiminnan tukemiseksi. Teemoja ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen hyödyntämisen kestävyys. 2.4. Muut aiheet 2.4.1. Vaalien kautta parempi maailma Liitto osallistuu toukokuun EU-parlamenttivaalien vaikuttamistyöhön osana EEB:n kampanjaa. 5
Kotimaassa vaalikampanjan kärkiaiheet ovat vasta muotoutumassa. EU:ssa on parhaillaan menossa yva-direktiivin loppurutistus. Vieraslajikeskustelu käy ensi vuonna kuumana. Myös Green infra -selonteko saattaa tulla käsiteltäväksi ja maaperädirektiivi voi lähteä liikkeelle, jos EU:n 7. ympäristötoimintaohjelma etenee suunnitellusti. Lisäksi EU:n raaka-ainestrategian kysymykset voivat kytkeytyä kaivoskysymykseen. Eduskuntavaalit pidetään toukokuussa 2015. Puolueet ja ministeriöt valmistelevat tavoitteitaan uutta hallitusohjelmaa varten. Liitto toimittaa niille omat hallitusohjelmaesityksensä kevään 2014 kuluessa. 2.4.2. Ympäristörikokset Ympäristörikosten vastaista toimintaa jatketaan tehostamalla liiton jäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneiden koulutusta. Tavoitteena on tehdä tästä työstä pysyvä toimintatapa yhdistyksiin ja piireihin. Kun ympäristörikoksista kiinnijäämisen riski kasvaa, rikokset kyetään ehkäisemään ennalta. Yhdistysten ja piirien toimintaa ympäristörikosten paljastamisessa tuetaan tuomalla asioita yleiseen tietoisuuteen liiton julkaisujen (SLL:n verkkosivut, Luonnonsuojelija-lehti, Suomen Luonto) kautta. 2.4.3. Vedet ja kalat Vuosi 2014 on kansainvälinen Suomenlahti-vuosi, joka koskee valuma-alueensa kautta lähes koko Etelä-Suomea. Vuosi on merkittävä myös EU:n vesiensuojeluvaatimusten saavuttamisessa. Vuonna 2015 pitää saavuttaa pinta-, pohja- ja rannikkovesien sekä vuonna 2020 Itämeren ekologisesti hyvä tila. Valtaosa Suomen joista ja puolet rannikkovesistä ei ole nyt hyvässä tilassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto ja piirit osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen. Paikallistasolla kiinnitetään huomiota erityisesti vesiin, joiden tila on joko heikentynyt tai jo valmiiksi huono. Suomenlahti-vuonna liitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen tarkasteluun (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen). Lisäksi se hakee rahaa hankkeeseen, jolla voitaisiin kartoittaa ja esitellä rannikon uhanalaisia luontotyyppejä. Hanke tukisi liiton tavoitetta säästää jäljellä olevat vapaat rannat rakentamiselta ja edistää merialueiden suunnittelua. Rehevöitymisen pääkysymys on maatalous. Liitto vaikuttaa maatalouden tukien ehtojen viimeistelyyn vuosille 2014-2020. Liitto valmistelee seuraavaa hallitusohjelmaa varten myös vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan kalateihin ja ekologiseen virtaamaan. Rehevöitymiseen vaikutetaan maatalouden vesiensuojelun lisäksi vaikuttamalla haitallisten ruoppausten, ojitusten, perkausten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämiseen. Liitto 6
korostaa myös kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja ja vieraslajeja ja vaelluskaloja. Liitto, piirit ja yhdistykset seuraavat rantakaavoja, väylä-, tuulivoima- ja siltahankkeita. Lisäksi ne järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. Liitto osallistuu mm. Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri -yhteistyöhön, Saaristomeren suojelurahaston, Coalition Clean Balticin (CCB) työhön sekä Fisheries Secretariatin ja OCEAN2012:n hankkeisiin. 