Pohjoismaisiin kieliin kuuluvaa islantia tunnetaan Suomessa vähän. Siksi sitä myös usein pidetään tarunomaisena, ehkä vanhahtavana ja hankalanakin.

Pohjoismaisiin kieliin kuuluvaa islantia tunnetaan Suomessa vähän. Siksi sitä myös usein pidetään tarunomaisena, ehkä vanhahtavana ja hankalanakin. Islantia kaikille osoittaa, että islanti on nykyaikaa myötäilevä kieli, jolla on pitkät juuret. Kirja kertoo havainnollisesti kielen historian ja antaa lähikuvan nykyislannista. Se sisältää laajahkon kokoelman islantilaisten päivälehtien otsikoista poimittuja sanontoja suomennoksineen sekä tietoa käännöskirjallisuudesta. Kirjan avulla oppii helposti ymmärtämään kieltä sen verran, että siitä on hyötyä - voi seurata aikaansa islanniksi. Kirja tarjoaa lisäksi tiivistetyn annoksen nykytietoa Islannista. Se sopii yhtä hyvin islanninkävijän matkalaukkuun kuin islanninopiskelijan salkkuun.

ISLANTIA KAIKILLE

KAI A. SAANILA Islantia kaikille HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA

Teos on kirjoitettu Islantilais-suomalaisen kulttuurirahaston vuonna 1976 tekijälle myöntämän avustuksen turvin. Piirrokset: Raimo Sallinen 19 79 Kai A. Saanila ja Kustannusosakeyhtiö Otava Tämän kirjan tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman kustantajan ja tekijän lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä, Valokuvaamalla tai muulla tavoin kielletään 8. päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain nojalla. ISBN 95 1-1-04884-8 Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1979

SISÄLLYS Islannin kieli yleensä 7 Islantilaiset ja islannin kieli 7 Islantilaiset ja kirjallisuus 10 Islantilaiset ja kirjat 13 Islannin kieli lähikuvassa 15 Ääntämys 15 Muoto- ja lauseoppi 18 San avarasto 20 Islantia tiedotusvälineissä 21 Islantilaisia lehtileikkeitä 23 Islantilaista kirjallisuutta Suomessa 31 Suomen kirjallisuutta islanniksi 35 Islantilais-suomalainen san asto 37

Islannin kieli yleensä Islantilaiset ja islannin kieli Islannin kieltä puhuu tänään noin 220 000 islantilaista, jotka asuvat Pohjois-Atlantilla sijaitsevalla saarell aan. Islannin ulkopuolelta tapaa islantilaisia siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään Kanadasta, Yhdysvalloista sekä Skandinavian maista. Yksittäisiä islantilaisia on tietysti kaikkialla maailmassa; islantilaiset ovat liikkuvaista väkeä. Islannin kieli on germaaninen kieli, se kuuluu ns. pohjoismaisiin kieliin. Sen lähisukukieliä ovat norja ja färinkieli. Muista pohjoismaisista kielistä ruotsi ja tanska ovat sen lähikieliä. Suurimmat edellytykset ymmärtää islantia oman kielensä perusteella on norjaa puhuvalla tai fårinkieltä taitavalla. Varsin pian pystyy kuitenkin myös joko ruotsia tai tanskaa ymmärtävä jossain määrin saamaan selvää islannin kielestä.

8 Islannin kieli ulottuu ajassa yhtä kauaksi taaksepäin kuin Islannin asutuskin, eli aina 800-luvulle asti. V arhaisin tiedossa oleva maahan vakinaisesti muuttanut oli Ingolfur Arnason, joka vuonna 874 perheineen ja seurueineen asettui asumaan Islantiin. Hän oli lähtöisin Norjan länsirannikolta, kuten pääosa maahan myöhemmin muuttaneista siirtolaisista. Se kieli, jota varhaisimmat siirtolaiset käyttivät, tuli näin ollen olemaan Iänsinorjan murre, mikäli nyt yleensä tuon ajan kielistä voidaan ollenkaan käyttää sanaa murre. Varsinaisena viikinkiaikana aina 1000-luvulle asti puhuttiin kaikkialla Skandinaviassa kieltä, jossa alueelliset erot olivat suhteellisen vähäiset. Tätä kieltä nimitetään nykyisin yhteispohjoismaiseksi kantakieleksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen olot Pohjolassa muuttuivat, pohjoismaisten kansojen välinen vuorovaikutus laantui. Tämä heijastui vähitellen myös kieleen. Alkoi kehittyä piirteitä, jotka aikanaan loitonsivat kielialueen länsi- ja itäosan toisistaan. Muutokset olivat hitaita ja vähäisiä, joten vasta 1100- luvulla voidaan alkaa puhua myös kielialueen pohjoisen ja eteläisen osan välisistä eroista. Oikeastaan nyt vasta olivat syntymässä ne kielet, joista myöhemmin oli tuleva nykyiset viisi pohjoismaista kieltä. Vasta 1100-luvulta alkaen islantia voidaan siis pitää kielenä, jossa on lähisukukielistä eroavia piirteitä. Islannin rikas sekä mitallinen että proosakirjallisuus loivat islannin kielen käytölle vankan perustan. Muinaiskirjallisuuden kukoistus jatkui 1200-luvulta pitkälle varhaiskeskiajan lopulle asti, aina 1300-luvun keskivaiheille saakka. Keskeytyksetön kirjallinen toiminta on kuitenkin jatkunut kautta vuosisatojen. Muinaiskirjallisuuden kulta-aika ajoittuu Islannin vapaavaltiokauteen, joka kesti vuodesta 930 eli maan parlamentin, Allthingin, perustamisesta aina vuoteen 1264, jolloin maa joutui Norjan alaisuuteen. Islannin maantieteellinen sijainti, maan harva asutus (esim. 1200-luvun puolivälissä n. 30 000 asukasta), kirkon heikko asema, luku- ja kirjoitustaidon yleisyys, islantilaisten vapaudenrakkaus ja Norjan poliittinen heikkous yhdessä johtivat siihen, että islannin kieli sai

rauhassa kehittyä kirjallisten perinteittensä viitoittamaan suuntaan. Kun pohjoismaisten kielten kehitys mannermaalla yhä enenevässä määrin oli kotimaisten ja ulkomaisten vaikutteiden vuorottelua - mikä vähitellen loitonsi näitä kieliä yhä enemmän pohjoismaisesta kantakielestä -, islannin kieli pysyi tälle uskollisena. Siten keskiajan latina, joka oli kirkon ja tieteen kieli, ja alasaksa, kaupan ja merenkulun kieli, eivät samalla lailla päässeet vaikuttamaan islantiin kuin muihin pohjoismaisiin kieliin. Islannin siirryttyä v. 1380 Norjan mukana Tanskalle Islannissa alkoi Tanskan yliherruuden kausi, jolloin varsinkin hallinnon kieli oli suurelta osin tanska. Kuitenkin islannin kieli säilyi edelleen kansan kielenä eikä saanut kovinkaan paljon vaikutteita tanskan kielestä. Kaupan vapauduttua 1800-Iuvun puolivälissä alkoi vähitellen herätä islantilainen kansallinen ajattelu, joka 1918 johti Islannin itsenäistymiseen (joulukuun 1. päivänä). Maa pysyi kuitenkin edelleen personaaliunionissa Tanskan kanssa. Toisen maailmansodan aikana, kesäkuun 17. päi änä 1944, Islanti julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Kansallisen heräämisen aikoihin alettiin tietoisesti ohjailla islannin kieltä siten, että pyrittiin välttämään vierasta vaikutusta. Uusia käsitteitä ja sanoja muodostettiin muokkaamalla muinaisislantilaista ainesta ja sanoille annettiin uusia merkityksiä. Tänäänkin voidaan sanoa, että islannin kieli on hyvin puristista, mikä kyllä monesti johtuu siitä, että kieleen ei äänteellisesti tai taivutukseltaan sovi ilman muuta sellainen sana, jonka ehkä tapaa lainasanana muissa pohjoismaisissa kielissä. Islannin kielessä on säilynyt monia kansallisia piirteitä, joilla on juurensa yhteispohjoismaisessa kantakielessä, kun taas muualla Pohjoismaissa kehitys on mennyt ylikansalliseen suuntaan. Tästä kuvaavana esimerkkinä on, että islantilainen koululainen tänään voi ymmärtää tekstiä lähes tuhannen vuoden takaa. Hän ymmärtää lukemaansa lähes yhtä hyvin kuin päivän sanomalehden tekstiä. Tietysti hän kohtaa ilmaisuja, joita hän ei enää nykykielestä tapaa, tai sitten hän saattaa ymmärtää väärin joitakin yksittäisiä sanoja, mutta pystyy muutoin 9

