Liite 1 hankehakemukseen Sykettä Savilahdella hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisavustus: Terveyttä edistävän liikunnan hanke SYKETTÄ SAVILAHDELLA Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 3.10.2012 Saara Hanhela Kuopion korkeakoululiikunnan projektisuunnittelija Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY 1
1 Tausta ja tarve hankkeelle Ympäri Suomea on alettu kiinnittää enemmän huomiota korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin ja liikkumiseen. Jo asemansa vahvistanut Oulun korkeakoululiikunta sekä vankan aloituksen saanut Saimaan korkeakoululiikunta ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten pienemmässäkin kaupungissa voidaan tuottaa laadukkaita ja monipuolisia hyvinvointipalveluita korkeakouluyhteisölle. Valtion tasolla tehdyt linjaukset korkeakoululiikunnan suosituksista (2011) sekä periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2008) ovat osaltaan tukeneet korkeakoululiikunnan kehitystä ja näin puhuneet liikkuvamman korkeakoulun puolesta. Myös Kuopion korkeakoululiikunnassa on huomattu vajavaisuutta, yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuottavat pienellä budjetilla pienimuotoisia palveluita omille opiskelijoilleen sekä henkilökunnalleen. Kuopion korkeakoulujen fyysiseen sijaintiin on tulossa suuria muutoksia. Vuosien 2012-2015 välisenä aikana Savonia-ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt yhtä lukuun ottamatta muuttavat yliopiston kanssa samalle kampusalueelle. Tällä hetkellä kampuksella on yliopisto-opiskelijoita n. 5000 sekä yliopiston henkilökuntaa 3500. Lisäksi sinne on muuttanut jo 1000 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja työntekijää. Muuton seurauksena syksyllä 2015 kampuksella olisi kaikkiaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita n. 4000 ja henkilökuntaa 400. Yhteensä henkilömäärä tulee olemaan n. 9000 opiskelijaa ja n. 3900 työntekijää. Kampuksen nykyiset liikuntapalvelut ja -tilat eivät riitä tämän hetkisiin tarpeisiin, joten korkeakoululiikunnan yhdistymiseen ja järkevöittämiseen on suuri tarve. Yleinen tahtotila on, että Kuopion korkeakoululiikunnan on ensin yhdistyttävä, jonka jälkeen sitä voidaan kehittää ja monipuolistaa. Tästä syystä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) ovat päättäneet aloittaa yhdessä projektin, jonka tavoitteena on tuottaa Kuopion korkeakouluyhteisölle yhteiset liikuntapalvelut. Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum on vastikään julkaissut selvityksen suomalaisen työntekijän hyvinvoinnista. Tutkimukset osoittavat, että terveyskäyttäytyminen vaikuttaa työntekijän kokemukseen hänen työkyvystään lähitulevaisuudessa. Selvityksen mukaan erityisesti nuorten (18-29 -vuotiaat) terveyskäyttäytyminen on huolestuttavinta. Jopa kolmannes työkyvystään epävarmoista 18-29 -vuotiaista ei tutkimuksen mukaan harrasta liikuntaa viikoittain. Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista suurin vastuu on ihmisellä itsellään, hyvinvointia tukevat, helposti saatavilla olevat ja edulliset liikuntapalvelut madaltavat liikkumisen kynnystä. Kuopiossa tärkein tavoite on toimivien palveluiden kautta edistää yksilön valmiuksia kokonaisvaltaisesti liikkuvamman elämäntavan luomiseksi ja tätä kautta tuottaa hyvinvointia opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (YTHS 2008) on selvitetty alle 35-vuotiaiden yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tilastojen mukaan joka kymmenes (10%) opiskelija ei harrasta kuntoliikuntaa lainkaan, hieman yli kolmasosa (36%) harrastaa kaksi tai kolme kertaa viikossa sekä neljäsosa (24%) harrastaa ainakin neljä kertaa viikossa. Opiskeluterveys 2011 teoksessa esitellään korkeakoulu-opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Teoksen mukaan korkeakouluopiskelijoilla on runsaasti terveysongelmia kuten ylipaino, ylä- ja alaselän oireet, astma sekä masennus. Näiden kehittymiseen tai hoitoon liikunnalla on suuri vaikutus. Liikunnalla on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta merkitys myös opiskeluissa jaksamiseen sekä tärkeä rooli sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja stressinhallinnassa. Yliopiston sekä ammattikorkeakoulun yhteistä liikuntapalvelujen suunnittelua tukee moni seikka. YTHS:n terveystutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoista 45 % käyttää korkeakoulun liikuntatarjontaa, kun taas 2
ammattikorkeakouluopiskelijoista niitä käyttää vain 15 %. Muiden tarjoamia ja omatoimisia liikuntapalveluita opiskelijat käyttävät tasavertaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijat liikkuvat täten vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Liikkumattomuuteen vaikuttaa se, että ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjotaan heikompia ja vähäisempiä korkeakoululiikunnan palveluita. Korkeakoululiikunnan suosituksissa (2011) kuvataan korkeakoulujen toimivia liikuntapalveluja sekä esityksiä niiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Suosituksissa kannustetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kesken. YTHS:n tutkija Kristina Kuntun mukaan opiskeluaika on hyvä aika vaikuttaa nuoren aikuisen terveystottumuksiin, sillä nuorena opitut tavat kantavat monesti koko loppuelämän ajan (mm. YTHS:n vuosikatsaus 2011). Myös valtioneuvoston liikunnan edistämisen linjoissa esitetään yhtenä tavoitteena, että nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. Tähän Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimenpideohjelmassaan vastannut kannustamalla korkeakouluja lisäämään keskinäistä alueellista yhteistyötä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Sen lisäksi, että hanke toisi hyvinvointia Kuopion korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle, siitä olisi hyötyä jo olemassa oleville palvelujen tarjoajille. Korkeakoululiikunnan mainostaessa liikuntaa ja aktivoidessa ihmisiä, koko Kuopion liikuntapalveluihin liittyvään järjestelmään virtaa enemmän käyttäjiä. Näin ollen hankkeemme myötä saadaan jo olemassa olevista palveluista enemmän irti, kun ne tuodaan näkyvämmäksi. Hankkeesta hyötyy palvelujen käyttäjien lisäksi moni muukin alueemme liikkuja ja liikuttaja. 