4 kesäkuu 09 Särkänniemi on vapaa-ajan ykkönen Sivut 14-15 Sitting Bull leiriytyy Vapriikkiin Sivu 21 Tampereen Kauppa kamari lehti Heikki Dunder rentoutuu vesillä
Ilmoitus Pirkanmaa on vahvaa kasvualuetta. On hyvä, että nyt myös Ifin aluejohto on täällä, lähellä asiakasta, korostavat aluejohtaja Jouni Latva-Pirilä (oik.) ja riskipäällikkö Matti Vuorinen. If tuntee asiakkaan riskit If Vahinkovakuutusyhtiö organisoi yritysasiakasyksikkönsä uudelleen vuodenvaihteessa, jolloin Pirkanmaa tuli osaksi uutta Tampereelta johdettua Keski-Suomen aluetta. Siihen kuuluvat lisäksi Jyväskylä, Hämeenlinna ja Hyvinkää ympäristöineen. Alue on nyt kompaktimpi ja sen johto on lähempänä asiakasta, joten pystymme entistä paremmin kehittämään liiketoimintaamme pirkanmaalaisen yritysasiakkaan näkökulmasta, uuden alueyksikön johtaja Jouni Latva-Pirilä kertoo. Tähän meille antaa mahdollisuudet myös Ifin hyvä, vahinkovakuutusyhtiöistä paras kannattavuus. Vakuutusyhtiö on turvakumppani Kokemuksensa perusteella If tietää, minkälaisia vahinkoja yrityksissä sattuu. Vahingontorjuntaan on kehitetty työkaluksi Turvatesti, jonka avulla käydään läpi yrityksen tärkeimmät riskit, turvallisuusvaatimukset ja ohjeet asioiden kuntoon laittamiseksi. Turvatestin tueksi If lanseerasi viime vuonna Turvapartneriverkoston. Turvallisuuden parantamiseksi Ifillä on tarjota valmiiksi neuvoteltu kumppani liki 30 turvallisuuden osa-alueelle. Turvatestejä on vuodesta 2004 lähtien tehty noin 35 000. Tilastoista näkee selkeästi, että samaan aikaan on suurvahinkojen määrä asiakaskunnassamme lähtenyt selvään laskuun, riskipäällikkö Matti Vuorinen laskee. Kun riskit on Turvatestin avulla tiedostettu ja puutteet turvapartnereiden avustuksella korjattu, voi yritysjohto olla turvallisin mielin. Toisena tärkeänä asiana Vuorinen nostaa esiin toipumissuunnitelman. On sekä asiakkaan että meidän etu, että pystymme ennakoivalla työllä välttämään vahinkoja. Jos sellainen kuitenkin sattuu, selvitään yleensä pienemmin vaurioin, koska on jo olemassa valmis suunnitelma, miten toimintaa jatketaan. Ifistä käydään vähintään kerran vuodessa asiakkaan luona päivittämässä vakuutukset. Tässä vuosiremontissa huolehditaan siitä, että vakuutuksessa on otettu huomioon muutokset asiakkaan toiminnassa tai oloissa. Vuosiremontissakin korostuu Ifin toimialaosaaminen: varsinaisten riskiasiantuntijoiden lisäksi myynti- ja yhteyspäälliköt ovat erikoistuneet toimialaryhmiin, näin heille kertyy hyvä tuntuma oman toimialansa riskeistä. Olemme tehneet kahden viime vuo den aikana paljon yritysmyyjiemme toimialatuntemuksen syventämiseksi. Tulokset näkyvät entistä laadukkaampana yhteistyönä asiakkaiden kanssa, Jouni Latva-Pirilä toteaa. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Hämeenkatu 20, 7. krs PL 831 33201 Tampere www.if.fi
Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä www.asianajajaliitto.fi Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. (03) 3141 0600 Faksi (03) 3141 0650 www.actas.fi Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 214 9111 Faksi (03) 222 6002 E-mail: info@borenius.com www.borenius.com Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. (03) 3142 9000 Faksi (03) 214 8946 E-mail: toimisto@alfalaw.com www.alfalaw.com Härkitie 5 A 2 37100 Nokia Puh. (03) 342 3780 Faksi (03) 342 3760 E-mail: info@hirsimaki.fi www.hirsimaki.fi Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 273 0145 Faksi (03) 273 0140 E-mail: jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C 33200 Tampere Puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com ASIANAJOTOIMISTO LEHTINEN, SINIVAARA & SYRJÄNEN OY Hämeenkatu 3 A 6, 33100 Tampere p. (03) 230 3000, f. (03) 230 3030 www.lss-oy.com Rautatienkatu 21 A 33100 Tampere Puh. 029 000 6800 Faksi 029 000 6801 E-mail: etunimi.sukunimi@ krogerus.com www.krogerus.com Kauppakatu 6 A 33210 Tampere Puh. (03) 260 1600 Faksi (03) 260 1650 E-mail: tampere.offices@merilampi.com www.merilampi.com Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Faksi (03) 3123 5121 E-mail: etunimi.sukunimi@ paldanius-makela.fi www.paldanius-makela.fi Pyhäjärvenkatu 5 B, 2. krs 33200 Tampere Puh. 010 3090 400 Faksi 010 3090 410 E-mail: info@procope.fi www.procope.fi Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. www.varma.fi Mukana suomalaisessa työelämässä. tampereen kauppakamarilehti 3