10 hyvin selviämään muinaisislannista. Muissa Pohjoismaissa ei edes pari sataa vuotta vanhasta tekstistä selviä kuin erityiskoulutusta saanut. Islantilaiset ja kirjallisuus Maan oma muinaiskirjallisuus on kautta aikojen ollut islantilaisten suosiossa, ja on osaltaan vaikuttanut siihen, että islannin kieli on säilynyt muodoltaan hyvin samanlaisena kautta aikojen. Nykyislantia äännetään eri tavoin kuin muinaisislantia. Sanavarasto on karttunut, ja sanojen merkityksissä on siirtymiä, mutta muoto- ja lauseoppi ovat likipitäen samat kuin yhteispohjoismaisena aikana. Ilman muinaiskirjallisuutta ei islannin kieli olisi pystynyt säilyttämään asemaansa. Millaista sitten on ollut se kirjallisuus, joka tähän saavutukseen on yltänyt? Moni mainitsee tässä yhteydessä islantilaiset saagat - aivan oikein, mutta on myös paljon muuta, esim. eddarunot. Ne kertovat myyttisistä jumalolennoista, ylistävät tarumaisia sankareita tai neuvovat jokapäiväisen elämän eri tilanteissa. Osa näistä 1200-luvun runoista kiehtoo vieläkin lukijaa, ei vain Islannissa, vaan monien käännösten ansiosta laajemmaltikin. Nimensä runot ovat saaneet Snorri Sturlusonin vuoden 1220 vaiheilla laatimasta suorasanaisesta runousopista, Eddasta, jossa on eräitä eddarunojen sisältöön liittyviä kohtia. Mitään suoranaista yhteyttä runo-eddan ja Snorrin Eddan välillä ei kuitenkaan ole; saman nimen käyttö perustuu 1600-luvun oppineitten väärinkäsitykseen. He käsittivät teosten suhteen läheiseksi. Snorrin Edda on suorasanainen oppikirjanomainen esitys muinaisen viikinkiajan myyttisistä uskomuksista varustettuna runsain runositaatein. Nämä runot eivät ole eddarunoja, vaan niistä sisällöltään ja muodoltaan eroavia skaldirunoja. Jumaltaruston tuntemusta tarvitaan skaldirunojen tulkinnassa, sillä niissä käytetään paljon

kuvasanontoja, kenningejä. Niinpä esimerkiksi fangvina }K)rs 'Torin sylissään pitämä ystävätär' selittyy vain, kun tunnetaan kertomus Tor-jumalasta ja siitä, miten tämä yritti sylipainia kissan kanssa. Tor ei tässä onnistunut, sillä kissa vain koukisti selkäänsä hänen sitä nostaessaan. Se ei ollutkaan mikään tavallinen kotikissa, vaan itse vanhuus kissan hahmossa - eikä toki kukaan voi vanhuutta voittaa. Skaldirunoja tapaa islantilaisissa saagoissa, missä niitä käytetään suorasanaista tekstiä selventämässä vähän samaan tapaan kuin alaviitteitä tieteellisessä tutkielmassa. Saagat ovat etäänlaista henkilöhistoriaa, kertomuksia joidenkin sukujen vaiheista Islannin asutuksen alkuaikoina, noin sadan vuoden ajalta, alkaen vuoden 930 tienoilta. Ne ovat mahtavia kronikoita, jotka kiertyvät keskushenkilönsä ympäri ja luovat hänestä kuvan, joka inhimillisyydessään koskettaa vielä nykyistäkin lukijaa. Saagoista suurimpia on kertomus Njallista ja hänen pojistaan, Njals saga, sekä yhtä maineikas Egils saga. Saagat ovat syntyneet 1250-luvun jälkeen, jolloin Snorri Sturlusonin historiallinen esitys Heimskringla (Maan piiri) oli yhdessä aikaisempien kronikoiden kanssa luonut maaperän otolliseksi taideproosan syntymiselle. Islantilainen muinaiskirjallisuus on pohjoismaalaisittain katsoen harvinaisen rikas, kuuluuhan siihen edellä mainitun lisäksi lakikirjoja, muista kielistä käännettyjä seikkailuromaaneja sekä uskonnollista legenda- ja hartauskirjallisuutta. Merkittävää- ei kuitenkaan ole. että Islannin muinaiskirjallisuus on rikas ja osin ainutlaatuinen, vaan että sitä luetaan yhtä suurella mielenkiinnolla ja yhtä vaivattomasti tänään kuin silloin kun sitä kirjoitettiin. Islannin varhaiskirjallisuuden kulta-aikaa seurasi 1400-luvulla selvä laskukausi. Silloin maan henkinen elämä oli lamassa. Vasta uskonpuhdistus ja varsinkin Raamatun käännös 1584 elvytti kirjallisuutta. Nyt ryhdyttiin uudella tavalla käsittelemään uskonnollisia aiheita; erityisen rakkaiksi ovat tulleet Hallgrimur Peturssonin Kärsimysvirret 1600-luvun keskivaiheilta. Niiden tunteminen ja jopa ulkoa osaaminen on vielä nykyäänkin monen islantilaisen henkistä pääomaa. Myös maalli- 11

12 nen runous uudistui tänä kautena, syntyi runomuoto rimur, riima, joka käsitteli romanttisella tavalla saagaaiheita. Riimoista tuli hyvin suosittuja, vanhoja riimoja tunnetaan yhä hyvin, ja uusiakin sepitetään. Näitä runoja esitetään sanoja venyttävästi laulaen nuotilla, joka ehkä toisinaan tuo mieleen vanhan kirkkolaulannan. 1700-luvulla perustettiin tieteellisiä seuroja ja pyrittiin solmimaan suhteita mannereurooppalaiseen kirjallisuuteen. Käännöstoiminta vilkastui ja moni merkittävä teos sai islantilaisen kieliasun. Nyt piti pystyä islannin kielellä ilmaisemaan aivan uusia ajatuksia ja käsitteitä, joten sanasto ja kielen ilmaisurekisteri laajenivat valtavasti. Luotiin edellytyksiä omalle kansalliselle kirjallisuudelle. Suunnilleen samoihin aikoihin kun Runeberg sai aikaan kansallisen heräämisen Suomessa, Islannissa vaikutti luonnonlyyrikko ja isänmaallinen runoilija Jonas Hallgrimsson, josta oli tuleva Islannin kansallisrunoilija. Hän pystyi runoiliaan valamaan kansaansa uskon valoisammasta tulevaisuudesta. Jonaksen runoista moni elää jopa kansanlaulujen tapaisina suosittuina lauluina ja on innoittanut jälkipolven runoilijoita. Niinpä Matthias Jochumsson kirjoitti Islannin asutuksen 1000-vuotisjuhlallisuuksia varten 1874 runon 6 Guo vors lands, Oi sa Luoja meidän maamme, josta myöhemmin tuli Islannin kansallislaulu. Kirjailija on yhdistänyt herkän uskonnollisen tunteen ja romanttisen luonnonrakkauden tavalla, joka pian teki laulusta suositun. Niinpä se vuosisatamme alussa syrjäytti vanhan Eldgamla f safoldin (Ikivanha Islanti), jota muutoin laulettiin God save the Kingin sävelmällä. Nykyajan monista huomattavista islantilaisista kirjailijoista on ehkä suurinta kansainvälistä kuuluisuutta saavuttanut Halldor Laxness, Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja v. 1955. Hän on taitavasti yhdistänyt perinteisen saagatyylin moderniin romaanitaiteeseen sekä kokeillut uusia tyylilajeja. Laxness on myös huomattava lyyrikko. Hänen runoistaan moni on saavuttanut yhtä suuren suosion kuin Jonas Hallgrimssonin runot, joiden kanssa näillä onkin tiettyjä yhtymäkohtia. Kirjailijan laajaan tuotantoon kuuluu myös näytelmiä, joilla hän on