1.1 Hankkeen valmistelusta Tämä hankesuunnitelma esittelee, mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat sen toiminnalliset edellytykset ja raamit. Hankkeen kohteena ovat kaikki Itä-Suomen yliopiston sekä Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella olevat opiskelijat sekä henkilökunta. Hankkeen avulla Kuopion korkeakoululiikunta saisi kipeästi tarvitsemansa sysäyksen, jonka jälkeen toiminta voi tulla osaksi korkeakoulujen arkea. Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella on opiskelijoita n. 5000 sekä henkilökuntaa 3500. Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella opiskelijoita on n. 4500 sekä henkilökuntaa 400. Kaikkiaan korkeakoululiikunta voisi Kuopiossa tavoittaa n. 13 400 ihmistä. Tavoite on, että viiden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta, vuonna 2018, 30% potentiaalisesta käyttäjämäärästä löytää korkeakoululiikunnan palvelut omakseen. Hankkeen valmistelu aloitettiin työryhmässä alkuvuodesta 2012. Työryhmä kokoontui keväällä kolmesti, ryhmässä on toiminut edustaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, Itä-Suomen yliopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitosta. Keväällä tehdyn selvityksen pohjalta päädyttiin palkkaamaan projektisuunnittelija syksyksi 2012. Hänen tehtävänään on ollut korkeakoulujen nykyisten liikuntapalveluiden kartoittaminen, Kuopion liikuntatilojen ja niiden varaustilanteen kartoittaminen, yhteistyön kartoittaminen eri liikuntapalvelujen tuottajien kanssa sekä Kuopion korkeakoululiikunnan hankesuunnitelman valmistelu. Korkeakoulut ovat sitoutuneet hankkeeseen maksamalla projektisuunnittelijan palkan syksyn ajalta. Opiskelijoiden Liikuntaliitto on ollut koko ajan mukana suunnittelussa. OLL:stä on käyty Kuopiossa tapaamassa projektisuunnittelijaa, myös sähköpostien vaihto on ollut aktiivista. Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuki on olemassa koko hankkeen toiminta-aikana, heillä on erityisosaamista, jota voimme hyödyntää hankkeessamme. Hanke tulisi todelliseen tarpeeseen Kuopiossa. Vallitsevassa tilanteessa korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- sekä opiskelijakunnalta liikuntapalvelut niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle, joita hoitaa molemmissa organisaatioissa yksi ihminen osa-aikaisesti muiden työtehtävien ohella. 3
Kummallakaan ei ole resursseja kehittää monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia tai tehdä yhteistyötä kaupungin sekä paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa siinä laajuudessa, missä sitä voisi tehdä. Kuopiossa liikuntatilojen jakomalli noudattaa järjestystä, jossa työpaikkaliikunnalle sekä opiskelijoille suunnattu liikunta sijoittuvat huonosti. Esimerkiksi koulujen liikuntatilojen vakiovuoroja jaetaan seitsemän kategorian mukaan, jossa korkeakouluopiskelijat tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta viidentenä. Neuvottelut sekä molemminpuolinen hyötyajattelu voisivat helpottaa tätä tilannetta. Edellä mainittujen, laajempien yhteistyökuvioiden lisäksi suunnitteilla on muun muassa liikuntatuutoroinnin levittäminen ylioppilaskunnasta myös opiskelijakuntaan, liikuntaa sisältävien opintojaksojen lisääminen korkeakoulujen opinto-ohjelmiin sekä korkeakoululiikunnan palautejärjestelmän kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto jakautuu kolmelle kampukselle, joista Joensuussa on kokoonsa nähden myös heikot korkeakoululiikunnan palvelut. Ajatuksena Kuopion hankkeessa on, että niiltä osin kuin on mahdollista ja tahtotilaa löytyy, hankkeen toimintamalleja voidaan siirtää Joensuuhun. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu jakautuu kolmelle kampukselle, joista huomattavasti pienemmät ovat Varkaudessa ja Iisalmessa. Palveluiden kehittyessä voidaan pohtia, voisiko joitain rakenteita mallintaa myös näillä kampuksilla. Tavoitteena on kehittää yhdessä itäsuomalaista korkeakoululiikunnan kenttää toimivammaksi. Lähteet: - www.odum.fi (luettu 4.9.2012) - Korkeakoululiikunnan suositukset: http://www.yths.fi/filebank/976-korkeakoululiikunta_suositukset_2011.pdf (luettu 4.9.2012) - Kunttu, Kristina ja Huttunen, Teppo 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia nro 45. PunaMusta Oy, Helsinki. - Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm17.pdf?lang=fi (luettu 4.9.2012) - Heiskanen, Jarmo; Kärkkäinen, Olli-Pekka; Hakonen, Harto; Lindholm, Harri; Eklund, Jyrki; Tammelin, Tuija; Havas, Eino 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. LIKES-tutkimuskeskus. http://www.likes.fi/pages/userfiles/uutiset_ty%c3%b6ik%c3%a4iset.pdf (luettu 31.8.2012) - Laakso, L. 2011. Nuorten liikunta ja liikuntaan motivoiminen. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim, 196 198. - Kuopion kaupunki, koulujen liikuntatilojen ulkopuolinen käyttö: http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=eb963822-e12f-49bf-8b29-04db277021c6&groupid=12092 (luettu 5.9.2012) - Opiskelijan parempaa terveyttä. YTHS:n vuosikatsaus 2011: http://www.yths.fi/filebank/1428-yths_vuosikatsaus_2011.pdf (luettu 14.9.2012) 2 Kokonaiskuva hankkeesta Hanketta varten suoritetaan liikuntasuunnittelijan ehdollinen rekrytointi alkuvuodesta 2013. Keväällä 2013 on tarkoitus suunnitella konseptin kokonaisuutta tarkemmin, kysyä opiskelijoilta ja henkilökunnalta heidän toiveitaan ja ajatuksiaan sekä luoda yhteistyösopimuksia. Syksyllä 2013 toiminnan on tarkoitus käynnistyä, liikuntatarrat otetaan käyntiin, lajimahdollisuudet monipuolistuvat ja liikuntatiloja pyritään saamaan laajemmin opiskelijoiden käyttöön. Kaksivuotisen hankkeen jälkeen liikuntatoiminnan on tarkoitus jatkua normaalina osana korkeakoulujen arkea. Hankerahoituksen on ajateltu ensimmäisenä vuonna kattavan liikuntasuunnittelijan palkan sekä markkinointikuluja. Toisena vuonna rahoituksen on tarkoitus tukea liikuntasuunnittelijan palkkaa sekä suunnittelukuluja, jotta voidaan kehitellä kauaskantoisempia ja pitkän 4