2.4.4. Saimaannorppa Saimaannorppa LIFE -hanke käynnistyi syksyllä 2013 ja kestää viisi vuotta. Vuonna 2014 siihen sisältyy muun muassa seuraavia toimenpiteitä: - Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman järjestäminen keväällä 2014 - Lasten Saimaa- ja norppa-aiheinen leiri yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan luontopiirin kanssa - Norppa-ympäristökasvatusyhteistyö kurkijokelaisten kanssa - Kesänorppa-lähettiläiden työskentely Saimaan alueen kesätapahtumissa - Savonlinnan kesätori - Yleisötilaisuuden ja kuntapäättäjä-tapahtuman järjestäminen - Yhteistyö muiden Saimaannorppa LIFE-kumppaneiden kanssa Muuta SLL:n saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpan suojelun strategiatyöhön. Luonnonsuojeluliitolla on edustaja sekä MMM:n että YM:n saimaannorppatyön seurantaryhmissä. Samalla osallistutaan yleisestikin käytävään norppakeskusteluun mm. tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Liitto reagoi mm. saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia, joita jaetaan Saimaan alueen kalastajille tiedotuksen kera. 2.4.5. Muut lajit Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Liitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan sekä lausuu EU:lle Suomen lintu- ja luontodirektiivin toteuttamisen arviointiraporteista (2006-2012) tuoden julki virheelliset raportoinnit. Luonnonsuojelulain lajiensuojelun painoarvoa pyritään vahvistamaan. 7
2.4.6. Luontosuhdetta ja luonnonsuojelun tietopohjaa rakentamaan Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on herättää kaikenikäiset kansalaiset iloitsemaan luonnosta ja suojelemaan sitä. Liitto auttaa kouluja ja päiväkoteja säilyttämään lähiluontoaan opetus- ja retkeilykohteina sekä perustamaan kouluihin luontokerhoja yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Koulumetsähankkeen (www.sll.fi/koulumetsa) koostamaa Koulumetsäopasta levitetään ja koulumetsän ideaa jalkautetaan. Liiton teemoja tukevaa ympäristökasvatustoimintaa kehitetään yhteistyössä liiton ympäristökasvatustoimikunnan sekä liiton aktiivien ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto valistaa kansalaisia ja päättäjiä uhanalaisen luonnon ja lajien suojelemiseksi materiaalia julkaisemalla (mm. metsät, suot ja ilmasto) tai erillishankkein (ks. saimaannorppa). Samaan aikaan koulujen opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa, jolloin ympäristökasvatus saattaa nousta valtakunnallisen opetustoimen uudeksi painopistealueeksi. Ympäristökasvatus sisällytetään liiton teemapäiviä koskevaan viestintään. 2.4.7. Lähialueyhteistyö Liitto käynnistää Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kaksivuotisen hankkeen Viron, Venäjän Karjalan ja Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa suojelualueiden hoidon ja käytön kehittämiseksi. Suomesta valitaan kaksi kohdealuetta, joiden suojelun toteutukseen kaivataan muutosta. Näille alueille laaditaan inventointien pohjalta vaihtoehtoiset suunnitelmat. Yhteishankkeen avulla pyritään parantamaan kaikkien mukana olevien järjestöjen kykyä edistää mm. Natura-alueiden suojelua. Hanke toteutetaan GIS-pohjaisena, mikä lisää myös järjestöjen paikkatieto-osaamista. 2.4.8. Kehitysyhteistyö Madagaskarilla toteutettava Manondroala-metsiensuojeluhanke jatkuu ulkoministeriön ja Finnairin tuella vuoden 2014 loppuun saakka. Tavoitteena on saada valmiiksi kartta itäisen sademetsävyöhykkeen metsistä, vahvistaa ja kestävöittää yhteistyöverkostoa sekä jatkaa metsitystyötä. Suomessa pyritään lisäämään keskustelua trooppisten metsien ennallistamisesta sekä suojelu- ja kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta. Liitto osallistuu aktiivisesti myös Siemenpuu-säätiön työhön trooppisten metsien suojelun, ruohonjuuritason kansalaisliikkeiden tukemisen sekä kohtuutalouden tarkemman sisällön määrittelyn keinoin. Liitto hakee Madagaskar-hankkeelle uutta UM:n hanketukea vuosille 2015-2017. Lisäksi liitto hakee rahoitusta uuteen kosteikkohankkeeseen yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Hankkeen tavoitteena olisi sikäläisen Ramsar-kosteikon suojelu ja ennallistaminen. 2.4.9 Vapaaehtoistoiminta 8