13 uudistanut islantilaista dramatiikkaa säilyttäen kuitenkin paljon sen toista sataa vuotta vanhasta perinteestä. Islantilaiset ja kirjat Kirjat ovat aina merkinneet paljon islantilaisille. Keskiajan käsikirjoituksia on säilynyt enemmän Islannissa kuin missään muualla Pohjoismaissa. Lukutaito on ollut varsin yleistä, ja kirjoitustaitakin oli Islannissa muinoin yleisempää kuin muualla. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että maahan muuttaneet uudisasukkaat tulivat monesti vanhan kotimaansa valistuneista ja johtavista piireistä. Käsikirjoituksista monet olivat todella kauniita. huolellisesti kirjoitettuja ja usein värikkäästi kuvitettuja, varsinaisia kirjaston helmiä. Luostarikirjastoissa ja mahtimiesten yksityiskokoelmissa saattoi olla satoja käsikirjoitusniteitä. Katolisen kirkon asema Islannissa oli toinen kuin mannermaalla, se oli osa yhteiskuntaa, ei siitä eristäytynyt. Monen käsikirjoituksen takana on kirkollisen koulutuksen saanut tekijä. Näitä käsikirjoituksia on säilynyt meidän päiviimme, osaksi koska 1700-luvulla keskiaikaisia käsikirjoituksia alettiin järjestelmällisesti kerätä. Islantilainen Årni Magnusson keräsi Islannista ja osin Norjasta tuhatmäärin tekstejä Kööpenhaminan yliopistoon. Kaupungin palossa 1728 vain osa kokoelmasta onnistuttiin pelastamaan. Nykyisellään kokoelmaan kuuluu pitkälle kolmatta tuhatta käsikirjoitusta, osa tästä on tanskalaista ja norjalaista, pääosa kuitenkin islantilaista. Vanhimmat tiedot Islannin kirjanpainannasta ovat vuodelta 1539, piis-pa Jån Arasonin kirjapainosta, Hålarista. Katolisen piispan valvomassa kirjapainossa ei tietenkään voitu painaa Uuden testamentin islanninnosta, siksi se ilmestyikin Roskildessa 1540. Tällä käännöksenä ei ole kielen kehityksen kannalta samaa ratkaisevaa merkitystä kuin ruotsinnoksella ja tanskannoksella, sillä islantia oli kirjoitettu vuosisatojen ajan sitä ennen, ja

14 kieli oli pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Uskonpuhdistuksen jälkeen, v. 1550, kirjanpainaota Islannissa yleistyi, ja kirjapainoja perustettiin useampia. Kirjat alkoivat olla yhä yleisempiä kodeissa- tänäänkin islantilaiset arvostavat kirjoja erityisen paljon. Tämä näkyy kotikirjastojen hyvistä kokoelmista, kirjakauppojen paljoudesta, kirjojen julkaisu- ja myyntiluvuista sekä kirjastojen lainatilastoista. Kirja on Islannissa paitsi luettavaksi tarkoitettu hyödyke, myös kirjahyllyn koristus ja kodin ylpeyden aihe, ei siis mikään kertakäyttöinen kulutushyödyke. Kielen ja kirjallisuuden välillä vallitsee selvä vuorovaikutus. Kirjallisuus heijastaa kielen kehitystä, mutta samalla myös ohjaa sitä. Islannin kielessä tämä näkyy erityisen selvästi, onhan Islannissa kirjallinen perinne yli tuhatvuotinen, ja mikä tärkeintä: kehitys on jatkunut keskeytyksittä. Tämä vankka perinne on luonut islannin kielelle kasvuolosuhteet, jotka ovat muovanneet siitä perinteisiin nojaavan, nykyajan tarpeisiin soveltuvan länsimaisen kulttuurikielen.

15 Islannin kieli lähikuvassa Ääntämys Paino on pääsääntöisesti sanan ensi tavulla - näin myös lainasanoissa, vaikka paino alkuperäiskielessä olisikin muulla tavulla, esim. tomat tomaatti. Painomerkiltä näyttävä aksenttirrterkki ei kuitenkaan osoita painoa. Tästä lähemmin seuraavassa. Vokaalien pituus ilmaistaan suomen kielessä kirjoittamalla vokaali joko yhdellä tai kahdella merkillä, esim. tuli ja tuuli. Islannin kielessä on sääntönä, että painotetun, käytännössä siis ensimmäisen tavun tulee olla pitkä. Tavu on pitkä, kun siinä on joko pitkä vokaali tai diftongi tai vaihtoehtoisesti joko pitkä konsonantti tai konsonanttiyhtymä. Vokaalin merkinnässä ei islannissa ole eroa lyhyen ja pitkän vokaal in välillä. Näin esim. sanassa tala (puhua) edellinen a on pitkä, jälkimmäinen

16 lyhyt. Järjestelmä on siis sama, jonka tapaamme esim. ruotsin kielessä. Sellaisia vokaaleja, joissa ei ole aksenttimerkkejä, on islannin kielessä 7 (a,e.i.o.u,y,ö). Suomen kielessä on samat vokaalit ynnä ä. Islannin kielessä näiden vokaalien äänneasu vastaa pääosin suomen kielessä käytössä olevien vokaalien äänneasua. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin u ja y, jotka ääntyvät seuraavasti: u ääntyy ruotsalaisittain u:n ja y:n välimailla ja y ääntyy i:ksi. Taulukko sekä lyhyistä että pitkistä vokaaleista a salt suola haf meri e selja myydä pera sähkölamppu hitta tavata kisa kissa o torf turve sonur poika u munnur suu sumar kesä (vrt. edellä) y fyrsti ensimmäinen ryk pöly (vrt. edellä) ö vökvi neste rök todiste Edellä luetellut vokaalit - paitsi ö - esiintyvät myös aksenttimerkillä varustettuina. Kuten jo todettiin, aksenttimerkki ei ole islannin kielessä osoittamassa painoa. Mitään tarvetta painon osoittamiseen ei ole, koska se säännön mukaan on ensimmäisellä tavulla. Aksenttimerkki ilmaisee vain eri ääntämystä kuin merkkiä vailla oleva vokaali. Taulukko aksenttimerkillä varustettujen vokaalien ääntämyksestä sekä re:n ääntäminen. a mäl kieli ääntyy: au e eg minä je lif elämä terävänä i :nä 0 pc)stur posti ou u nu nyt u kuten suomessa y lysi rasva kuten i yllä ale luea kukkula ai Suomen kielessä on runsaasti diftongeja, kaksoisäänteitä, islannissa olemme jo todenneet olevan au, ou ja ai. Myös kirjoitusmerkkinä saattaa esiintyä diftongi, nimittäin au, ei ja ey.

17 Taulukko diftongimerkkien ääntämisestä: au auga silmä ääntyy: öy ei eiga omistaa ei ey eyra korva e1 l Vokaalien ääntämys muuttuu kuvatusta tiettyjen olosuhteitten vallitessa. Tässä mainittakoon vain ng:n ja nk:n edellä tapahtuvat muutokset, jolloin ilman aksenttimerkkiä olevat vokaalit ääntyvät ikäänkuin niissä olisikin aksenttimerkki, poikkeuksena kuitenkin e ja ö (ks.. Taulukko vokaaleista ng:n ja nk:n edellä a langur e lengi fingur 0 ei esiinny u uagur y lyng ö stöng pitkä kauan sormi nuori kanerva tanko ääntyy: au ei terävänä i:nä sama u kuin suomessa terävänä i:nä öi Konsonantit ääntyvät islannin kielessä jotakuinkin samoin kuin suomen kielessä. Näin voidaan sanoa, mikäli tyydytään luonnehtimaan islannin kielen ääntämystä varsin ylimalkaisesti, kuten tässä. Siltä osin kuin suuria eroja mainittujen kielten välillä eri konsonanttien ääntämyksessä on, niitä käsitellään seuraavassa: g ääntyy j:ksi vokaalioja i:n välillä, esim. allt i lagi kaikki hyvin, magi vatsa. g ääntyy kuuluvasti g:nä äänneyhtymässä ng, esim. &Jing käräjät, langur pitkä. f ääntyy useimmiten v:ksi, paitsi l:n ja n:n edellä, jolloin se muistuttaa p:tä, esim. ao voima, nam nimi. a ääntyy dh:ksi ja lj th:ksi. II äännetään ddl (paitsi s:n edellä), esim. (jall tunturi. nn ääntyy ddn aksentilla merkityn vokaalin tai diftongin jälkeen, esim. finn hieno. rl ja m ääntyvät ddl ja ddn, esim. karl mies ja barn lapsi. 2 hlanua kaikilk