aikavälin muotoja, joilla taataan toiminnan jatkuvuus. Ensimmäisenä vuonna hankesuunnittelija keskittyy vain uusien toimintamallien luomiseen, tämänhetkisen normaalin toiminnan on tarkoitus pyöriä taustalla ainakin ensimmäisen kevään ajan. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on lisätä korkeakoulujen rahoitusosuutta sekä myydä enemmän liikuntapalveluita. Jo hankkeen käynnistyessä ruvetaan miettimään malleja ja vaihtoehtoja, joiden avulla taataan palveluiden jatkuvuus myös hankerahoituksen jälkeen. Alla olevassa taulukossa on esiteltynä Kuopion tulevan korkeakoululiikunnan palvelukonseptin kokonaisuus. Pohjalla on Johnstonin ja Grahamin Service operations management teoksen malli palvelun kokonaisuudesta. Taulukko esittelee palvelun idean, tiivistelmän, kokemuksen, vaikutuksen, toiminnot sekä arvon. Sen avulla hahmotetaan kokonaisuutta ja tehdään palvelun tuottajalle selväksi, mistä koko konseptin luomisessa on kyse. Taulukko 1. Korkeakoululiikunnan palvelukonseptikokonaisuus. (Lähde: Johnston, R., Graham, C., 2008. Service operations management. 3. painos. s.43) Palvelun idea Monipuolisia liikunta- ja hyvinvointipalveluita korkeakouluopiskelijoille sekä korkeakoulujen henkilökunnalle Palvelukonseptin tiivistelmä Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, joka tarjoaa käyttäjilleen helposti saavutettavia ja heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Palvelukokemus - Helppo tavoittaa - Monipuolinen - Informaatio helposti saatavilla - Edullinen Palvelutoiminnot - Liikuntapalvelut - Hyvinvointipalvelut Palvelun vaikutus - Hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämän lisääntyminen - Opiskelu- ja työkyvyn lisääntyminen ja ylläpito - Yhteisöllisyyden lisääntyminen Palvelun arvo käyttäjälle - Kokonaisuus vastaa hintaa - Mahdollisuus vaikuttaa itse sisältöön Palvelun arvo tuottajalle - Lisää korkeakoulujen kilpailukykyä - Antaa imagollista arvoa kaupungille Palvelun vaikutusta arvioidessa on kiinnitettävä huomiota mittareihin, joilla vaikutusta mitataan. Tavoitteena on tehdä vaikuttavaa työtä, jossa mm. kyselytutkimusten avulla selvitetään asiakkaiden 5
kokemuksia palvelun vaikutuksesta omaan elämään. Mittareista ja palvelukonseptin palautejärjestelmästä kerrotaan enemmän tavoitteen nro 3 asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen alla. Palvelun arvo on jaettu kahteen osioon: palvelun arvo kuluttajalle sekä tuottajalle. Arvoa voi olla monenlaista, tässä on katsottu arvon olevan jotain, jonka kautta kuluttaja tai tuottaja arvioi palvelun tarvetta ja sen tärkeyttä. 2.1 Keskeiset tavoitteet Hankkeella on neljä ydintavoitetta, jotka on esitelty alla. Tavoitteita ei ole kirjattu tärkeysjärjestyksessä, niiden katsotaan olevan painoarvoltaan yhtä tärkeitä ja täydentävän toisiaan. Tavoitteita on avattu ja niihin on kirjattu alla myös erilaisia toimenpide-esityksiä. Hankkeen tavoitteiden avulla pyritään luomaan Kuopioon uusi, raikas korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, jossa on laajasti ja asiakaslähtöisesti muodostettuja, kiinnostavia hyvinvointipalveluja. Kaikki palvelut on suunnattu korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Hyvinvointipalveluilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveyttä edistäviä kampanjoita, liikuntaneuvontaa sekä erilaisia kehon koostumukseen ja suorituskykyyn perustuvia mittauksia. Taulukko 2. Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi. hankkeen keskeisimmät tavoitteet. Saara Hanhela 2012. 1) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia 2) Kuopion korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen 1) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia Opiskelijahintaiset palvelut Kuten alla olevasta taulukosta on luettavissa, opiskelijoiden varallisuustaso on heikompi kuin missään muussa väestöryhmässä. Koska opiskelijat ovat yleisesti ottaen varallisuustasoltaan heikko ryhmittymä, on erityisen tärkeää saada kaikkia Kuopion korkeakouluopiskelijoita koskeva edullinen liikuntapalvelutarjonta. Edullisuus lisää myös tasa-arvoisten liikuntapalveluiden saavuttavuutta, kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta ostaa arvokkaiden kuntoklubien jäsenyyksiä. Taulukko 3. Kotitalouksien tulotaso vuonna 2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa. (Lähde: Tilastokeskus 2010) Kotitalous Tulotaso 2010, Ylempien toimihenkilöiden taloudet 34 600 Muut yrittäjätaloudet 30 500 Maatalousyrittäjätaloudet 28 000 Alempien toimihenkilöiden taloudet 25 300 Työntekijätaloudet 24 500 Eläkeläistaloudet 19 500 Muut taloudet 12 700 Työttömien taloudet 12 400 6
