Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015
Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten puulajien luontainen uudistaminen Suomessa kirjallisuustarkastelu 2) Suometsien luontainen uudistaminen 3) Kuusen luontainen uudistaminen 4) Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa 7504 (Metsänhoidon kehittämis- ja tutkimusyhteistyö Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa): 1) Kuivien kankaiden uudistamisongelmat Pohjois-Suomessa 2) Männyn kylvöajankohta 3) Maanmuokkaus poronhoitoalueella 4) Tervasroso ja talvihome mäntytaimikoissa 2 Teppo Tutkija 22.6.2015
Hankkeet 3551: 1) Keskeisten kotimaisten puulajien luontainen uudistaminen Suomessa kirjallisuustarkastelu 2) Suometsien luontainen uudistaminen 3) Kuusen luontainen uudistaminen 4) Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa 7504: 1) Kuivien kankaiden uudistamisongelmat Pohjois-Suomessa 2) Männyn kylvöajankohta 3) Maanmuokkaus poronhoitoalueella 4) Tervasroso ja talvihome mäntytaimikoissa 3 Teppo Tutkija 22.6.2015
Natural regeneration of the HMT (Hylocomium-Myrtillus type) spruce forests in Finnish Lapland Kari Mäkitalo, Juha Hyvönen and Tatu Hokkanen 4 22.6.2015
Introduction The thick-moss type (HMT) forests, dominated by Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) are typical for northern Finland. Intensive site preparation methods such as mounding and ploughing have been generally recommended for these kind of sites. 5 22.6.2015
Materials and methods We studied the natural regeneration of Norway spruce and downy birch (Betula pubescens Ehrh.) using four field experiments in Poksaselkä (67 o 52 N, 26 o 12 E, 330 350 m a.s.l.), central Finnish Lapland close to the spruce forest line. Experiment 1 included six site preparation methods used for 60 m-wide strips. These were clear-cut and prepared in 1972 (6 replications). Experiment 2 consisted of six pairs of clear-cut strips (width 50 m), either left untreated or treated with light ploughing in 1992. Clear-cutting, birch tree retention, and fenced birch tree retention were the sub-treatments. 6 22.6.2015
Experiment 3 was a cutting experiment established in 1972 with an uncut control and three treatments: thinning from below, thinning from above, and clearcutting with birch tree retention (3 replications). Experiment 4 was a fencing design established in 1987 in the clear-cut and prepared strips close to Experiment 1 (6 replications). 7 22.6.2015
Orgaanisen maan sekoittuminen mineraalimaahan otollisin alusta Figure 1. Effect of the treated area on the number of seedlings (ha -1, all seedlings) 12 years after clear-cutting and site preparation (Experiment 1). Paljastuvan maan osuus ei välttämättä nosta taimien määrää 8 22.6.2015
Kevyt auraus ei auta kuusen uudistamista Figure 2. Effect of site preparation on the number of seedlings (ha -1, >10 cm) 10 years after clear-cutting and site preparation (Experiment 2). 9 22.6.2015
Kuusi pois ja jätetään hieskoivu Figure 3. Effect of cutting method on the number of seedlings (ha -1, spruces >10 cm, birches >20 cm) 13 years after cutting (Experiment 3). 10 22.6.2015
Kuusi kasvaa vähemmän aitauksen sisällä kilpailu koivun kanssa? Koivun elo porojen keskellä ankhiaa! Figure 5. Effect of fencing on the dominant height of seedlings (cm) 30 years after clear-cutting and 15 years after fencing (Experiment 4). 11 22.6.2015
Johtopäätökset Tulokset eivät täysin tue yleistä käsitystä siitä, että kuusen uudistaminen vaatii intensiivisen maankäsittelyn. Näin on etenkin hienojakoisilla mailla, korkeilla paikoilla ja äärevissä ilmastooloissa. Maankäsittely auttaa kuitenkin koivun uudistamista ja kasvua. Ainoa tapa turvata koivu poronhoitoalueella? 12 22.6.2015
Maanmuokkaus poronhoitoalueella Ville Hallikainen Rovaniemi 13 22.6.2015
14 Teppo Tutkija 22.6.2015
15 22.6.2015
16 22.6.2015
Kuivien kankaiden uudistamisongelmat Pohjois-Suomessa Pasi Rautio Luke Rovaniemi
Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka Välikangas Metsähallitus: Juhani Niemelä Sveaskog: Hans Winsa Arto Hiltunen SLU: Urban Bergsten Maastotyöt: Metla: Reijo Hautajärvi Jukka Lahti Jouni Väisänen Pekka Välikangas
Savukoski: 40 vuotta sitten hakattu ala Kuva: Risto Jalkanen
Itä-Lapin inventointitutkimus Tarkoituksena selvittää kuivien ja kuivahkojen kankaiden pintakasvillisuuden yhteys männyn luontaiseen uudistumiseen 15 satunnaisesti valittua metsikköä (valittu Metsähallituksen siemenpuuasentoon hakatuista luontaisen uudistamisen metsiköistä Itä-Lapissa) Hyppönen, M., Hallikainen, V., Niemelä, J. & Rautio, P. 2013. The contradictory role of understory vegetation on the success of Scots pine regeneration. Silva Fennica 47(1).