409 sisältö 39. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Sales & Marketing Oy Mikko Nykänen, 040 5676 400 Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 37 Ilmoitusaineistot 24.8.2009 Painos 19 000 kpl Levikki osoitteellinen jakelu 3 200 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu 15 600 kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi 10 Vesi, veneily ja purjehdus ovat kuuluneet varatuomari, ekonomi Heikki Dunderin elämään tavalla tai toisella aina. Vapuksi valmistunut s/y Amijo purjehtii ITÄMEREN AALLOILLA Kuva Risto Jokela 14 Särkänniemestä on 40 vuodessa kasvanut Pirkanmaan perhematkailun kiistaton veturi. Yksi kesän kestosuosikeista on WAVE SWINGER Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy viikolla 37 / aineistopäivä 24.8.2009 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Eilakaisla on tutkitusti paras ja arvostetuin (Taloustutkimus TEP 2008) Rekrytointi Oikea henkilö oikeaan paikkaan Henkilöstövuokraus Joustava ja tehokas ratkaisu Testirekrytointi Tutustu työntekijääsi riskittömästi Outplacement Eteenpäin uralla tai kohti kokonaan uusia haasteita Ota yhteyttä. Kerromme lisää. Puh. 030 6090 650 Hämeenkatu 13 b, 33100 TAMPERE Jyrki Kujanen myyntijohtaja, konsultti gsm. 050 375 9590 jyrki.kujanen@eilakaisla.fi Huiput kohtaavat www.kiilto.com Kiilto on Suomen Alppihiihtomaajoukkueen virallinen pääyhteistyökumppani Edustavat kokoustilat tampereen keskustassa Soita (03) 2121 300 aula@aitiopaikka.eu www.tullibusinesspark.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kuva Ari Ijäs 5. sivun sitaatti 7 Pääkirjoitus 8 Taloudessa tapahtuu 10 Profiilissa Heikki Dunder 12 Ajankohtaista lainsäädännöstä: Uusi tilintarkastuslaki supisti tilintarkastuskertomuksia 12 Tampere All stars 15 Keep me posted! Tyytyväisyys on korkealla, mutta työn mielekkyyden kokemus vähenee. Ihmiset kokevat, että työolot ovat ok mutta ei tässä muuten tolkkua ole. Pekka Ylöstalo Työ- ja elinkeinoministeriön tutkija Talouselämä 18/2009 21 Pirkanmaalla NYT Pomo hei, sä tiedät, että mä seison vaikka päälläni, että tää jengi pysyy tyytyväisenä ja ahkerana. Ei tarvitse enää, nimittäin mulla on sulle hyviä uutisia. tampereen kauppakamarilehti 5
Finnish Desk myös suomeksi ruotsissa Kasvua Ruotsista? Suomalaisyrityksien laajentaessa toimintaansa ulkomaille on Ruotsi perinteisesti ollut ensimmäinen vaihtoehto. Ruotsiin meno luo monia uusia mahdollisuuksia ja haasteita, onhan maiden välillä myös eroavaisuuksia. ÖhrlingsPricewaterhouse- Coopers on perustanut Finnish Deskin, joka tukee ja helpottaa liiketoimintaa Pohjanlahden ylitse. Toimintamme tarkoituksena on tukea yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa sekä visionsa. Onnistuaksemme tässä on meidän ymmärrettävä asiakkaan kulttuuri sekä liiketoiminta. Osa palveluistamme: Tilitarkastus ja kirjanpito Palkanlaskenta ja laskutus Liiketoiminnan kehittäminen Vero- ja arvonlisäneuvonta Yrityksien myynti ja osto Arvon määritykset Rahoituksen hankinta Tuki- ja avustusrahoitus Ota yhteyttä Finnish Deskiin tuotamme lisäarvoa! Hannu Harju +46 734 235 056, hannu.harju@se.pwc.com Esa Paldanius, +46 734 235 792, esa.paldanius@se.pwc.com pwc.com/se/finnishdesk Työtuoli, johon ihastut ComfortControl Uusi 9000 yhdistää kaikki mukavuudet samaan tuoliin. Tilaa koeajo - istu ja nauti. Tule tapaamaan mei tä 8.6. Skandinavia-seminaari, Pirkanmaan TE-keskus. Tervetuloa uuteen näyttelyymme Tulli Business Parkiin. Kinnarps Oy Åkerlundinkatu 11 A, 33100 TAMPERE puh. 0207 561 244 www.kinnarps. Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Sampo Pankin Sopiva Remonttilaina on oman elämäntilanteesi mukaan tehtävä ratkaisu, jolla maksat osuutesi taloyhtiön remonttilainasta. Oli taloyhtiössänne sitten remontti tulossa, menossa tai jo tehty, tule kysymään lisää. Tampere, Hämeenkatu 9, puh. 010 546 0200 Tampere, Hämeenkatu 20, puh. 010 546 0880 Tampere-Koskikeskus, puh. 010 546 0910 Tampere-Lielahti, puh. 010 546 0920 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus Tyyntä myrskyn edellä tai sitten ei Talouden vapaa pudotus vaikuttaa ainakin tältä erää päättyneen. Rohkeimmat uskovat, että on jo saavutettu tukeva pohja, jolta voi ponnistaa ylöspäin. Toki on myös niitä, jotka sanovat pahimman olevan vielä edessäpäin. Itse en halua kuulua jälkimmäiseen ryhmään niihin, jotka lätkän maailmanmestaruudenkin jälkeen toteavat, että turha riemuita, ensi kerralla menee kuitenkin huonommin. Maailmanlopun ennustaminen voi myöhemmin tuoda omalaatuista onnistumisen tunnetta, mutta erityisen rakentavaa se ei ole. Sen sijaan että spekuloimme juupas-eipäs -tasolla sillä, milloin lama loppuu ja minkä maanosan vetämänä, kannattaa miettiä miten lamassa ja sen jälkeen käyttäydytään. Varsin ihailtavasti yritykset ja julkinen sektori ovat tähän paneutuneetkin: ensi shokin jälkeen on ryhdytty