Opiskelijataloudet 11 200 Kaikki kotitaloudet yhteensä 23 000 Taulukossa kotitalouden sosioekonomisen aseman määrittää talouden viitehenkilön eli yleensä suurituloisimman henkilön asema. Tästä syystä kyseisen taulukon opiskelijataloudet eivät kata kaikkia opiskelijoita, vaan osa opiskelijoista on talouksissa, joihin kuuluu häntä suurempituloinen henkilö. Näin ollen taulukon summa on viitteellinen eikä anna absoluuttista totuutta tilanteesta. Kuopion korkeakoululiikunnalla on tarkoitus ottaa käyttöönsä liikuntatarra, jonka voi pienellä summalla ostaa lukukaudeksi tai vuodeksi kerrallaan. Tarra kiinnitetään opiskelija- tai henkilökuntakorttiin ja se toimii takeena siitä, että liikuntamaksu on maksettu. Ajatuksena on ottaa tarra käyttöön syksyllä 2013, kun uudet opiskelijat saapuvat kampukselle. Näin ollen keväällä 2013 aiomme selvittää opiskelijoiden ajatuksia maksullisesta korkeakoululiikunnasta. Tähän asti Kuopiossa palvelut ovat olleet maksuttomia tai niissä on ollut pieni kertamaksu. Joillain liikuntakursseilla on myös ollut opiskelijahintainen kurssimaksu. Maksulliseen korkeakoululiikuntaan siirryttäessä täytyy ottaa huomioon kaikki muutokseen liittyvät seikat ja pyrkiä kaikin puolin tarjoamaan rahasummaa vastaavia palveluita. Palvelut lähellä korkeakouluopiskelijoita ja -henkilökuntaa Tasa-arvoisuuden näkökulmasta palvelukonseptissa tulee huomioida edullisuuden lisäksi myös palveluiden saavutettavuus ja läheisyys. Liikuntatilakysymys on suurin tämän hetkisistä Kuopion korkeakoulujen liikunnan suunnittelun haasteista. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyön muodostaminen lisää toivottavasti liikuntatilojen ja sitä kautta liikunnan saavutettavuutta. Kaupungin liikuntatilavarauksia tehdessä tulee huomioida liikuntatilojen sijainti mahdollisimman lähellä kampusaluetta, johon korkeakoululiikunnan ydin sijoittuu. Palveluiden tasapuolisuuteen liittyy myös se, että vakiovuoroja jaettaessa pyritään noudattamaan tasapuolista, kaikkia huomioivaa jakomenetelmää. Saavutettavuuteen liittyy liikuntakalenterin suunnittelussa se, että sekä opiskelijoille että työntekijöille on suunnattu aikataulullisesti järkeviä ryhmäliikuntamuotoja. Jo olemassa olevia, kampuksella sijaitsevia liikuntapalveluita on pyrittävä kehittämään siten, että mahdollisimman moni korkeakouluyhteisön jäsen hyötyy niistä. Kampuksen yksi valttikortti on vesistön läheisyys (kampus osittain Savilahden rannassa), korkeakoululiikunnan resurssien lisäämisellä voitaisiin suunnitella erilaisia liikuntapalveluita, joissa hyödynnetään vesistöä. 2) Korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen Ennen kuin esittelen mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita, haluan mainita, että ylioppilaskunta ISYYllä sekä opiskelijakunta Savotalla on jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja, jotka halutaan integroida osaksi lopullista palvelukonseptia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että jo olemassa oleva tieto siirtyy korkeakoululiikunnan uudelle työntekijälle sekä hyväksi havaitut toimintamallit jatkavat olemistaan ja kenties jopa kehittyvät uudelle tasolle. Ensimmäinen luonnollinen yhteistyökumppanuus hankkeessa on Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun välillä. Luonnollisen tarpeen kautta syntyvä yhteistyö varmasti tiivistää alueen korkeakoulukumppanuutta ja luo uusia mahdollisuuksia muillekin yhteistyömuodoille. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan välinen yhteistyö on jo tällaisenaan tiivistä ainakin työntekijöiden ja luottamustoimijoiden välillä, hankkeen myötä laajempi opiskelijamassa voi vahvemmin tuntea olevansa yksi, suuri korkeakouluopiskelijoiden yhteisö. 7
Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa Kuten mainittua, Kuopion kaupungin tilavarausasiat ovat opiskelijoiden osalta heikoissa kantimissa. Yhteistyön kautta voisimme järkevöittää kaupungin tarjoamien liikuntatilojen saatavuutta opiskelijoille. Kuopion kanssa tehtävä yhteistyö voisi liittyä myös kaupungin tarjoamiin liikuntatapahtumiin, joihin opiskelijat saisivat tuntuvia etuuksia. Myös kohdennettu markkinointi vahvistuisi yhteistyön kautta. Tärkein yhteistyön muoto kaupungin kanssa on liikuntatila-asiat, jotka kampuksellamme ovat tiukoilla. Kuopion kaupungin kanssa voidaan selvittää myös uusia tilamahdollisuuksia, mikäli yhteisiä intressejä vain on. Kampusalueen lähellä on entinen asevarikko, luolastomainen iso sisätila, johon voisi suunnitella kattaviakin liikuntatiloja. Tässä kaupunki voisi tehdä molempia kannattavaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, mikäli tahtotilaa ja taloudellisia resursseja löytyy. Kuopio panostaa tietoisesti rooliinsa yliopisto- ja opiskelukaupunkina ja haluaa painottaa opiskelijoiden palveluita. Kaupungin organisaatiossa toimii opiskelija-asioiden neuvottelukunta, jossa on edustus muiden muassa Itä-Suomen yliopistosta, Savoniaammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Uskomme vahvasti, että kaupunki haluaa panostaa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin sekä liikkumiseen, näin ollen tulevaisuuden näkymät yhteistyön tiimoilta ovat positiiviset. Yhteistyö YTHS:n sekä Kuopion opiskeluterveydenhuollon kanssa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on tuottanut monena vuonna hankkeita Kuopion YTHS:n kanssa. Yhteistyö on ollut luonnollista ja sujuvaa. Näin toivotaan myös tulevaisuudessa olevan. Vuodelle 2013 YTHS sekä ylioppilaskunta ovat suunnitelleet hyvinvointihanketta, jossa pääosassa olisi opiskelukykyyn ja sen ylläpitämiseen liittyvät teemat. YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutuvista joka kolmannella on ahdistus- ja masennushäiriöitä. Yleisiä oireita ovat ahdistus ja paniikkioireet, stressi, väsymys ja uupumus (Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin, YTHS 4.5.2010). YTHS:n ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan syksyn 2013 