18 p aantyy f:ksi s:n ja t:n edellä, esim. skips laivan ja skiptajakaa. Suomen ja islannin kielen äänneasut poikkeavat toisistaan mm. siinä, että suomessa konsonanttiyhtymiä käytetään pääasiassa sanansisäisesti, kun taas islannin kielessä niitä tapaa myös muissa yhteyksissä. Islannin kielessä ei myöskään tapaa konsonanttia pitkän konsonantin edellä, kuten suomen sanassa palkka, ei myöskään tiettyjä konsonantteja r:n jälkeen, kuten suomen sanoissa perhe, marja, kärpänen, karski, korva, ei myöskään tiettyjä konsonantteja h:n jälkeen, kuten suomen sanoissa sähkö, ryhmä, yhteys, eikä myöskään tk:ta, kuten suomen sanassa tutkinto. Sananaikuisena suomessa ja islannissa esiintyvät samat lyhyet konsonantit - paitsi islannin 3. Kaksoiskonsonantteja ei suomessa yleensä esiinny tässä asemassa, sitävastoin kylläkin islannissa, esim. skoli koulu. Kolmen konsonantin yhtymä on vieras suomelle, mutta esiintyy islannissa etenkin yhteyksissä spr, str ja spl, esim. springja haljeta, straumur virta ja splunkunjt uutuuttaan hohtava. Sanan Joppuisena suomen kielessä esiintyy vain seitsemän konsonanttia (r,l,m,n,s,t ja h), kaksoiskonsonantteja vain komentosanassa mars, kolmea konsonanttia ei ollenkaan. Islannin kielessä on kuitenkin sananloppuinen konsonantti varsin tavallinen (poikkeuksena p) aina kolmen konsonantin yhtymään asti, esim. leikrit näytelmä, jör3 maa, IJyngd paino. uoto- ja lauseoppi Koska islanti kuuluu germaamsnn kieliin, sen muotoopissakin on näille kielille tyypillisiä piirteitä: substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun, ja niitä voidaan taivuttaa neljässä sijassa. Substantiivien määräinen ja epämääräinen muoto ilmaistaan joko erillisen artikkelin tai määräisen muodon ollessa kyseessä myös loppuartikkelin avul-

Ia muiden pohjoismaisten kielten tapaan. Kun lisäksi adjektiivit taipuvat substantiivien lailla suvussa, sijassa ja luvussa, määräisenä ja epämääräisenä, voidaan sanoa, että vasta-alkajalle muoto-oppi on hankala. Tällöin on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että islannin kielessä sijamuotoja on vain vähän suomeen verrattuna ja että sijamuotojen tehtävän saavat monesti hoitaa prepositiot. Suomen kielen astevaihtelu, esim. käsi - käden, saattaa tuottaa aloittelijalle vaikeuksia. Samaa voi sanoa islannin äänteenmukausilmiöstä. Tässä suhteessa islanti ei kylläkään eroa muista germaanisista kielistä. Siten esim. sanasta köttur (kissa) esiintyy muotoja kuten ketti (yks. datiivi) ja kattar (yks. genetiivi). Näissä tapauksissa kantavokaalina on p., joka u:n ja i:n vaikutuksesta on muuttunut ö:ksi ja e:ksi. Lukusanat yksi - neljä taipuvat suvussa, sijassa ja luvussa, muutoin järjestelmä on sama kuin ruotsin kielessä, esim. ättatiufimm (ruotsiksi åttiofem). Sama huomautus koskee myös verbejä, sillä ne voivat muodostaa menneen ajan aikamuodon joko päätteen avulla (ns. heikot verbit) tai ilman päätettä (ns. vahvat verbit). Mitään tämmöistä järjestelmää ei tunneta suomessa, mutta hyvinkin kaikissa germaanisissa kielissä. Muita suomen ja islannin välisiä eroja on, että aikamuotoja muodostettaessa islannissa käytetään aktiivissa hafa-verbiä, passiivissa vera-verbiä, suomessa yksinomaan ollaverbiä. Islannin kielen sanajärjestys ei ole niin vapaa kuin suomen. Pääsääntöisesti islanti käyttää suoraa sanajärjestystä (subjekti ennen predikaattia), mutta määreen aloittaessa lauseen sanajärjestys muuttuu käänteiseksi. Muoto- ja lauseoppi ovat islannin kielessä säilyneet käytännöllisesti katsoen muuttumattomina, mikä osaltaan selittää sen, miksi nykyajan islantilainen voi vaivatta lukea eri aikakausien tekstejä. Kirjoista saatettiin ottaa muuttamattomia painoksia vuosisatojen ajan - esim. yli 60 painosta Hallgrimur Peturssonin Kärsimysvirsistä 1600-luvun lopulta meidän päiviimme asti. 19

20 Sanavarasto Islannin kielen keskeistä sanastoa tarkasteltaessa havaitaan, että eniten käytettyjen nykykielen sanojen joukossa on vain pieni osa (alle 5 %) uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta. Tässä jälleen yksi selitys siihen, että nykyislannin lukija vaivatta saattaa lukea vanhimpiakin tekstejä. Lisäksi voi todeta, että selvästi havaittavia murre-eroja ei esiinny, kuten ei myöskään sosiaalisesti ylemmän ja alemman kielen välistä vastakohtaisuutta. Koska Islanti vuodesta 874 alkaen sai suurimman osan uudisasukkaistaan Norjasta, on selvää, että islannin kielessä on paljon norjan kielestä tullut ainesta, joka kuitenkin vuosisatojen aikana on kehittynyt Islannissa eri suuntaan kuin Norjassa. Sanasto on tietysti karttunut ja osin muuttunut, vanhoja sanoja ja merkityksiä on poistunut ja uusia on tullut tilalle. Islannista tapaa kreikan ja latinan kielistä tullutta ainesta kuten muistakin pohjoismaisista kielistä. Sellaisia sanoja ovat kir!qa kirkko, engill enkeli, skoli koulu tai alasaksasta tulleet riddari ritari ja rå6hus raatihuone. Uusia sanoja alettiin tietoisesti luoda - usein vanhoista kotimaisista aineksista - vasta viime vuosisadalla. Silloin syntyivät sellaiset sanat kuin farfugl muuttolintu, landhelgi aluevesi. Nykyajan käsitteistöön kuuluvat sellaiset ilmaukset kuin tölva tietokone, hanna muotoilla (teollisesti) ja geimfari astronautti. Vaikka islannin kieli varsin pitkälle onkin pystynyt luomaan lainasanojen tilalle islantilaisia käsitteitä, monen uudissanan rinnalla elää lainasana sitkeästi mukana, vrt. bill ja bi&eia (auto) sekä hotel ja gistihus (hotelli).

21 Islantia tiedotusvälineissä Vanhin päivittäin ilmestyvä sanomalehti on iltapäivälehti Visir (perustettu 1910). Se on Sj alfstreoisflokkurin (konservatiivi) kannattaja, samoin kuin maan suurin sanomalehti Morgunblaöiö (perustettu 19 13 ), jonka painos ylittää 40 000. Noin puolta pienempi on levikiltään Timinn, keskustapuolueen lehti. Muut kaksi sanomalehteä, vasemmistososial istinen jjj6öviljinn ja sosiaalidemokraattinen AljJyöublaöiö, jäävät kumpikin jonkin j JJLI --- verran alle 10 OOO:n. Näiden päivittäisten sanomalehtien lisäksi eri puolueet ja jotkut kaupalliset yritykset julkaisevat myös viikoittaisia sanomalehtiä. Reykjavikissa näitä ilmestyy kolme. Samaten siellä julkaistaan kerran viikossa ilmestyvää Vikan-lehteä, jossa aj ankohtaisten artikkeleiden lisäksi on myös paljon värikkäitä kuvia. Islannin radio on vuodesta 1930 lähettänyt islanninkielistä ohjelmaa. Radiolupia on yksi noin kolmea asukasta kohti. Ohjelmaa lähetetään noin 17 tuntia vuorokaudessa. Islantilaista televisio-ohjelmaa voi seurata noin neljä tuntia illassa kuutena päivänä viikossa (torstaisin ei ole lähetystä), televisiolupia on yksi noin nelj ää asukasta kohti. Ensimmäiset TV -lähetykset alkoivat 1966. Sekä radiossa että televisiossa on mainoksia,

2.2 mutta ne ovat tavallaan oma ohjelmansa, sillä ne on sijoitettu joko ennen varsinaista ohjelmaa tai sen jälkeen. Television ohjelmisto koostuu pääosin englanninkielisistä maista hankitusta materiaalista. Islantilaisen ohjelmiston osuus on noin kolmannes kaikista lähetyksistä.