toimiin sekä lähiaikoja että tulevaisuutta silmälläpitäen. Käytössä ovat perinteiset keinot, mutta myös uutta on lähdetty ideoimaan joka puolella. Vastikään julkaistun Pirkanmaan yritysbarometrimme mukaan on paljon yrityksiä, jotka investoivat tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Näkyvimpänä keinona ja lyhyellä tähtäimellä välttämättömänä on toki kulurakenteen sopeuttaminen. Mutta sen lisäksi moni varautuu laman jälkeiseen nousuun avaamalla uusia markkinoita, kehittämällä prosesseja ja kouluttamalla henkilöstöä. Oppisopimuskoulutus ja toisen asteen koulutus ovat saaneet ja niille haetaan edelleen lisäpaikkoja Pirkanmaalla. TE-keskuksen muuntokoulutusmäärärahat ja Finnveran suhdannelainat ovat kysyntänsä löytäneet. Valkeakoskella avautuvat kohta asuntomessut ja Tampereella valmistaudutaan omiin vuonna 2012. Lamasta selviämme, koska on pakko. Tulevaisuudestamme ratkaisee paljon se, kuinka hyvin hyödynnämme nousun. Tampereen seuraava suurhanke, monitoimihalli, on löytänyt erinomaisen paikan. Myös naapurissa Nokialla on oltu aktiivisia ja Nokia-areena odottaa niin ikään toteuttajia. Tampereen keskustan maanalainen pysäköinti alkaa kehittyä Hämpin parkin mukana ja Tampellan tunnelihanke etenee. Rakennemallityöllä ja vaihemaakuntakaavalla Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaan liitto varustavat meitä merkittävään asukasluvun ja aktiivisuuden kasvuun tulevilla vuosikymmenillä. Vanha totuus on, että se mikä menee ylös, tulee joskus myös alas. Sama pätee myös toisinpäin, joskin moni yritys kaatuu ennen kuin nousuun taas päästään. Kukaan ei tiedä, milloin nousu alkaa ja millä korvaamme tässä lamassa menetetyt työpaikat. Mutta kun pohjatyö on tehty kunnolla, ovat mahdollisuutemme paremmat. En usko, että meillä tällä yritys-, asukas- ja osaamispohjalla on heikommat mahdollisuudet kuin muillakaan, sen paremmin Suomessa kuin maailmalla. Risto E. J. Penttiläkin aprikoi kauppakamarin kevätkokouspuheessaan sitä, kuinka selviämme laman jälkeisestä noususta ei sitä, kuinka selviämme lamasta. Lamasta selviämme, koska on pakko. Tulevaisuudestamme ratkaisee paljon se, kuinka hyvin hyödynnämme nousun. Kesällä on tärkeää myös ladata aivan henkilökohtaiset paristot. Tuopa ensi syksy tai talvi tullessaan mitä tahansa lisää tätä samaa tai laskua tai nousua varmaa on vain se, että jaksamista tarvitaan. Ilman jaksamista eivät hyvät uudet ideatkaan synny saati kanna pitkälle. Lomailkaa siis huolellisesti, laittakaa puhelin ja sähköposti kiinni vähintään viikoksi tai pariksi vaikutukset saattavat olla arvaamattoman myönteiset! l Hyvää kesää toivottaen tommi rasila Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja tampereen kauppakamarilehti 7
taloudessa tapahtuu Kuva Valoa design Kodin Terra ja ABC-liikennemyymälä Kolmenkulmaan Pirkanmaan Osuuskauppa on mukana Kolmenkulman alueen kehittämisessä ja rakentaa ensimmäisessä vaiheessa alueelle Kodin Terran ja ABC-liikennemyymälän. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Kodin Terra työllistää 50-60 henkilöä ja ABC-liikennemyymälä noin 70. ABC Kolmenkulman liikennemyymälään on suunniteltu mittarikentän lisäksi muun muassa S-market, 800-asiakaspaikkainen ravintola ja pesukatu. Työt tontilla on tarkoitus aloittaa keväällä 2009 ja käynnistää liiketoiminta keväällä 2010. ORC kehittämään korkean hyötysuhteen aurinkokennoja TTY:n Optoelektroniikan keskuksen kolmivuotinen ja budjetiltaan yli miljoonan euron Solar III-V -projekti on hyväksytty Tekesin toiminnallisten materiaalien ohjelmaan. Projektissa tutkitaan ja kehitetään uusia yhdistepuolijohdemateriaaleja ja demonstroidaan niiden soveltuvuus erittäin korkean hyötysuhteen moniliitosaurinkokennoihin. Projektissa on mukana seitsemän suomalaista yritystä. Tutkimusyhteistyötä tehdään Helsingin ja Turun lisäksi ulkomaisten tahojen kanssa Saksassa, Kreikassa, Ranskassa ja Kiinassa. OpusCapitan liikevaihto kasvoi viidenneksen Rahaprosessien automatisointiin erikoistunut ohjelmistokonserni OpusCapita kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan viidenneksen. Liikevaihto oli lähes 13,7 miljoonaa euroa. Lisäystä edellisvuodesta oli yli 21 prosenttia, ja myös kannattavuus parani merkittävästi. Kasvua oli kaikilla liiketoimintasektoreilla, eniten palveluissa, joiden myynti nousi 39 prosenttia. Patria mukana Puolustusvoimien ilmatorjuntaohjus- ja tutkahankkeissa Puolustusministeriö on valinnut keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toimittajaksi norjalais-amerikkalaisen Kongsberg-Raytheonin ja keskivalvontatutkien toimittajaksi sekä kaukovalvontatutkien modernisoijaksi