yhteisen hankkeen tavoitteena on tuottaa yliopistoopiskelijoille opiskelukykyyn liittyvä opintojakso, johon sisältyy luennot elämän- ja ajanhallinnasta, toiminnallinen osuus liikuntapalveluiden tarjonnasta sekä mahdollisesti ohjattua työskentelyä esimerkiksi opintopsykologin johdolla. YTHS:n hankkeessa yhteistyöhenkilönä voisi toimia korkeakoululiikunnalle palkattu henkilö. Kuopion opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat valitettavasti vähäisemmät. Alustavien tiedustelujen perusteella opiskeluterveydenhuollolla on kiinnostusta parantaa kokonaisvaltaisemmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Mikäli ammattikorkeakoulujen YTHS-pilotointi onnistuu, voinee olettaa että ennen pitkää myös amk-piskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin. Tällöin yhteiset terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut tuottavat ainutlaatuisen yhtälön korkeakouluopiskelijan arjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpidesuosituksissa, jotka liittyvät Valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, todetaan että Opiskeluterveydenhuollon palveluissa lisätään opiskelijoiden tietoisuutta ehkäisevän toiminnan merkityksestä ja liikunnan osuudesta oman terveyden hoitamisessa. YTHS:ää ja Kuopion opiskeluterveydenhuoltoa pyydetään jakamaan tietouttaan mm. korkeakoululiikunnan hyvinvointipäivillä. Eräänlaista tiedon jakamista voi suorittaa myös osana liikuntatuutoroinnin konseptia. Hankkeen myötä olisi mahdollista pohtia kuinka Kuopiossa voisi kehittää korkeakoululiikunnan suositusten kohtaa G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvonta-palveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi. Tällä hetkellä YTHS ohjaa vähän liikkuvia liikuntatuutorien ryhmiin. Lähitulevaisuudessa tätä 8
toimintaa tehostetaan siten, että ISYY tuottaa YTHS:lle esitteitä, joita he voivat jakaa vähän liikkuville. Esitteissä on liikuntatuutorien yhteystiedot sekä lukukauden liikuntaohjelma. Yhteistyö paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa Projektisuunnittelija on selvittänyt syksyllä lähetetyllä kyselylomakkeella paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kiinnostusta korkeakoululiikunnan yhteistyöstä. Tulokset ovat jo nyt hyvin suotuisia, monet yrittäjät ja seurat ovat kiinnostuneita kohdistamaan opiskelijoille liikuntakursseja sekä antamaan tuottamistaan palveluista opiskelija-alennuksia. Tiivis yhteistyö eri lajien seurojen sekä liikuntayrittäjien kanssa lisää liikunnan monipuolisuutta sekä kannustaa opiskelijoita kokeilemaan eri lajeja ja löytämään omansa laajasta kirjosta. Liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa tehdyn yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan korkeakoululiikunnan suositus F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. Liikuntaseurojen ja yrittäjien yhteistyön kautta voidaan helpottaa myös liikuntatilaongelmaa käyttämällä seurojen ja yrittäjien tiloja esimerkiksi opiskelijoille suunnatuilla kursseilla. Yhteistyö seurojen ja yrittäjien kanssa ei tulisi olla pelkästään rahallista sekä toiminnallista etua, on tärkeää keskustella myös vaikuttavammasta, kokonaisvaltaisemmasta yhteistyöstä. Seurat voisivat tulla esittelemään toimintaansa liikuntatuutoroinnin ryhmille tuodakseen esille vaihtoehtoisia, matalan kynnyksen liikuntamuotoja sekä liikunnan riemua. Microkadulla, lähellä Savonia-ammattikorkeakoulun uusia tiloja, on myös paljon hyvinvointialan yrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan korkeakoululiikunnan projektiin. Uusien yhteistyömuotojen kautta voisimme luoda entistä vahvempaa korkeakoulua ja sen yhteisöä. Uskon, että tahdomme aidosti liikuttaa ihmisiä yhdessä. 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen Asiakaslähtöisyys näkyy hankkeen käynnistysvaiheessa ennen kaikkea siten, että käyttäjille tiedotetaan muutoksista mahdollisimman avoimesti niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Erityisen tärkeää markkinoinnin kannalta on ajatus siitä, että nämä palvelut ovat puhtaasti vain ja ainoastaan korkeakouluyhteisön jäseniä varten. Korkeakoulujen opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen tunne siitä, että hänen mielipidettään kuullaan ja hän pääsee vaikuttamaan, on erittäin tärkeä. Palautejärjestelmän kehittäminen Alusta lähtien Kuopion korkeakoululiikunnan kehittämiskeskusteluissa mukana on ollut näkemys siitä, että palautteen kerääminen ja sen analysointi tulee ottaa tärkeänä osana huomioon palveluita suunniteltaessa. Asiakkaiden toiveiden mukaiset palvelut ovat korkean käyttöasteen vaatimus. Suuri osa hanketta on toimivan palautejärjestelmän rakentaminen. Jo hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää tehdä kartoittava kysely koko yhteisöltä, jossa kysytään nykyisistä palveluista sekä tulevaisuuden toiveista. Kun palveluita on laajennettu ja otettu eri tavalla käyttöön, on tärkeää saada tietoa korkeakouluyhteisön liikkumisasteen mahdollisesta kehityksestä sekä toiveiden muuttumisesta palveluiden monipuolistuessa. Tärkeää on tehdä myös seurantaa palveluiden käyttäjämääristä, näin saamme arvokasta tietoa toiminnan volyymista. Vielä ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten arviointi tullaan toteuttamaan. Selvää kuitenkin on, että palautejärjestelmän kautta saadaan paljon informaatiota, jonka avulla voidaan kehittää palvelukonseptia yhä enemmän korkeakoululiikunnan asiakkaiden näköiseksi. Yksi esillä pidettävä vaihtoehto on myös 9