23 Islantilaisia lehtileikkeitä,,,.., BARIZT A 3. TIMA VID ELD 1 GOMLU HUSI Rctt fvrir kl. 5 i gaor kom upp ldur ; gömlu timburhlisi i HlesugrM er Klöpp heitir. Er l>a gamall timburhus. forskall ar>. ein hre og portbyggt ris. Ekki var jlarna slys å f<ilki. llu si/1 er st<'>rskem mt eftir. l>etta hus hefur lengi sta iö til ab rifa Sl<ikkviliöi/1 var a/1 koma fra öbru litkalli. a Nyb) lavegi :111. er tilkynning kom um eldinn i Klöpp. A Nyb) lavegi var eldur i kyndiklefa sem var fljott slökkt ur. Er a K löpp var komib var eldur i kyndiklefa og haf i lrest sig i timburjlil sem eru murhu ub beggja vegna. Var mjög erfitt a komast a ( idin um. Vi a var a brjola jlil og allt jårn varö ab rifa af jlaki til a ni a niburlögum eldsins. T<ik slökkvistarfib å jlri ju kiukku stund. lnnbu allt var bori i1r husonu og skemmdist ekkert af jld af völdum elds. ASt. -- Lj<lsmynd DH. llj B1 VANHASSA TALOSSA TAISTEL TDN KOLMATTA TUNTIA TULTA VASTAAN Eilen juuri ennen klo 5 :tä syttyi tulipalo vanhassa Klöpp-nimisessä puutalossa Blesugrofissa. Talo on vanha puutalo, rapattu, yksikerroksinen. ja siinä on myöhemmin rakennettu yläkerros. Kukaan ei vahingoittunut,

24 mutta talo kärsi palossa suuria vaurioita. Se on jo kauan ollut tarkoitus purkaa. Palokunta oli tulossa toisesta hälytyksestä Nybylavegur 38:sta, kun ilmoitettiin tulen päässeen irti Klöppissä. Nybylavegurissa oli pannuhuoneessa syttynyt tulipalo, joka nopeasti saatiin sammutetuksi. Palokunnan saapuessa Klöppiin pannuhuoneessa paloi, ja tuli oli pesiytynyt puiseen välikattoon, jonka molemmilla puolilla on rappaus. Oli hyvin hankalaa päästä tuleen käsiksi. Suurelta alalta oli pakko repiä välikattoa ja poistaa kattopeltiä palopesäkkeisiin pääsemiseksi. Sammutustyö kesti kolmatta tuntia. Talosta kannettiin ulos kaikki irtain, joten se ei vahingoittunut palossa., UNG STULKA HLAUT MIKIL BRUNASÅR Tuttugu og eins års gömul stulka liggur nu å gjörgzzludeil d Landspltalans mikil'l brennd eftir slys er varl'l 1 Hveragerl'li å sunnudagsmorgun. Tvzr stulkur voru llar saman r herbergi, önnur gestkomandi. Vaknal'li gesturinn um kl. 7.50 vil'l llal'l al'l vinkona hennar, sem var husrål'landi å stal'lnum, var al'l berjast vil'l eld 1 rumfötum og fötum slnum. Tclkst lleim sameiginleg.a al'l slökkva eldinn og kana å al'lstol'l. Slysil'l åtti s r stal'l al'l Reykjamörk 15. S llkan hlaut mikil brunasår annars og llril'lja stigs. Lll'lan hennar var eftir atvikum 1 morgun. ASt. NUORI TYTIÖ SAI VAKAVIA PALOVAMMOJA Sunnuntaiaamuna Hverageröissa tapahtuneessa onnettomuudessa vaikeita vammoja saanut kaksikymmentäyksivuotias tyttö on hoidettavana Landsspital in teho-osastolla. Kaksi tyttöä oli samassa huoneessa, toinen vieraan a. Vieras heräsi noin klo 7.50 siihen, että hänen ystävättärensä, joka asui talossa, kamppaili vuodevaatteissaan ja vaatteissaan riehuvaa tulta vastaan. Tyttöjen onnistui yhdessä sammuttaa tuli ja kutsua apua. Onnettomuus sattui Reykjamörk IS :ssä. Tyttö sai toisen ja kolmannen asteen palovammoja. Hänen vointinsa oli tänä aamuna olosuhteisiin nähden hyvä.

25.. Ertu aö lauta pab sem pli lest. eöa ertu abbölva ihljöoi?" LALLI JA LiNA Puhutko lukiessasi ääneen vai kiroiletko hiljaa? Tilraun til flotta eftir ölvunarakstur l>rir menn voru teknir fyri r ölvun vib akstur å götum Reykjavikur i nött. Atti lögreglan i nokkrum brösum vil\ einn peirra, og mun hann hafa gert tilraun til ab komast undan laganna vörbum. Ek ki varö honum kåpan tir pvi kla>binu. ASt. RATIIJUOPPO YRITTI PAKOON Kolme miestä pidätettiin viime yönä rattijuoppoudesta heidän aj aessaan Reykjavikin katuja. Yksi miehistä tuotti poliisille jonkin verran vaikeuksia, sillä tietämän mukaan tämä yritti esivaltaa karkuun. Siinä hän kuitenkin epäonnistui. Subvest an stinningskaldi el'la a llhv asst. Da litil stild el'la rigning öl'lru hverju i dag, en allhvöss vestanatt og slydduel i n6tt. Hitinn i dag verl'lur 5-6 stig, en 1-3 stig i n6tt. l>6 mun sennile ga fry sta norl\anlands. SÄÄ N avakkaa tai kovaa lounaistuulta. Ajoittaista tihkusadetta tai sadetta päivällä. mutta kovaa lännenpuoleista tuulta ja räntää yöllä. Päivälämpötila 5-6 astetta. yöllä 1-3 astetta. Mahdollisesti pakkasta Pohjois-Islannissa.

26 Spurning dagsins olen jossakin huvittelemassa. Aina sitä joka päivä on jotakin kivaa. Ft'rllu oft lit all skt'm m ta per? PÄIVÄN KYSYMYS Kävtkö usein huvittelema.'isa? Karl Oskar Hjaltason: - Hvaö. eg fer svona tvisvar i \'iku. Annars er eg rcglulegur gcstur a veitingahusunum um pe sar mundir - eg augl} si sigarettutegund. ma bjöoa per? \'igrus Gullmundsson: - g fer um hverj a helgi - en på ekki nema einu sinni yfir helgina, aöallega å föstudagskvöldum. Karl Öskar Hjaltason:- Mitä vielä, noin pari kertaa viikossa. Olen muutoin nykyisin ravintoloiden kanta-asiakas - mainostan tiettyä savukemerkkiä - saanko tarjota sinulle? VigfUs Guömundsson: - Käyn joka viikonloppu - kuitenkin vain kerran viikonlopun aikana, tavallisesti perjantai-iltaisin. Agtista Hreinsdottir, skrifstoru Paö er alltaf citthvaö sttilka: -- aö gcrast og maöur er sifellt aö skemmta ser. Hver dagur hefur alltaf upp a eitthvaö skcmmtilegt aö b iööa. Ågilsta Hreinsdottir, toimistovirkailija:- Koko aj an on meno päällä ja Hrarnh ildur l>orarinsdottir. hlisnhit)ir:- :'-iei. eg ft:-r ekki oft- ja. svona prisvar a ari. pa aoallega a Sögu. Eg hef s\ o gaman af ab dansa. Hrafnhildur t>orarinsdottir, perheenäiti: - En käy useinkaan - niin, ehkä noin kolme kertaa vuodessa, silloin tavallisesti Sagassa. Minusta on niin kivaa tanssia.