ranskalaisen Thales-Raytheon Systems Companyn. Myös Patria osallistuu hankkeisiin. Ilmatorjuntaohjushankkeessa Patria neuvottelee muun muassa laukaisualustojen toteutuksesta sekä osallistumisesta järjestelmäintegrointiin. Hankkeen työllisyysvaikutus Patriassa kohdentuu Patrian Systems ja Land & Armament -liiketoimintoihin lähinnä Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Sastamalaan. Tutkahankkeissa Patrian alihankkijoineen on suunniteltu toteuttavan muun muassa merkittäviä osuuksia järjestelmien ohjelmistotyöstä sekä laitesuojien varustelua ja modifiointia. Hanke työllistää Patrian Systems-liiketoimintaa lähinnä Tampereella sekä Espoossa. Yhteensä näiden hankkeiden työllistävän vaikutuksen Patrialle ja sen alihankkijoille arvioidaan olevan noin 130 mies työvuotta, joista 40 liittyy suoraan ohjelmistotyöhön. Metso toimittaa voimakattilan Puolaan Metso toimittaa biopolttoainetta polttavan voimakattilan PGE Zespól Elektrowni Dolna Odra S.A.:n lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokselle (CHP) Szczecinin kaupunkiin Puolaan. Tilauksen arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Panostaja laajentaa lukitus- ja turvallisuusliiketoiminta-aluettaan Panostaja Oyj on ostanut kulunvalvontatuotteita ja -ratkaisuja tarjoavan Bewator Oy:n koko osakekannan Siemens Osakeyhtiöltä. Kaupan yhteydessä yh tiön Valoa design ja Rovaniemen kävelykadulle ja Rovakadulle toteutettu valaistus palkittiin GE Edison Awardissa. Valoa design palkittiin taas GE Edison Award -kilpailussa nimi muutetaan Flexim Security Oy:ksi. Panostajan lukitus- ja turvallisuusliiketoiminta-alueeseen kuuluu entuudestaan lukituksen, oviautomatiikan ja turvallisuustekniikan palveluihin erikoistunut Lukkoexpert Security Oy. Leanware kehittää Anttilan varastonohjausta Anttila Oy ja Leanware Oy ovat aloittaneet yhteistyön Anttilan uuden logistiikkakeskuksen varastonohjausjärjestelmän määrittelemiseksi. Keravalle rakennettava logistiikkakeskus valmistuu alkuvuonna 2011 ja se toimii Anttilan, Kodin Ykkösen ja NetAnttilan yhteisenä keskusvarastona. Logistiikkakeskuksen kokonaisinvestointi on noin 50 miljoonaa euroa, siitä yli puolet koostuu nykyaikaisesta varastotekniikasta sekä varastonohjausja toimitusjärjestelmästä. Valoa design Oy on palkittu jo toisena vuonna peräkkäin maailman vanhimmassa valaistusalan kilpailussa GE Edison Awardissa. Palkinnon toi tänä vuonna Rovaniemellä kävelykadulle ja Rovakadulle toteutettu dynaaminen valaistus ja Rakovalkea -valaisin. Special Citation -palkinnon kävivät New Yorkissa pokkaamassa suunnittelijat Roope Siiroinen, Arto Heiskanen ja Marko Kuusisto. Mr Max vie Lontoon Jyväskylään Ravintolakonserni Mr Max kasvattaa yökerholiiketoimintaansa ja avaa Jyväskylään 700-paikkaisen London -yökerhon. Mr Maxin Londoneja on myös Tampereella ja Helsingissä. Mainoskenttä- Yhtiöillä maan paras palveluasenne Mainoskenttä-Yhtiöt nousi ykköseksi parasta palveluasennetta mittaavassa kategoriassa Markkinointi&Mainonta-lehden teettämässä Mainostoimistojen imagotutkimuksessa. Luotettavimmat toimistot -sarjassa se arvioitiin kolmanneksi ja hinta-laatusuhdetta mitattaessa neljänneksi.l 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Pirkanmaan yritysbarometri: Näkymät heikentyneet kaikilla toimialoilla Tampereen kauppakamarin toteuttaman Pirkanmaan yritysbarometrin mukaan yritysten odotukset tuloksen, henkilöstömäärän ja investointien kehityksestä ovat heikentyneet selkeästi viime vuodesta kaikilla toimialoilla. Vientiyritysten näkymät ovat vuodessa kääntyneet täysin, huolimatta pitkään jatkuneesta viennin kasvusta uskoi 45 prosenttia vientiyrityksistä viime keväänä kasvun edelleen jatkuva. Nyt 58 prosenttia kaikista vientiyrityksistä ja 69 prosenttia teknologiateollisuudesta kertoo viennin vähentyneen. Näkymät ovat synkimmät teollisuudessa ja kaupan alalla, myönteisimmät palvelualan yrityksissä. Pirkanmaan kannalta huolestuttavaa on se, että kuluvan vuoden kehitysnäkymät sitä heikommat, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Kokonaisuudessaan joka neljännessä yrityksessä toiminta on jatkunut samantasoisena kuin aikaisemmin, 36 prosentilla suhdannekäänne heikentänyt tilannetta hieman ja vajaalla viidellä prosentilla tilanne on kriittinen. Pääosin synkintä odotuksista huolimatta yritysbarometrin tuloksista löytyy myös positiivista kerrottavaa. Joka kolmas yli 50 henkilöä työllistävästä teollisuusyrityksestä ilmoittaa investoivansa tänä vuonna vähintään yhtä paljon kuin vuonna 2008. Huhti-toukokuun vaihteessa tehtyyn kyselyyn vastasi runsaat 400 yritysjohtajaa. Barometrin tulokset