pyytää korkeakoulujen opiskelijoita tekemään kurssityönä tai harjoitteluna markkinointitutkimusta. Yhdistymiseen liittyvien näkemyksien selvittäminen olisi yksi hyvä teema opiskelijatyönä tehtävään selvitykseen. Palautejärjestelmän kehittäminen on myös korkeakoululiikunnan suosituksissa: E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä. Liikuntajaoston perustaminen Kuopion korkeakoululiikunnalle on tarkoitus perustaa matalan kynnyksen osallistumisen liikuntajaosto. Muun muassa Saimaan korkeakoululiikunnalla on käytössään tällainen elin, joka käyttää nimeä liikuntatoimikunta, heillä on hyviä kokemuksia toiminnasta. Jaostoon voisi kuulua ylioppilaskunnan sekä opiskelijakunnan opiskelijayhdistysten liikuntavastaavat. Lisäksi jaostossa voisi olla mahdollisten opiskelijaurheiluseurojen jäseniä ja liikuntatuutoreita. Jaoston tehtävänä olisi ideoida uusia liikuntamuotoja ja lajeja korkeakoululiikunnalle, kommentoida sen hetkistä liikuntatarjontaa sekä mahdollisesti järjestää liikunnallisia koko kampusta yhdistäviä tapahtumia, kursseja ja retkiä. Jaoston kautta olisi mahdollista saada suoraa palautetta korkeakoululiikunnan toimivuudesta. Tavoitteena on, että jaosto olisi helppo kanava vaikuttaa koko kampuksen liikunta- ja hyvinvointiasioihin. 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen Liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen ja konseptin levittäminen OKM:n toimenpideohjelmassa liittyen valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, esitetään opiskelijalähtöisen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä opiskelijajärjestöjen johdolla. Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vuonna 2011 aloittanut liikuntatuutoroinnin. Liikuntatuutorit ovat opiskelijoita, joiden tarkoitus on liikuttaa inaktiivisia liikkujia. Liikuntatuutorit saavat koulutusta toiminnan tueksi, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vastuussa toiminnasta. Päätavoitteena on saavuttaa vähiten liikkuvat ja osallistaa heidät mukaan matalan kynnyksen liikuntaan. Tavoitteina on liikunnallisuuden tuominen lähemmäksi yliopistoarkea sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Liikuntatuutoroinnin konsepti on tarkoitus siirtää hankkeen myötä osaksi korkeakoululiikuntaa ja laajentaa toimimaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden arjessa. Näin jokainen opiskelija voi saada vertaistukea liikunnan harrastamiseen. Konseptin tavoite on liikuttaa entistä laajempaa korkeakouluopiskelijoiden ryhmittymää. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi Tärkeänä huomiona liikunnallisen elämän edistämisessä tulee nähdä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi. Kuten todettu, korkeakouluopiskelijoista yliopisto-opiskelijat liikkuvat enemmän. On tärkeää saattaa korkeakoululiikunnan palvelut yhteen ja kannustaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita liikkumaan monipuolisemmin ja useammin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikössä fysioterapiaa sekä musiikin ja tanssin yksikössä tanssinopettajiksi. Näistä opiskelijoista korkeakoululiikunta voi rekrytoida liikuntaohjaajia ryhmäliikuntatunneille. Vertaisohjaaja madaltaa liikkumisen kynnystä, kun ohjaaja on tutumpi ja usein samassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Tämä voi olla merkittäväkin tekijä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivoinnissa. Ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat kokea palvelut paremmin omikseen, jos liikuntaohjaajana toimii oman korkeakoulun opiskelija. Opiskeluhyvinvointiin ja liikuntaan liittyvä opintojakso 10
Korkeakoululiikunnan tuomiseen lähemmäksi opiskelijaa liittyy erinomaisesti myös korkeakouluissa toteutettavat erilaiset hyvinvointia edistävät opintojaksot. Vielä tällaisia opintojaksoja ei ole Kuopiossa, mutta hanke mahdollistaisi sellaisten järjestämisen. Muissa korkeakouluissa on toteutettu erilaisia opintojaksoja liittyen hyvinvointiin ja liikkumiseen, näistä voi ottaa mallia ja kehittää meille Kuopioon sopivat hyvinvointikurssit. Kurssit palvelisivat eniten vähän liikkuvia, mutta todella hyvin myös opiskelijoita, joilla on erilaisia terveyteen liittyviä ongelmia. Jossain vaiheessa ei ole mahdotonta suunnitella, että uusien opiskelijoiden orientaatioon kuuluisi opiskeluhyvinvointia koskeva opintojakso, jossa esitellään korkeakoululiikuntaa ja joka toteutettaisiin yhteistyössä korkeakoulujen terveysalan lehtoreiden kanssa. Kokonaisuuksiin voisi kuulua liikuntavuoroilla käyntejä, joitain luentoja sekä kirjallisia tuotoksia. Liikuntapiirakka opiskelijoiden avuksi Liikuntapalveluita pyritään hankkeen myötä tarjoamaan kattavasti siten, että opiskelijoiden ja henkilökunnan on mahdollista korkeakoululiikunnan palveluita käyttämällä liikkua UKK-instituutin vuonna 2009 lanseeraaman Liikuntapiirakka -mallin mukaisesti. Liikuntapiirakan avulla jaetaan korkeakouluyhteisölle tietoutta myös riittävästä terveysliikunnasta. Kuva 1: Liikuntapiirakka. Terveysliikunnan suositukset. (Lähde: UKK-instituutti 2009) Lähteet: - Opiskelijoiden tulotaso: http://www.stat.fi/til/tjt/2010/tjt_2010_2012-05-23_kat_003_fi.html - Kuopion koulujen liikuntatilojen jakomalli: http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=eb963822-e12f-49bf-8b29-04db277021c6&groupid=12092 - Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin: www.utu.fi/opiskelu/opinnot/.../vaikeat_ohjaustilanteet_martin.ppt (luettu 9.9.2012) - Johnston, R., Graham, C., 2008. Service operations management: Improving service delivery. 3. painos. Pearson education, Harlow - Liikuntapiirakka: http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka 11