Vapaaehtoistyön koordinaattori organisoi toimintavuoden aikana neljä vapaaehtoistoiminnan koulutustilaisuutta asiasta kiinnostuneille paikallistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on luoda edellytykset uusien vapaaehtoisten mukaan ottamiseen kertomalla vapaaehtoistoiminnan perusasioista: miten luodaan selkeitä vapaaehtoistehtäviä ja perehdytetään vapaaehtoiset niihin. Paikallistoimijoille tarjotaan valmiudet hyödyntää suoraan esimerkiksi vapaaehtoispankin kautta löytyvien henkilöiden osaamista ilman vapaaehtoistyön koordinaattorin ohjausta. Kaikissa koulutuksissa on vahvasti läsnä myös jäsenhankinta sekä yhtenäisen brändin merkitys vapaaehtoistoiminnalle ja jäsenhankinnalle. Toimintaryhmiä käynnistetään ja liiton organisaatiorakennetta muutetaan nykyistä joustavammaksi. Halukkaiden yhdistysten tulisi voida liittyä liiton toimintaan, jos ne sitä haluavat. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan vetämä rakennepilottityöryhmä kokeilee erilaisia tapoja ottaa ulkopuolisia yhdistyksiä osaksi liittoa ja laatii toimintaohjeen siitä, miten tällaisissa tapauksissa jatkossa menetellään. Ryhmä luo myös ohjeen toimintaryhmien muodostamisesta ja niitä koskevista säännöistä. Vapaaehtoispankki jalkautetaan ja sitä varten luodaan toimiva hakusanajärjestelmä. Yhdistysnettiin tuotetaan asiasisältöä brändin merkityksestä. Järjestövastaava esittelee vuonna 2013 tehdyn bränditutkimuksen tuloksia. Lisäksi asiaa käsitellään vapaaehtoistoimintakoulutuksissa. Tavoitteena on kannustaa paikallisyhdistyksiä hyödyntämään toiminnassaan yhtenäistä ilmettä kaikkien eduksi. 3. Viestintä ja markkinointi Viestinnän toiminta painottuu seuraaviin osa-alueisiin: - jäsenlehti Luonnonsuojelijan uudistamiseen, aikakauslehti Suomen Luonnon laadun ja markkina-aseman vahvistamiseen sekä liiton tarkoitusperiä edistävien sähköisten uutiskirjeiden kehittämiseen; - Norppalogon uudistamiseen ja yhteisen visuaalisen ilmeen omaksumiseen liiton eri tasoilla; sekä - Viestinnän varainhankintaan, jota laajennetaan määrätietoisesti. Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa - niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Samalla pyritään parantamaan tätä tukevan rekisteritiedon käyttöä. Viestintäyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa 9
erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi omassa toiminnassa ja yhteistyökumppaneiden tuella. Liitto vahvistaa kansallisen organisaation ja yhtenäisen brändin tunnettuutta kaikilla toiminnan tasolla. Konserniajattelua jalkautetaan SLL:n piireihin ja paikallisyhdistyksiin sekä Luonto-Liittoon, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:hyn, Suomen Luonnonsuojelun Säätiöön ja Suomen Luonto -lehteen. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja - keinoja. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä, nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta edistetään. 