julkistettiin kauppakamarin kevätkokouksessa 12.5. Tredealle vetovastuu logistiikkakeskuksesta Huhtikuun lopulla esitellyn Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen alustavan liiketoimintasuunnitelman mukaan keskusta kehitetään vaiheittain verkostomallista konkreettiseksi logistiikkakeskukseksi. Vetovastuu keskuksen kehittämisestä siirtyy samalla Pirkanmaan liitolta kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredealle. Verkostoitunut logistiikkakeskus perustuu logistiikkapalvelujen tuottajien väliseen yhteistyöhön. Yritykset toimivat itsenäisesti omissa tiloissaan ja tonteillaan, mutta hakevat synergiaetuja muiden palveluntarjoajien kanssa muun muassa yhteisellä markkinoinnilla ja tietopalvelutarjonnalla. Konkreettisessa logistiikkakeskuksessa logistiikkayritykset sijaitsevat samalla alueella. Yritykset hakevat kilpailu- ja kustannusetua keskinäisellä yhteistoiminnalla ja hyödyntämällä alueen yhteisiä tukipalveluja. Logistiikkakeskuksen sijaintipaikka selviää aikaisintaan ensi talven aikana Pirkanmaan maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavoituksen edetessä. Sekä nykyinen tie- ja rataverkko että tavaravirtojen pääsuunnat puoltavat keskuksen sijoittumista jonnekin Tampereen kaupungin eteläpuolelle. l Ei kurjuutta kummempaa EK:n Suhdannebarometri: Pohjakosketus on vielä edessä Myöskään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrista ei juuri löydy valoisia uutisia kerrottavaksi. Pirkanmaalla teollisuuden ja rakentamisen odotukset ovat kaikkein pessimistisimmät maakuntien joukossa. Käännettä parempaan ei odoteta lähikuukausina: 44 prosenttia alasta uskoo synkkenemisen jatkuvan ja 56 prosenttia suhdanteiden pysyvän ennallaan. Tilauskirjat ovat ohenneet 61 prosentilla yrityksistä normaalia pienemmiksi ja tuotantokapasiteetti oli huhtikuussa vajaakäytössä 70 prosentilla. Yli puolet yrityksistä kertoo supistavansa työvoimaa tulevina kuukausina. Yritysten tämänhetkinen suhdannetilanne on ennätyksellisen synkkä. Alkuvuosi oli heikompi kuin yritykset tammikuussa ennakoivat. Pohjaa ei saavuteta vielä syksyllä, vaikka laskun odotetaankin loiventuvan lähikuukausina, johtaja Pekka Tsupari EK:sta tiivisti. Barometria julkistustilaisuudessa kommentoineet yritysjohtajat olivat samaa mieltä. Fastems Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hyvönen arvioi, että koneenrakennukselle vaikein vuosi on vasta vuosi 2010. Tilanne ei oikene nopeasti ennalleen, sillä rakenteet muuttuvat ja tuotantoon voi tulla pysyvä pudotus. Eurooppa näyttää olevan iso häviäjä: työstökoneinvestoinneista jo yli puolet tehdään Aasiassa, ja nyt Aasia on ajanut valmistuksessakin Euroopan ohi. Rakennusteollisuus RT:n Länsi- Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja, Patria-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Kari Salminen oli huolissaan siitä, miten laskusuhdanne vaikuttaa alan imagoon. Rakennusalan koulutuksen hakijamäärät on saatu aktiivisella työllä viime vuosina nousuun. Suunta uhkaa nyt kääntyä, ja sen vaikutukset ukkoontuvan alan tulevaisuudessa voivat olla arvaamattomat. Investoinnit ja sukupolvenvaihdokset jäissä Palvelualojen näkymät sen sijaan ovat Pirkanmaalla myönteisemmät kuin koko maassa keskimäärin: 11 prosenttia alan yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan ja 30 prosenttia heikkenevän. Myynti kasvoi palvelualoilla alkuvuonna aavistuksen verran, ja myynnin uskotaan pysyvän hienoisessa nousussa kesän ajan. Joka viides yritys suunnittelee palkkaavansa uutta työvoimaa, henkilöstön vähentämistä ennakoi vain kaksi prosenttia. Kannattavuuden huomattavasta heikkenemisestä kertovat sekä teollisuuden ja rakentamisen että palvelualojen yritykset. Myös rahoitusongelmat ovat yleistyneet. Panostaja Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarsama totesi, että rahoitusmarkkinoilla on pula luottamuksesta ja pitkästä rahasta, mikä jäädyttää investoinnit. Tässä tilanteessa yrittäjävetoiset yritykset uhkaavat kuihtua. Myös tarpeelliset sukupolvenvaihdokset ovat jäissä. Pirkanmaalla minua huolestuttaa erityisesti konepajateollisuuden alihankkijoiden tilanne. He eivät pysty uudistumaan siinä tahdissa, mitä päämiehet heiltä edellyttävät. l
profiili. Heikki Dunder > Ikä: 56 > Koulutus: ekonomi, oikeustieteen kandidaatti, kotimaan liikenteen laivuri > Perhe: vaimo, kolme tytärtä ja yksi tyttären poika > Ura: asianajaja > Sidosryhmätoiminta: Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan puheenjohtaja > Harrastukset: purjehdus, sulkapallo, hiihto Heikki Dunder pitää tuntumaa Näsijärven vesiin järven vanhimman matkustajalaivan intin ruorissa. Aikaisin liikkeelle ja aikaisin perille Heikki Dunder rentoutuu vesillä Yhdessäolo mukavien ihmisten kanssa, luonto ja se, että purjehduksessa on koko ajan tekemistä, vastaa asianajaja Heikki Dunder kysymykseen, mikä purjehduksessa viehättää. 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