27 Dvravinir. yrahald 2 ' og 3 månalla kettlingar fåst gefins. LTppl. i slma 52372. Hvrtur köttur mell bnina depla og bröndott skott tapallist frå Skipasundi. Vinsam lega t hringib 1 sima 81446. LEMMIKKIELÄIMIÄ Eläintenystävät 2 ja 3 kuukauden ikäisiä kissanpentuj a annetaan ilmaiseksi. Tied. puh. 52372. Valkoinen kissa, jolla ruskeat läikät ja raidallinen häntä, katosi Skipasundissa. Soittakaa ystävällisesti puh. 81446. Jafntefli Liverpool å heimavelli Liverpool og Arsenal geröu jafntt>rti i ga>rkvöldi i 1. dt>ildinni ensku- 2-2. eal skoraöi ba>öi mörk Liverpool og ba>öi lir vilaspyrnu. Bali skoraöi annaö mark :\rsenal -lir dti og skömmu fyrir leikslok jafnalli Brian Kidd f) rir :\rsena l. - Eitth\'aö \'iröist LiHrpool vera aö la>kka flugiö- ta palli å laugardaginn fyrir Nor\\'kh ht'ima 1-:1. LIVERPOOL PELASI TASAN KOTIKENTÄLLÄÄN Liverpool ja Arsenal pelasivat tasapelin Englannin liigan ottelussa eilisiltana- 2-2. Neal teki Liverpoolin molemmat maalit rangaistuspotkuista. Bali ampui Arsenalin toisen maalin rangaistuspotkusta, ja Arsenalin Brian Kidd tasoitti vähän ennen pelin päättymistä. - Liverpool näyttää hiukan kangistuneen - se hävisi lauantaina kotiottelussa Norwichille l-3.

28 Til sölu 51'111 n tt Kodak \'asam\'nda\'l'l mcll flassi. skiöaskor nr. :i!l. skautar nr. 40 og skjaldbiikuungi nwll skjaldhökul'yju. l'ppl. i sima 14691\ milli 5 og Ii. l>voum, hrt"insum og bönum bi1inn. Panti() tima strax i dag. Bonstö()in Klöpp v /Skillagötu. Simi 20370. MYYTÄVÄNÄ Myytävänä uuden veroinen Kodaktaskukamera sekä salamavalo, hiihtokengät n:o 39, luistimet n:o 40 ja kilpikonnanpoikanen pesineen. Tiedust. puh. 14698 5:nja 6:n välillä. AUTONHUOLTOA Pesemme, puhdistamme ja vahaamme autonne. Tilatkaa aika jo tänään. Vahausasema Klöpp Skulagatan varrella. Puhelin 203 70. ASUNTOA HALUTAAN Oska dti t\'l'ggja lll'rbergja ibull. Reglusemi og göllri umgengni hl'ilill. E i n h \' l' r f y r i r f r a m g r e i b s 1 a. l'pplysingar i sima :l!\577. IIHIÖ oskast Sl'lll na st mibba num. t:ppl. sima 2:3 55 l'ftir kl. 12. Haluan vuokrata kahden huoneen huoneiston. Säännölliset tavat ja siisteys taataan. Ennakkoa voidaan maksaa. Tiedustelut puhelin 38577. Huoneisto halutaan mahdollisimman läheltä keskustaa. Tied. puh. 23255 klo 12:njälkeen.,_. DIPREIDA EIGEftDUR! -.\lhugill nli bilinn fyrir \'t'lurinn Framkva-mum vt'la-. hjlila og ljcisaslilfingar asaml lilheyrandi villgerllum. :\:j og fullkomin slillila-ki. V elastilling sf. Stilli- og vl'lavt rkslaolli.-\ullbrekku 51. K.. imi tll O..\llur o. Engilbt rlsson h.f. AUTONOMISTAJAT! Huoltakaa nyt autonne talvea varten. Suoritamme moottorin, renkaiden ja valojen asennuksia sekä niihin liittyvää korjausta. Uudet ja täydelliset huoltolaitteet..i 1.1 \

29 ll'tvarpsvirk.ia MEJSTARI Er sjonvarpiö gt>rum \ill flestar leg. 150(, afslatlur til öryrkja og aldraö ra. Dag- kvöld- helgarl!jonusta. Simi 2H!ll:; Sjonvarpsl!jonustan. KOJEHUOLTOA Onko televisionne rikki? Korjaamme lähes kaikkia merkkejä. 15 %:n alennus vammaisille ja vanhuksille. Päivä-, ilta- ja pyhäpäivystys. Puhelin 288 15 TELEVISIOKORJAAJAMESTARI UTSKRIFA 90 STUDENTA FYRIR JOLIN l a, ar 0\' '(l.lletz_ thmr:-;.<öjon ; :'1.1Pnnta kolanum i Hamrahlll\ Pftir hadt tl i ji!:pr fo:n.,:rn 0\'rs\ <'1.,:öturn. kkt>rt atmgi. h.ara lifl t s: mkoma i samkomusal skolan. s mjt!ur Olot gamansa ma r ra-our Studt>nl prof far.1 fram,.,,.. skolnnn i d ' mhrr n lildrto:il f.:l um lll studentsprofi Jt'lla Jof peua.'lr11'1 op; cftir aramotin nnkkr1r tujo!lf.. 0\dunjla studpnlst fnrn. em sttjast nu al'l profhorl'll. afh('ntu l'lll tultujlu kcnnaraprik. la-n f('flrum sinum til mmnmjo!ar um l(ööa m mt-ndur A 111 ynd.nm t r J(ln Hotlvarsson. islt n l.kuk\ nn armn vmsrh. atl takaa 11\\HI kka fynr ill kcnn; r,1pnk Jon t r t'lllll n ou:1 m; nn<l!'1'111 lara mch n k!orst'mh.jtlll i r,1r fi1\lum (;uhmun1l1r :\rnlau o ; 1 k..:n ' ;; ' rk ;:. :: tlllt,. ; t'nl "kald''-ruk:-omn _.IIH' Päättiijäiset eilen Hamrahliöissa: 90 YLIOPPILASTA JOULUKSI Harvinaiset koulun päättäjäiset pidettiin eilen iltapäivällä Hamrahlioin lukiossa. Kaduilla ei meluttu eikä käytet-

30 ty alkoholia, vain vilkasta yhdessäoloa koulun juhlasalissa, laulettiin ja pidettiin hauskoja puheita. Koulussa pidetään ylioppilaskirjoitukset joulukuussa, ja ylioppilastutkinnon saanee tänä vuonna joululahjaksi noin 90 oppilasta ja vuodenvaihteen jälkeen muutama kymmenen ))vanhusta)). Ylioppilaskokelaat, jotka nyt joutuvat kirjoituksiin, luovuttivat parikymmentä karttakeppiä opettajilleen muistoksi hyvistä oppilaista. Kuvassa Jon Böövarsson, suosittu islannin kielen opettaja, ottaa vastaan karttakeppinsä ja kiittää siitä. JÖn on yksi niistä kolmesta, jotka hoitavat rehtorin tehtäviä Guömundur Arnlaugssonin ollessa estynyt. Jon kuuluu nk. troikkaan. Jonin keppiin oli kirjoitettu: "Ei ole aina runoilijoihin uskomista".

Islantilaista kirjallisuutta Suomessa (Islantilaisittain etunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä) 31 Romaanit Guomundur Kamban, Skalholtin neitsyt 1-/J. Historiallinen romaani 1600-luvun Islannista. Suom. A.V. Niilesmaa. Hämeenlinna 1937. Guomundur Thorsteinsson, Dimmalimm. Islantilainen satu. Helsinki 1950. Dimmalimm. En isländsk saga. Helsingfors 1950. Gunnar Gunnarsson, Silmäpuoli vaeltaja. Islantilainen romaani. Tekijän luvalla suomentanut E(ino) M(ela). Helsinki 1914. Autuaita ovat yksinkertaiset. Romaani. Suom. Hilja W allden. Porvoo 1921. Valaveljet. Romaani Islannin asuttamisen aj oilta. Suom. Leo Sauva (Lauri Sainio). Helsinki 1925. Elämän ranta. Romaani Islannista. Suom. Hilja Wallden. Porvoo 1929. Borgin suvun tarina. Romaani. Suom. Juho Tervonen. Porvoo 1938. 2. painos. Porvoo 1960. Hyvä paimen. Kertomus. Tanskan kielestä suom. Albin Ahonen. Porvoo 194 1. 2. painos. Porvoo 1941.