3.1. Verkkoviestintä Verkon eri kanaviin suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti. Lisäksi etsitään uusia tapoja hyödyntää vuorovaikutteisuutta verkkoviestinnässä, muun muassa sosiaalisen median avulla sekä ulkoisten verkkosivujen ja Yhdistysnetin palveluita parantamalla. Sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja varainhankinnassa sekä tiedotuskäytössä kehitetään aiempien kokemusten pohjalta. Tavoitteena on laajentaa liiton työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa työssään. Myös paikallista some-työtä tuetaan. Sähköistä uutiskirjetarjontaa laajennetaan. Kuukausitukijoista huolehditaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä uutiskirjeellä. Kertalahjoittajia kontaktoidaan uutiskirjeillä muutamia kertoja vuodessa. Sen lisäksi jäsenille aletaan lähettää uutiskirjeitä säännöllisesti jäsenlehden ilmestymisaikojen välillä. Harkitaan uutiskirjeen toteuttamista myös yritysyhteistyökumppaneille. Ulkoisten verkkosivujen osalta painopisteenä on sisällöntuotannon koordinointi sekä ylläpitäjien koulutus. Alueellisen verkkotyön tueksi tarjotaan kattavaa ohjeistusta Yhdistysnetissä sekä koulutuksia. Keskustoimiston verkkoviestintä tukee myös paikallistoiminnan näkyvyyttä liiton viestintäkanavissa. Intraa kehitetään vastaamaan sisäisen viestinnän tarpeita. Liiton eri verkkosivustojen synergiaa parannetaan, samoin markkinointiyhteistyötä eri Facebook-sivustoilla. Ikkunasuomenluontoon.fi -verkkosivusto uudistuu kuva - ja havaintopainotteiseksi sivustoksi, joka on ulkoasultaan raikas ja kutsuu mukaan uusia luontokuvien ystäviä. 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö Ulkoinen tiedotus on yksi liiton viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Tiedottajan toimenkuvan perustaminen mahdollistaa entistä suunnitelmallisempaa tiedottamista, mediakontaktointia ja paikallistiedottamisen tukemista. Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten. Liitto seuraa jatkuvasti tiedotuksen onnistumista erillisten mittareiden tuella. 10
Liitto osallistuu ympäristöteemaiselle Porin Suomi-Areenalle heinäkuussa. Järjestelyissä tehdään yhteistyötä Satakunnan piirin kanssa. 3.3. Liiton varainhankintaa vahvistetaan Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijuutta vahvistetaan edelleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on laskenut parin viime vuoden ajan. Vuoden 2014 aikana hankitaan 2000 uutta jäsentä ja tukijaa. Jäsenmäärän lasku on saatu hidastumaan ja nyt tavoitteena on, että jäsenmäärän lasku saadaan pysähtymään ja tulevina vuosina jälleen kasvamaan. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia tehostetaan ja lisätään. Myös uusia kohderyhmiä hankitaan ja heille suunnataan jäsenhankintakampanjoita telemarkkinoinnilla. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan sekä alueellisilla koulutuksilla. Jäsenhankinta otetaan keskeiseksi osaksi teemapäiviä: Luonto- ja ympäristöviikko (helmikuu), Maailma kylässä (24.-25.5., teemana ilmasto), Luonnonkukkien päivänä (kesäkuu) ja Suomen luonnon päivänä (elokuun lopussa). Tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä tapahtumien kautta. Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten perusteella. Loppukeväästä valmistellaan syksylle jäsenhankintakampanja/-kampanjoita, koska syksy on jäsenhankinnalle tehokkainta aikaa. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsenhuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten tekstiviestipalveluilla sekä kannustamalla jäseniä käyttämään sähköistä jäsenpalvelua yhteystietojen päivittämisessä. Lisäksi toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille jäsenille sekä tauon jälkeen summan korotuskampanja lahjoittajajäsenille helmikuussa. Tärkein jäsenetu eli jäsenlehti on uudistunut. Uudistuneella jäsenlehdellä houkutellaan myös uusia jäseniä. Verkkosivujen merkitys jäsen- ja tukijahuollossa on keskeinen ja sivujen sisältöjä kehitetään jäsen- ja tukijanäkökulma huomioiden. Kertalahjoitukset Lahjoittajahuoltoon tehdyt panostukset ovat kantaneet hedelmää ja liitolla on jo ryhmä sitouneita 11