teksti martti tammisto kuva ari ijäs Vesi, veneily ja purjehdus ovat kuuluneet varatuomari, ekonomi Heikki Dunderin elämään ta valla tai toisella aina, ehkä osin myös veren perintönä. Hänen taattonsa isä Matts Dunder oli Uudestakaupungista Itämeren satamien välillä rahtia kuljettanut laivuri. Omakohtaisista veneilykokemuksista piti alkuun huolen taaton Waldemar Dunderin vuonna 1925 Turusta Näsijärvelle hankkima m/s Ahti. Muistimme ulkoa veljieni Ilmarin ja Pertin kanssa jo koulupoikina varmaan kaikki Näsijärven reimarit, Heikki Dunder arvelee. Varsinainen purjehdusharrastus alkoi vuonna 1973, kun isä osti perheeseen purjeveneen. Heikki Dunderin nykyinen vene on vappuaattona Raaseporiin kuuluvassa Pohjankurussa valmistunut s/y Amijo (Finngulf 46). Vaikka veneellä purjehditaan merellä, sen perässä lukee kotisatama osoittamassa kuitenkin Tampere. Miksi merellä eikä Näsijärvellä? Näsijärvi on hieno vesistö, mutta pitkiin purjehduksiin kuitenkin aika pieni, Heikki Dunder sanoo. Hän kertoo viettävänsä vesillä pari kuukautta vuodessa. Keskikesä juhannuksesta heinäkuun lopulle kuluu yleensä purjehtien. Tuossa ajassa ehtii kiirehtimättäkin käydä vaikkapa Tanskassa. Matkaa Turusta Kööpenhaminaan on noin 550 merimailia, viiden solmun keskinopeudella ja 7 8 tunnin päivittäisellä purjehduksella sinne purjehtii kahdessa viikossa. Purjehduksessa pätee sama hyvä tapa kuin muussakin elämässä: aikaisin liikkeelle ja aikaisin perille. Yöpymiseen sopivia venesatamia esimerkiksi Ruotsin rannikolla on paljon, mutta silti satamaan kannattaa tulla jo aikaisin iltapäivällä. Satamat täyttyvät illansuussa eikä veneelle sopivia laituripaikkoja yleensä myöhemmin enää ole jäljellä. Näsijärvellä omalla laivalla Vaikka Heikki Dunder purjehtii merellä, ei hän kotivesiä ole hylännyt. Näsijärvellä hänet pitää m/s Intti, Näsijärven vanhin matkustajalaiva. Sen omistaa Laivaosakeyhtiö Intti, jonka yhdeksästä osakkaasta Heikki Dunder on yksi. Inttiä varten hän on myös hankkinut laivurin paperit. Vuonna 1902 valmistuneen laivan rakennutti Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla kurulaisen Intin talon isäntä Antti Intti. Se kuljetti matkustajia ja rahtia Näsijärvellä runsaat 70 vuotta, kunnes se 1970-luvulla siirrettiin Pyhäjärvelle, jossa se liikennöin muun muassa Laukontorin ja Viikinsaaren väliä. Vuonna 1996 osin palanut laiva oli myynnissä ja menossa ostajakandidaatin mukana Ruotsiin. Myyjä päätti kuitenkin tyytyä vähän pienempään hintaan ja laiva siirtyi varta vasten perustetun yhtiön omistukseen. Noin 50 tonnia painava laiva matkasi kuorma-auton lavetilla toisen kerran kaupungin läpi, nyt takaisin Näsijärvelle. Ajatuksena oli aluksi, että laiva tulisi uusien omistajien omaan käyttöön, mutta se tekisi myös joitakin tilausristeilyjä. Tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi, 55 60 risteilyä kesässä ajanut laivaa eivät osakkaat ole juurikaan omiin ajoihinsa käyttäneet. Kahtena kesänä Intti on lisäksi ajanut päivittäin Lapinniemen ja Mustalahden väliä, mutta täksi kesäksi ei taloudellisia edellytyksiä reittiliikenteeseen löytynyt. Bisnekseksi ei risteilyliikenteestäkään Heikki Dunderin mukaan ole, tulot menevät henkilökunnan palkkaukseen ja laivan kunnossapitoon. Monien tamperelaisten omakohtaiset muistot laivamatkasta Näsijärvellä liittyvät Inttiin sillä kun kuljetettiin vuosikaudet rippikoululeiriläiset Mustalahden satamasta Kulkkilan Isosaareen Teiskossa. Tavallista vahvemmat muistot Intistä oli pariskunnalla, jonka Heikki Dunder tapasi muutama kesä sitten Muroleen kanavalla. Pariskunta kuvasi toinen toisiaan laituriin pysähtynyt Intti taustanaan. Kun tarjouduin ottamaa heistä yhteisen kuvan, rouva kertoi, että he olivat tavanneet toisensa ensi kerran 40 vuotta aikaisemmin Intin kannella matkalla rippikoululeirille ja menneet sitten myöhemmin naimisiin. Nyt heillä oli neljä lasta, yhdeksän lastenlasta. Yritysten riita-asioissa sopiminen kaikkien etu Olin koululaisena pitkään sitä mieltä, että minusta tulee juristi, mutta lukiossa mieli muuttui. Pari vuotta halusin lääkäriksi, mutta tulin järkiini ja totesin, että juristin työ sopii minulle sittenkin paremmin, Heikki Dunder kertoo ammatinvalinnastaan. Vaikka isäni oli asianajaja, en oikeastaan tiennyt, minkälaista juristin työ oikeasti on, eihän