Kanervan peittävyys VMI-koealoilla (Reinikainen et al. 2000)
Itä-Lapin inventointitutkimus Tarkoituksena selvittää kuivien ja kuivahkojen kankaiden pintakasvillisuuden yhteys männyn luontaiseen uudistumiseen 15 satunnaisesti valittua metsikköä (valittu Metsähallituksen siemenpuuasentoon hakatuista luontaisen uudistamisen metsiköistä Itä-Lapissa) Lähtöoletus: kanervan valtaamat kasvupaikat taimettuvat huonosti ja taimien alkukehitys on huonompaa kuin vastaavilla kanervattomilla kasvupaikoilla. Hyppönen, M., Hallikainen, V., Niemelä, J. & Rautio, P. 2013. The contradictory role of understory vegetation on the success of Scots pine regeneration. Silva Fennica 47(1).
Kanervalaikut taimettuvat paremmin Kuva: Ville Hallikainen
Kanervan vaikutus Positiivinen männyn taimettumiseen!
Kanervan vaikutus Negatiivinen kasvuun
Luontainen uudistuminen metsäpalojen kautta Kuva: Erkki Oksanen, Metla
Kasvillisuuden ja humuskerroksen poisto Koeasetelma jossa 1) mekaanisen aluskasvillisuuden ja humuskerroksen poiston, 2) kulotuksen ja 3) poronlaidunnuksen (aitaus) vaikutuksia pyritään selvittämään. Ko. kolmen käsittelyn kahdesta tasosta (kyllä / ei) muodostuu 8 käsittely-yhdistelmää. Ei Aitaus Kulotus Kyllä Aitaus Ei Kyllä Ei Kyllä Ei 1 2 3 4 Kyllä 5 6 7 8
Tie 5 4 3 2 1 Kulotus Aitaus Kasvillisuus ja humus poistetaan (n. 4*25 m alalta) Ruutu 1 Ruutu 2 Ruutu 3 Ruutu 4 1 10m 2 näyteala (5 kpl / käsittelyruutu) 2 3 25 m 4 5 Split-plot kokeen esimerkkilohko 10 m Kylvö (4x4 hila): Istutus (1 taimi):
Kulotus elokuussa 2012
Savukosken nummettumiskokeen aikataulu Alojen valinta: hakkuut talvella 2011-2012 Maankäsittely 1. inventointi Kulotus Istutus ja kylvö 6 / 2012 8 / 2012 9 / 2012 6 / 2013 9 / 2013
Istutus kulotusta seuraavana kesänä (2013) Tukkimiehentäi Tukkimiehentäi Tukkimiehentäi Tukkimiehentäi
Savukosken nummettumiskokeen aikataulu Alojen valinta: hakkuut edellistalvena Maankäsittely 1. inventointi 2. inventointi Kulotus Istutus ja kylvö Uusi istutus 6 / 2012 8 / 2012 9 / 2012 6 / 2013 9 / 2013 6 / 2014 9 / 2014
Istutuksen ja kulotuksen välissä 1 kesä (2014) Ei tuhoja Ei tuhoja Ei tuhoja Ei tuhoja
Kokeen tuloksia parilta ensimmäiseltä vuodelta Tukkimiehentäi tuhoaa istutetut taimet kulotusta seuraavana kesänä 1 kesä kulotuksen ja istutuksen väliin saattaa riittää turvaväliksi
? Salla: Siemenpuut hakattu, heikosti uudistunut ala Kuva: Risto Jalkanen
Ravinnehäiriö? Lannoituskokeet aloitettu: Kaupallinen lannoite Tuhka Bionäring
Hankkeet 3551: 1) Keskeisten kotimaisten puulajien luontainen uudistaminen Suomessa kirjallisuustarkastelu 2) Suometsien luontainen uudistaminen 3) Kuusen luontainen uudistaminen 4) Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa 7504: 1) Kuivien kankaiden uudistamisongelmat Pohjois-Suomessa 2) Männyn kylvöajankohta 3) Maanmuokkaus poronhoitoalueella 4) Tervasroso ja talvihome mäntytaimikoissa 42 Teppo Tutkija 22.6.2015
Kiitos!