lahjoittajia. Tätä työtä tehostetaan edelleen vuonna 2014 muun muassa lisäämällä lahjoittajauutiskirjeiden määrä kolmeen kertaan vuodessa. Jokaiselle yhteystietonsa jättäneelle lahjoittajalle lähetetään henkilökohtainen kiitosviesti ja suurempia lahjoituksia tehneille kiitoslahja. Lahjoituskampanjointia kehitetään sekä visuaalisesti että sisällöllisesti sopimaan paremmin myös sosiaalisen median tarpeisiin. Tämä koskee myös merkkipäivälahjoittamista, jonka kautta tuloutuvien lahjoitusten määrää pyritään kartuttamaan. Sähköistä materiaalia (e-kortit) ja myös painettua materiaalia tuotetaan lahjoittajien tarpeita silmälläpitäen. Suurlahjoittajapotentiaalia kartoitetaan. Pyrkimyksenä on olla myös suoraan yhteydessä pieneen ryhmään potentiaalisia lahjoittajia, joilla on taloudelliset mahdollisuudet ja halua tukea Luonnonsuojeluliiton työtä. Testamenttilahjoittamista varten tehdään oma suunnitelma ja laaditaan perusesite testamenttilahjoittamisesta. Tämän jälkeen lahjoittamistavasta tiedotetaan suunnitelman mukaan eri tiedotuskanavia käyttäen. Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja saavutuksista laaditaan tasokas ja visuaalisesti näyttävä diaesitys. Myös hankkeista tuotetaan vastaavaa materiaalia. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyön verkkosivuihin panostetaan aiempaa enemmän, siten että myös yhteistyöyritykset näkyvät liiton yhteydessä. Kannatusyrityskonsepti uusitaan ja lanseerataan vuoden 2014 alussa. Tarkoituksena on lisäarvon tuottaminen nykyisille ja uusille kannatusjäsenille. Osa Luonnonsuojeluliiton pitkistä yritysyhteistyösopimuksista on katkolla vuodenvaihteessa 2013/2014. Liitto jatkaa yhteyden ylläpitämistä ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia nykyisten yhteistyökumppanien ja niiden yritysten kanssa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa yhteistyöhön. Luonnonsuojeluliitto valmistelee ainakin yhden uuden yritysyhteistyöhankkeen liiton jo tekemästä luonnon- ja ympäristönsuojelutyöstä. Samalla haetaan yhteistyökumppania Suomenselän viheryhteyshankkeelle. Liitto selvittää joulukauden alla yritysten halua lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Yritysyhteistyövastaava osallistuu saimaannorppa LIFE -hankkeeseen. Pienvesien ennallistamista valtakunnallisesti laajassa mittakaavassa viedään aktiivisesti eteenpäin vuonna 2014. Muu varainhankinta Liitto järjestää keväällä arpajaiset. Arpajaisilla tavoitetaan noin 100 000 henkilöä. Viestintä- ja markkinointiyksikkö tukee tuotemyynnin kehittymistä. Globe Hope ja Mainostoimisto Adamsin kanssa tiivistetään yhteistyötä Norps Rescue -tuotemarkkinoinnin avulla. Norppapostikortti-yhteistyö alkaa Karton kanssa. 12
Liitto laatii vuosikellon eri säätiöiden hakuajoista. Luonnonsuojelija Uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy helmikuussa. Samalla harkitaan myös lehden nimen muuttamista. Luonnonsuojelija ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa. Numeroiden välillä ilmestyy myös sähköinen uutiskirje. Luonnonsuojelija tukee asiantuntijatyötä entistä vahvemmin ja tekee artikkeleillaan uusia avauksia. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan liiton toiminnan aikana paikallistasolla syntyneiden tarinoiden kautta. Tarinoiden keruu käynnistetään Luonnonsuojelija-lehdessä, jossa etsintäkuulutetaan onnistumistarinoita piireiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Luonnonsuojelija-lehdessä esitellään säännöllisesti piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa. Järjestön yhtenäinen ilme Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä, nimien ja logojen käyttöä koskeva uudistus viedään vuoden aikana läpi. Luonnonsuojeluliitolle luodaan liittotason visuaalisen ilmeen ohjeisto kevään aikana. Piireille ja yhdistyksille luodaan oma suositeltu ohjeistus yhtenäiseen mutta silti elävään norppailmeeseen. Nimien käyttöä yhtenäistetään. Brändiuudistus esitellään pilottipiirien ja -yhdistysten avulla syyspäivillä 2014. Kuvallisuus Kuvallisuutta kehitetään entisestään. Liitossa otetaan käyttöön kuvapankki, jota voivat käyttää työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. Myös liikkuvan kuvan käyttöä edistetään. 