3 Hankkeen toteutus Hanke on kaksivuotinen, jossa pääpaino on ensimmäisenä vuonna asiakaskunnan kuulemisessa ja markkinoinnissa sekä toisena vuonna palveluiden monipuolistamisessa sekä vakinaistamisessa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa korkeakoululiikunnan suunnittelemisesta ja toteutuksesta. Hankkeen selvitysvaiheessa aiheen tiimoilta on oltu yhteydessä mm. Oulun korkeakoululiikuntaan, Jyväskylän korkeakoululiikuntaan sekä Saimaan korkeakoululiikuntaan. Kaikissa korkeakoululiikunnan malleissa on hyviä käytänteitä, joita Kuopiossa voidaan hyödyntää. Kuopion korkeakoululiikunnalle luodaan oma yksikkö, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on edustajat molemmista korkeakouluista, näiden henkilöstöstä sekä opiskelija- ja ylioppilaskunnista. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Ohjausryhmä hyväksyy vuosittaisen budjetin ja vastaa seurannasta. Se hyväksyy kevään ja syksyn liikuntaohjelmat ja huolehtii yhdessä liikuntasuunnittelijan kanssa, että korkeakoululiikunta pysyy sille annetun budjetin puitteissa. Uuden organisaation luomiseen ja toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja. Se, mihin organisaatioon Kuopion korkeakoululiikunta sijoittuu, on vielä avoin. Tärkeää on, että taloudelliset vastuualueet ja toiminnan tavoitteellisuus on asetettu organisaatiolle järkevästi ja huomioonottavasti. Huomioitavia seikkoja yhteisen organisaation luomisessa on 1) yhden budjetin luominen, 2) pitkäjänteinen palvelujen kehittäminen, 3) kauaskantoisen näkökulman huomioiminen sekä 4) korkeakoulujen sitoutuminen. Esittelen seuraavana kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: Yhteinen organisaatio ja työntekijät korkeakoulun organisaatioon sisällytettynä Kyseisessä mallissa korkeakoululiikunta sijoittuu hallinnollisesti joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston organisaation alle. Korkeakoululiikunta sijoitetaan joko valmiina oleviin yksiköihin tai sille luodaan oma pienempi organisaatio, esimerkiksi erillislaitos. Korkeakoululiikunnan mahdollistamiseksi korkeakoulut tekevät keskinäisen sopimuksen liikuntapalvelujen järjestämisestä yksikön kautta. Korkeakoululiikunnan yksikössä työskentelisi korkeakoulun palkkalistoilla yksi kokopäiväinen liikuntasuunnittelija. Hyvä puoli mallissa on, että kaikki on selkeästi yhteistä. Korkeakoululiikunta on integroitu osaksi korkeakoulun hallintoa, jolloin sen voi olla helpompi koordinoida ja markkinoida liikuntaa korkeakoulujen yhteisenä asiana. Jos korkeakoululiikunnalla on monta työntekijää, he ovat saman organisaation työntekijöitä mikä helpottaa heidän keskinäistä toimintaansa ja työnjakoa. Näin ollen ei synny negatiivissävytteistä seurantaa siitä paljonko toinen korkeakoulu maksaa tai tekee, eikä sysätä kustannuksia ja töitä toiselle. Toisaalta voidaan nähdä, että virallisesti korkeakoululiikunta sijoittuisi vain toisen korkeakoulun alle, jolloin voi herätä kysymys, ovatko palvelut tasa-arvoiset molempien korkeakoulujen välillä. Tärkeintä on, että molemmat korkeakoulut tuntevat liikuntapalvelut omakseen. Vaihtoehto 2: Korkeakoululiikunta on ylioppilas- tai opiskelijakunnan organisaatiossa Tässä mallissa molemmat korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- tai opiskelijakunnalta korkeakoululiikunnan palvelut. Korkeakoulut solmivat sopimuksen liikuntapalveluiden järjestämisestä ylioppilas- tai opiskelijakunnan kanssa. Sopimuksessa sovitaan palveluiden järjestämisestä, vuosittaisen budjetin suuruudesta sekä panostuksen tasapuolisuudesta. Vaihtoehtona voi olla joko laskennallinen kokonaissumma tai yhteisesti päätetty rahasumma opiskelijaa/henkilökunnan jäsentä kohti, jonka 12
korkeakoulut maksavat palveluiden tuottamisesta. Mallissa kaikki palvelut ovat selkeästi yhteisiä. Mallissa työntekijä/työntekijät on ulkoistettu korkeakoulujen perinteisestä palkkausmenetelmästä. Vaihtoehdossa hyvää on, että korkeakoululiikunnan työntekijät ovat tiiviimmin mukana opiskelijoiden toiminnassa. Molemmat korkeakoulut ovat mallissa samalla viivalla siinä, ettei kummankaan organisaation sisällä ole korkeakoululiikunnan palveluita. Näin pyritään tavoittamaan palveluiden tasapuolisuus. Ylioppilas- tai opiskelijakunta voi olla myös puolueetonta maaperää. Mallin heikkous on siinä, että yhteistyö vaatii paljon sekä korkeakouluilta että ylioppilas- ja opiskelijakunnalta. Vaarana voi myös olla, että mallista on helpompi irtaantua, koska palvelut eivät ole niin tiukasti yhteen sidottuja. Herää kysymys myös siitä, tuntevatko korkeakoulut palvelua omakseen, jos se on ulkoistettu ylioppilas- tai opiskelijakunnalle? Muita mahdollisia vaihtoehtoja Yllä on esitetty kaksi eriävää vaihtoehtoa siitä, minkä organisaation alle korkeakoululiikunta voisi sijoittua. Yksi vaihtoehto on, että korkeakoululiikunnalle perustetaan kokonaan oma yhdistys, jonka kautta toiminta pyörii. Osakeyhtiö voi periaatteessa olla myös vaihtoehto, mutta yhtiöittäminen ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu taloudellisesti järkevältä. Yhdistelmä, jossa toinen työntekijä on korkeakoulun ja toinen ylioppilas- tai opiskelijakunnan palkkalistoilla ei ole myöskään poissuljettu. Liikuntasuunnittelijan työstä Liikuntasuunnittelijan työtehtävät tulevat olemaan moninaiset, hänen on pidettävä kirjaa toimenkuvastaan asettaen ehdolliseksi sen, kykeneekö yksi ihminen pyörittämään koko korkeakoululiikunnan palettia. Suunnittelijan tehtäviin kuuluisi karkeasti jaoteltuna hallinnointi- ja kehittämistehtäviä, viestintää sekä palvelujen toimivuuteen liittyviä työtehtäviä. Alla olevaan taulukkoon on sijoiteltuna suunnittelijan työtehtäviä edellä esitetyn jaottelun mukaisesti. Taulukko 4. Kuopion korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelijan työtehtävät jaoteltuna neljään eri aihealueeseen. Saara Hanhela 2012. HALLINNOINTI hallinnon ja talouden ylläpito toimenkuvan kartoitus -yhteys korkeakoulujen hallintoon sekä ohjausryhmään hankintojen ja ohjaajien palkkioiden hyväksyminen hankintojen suunnittelu ohjaajien rekrytointi ja yhteydenpito VIESTINTÄ korkeakoululiikunnan esittely nettisivujen ylläpito muissa tiedotuskanavissa korkeakoululiikunnasta tiedottaminen KEHITTÄMINEN toiminnan jatkuva kehittäminen valtakunnallisiin korkeakoululiikunnan verkostotapaamisiin osallistuminen kyselyjen teettäminen palautteen koonti, käsittely ja tilastointi liikuntatuutoroinnin organisoinnissa mukana oleminen PALVELUJEN TOIMIVUUS ryhmäliikunnan sekä liikuntakurssien suunnittelu ja organisointi palloilu- ja vapaavuorojen suunnittelu ja organisointi yhteydenpito liikuntaseuroihin ja yrittäjiin liikuntakalenterin tekeminen tilojen ja välineistön kunnon tarkastaminen 13