32 Halldor Laxness, Salka Valka. Romaani. Ruotsin kielestä suom. Kristiina Kivivuori. Porvoo 1948. 2. painos. Porvoo 1955. Islannin kello. Romaani. Peter Hallbergin ruotsinnoksesta suom. Kristiina Kivivuori. Runot suom. Kirsi Kunnas. Porvoo 1949. 2. painos. Porvoo 1956. Läpi harmaan kiven. Romaan i. Anna Z. Ostermannin ruotsinnoksesta suom. Kristiina Kivivuori. Runot suom. Kirsi Kunnas. Porvoo 1951. 2. painos. Porvoo 1966. Maan valo. Suom. Kristiina Kivivuori. Porvoo 1953. Laulu sankareista. Suom. Irmeli Niemi. Porvoo 1955. Atomiasema. Suom. Irmeli Niemi. Porvoo 1955. Lapsuuden maisema. Suom. Helena Raulo. Porvoo 1960. Kivinen paratiisi. Paradisarheimt. Islannin kielestä suom. Kai A. Saanila. Porvoo 1961. Salka Valka. Islannin kielestä suom. Jyrki Mäntylä. Selityksiä. Porvoo 1966. 6. painos. 1976. Tunnustan maata. Tekijän tarkastamasta tanskannoksesta En digters opger suom. Toini Havu. Alkuteoksen nimi: Skaldatimi. Porvoo 1966. Jäätikön jumalat. Kristnihald undir jökli. Islannin kielestä suom. Jyrki Mäntylä. Porvoo 1970. 2. painos 197 1. Pitäjänkertomus. Innansveitarkronika. Islannin kielestä suom. Jyrki Mäntylä. Porvoo 1971. Laulu Luojan antimista. Islannin kielestä suom. Juha Peura. Porvoo 1974. Indrioi G. Thorseinsson, Numero 79 ajoon! Islantilainen al kuteos: 79 af stööinni! Islannin kielestä suom. Kai A. Saanila. Porvoo 1963. Kristmann Guomundsson, Morsiuspuku. Brudekjolen. Romaani Islannista. Norj an kielestä suom. Lauri Hirvensalo. Porvoo 1933. 2. painos. Porvoo 1938. Myrskyn mentyä. Livets morgen. Romaan i. Norj an kielestä suom. Anna Tal askivi. Porvoo 1934. Kaukainen ranta. Den blå kyst. Suom. Mika Waltari. Porvoo 1935. Maan lapset. Teoksesta Jordens barn suom. Mika Waltari. Porvoo 1937. 2. painos 1939.

33 Pyhä tunturi. Norj an kielestä suom. Anna Talaskivi. Porvoo 1938. Det heliga jjä/let. Det hellige jje/1. Tili svenska av Håkan Tollet. Helsingfors 1940. Vita nätter. Hvite netter. Tili svenska av Irma Schildt. Helsingfors 1942. Novellit Geir Kristjånsson, Niiltä joilla ei ole otetaan. (27 pohjoismaista kertojaa, toim. Lars Hamberg). Suom. Kai A. Saanila. Helsinki 1964. Ingmar Erlendur Sigurösson, Suutelehan minua. (27 pohjoismaista kertojaa, toim. Lars Hamberg). Suom. Kai A. Saanila. Helsinki 1964. Snorri Sturluson, Edda. Taruopillinen alkuosa. Gylfin harhanäky. lslantilaisesta tekstistä suomennos. Porvoo 1911. Saagakirj allisuus Kuningastarinoita. Norjan kielestä lyhentäen suom. Toivo Wallenius. Helsinki 1919. Lohilaaksolaisten saaga. Muinaisislannista suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki Mäntylä. Keuruu 1967. Snorri. Norjan kuningassaagat 1-3. Suom. J.A. Hollo. Runot suom. Aale Tynni. Porvoo 1960-61. Veriveljien saaga ja Viinimaan saaga. Muinaisislannista kääntänyt ja selityksin varustanut Jyrki Mäntylä. Helsinki 1971. 3 blantia kaikille

Jim ur Vör, Blåa natten över havet. Dikter i tolkning från isländskan av Maj-Lis Holmberg. Helsingfors 1976. Om glädje och oglädje av Maj-Lis Holmberg. Helsingfors 1973. Mellan jjäll och hav. Modern isländsk lyrik i svensk tolkning av Maj-Lis Holmberg. Helsingfors 1974. ja tunturin takaa kuulet - Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa valikoinut ja suomentanut Maj-Lis Holmberg. Espoo 1977. Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja. Toim. Anna-Maria Tallgren, Martti Haavia ja Kalle Sandelin. Helsinki 1930. (Sisältää suomennosnäytteitä seuraavilta: Hallgrimur Petursson, Bj arni Thorarensen, Jonas Hallgrimsson, Grimur Thomsen, Matthias Jochumsson, Gunnar Gunnarsson ja Halldor Laxness.) Muinaisrunous Eddalauselmia. Havamal. Suom. Eino Leino. Joululehti Sampo 1913. Ilmestynyt uudelleen teoksessa Kirjokeppi 1949. Egill Skallagrimsson, Sonatorrek. Suom. Aale Tynni. (Tuhat laulujen vuotta 195 7.) Velhon viisaus. Voluspa. Suom. Eino Leino. (Maailman kannel 1908.) Ilmestynyt uudelleen teoksessa Päivänkehrä 195 3. Tietokirjallisuus Sigurour Thorarinsson, Surtsey - merestä noussut saari. Porvoo 1969.

35 Suomen kirjallisuutta islanniksi Romaanit, novellit ja kertomukset Jansson, Tove, Pipuhattur galdrakarlsins. Trollkarlens hatt. Reykjavik 1968. Vetrarundur i Mumindal. Trollvinter. Reykjavik 1969. Örlagan6ttin. Farlig midsommar. Reykjavik 1970. Halastjarnan. Kometen kommer. Reykjavik 197 1. Joenpelto, Eeva, Meerin gengur a vatninu. Neito kulkee vetten päällä. Reykjavik 1962. Kianto, Ilmari, Rauoa strikio. Punainen viiva. Reykjavik 1951. Linna, Väinö, 6pekkti hermaourinn. Tuntematon sotilas. Reykjavik 197 1. Linnankoski, Johannes, Bl6mio bl6orauoa. Laulu tulipunaisesta kukasta. Reykj avik 1924. Mattsson, Gunnar, Prinsessan. Prinsessa. Reykjavik 1966. Meri, Veijo, Manillareipio. Manillaköysi. Reykjavik 1973. (Ensimmäinen suomen kielestä islanniksi käännetty teos.) Runeberg, Johan Ludvig, Sögur. Noveller. Reykjavik 1907.

36 Sillanpää, Frans Eemil, Silja. Nuorena nukkunut. Reykjavik 1935. Skapada!gur. Hurskas kurjuus. Reykjavik 1940. Sålna!tur. Ihmisiä suviyössä. Reykjavik 1944. Topelius, Zacharias, Sögur herla!knisins. Fältskärns berättelser. Reykjavik 1898-1909. 3. painos 1955-57. Waltari, Mika, Hver myrti jru Kro/1? Kuka murhasi rouva Skrofin? Reykjavik 1939. Katrin Mtinadottir. Kaarina Maununtytär. Reykjavik 1948. Drottningin ti dansleik keisarans. Tanssi yli hautojen. Reykjavik 1949. Egyptinn. Sinuhe, egyptiläinen. Reykjavik 1952. 2. painos 1953../Evintjramaöurinn. Mikael Karvajalka. Reykjavik 1956. Förusveinninn. Mikael Hakim. Reykjavik 1962. Runous Kalevala. Fyrri hluti. Reykjavik 1957. Kalevala. Sioari hluti. Reykjavik 1962. Runeberg, Johan Ludvig, Nadeschda. Nadeschda. Reykjavik 1898.