3.4. Informaatioteknologia Tietotekniikan käyttöpalvelussa keskitytään ylläpitämään käytössä olevia digitaalisia palveluja, huoltamaan laitteita, ja opastamaan sekä neuvomaan työntekijöitä tietokoneisiin ja digitaaliseen tietoliikenteeseen liittyvissä asioissa. Käyttövarmuutta tuetaan myös ulkopuolisen palveluntarjoajan toimin. Varaudutaan keskustoimiston muuttoon. Vuoden 2014 aikana pyritään kehittämään järjestelmä ja työtavat asiakirjojen sähköiseen arkistointiin. Liitto selvittää mahdollisuuksia yhteisen karttapalvelun perustamisesta, joka olisi liiton kaikkien toimijoiden käytettävissä. 3.5. Suomen Luonto Vuonna 2014 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero 92 100-sivuinen. Vuosikerran kokonaissivumäärä on noin 850. Lehti painetaan Hansaprint Oy:ssä. Lehti on tarjolla myös sähköisenä versiona Lehtiluukku Oy:ssä. Lehden verkkosivujen toinen kehitysvaihe valmistuu. 13
Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkinoinnilla ja tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikki- ja irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Levikkitavoite on 25.500 maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita on tarjolla Rautakirjan lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään vähintään 500 kappaleeseen numeroa kohden. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Rautakirjan lehtipisteissä sekä perinteinen joululahjatilauskampanja marraskuussa muun muassa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Verkko- ja Facebook-sivustomme tukevat markkinointia tekemällä lehteä tunnetuksi uusille kävijöille. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Painolla on myös ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä. Painopaperi on lisäksi FSC-sertifioitua. 4. Talous ja hallinto Talouden ja hallinnon toiminta painottuu toimintavuonna seuraaviin kysymyksiin: - uusiin toimitiloihin siirtymisen aiheuttamien toimintojen muutoksiin; - hallinnon sisäisen työnjaon uudistamiseen ja jakamiseen; sekä - jäsen- ja lehtirekisterin kilpailuttamiseen ja sen mahdolliseen vaihtoon. 4.1. Suomen luonnonsuojeluliitto Järjestörakenne joustavammaksi Piiri- ja paikallisyhdistystoimintaa kehitetään pitkäjänteisesti syksyllä 2013 perustetun järjestörakennetta pohtivan pilottityöryhmän avulla. Työryhmän tarkoituksena on kehittää järjestörakennetta joustavammaksi niin, että myös muilla yhdistyksillä kuin Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksillä olisi mahdollisuus toimia liiton siipien alla. Rakennemuutokselle on selvä tarve paikallistasolla, jossa yhtäältä toimijat vähenevät ja toisaalta monilla alueilla on vireää vesiensuojelu- tai muuta toimintaa esimerkiksi kesäasukkaiden toimesta. Näin samalla toimintakentällä toimivat yhdistykset voisivat yhdistää voimiaan. Notkeamman järjestörakenteen tavoitteena on lisäksi liiton jäsenmäärän kasvu sekä uusien vapaaehtoistoimijoiden mukaan saaminen. Vuoden 2014 loppuun mennessä työryhmä saa alustavat tulokset siitä, mitä järjestörakenteelle pitäisi tehdä. Työryhmä testaa toimintavuonna erilaisia toimintamalleja vuoden 2013 aikana esiin tulleiden esimerkkien avulla. 14