siihen aikaan televisiossakaan ollut muita lakimiessarjoja kuin Parry Mason. Heikki Dunder omistaa yhdessä veljensä Pertti Dunderin kanssa Asianajotoimisto Dunder & Dunder Ky:n. Olemme jakaneet työt niin, että Pertti hoitaa perhe-, perintö-, vahingonkorvaus- ja rikosjutut sekä konkurssit, minä yritysjuridiikkaan liittyvät asiat. Yritysjuridiikkaan erikoistuneen asianajan työhön kuuluu muun muassa yrityskauppoihin ja -järjestelyihin, teollisuusoikeuksiin sekä yhtiö- ja sopimusoikeuteen liittyvät asiat. Heikki Dunderin mukaan noin 80 90 prosenttia yritysten riita-asioista sovitaan ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana ennen käräjäoikeuden tuomioita. Korvauksista sovitaan joskus vielä tuomion jälkeenkin. Sopiminen voi myös oikeudessa jutun voittaneelle osapuolelle lopulta olla tällöin parempi ratkaisu, oikeuden päätös kun ei vielä takaa, että voittanut osapuoli saa rahansa. Joskus on parempi tyytyä pienempään korvaukseen kuin esimerkiksi ajaa vastapuoli konkurssiin. Sovinnon jälkeen molemmat osapuolet ovat usein aluksi tyytymättömiä, mutta lopulta lähes kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen, tutkimusten mukaan jopa useam min kuin oikeudessa juttunsa voittaneet. Sopimusratkaisu on Heikki Dunderin mukaan parempi myös asianajan kannalta vaikka lasku jää paljon pienemmäksi verrattuna jutun ajamiseen loppuun asti eri oikeusasteissa. Sopimukseen pääsy vapauttaa resurssit muihin töihin vuosia vievän oikeudenkäynnin sijasta. Ennen kuin asiasta on saatu päätös käräjäoikeudesta, on tehty haastehakemus, määritelty vaatimukset ja mietitty niiden perustelut, vaihdettu kirjelmiä vastustajan kanssa, istuttu sekä valmisteleva istunto että pääkäsittely kummankin osapuolen puheenvuoroineen ja todistajien kuulemisineen. Aikaa tähän on mennyt puolesta vuodesta vuoteen riippuen asiasta ja myös käsittelypaikasta. Vähänkin isommissa asioissa käsittelyä jatketaan hovioikeudessa ja joskus myös korkeimmassa oikeudessa. Sopimuksen tekeminen on lähes aina asiakkaan kokonaisedun mukaista.l tampereen kauppakamarilehti 11
ajankohtaista lainsäädännöstä Uusi tilintarkastuslaki supisti tilintarkastuskertomuksia teksti martti tammisto Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan noin puolitoista vuotta sitten. Laki muun muassa vapautti kaikkein pienimmät yhtiöt tilintarkastusvelvollisuudesta. Toinen näkyvä uudistus oli se, ettei vuoteen 2011 kestävän siirtymäajan jälkeen enää hyväksytä maallikkotilintarkastajia. Varsinaisia ongelmakohtia uudessa laissa ei ole, arvioivat KHT-tilintarkastaja Hannu Pellinen PricewaterhouseCoopers Oy:stä ja Tampereen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Hirvonen. Joitakin kohtia olisi kuitenkin hyvä vielä tarkentaa, Hannu Pellinen arvioi. Keskustelua ovat herättäneet uuden lain mukaiset tilintarkastuskertomukset. Laki ei muuttanut tilintarkastuksen sisältöä, mutta enää se ei edellytä, että tilintarkastaja sanoisi jotain vastuuvapauden myöntämisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta tai voitonjaon lainmukaisuudesta. KHT-yhdistyksen suosituksen mukainen tilintarkastuskertomus ottaa siksi kantaa vain siihen, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot ja ovatko tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ristiriidattomia. KHT-yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana toimivan Pellisen mukaan kyse on kansainvälisestä käytännöstä, muuallakaan eivät tilintarkastajat ota kantaa vastuuvapauden myöntämiseen. Uusi käytäntö on herättänyt kysymyksiä joissakin yhtiökokouksissa. Tämän vuoksi jotkut tilintarkastajat ovat sisällyttäneet tilintarkastuskertomukseen vapaaehtoisesti myös vanhan kertomusmallin mukaisia lausuntoja. KHT-yhdistys suosittelee kuitenkin, etteivät tilintarkastajat antaisi näitä vapaaehtoisia lausuntoja pörssiyhtiöiden tilintarkastuksissa, jotta tilintarkastuskertomukset olisivat mahdollisimman yhteneväisiä, Hannu Pellinen sanoo. Siirtymäkauden ajan voi auktorisoidun tilintarkastajan lisäksi yrityksillä olla myös maallikkotilintarkastaja. Koska uusi laki koskee vain hyväksyttyjä tilintarkastajia, ei maallikkotilintarkastajia, eivät heitä koske myöskään laissa olevat määräykset tilintarkastuskertomuksesta. Niinpä esimerkiksi monissa yhdistyksissä ja säätiöissä on annettu kaksi eri kertomusta, Hannu Pellinen sanoo. Eihän siitä mitään haittaa ole, mutta ei se asiakkaista varmaankaan kovin selkeältä vaikuta. Yhden selvän puutteen Hannu Pellinen uudessa laissa näkee. Laista puuttuu tilintarkastajaa koskeva vastuukatto. Sen puuttuminen estää kilpailua ja uusien toimijoiden tuloa