3.1 Toimenpidesuunnitelma Alla on karkeasti aikataulutettuna hankkeen keskeisimmät toimenpiteet toimintakauden 2013-2014 aikana. Korkeakoulujen toimintakalenteri toimii lukukausittain, joten tässäkin toimenpiteet on esitelty lukukausien mukaisesti. KEVÄT 2013 SYKSY 2013 - nettisivujen ja muun materiaalin luominen - yhteistyökonseptin luominen kampuksen korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö paikallisten liikuntayrittäjien sekä seurojen ja korkeakoululiikunnan yhteistyö - liikuntatilojen kartoittaminen ja varaaminen - kysely käyttäjien toiveista - asenteiden kartoittaminen liikunnan maksullisuutta kohtaan - järjestelmällinen käyttöasteen selvitys - liikuntajaoston perustaminen - neuvottelut Kuopion kaupungin kanssa - maksulliset liikuntatarrat opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön - liikuntatarjonnan laajentaminen - liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille - 1. vuoden opiskelijoille markkinoinnin tehostaminen - korkeakouluihin opintojakso opiskelijan hyvinvoinnista, jossa osana korkeakoululiikunnan palveluihin tutustuminen - Hanke YTHS:n kanssa opiskelukykyyn liittyen - yritysyhteistyön kehittäminen - toiminnallinen teemapäivä uusille opiskelijoille KEVÄT 2014 SYKSY 2014 - hyvinvointipäivien lanseeraaminen - lajitarjonnan laajentaminen - Savilahden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoululiikunnassa - kysely palveluiden kehittymisestä sekä yhdistymisestä - orientaatio-opintoihin opiskeluhyvinvointi kurssi - liikuntatarran hinnan tarkastus - käyttöasteen kartoittaminen sekä kysely palveluista koko korkeakouluyhteisölle - kuopiolaisten liikuntaseurojen esittely kampuksella 14
4 Hankkeen mahdolliset vaikutukset ja tuotokset Tavoitteiden toteuduttua hankkeen tuloksena on toimiva, väkimäärään suhteutettu korkeakoululiikunnan palvelukonsepti. Tarkoituksena on luoda paikallinen ja käyttäjälähtöinen kokonaisuus, joka innostaa niin aktiiviurheilijoita, kuntoliikkujia kuin liikkumattomiakin lähtemään liikkeelle. Monipuolisten palveluiden tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätä opiskelija- sekä työyhteisöliikuntaa ja edistää korkeakouluyhteisön hyvinvointia. Toimiva korkeakoululiikunta edistää Kuopion korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä. Koska hankkeella on selviä tavoitteita, joilla haetaan vaikutuksia, on oltava mittareita joilla noita vaikutuksia arvioidaan. Tällaisista mittareista olen maininnut käyttäjäkyselyt sekä palautteen ja käyttäjämäärien seurannan. Yksi mittari on myös se, millä tavalla ja kuinka laajasti korkeakoulut ovat sitoutuneita projektiin. 4.1 Mahdollisia haasteita On selvää, että yhtäkkinen suuri muutos liikuntapalveluissa aiheuttaa jonkin verran muutosvastarintaan. Yliopistolla etenkin liikuntapalveluiden siirtyminen maksulliseksi sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan tuleminen samojen liikuntapalveluiden piiriin voi aiheuttaa negatiivista hämmennystä. Muutoksessa tärkeää on avoimesti viestittää käyttäjille mitä arvoa uusi järjestely tuo. Omarahoitusosuutta tulee perustella toiminnan kehittymisen ja monipuolistumisen näkökulmasta. Resurssit tulee jakaa niin, että liikuntamahdollisuudet paranisivat heti yhdistyneen korkeakoululiikunnan aloittaessa toimintansa. Näin vältetään tilanne, jossa tarjotaan käyttäjille vähemmän palveluita kuin he ennen muutosta saivat. Muissa kaupungeissa, joissa korkeakoululiikuntaa on lähdetty toteuttamaan hankkeen kautta, on ilmennyt ongelmia siinä, mitä tapahtuu, kun hankerahoitus päättyy. Kuopion on otettava oppia muista ja kehitettävä suunnitelma, joka takaa toiminnan jatkuvuuden ja volyymin lisääntymisen. Korkeakoulujen sitoutuminen on äärimmäisen tärkeä kysymys, taloudellisesti omavastuuosuuden lisääntyminen on merkittävä ehto korkeakoululiikunnan tulevaisuuden kannalta. 4.2 Hankkeen kohdentuminen ja vaikutukset eri sukupuolten kannalta Hankkeen kohdentumista eri sukupuolten kannalta on vaikea arvioida. YTHS:n tuottama korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (2008) kertoo aiheesta seuraavaa: Kuntoilun harrastus vähenee 15-29 vuotiaiden keskuudessa ikäluokkien vanhetessa, erityisesti miesopiskelijoilla kuntoliikunnan harrastus väheni voimakkaasti 24 ikävuoden jälkeen. Palveluja suunniteltaessa pyritään luomaan kynnys osallistumiseen mahdollisimman matalaksi. Tavoitteena on, ettei palveluissa luokitella miesten ja naisten lajeja, vaan kohderyhmänä ovat opiskelijat ilman sukupuolista jaottelua. Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmässä huomioidaan, mikä on aktiivisten sekä potentiaalisten käyttäjien sukupuolijakauma. Palautejärjestelmässä kerätään tietoa myös siitä, millaiset liikuntamuodot kiinnostavat nais- ja miesopiskelijoita erikseen. Mikäli näistä tuloksista löytyy jotain huomionarvoista, pyritään löytämään keinoja liikuttaa kaikkein vähiten liikkuvaa ryhmää. 15