Viestintää tehostetaan Vuoden 2014 aikana uudistetaan piireille ja yhdistyksille suunnattu järjestökirje. Uudistuksen tavoitteena on saada järjestökirje innostavaksi ja paremmin paikallistoimijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Uudistus tehdään yhteistyössä viestintä- ja markkinointiyksikön kanssa ja prosessi saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. Myös vuonna 2013 uudistuneen yhdistysnetin sisältöä kehitetään edelleen ja käyttöastetta pyritään nostamaan aktiivisella yhdistysnetin markkinoinnilla paikallistoimijoille. Lisäksi järjestöhallinnossa keskitytään perusasioiden kehittämiseen. Rekisteröimättömät yhdistykset kartoitetaan toimintavuoden aikana. Piirien ja paikallisyhdistysten jäsen- ja lahjoitushankintaa kehitetään sekä rahoitusneuvontaa, piirivierailuja ja muuta koulutusta jatketaan. Muu toiminta Toimistopalveluihin liittyvien prosessien ja ratkaisujen järkeistäminen ja kustannusten karsiminen jatkuu. Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukaiset toimistopalvelut ja ratkaisut keskustoimiston käyttöön. Uusiin toimitiloihin siirtymisen myötä käydään läpi hallinnon prosessit lisäsäästöjen aikaansaamiseksi. Jäsen- ja lehtirekisterin kilpailutus toteutetaan kevään 2014 aikana. Henkilöstön työtyytyväisyyden, motivaation ja työyhteisön hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi jatketaan useiden jo vakiintuneiden toimintatapojen mukaan. Tällaisia ovat mm. viikottaiset toimistokokoukset, työhyvinvointia edistävän työhyvinvointiryhmän, työasioita käsittelevän työhuonekunnan ja kestävää kulutusta edistävän ekotiimin kokoontumiset. Lisäksi yhteisiä kevät- ja syysretkiä sekä viikoittaisia salibandy- sekä jumppavuoroja jatketaan vakiintuneina keinoina hyvinvoinnin edistäjinä. Talousarvio Liiton taloutta vaivaa edelleen rakenteellinen alijäämä ja talouden liikkumavara on pieni. Jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenhankintaan panostaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevien vuosien talouden kannalta. Talouden liikkumavaraan pyritään vaikuttamaan kiinteitä kuluja karsimalla ja rahoituspohjaa kasvattamalla. Liiton talousasioita valmisteleva talousvaliokunta kokoontuu toimintavuonna vähintään viisi kertaa. 4.2. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy vastaa järjestön kaupallisista toiminnoista. Keskeiset tuotteet ovat Luonnonkalenteri, kortit ja paperituotteet. Myynti ja markkinointi painottuu yrityksille ja julkishallinnon toimijoille suunnattuun suoramyyntiin. Kuluttajamyyntiin panostetaan verkkokaupan tuotevalikoimaa kasvattamalla. 4.3. Ilmari Räsäsen säätiö 15
Vuonna 2013 saadun testamentin myötä liiton hallintaan perustettiin uusi Ilmari Räsäsen säätiö. Säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö voi myöntää apurahoja em. mukaisiin tutkimus- ym. hankkeisiin sekä säilyttää ja hoitaa Heinäveden kunnassa sijaitsevaa tilaa luonnonmukaisena mallitilana. 4.4. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jatkaa luonnon- ja ympäristönsuojelun alalla tapahtuvan tutkimustyön tukemista jakamalla vuosittain apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Säätiöllä on kolme yksityisillä lahjoitusvaroilla perustettua erityisrahastoa: Rafael Kuusakosken muistorahasto ja Itämeri-rahasto edistävät Itämeren suojelua, Saukkorahasto saukon suojelua. 5. Tapahtumakalenteri - viikko 7: Luonto- ja ympäristöviikko - 24.-25.5.: Maailma kylässä -tapahtuma Helsingissä - 27.5.: SLL:n perustamispäivä - 15.6.: Luonnonkukkien päivä - 13.7.: Big Jump -tapahtuma - 30.8. Suomen luonnon päivä - 30.8. Geologian päivä - 22.9. Kansainvälinen autoton päivä - 28.11. Älä osta mitään -päivä 16