37 Islantilais-suomalainen sanasto Sanasto käsittää noin 1000 sanomalehtien otsikoissa tavallisimmin esiintyvää sanaa. Valikoimaan on kelpuutettu etenkin sellaisia sanoja, joiden merkitys ei ilman muuta selviä suomenkieliselle, vaikka hän käyttäisi esim. ruotsin kielen tietojaan hyväkseen. Sanaston tarkoituksena on perehdyttää lukija islannin kieleen ja tehdä hänelle mahdolliseksi islanninkielisten uutisten ymmärtäminen. Mikäli lehden otsikoista saa selvää, on ymmärtänyt jo paljon siitä, mitä varsinaisessa uutisessa kerrotaan. Näin pystymme vaikeuksitta ymmärtämään islantia silloin kun sitä kaikkein eniten haluamme: saatuamme käteemme päivän lehden. Sanasto on koottu vuoden 1975 lopulla ilmestyneiden sanomalehtien otsikoista. Ainoastaan oikeinkirjoitusta on muutettu, z:n tilalle on kirjoitettu s vall itsevan oikeinkirjoituksen mukaisesti. Islantilaisen aakkoston tapaan sanat on tässä sanastossa järjestetty siten, että aksenttimerkkiä vailla olevat vokaalit tulevat ennen aksentilla merkittyjä. A aa Til Sahara meo koran aa vopni Saharaan Koraani aseena Yfirlreknirinn gerour oo heioursborgara brejarins Ylilääkäri nimitetty kaupungin kunniaporvariksi Höfum flutt skrifstofu aa Armula II Olemme muuttaneet konttorimme (osoitteeseen) Armuli II Vikur sreti ur stj6rn aa eigin osk Luopuu johdosta omasta pyynnöstään aa mörgu leyti Sauma- og snioanåmskeiö aa mörgu leyti gagnlegt Ompelu- ja leikkuukurssi on monin tavoin hyödyllinen a()gera N auosynleg a3ger3 Tarpeellinen toimenpide aastaaa Breta ber fyrst af öllu a3stö3u unglinga i Reykjavik Ennen kaikkea on parannettava Reykjavikin nuorison oloja aastooarskolas\iori Deilur um stöou oostooarskolas\iora Riitaa apulaisrehtorin paikasta aastoouleysi Milljonatap vegna aastoouleysis til viogeroa

38 Korjaustoimenpiteiden puuttumisesta johtuva miljoonatappio af Fekk prju atkvaeoi af 42 Sai kolme ääntä 42:sta Besta målverkio af John F. Kennedy Paras maalaus John F. Kennedystä atla Trekifreri til ao auka viosyni og atla frooleiks Mahdollisuus perspektiivin laajentamiseen ja tiedon hankkimiseen anetta Verour rafmagnsskyldibanninu aflett? Helpotetaanko sähkön pakkosäästöä? atli AOi reknetabåta ryr Troolialusten saalis heikko afneitun Afneitun pjoofelagsins erfioasta vandamålio Yhteiskunnan kiellot vaikein ongelma afskipti Sakaour um osremileg afskipti Syytetty Iuvattarnasta sekaantumisesta afstaaa Engin afstaaa tekin til oska Polverja um veioar Puolalaisten toivomuksiin, jotka koskevat pyyntiä ei ole otettu kantaa Akureyri Skolabrerinn Akureyri Akureyri, koulukaupunki Akureyrar Hcr Akureyrar Hcr tekur storlån Akureyrin kaupunki ottaa suurlainan Akureyringi Her eiga Akureyringar margar ånregjustundir Täällä saavat akureyriläiset viettää monia miellyttäviä hetkiä aldarafmreli Aldarafinreli tveggja islendingabyggoa Kahden islantilaissiirtokunnan satavuotispäivät algjör Algjört heimsmet Todellinen maailmanennätys almennur Almennt fiskvero hrekkar um 9 % Kalan yleinen hintataso nousee 9% allsherjarverkfall Allsherjarverkfall i P aris Yleislakko Pariisissa allur Gjörbreytir öllum sjukraflutningum Mullistaa kaikki sairaskuljetukset allur Auglysing i Timanum nrer til folks um land allt Timinn-lehdessä oleva mainos tavoittaa ihmiset kaikkialla maassa alvarlegur Alvarlegum umferoaslysum hefur ekki frekkao Vakavat liikenneonnettomuudet eivät ole vähentyneet ai ijing Skrifstofustjåri ai ijingis krerour Eduskunnan kansliapäällikkö syytettynä ai ijjåalegur AI IJjåalegur dansflokkur heimsrekir istand Kansainvälinen tanssiryhmä vierailee Islannissa andlit pekkio pio pessi andlit? Tunnetteko nämä kasvot?

39 armar Annaa starfsår sumarheimilisins tokst vei Kesäkodin toinen toimintavuosi onnistui hyvin armar eins Fasteignasalar muna ekki aöra eins deyfo Kiinteistönmyyjät eivät muista vastaavanlaista hiljaista kautta Arabariki Vellauougt Arabariki vill kaupa 300 pus. sauokindur Upporikas arabivaltio haluaa ostaa 300 000 lammasta armur Fiskkaupmenn i Grimsby toku Dagnyju opnum örmum Grimsbyn kalakauppiaat ottivat Dagnyn vastaan avosylin athugull Thorbjörn Fälldin er athugull og traustur Thorbjörn Fälldin on varovainen ja luotettava atkv öi Fekk prju atkv öi af 42 Sai kolme ääntä 42:sta atvionubla3amaöur Verkefni fyrir atvinnublaöamenn Tehtävä ammattitaitoisille sanomalehtimiehille atvionuleysi Atvionuleysi nrer opekkt å isafirdi Työttömyys on lähes tuntematonta isafjörourissa atvionuleysisdagur F rerri atvionuleysisdagar Vähemmän työttömyyspäiviä auga Lokar lögreglan augunum? Ummistaako poliisi silmänsä? auglysing Bannar kyngreiningu i auglysingum Sukupuolierottelu mainoksissa kielletään auglysa Auglysiö i Timanum Mainostakaa Timinn-lehdessä auka Trekifreri til ao auka viosyni og afla frooleiks Mahdollisuus näköpiirin huqentamiseen ja tiedon hankkimiseen aukion Aukion spenna hj å Spånverjum Jännitys lisääntyy Espanjassa Lögreglan lofar auknu eftirliti Poliisi lupaa laajempaa tarkkailua aukning 23,5 % aukning å freofiskframleioslunni 23,5 %:n lisäys pakastekalan tuotannossa Austfll'skur Austrll'skir kennarar pinga Ausdjöröurin opettajat pitävät kokousta Å a Skyrsla liggur fyrir a månudag Raportti on valmis maanantaina Sala a velum og bilum Koneiden ja autojen myynti 23,5 % aukning a freofiskframleioslunni 23,5 %:n lisäys pakastekalan tuotannossa Skotinn Andy Gray - kongurinn a Villa Park Skotti Andy Gray - Villa Parkin kuningas a brott Haföi a brott meo ser milljon Vei mukanaan miljoonan a eftir islendingar 30 årum a eftir nå-

40 grannapj6oum Islantilaiset 30 vuotta naapurikansa ja jäljessä å hendur Krera Schiitz å hendur Morgunblaoinu Schiitzin syyte Morgunblaoio-lehteä vastaan åny Åin Thames er hrein å ny Thames-joki on taas puhdas å nyjan leik peim gengur vei ao koma undir sig f6tunum å nyjan leik Heidän onnistuu hyvinkin päästä uudelleen jaloilleen å nftlstunni Fleiri fundir å nftlstunni Useampia kokouksia tulossa å Åin Thames er hrein å ny Thames-joki on taas puhdas åfram Friorik og Guomundur tefla å fram Fredrik ja Gudmundur pelaavat sakkia edelleen åhrifarikur Sj6nvarpio og handabandio å hrifarikustu veioafrerin Televisioesiintyminen ja kätteleminen ovat tärkeimmät ääntenkalastuskeinot åkveda Ekki åkve3i3 hvort sj6nvarpao verour Ei ole päätetty lähetetäänkö televisio-ohjelmaa åkve3inn pessi fiskur inniheldur meira af åkve3nu B-vitamini en porskur Tämä kala sisältää enemmän tiettyä B-vitamiinia kuin turska åkvöraun Mikil spåmennska og erfioar åkvar3anir Suurta ennustajantaitoa ja vaikei. ta päätöksiä ånftlgiustund Her eiga Akureyringar margar anftlgjustundir Täällä akureyrilaiset saavat kokea monia miellyttäviä hetkiä år 47 åra maour varo undir vörubil 4 7 -vuotias mies jäi kuorma-auton alle äramot Leiksk6li i Grindavik fyrir åramot Teatterikoulu Grindavikiin ennen vuodenvaihdetta årslok Nyja hverfio og 25-30 önnur hus hituo upp meo braunvarma i årslok Uusi asuinalue ja 25-30 muuta taloa lämmitetään laavalämmöllä vuoden lopussa årangur G6our årangur i unglingastarfi Hyviä tuloksia nuorisotyössä åst Haustio er timi åstarinnar Syksy on rakkauden aikaa Åstralia Fjårmålaöngpveiti i Astraliu Talouskriisi Australiassa åst8l3ulaus Åst8l3ulaus seinagangur Tarpeetonta viivyttelyä åtta Atta letust i eldsvooa Kahdeksan kuol i tulipalossa åvisanafals 1240 voru kreroir fyrir åvisanafals i fyrra 1240 syytteessä shekkiväärennöksistä viime vuonna åalun Breytti forstj6ri S. V.R. åbltluninni