alalle, koska vastuuvakuutus on erittäin kallis. HTM-tilintarkastajilla vakuutus on hoidettu HTMyhdistyksen kautta, mutta KHTtarkastajille ei. Isot kansainvälisesti toimivat ketjut pystyvät hoitamaan vastuuvakuutukset sisäisesti, mutta pienemmille toimijoille tämä on haaste. Rajat nousemassa? Uusi laki vapautti pienimmät yhtiöt tilintarkastuspakosta. Rajat ovat hyvin matalat. Tilintarkastaja pitää olla, jos kaksi kolmesta ehdosta täyttyy; liikevaihto ylittää 200 000 euroa, taseen loppusumma 100 000 euroa tai yrityksen palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä. Osa uusista yhtiöistä on Pellisen ja Hirvosen mukaan perustettu ilman tilintarkastajia. Usein on kuitenkin nähty tar- Alls stars -joukkue lähtee harjoitellen raha Seuraava kansainvälinen sijoittajatapaaminen Tampere All stars -yrityksille on marraskuussa Israelissa. Suomessa erilaisia rahoittajatilaisuuksia on lähes kuukausittain, yrityskehitysasiantuntija Kari Vääränen kertoo. teksti ja kuva aila välikoski P ääomasijoittajien kanssa yritys voi muutamassa minuutissa munata mahdollisuutensa tai virittää kiinnostuksen ja päästä jatkoneuvotteluihin. Rahoittajamarkkinat ovat suhteellisen pienet ja sisäänlämpiävät. Hyväkin case voidaan sijoittajatilaisuudessa pilata huonolla yritysesittelyllä, sanoo yrityskehitysasiantuntija Kari Vääränen Technopolis Venturesta. Vääränen vastaa Tampere All stars -projektista, joka valmentaa pirkanmaalaisia yrityksiä pääomarahoituksen hankintaan. Yritykset saavat tietoa rahoitusmahdollisuuksista, kontakteja rahoittajiin ja yksilöllisen valmennuksen, joka hioo niin sijoittajaesityksen kuin sparraa sen pitäjän valmiudetkin. Mukana on 33 kasvuhaluista hichtechyritystä, joiden liike-idea perustuu teknologiaan tai palveluinnovaatioon. Tampere All starsin kysyntä on yllättänyt, samoin se, miten hyviä kasvuyritysaihioita Pirkanmaalta löytyy. Joukossa on useita, joilla on potentiaalinen mahdollisuus kansainväliseen menestykseen. Toukokuussa 10 valmennettavaa yritystä osallistui kansainväliseen Money Talks Forum -sijoittajatapaamiseen. Mukana oli yhteensä 140 yritystä. Tamperelaisjoukolla oli viitisentoista tapaamista rahoittajien ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kannustamme yrityksiä lähtemään katsomaan myös toisten esityksiä. Ne näkevät, ettei se niin kauhea paikka ole. Kun tietää mitä tekee, seitsemässä minuutissa pystyy oikeasti kertomaan firmasta olennaisen niin, että sijoittaja kiinnostuu. Tekesin valtakunnallisesta kehittämisrahapotista tulee Pirkanmaalle noin 15 prosenttia. Kun väestöstä asuu alueella kymmenen prosenttia, kehitystyötä tehdään maakunnassa keskimääräistä enemmän. Firmoja kasvattavia pääomasijoituksia saadaan kuitenkin alle viisi prosenttia. Tampere All starsilla tätä lukua on tarkoitus lisätä. Kari Vääränen sanoo, että yrityksille 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
peelliseksi valita tilintarkastaja, vaikka laki ei sitä vaadi. Kun tavoitteena on kasvaa nopeasti ja tiedossa on, että tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, on haluttu, että tilintarkastus on kunnossa heti alusta ja yhtiöllä on näyttää katkeamaton ketju tilintarkastuksia, Hannu Pellinen arvioi. On nähty, että tilintarkastus on hyötyyn nähden pieni kustannus. Pankit arvostavat sitä, että yrityksellä on tilintarkastaja. Joskus sillä voi olla merkitystä myös lainaneuvotteluissa, vahvistaa Tampereen Seudun Osuuspankissa työskentelevä varatuomari Pekka Hirvonen. EU on määritellyt rajat, mitä pienemmät yritykset voidaan kansallisella lainsäädännöllä vapauttaa tilintarkastuspakosta. Rajat ovat varsin korkealla, liikevaihto 8,8 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 4,4 miljoonaa euroa. Hannu Pellisen mukaan Ruotsissa asiaa pohtinut selvitysmies on esittänyt, että siellä rajat asetettaisiin EU:n maksimimääriin, jolloin yli 90 prosenttia maan osakeyhtiöistä vapautuisi tilintarkastuspakosta. n hakuun maksuton projekti on ainutlaatuinen palvelu Suomessa. Tavoite on vuoden 2009 loppuun saada kolme miljoonaa euroa pääomasijoituksia ja saman verran julkista rahaa. Yksityiset sijoitukset ovat jo kasassa ja hitaammin päätöksiksi kypsyvä julkinenkin rahoitus hyvässä valmisteluvaiheessa. Tampere All stars -projektin rahoittavat Tampereen kaupunki ja Euroopan sosiaalirahasto.l www.tampereallstars.fi Voidaan kysyä, mitä tapahtuu Suomessa, jos Ruotsissa päädytään tähän. Toistaiseksi Suomessa ei ole nähty tarpeelliseksi käydä tätä keskustelua uudelleen. Ajan merkit Talouden tilanne näkyy myös tilintarkastajien työssä. Taantuman seurauksena on tilintarkastuksissa tänä keväänä keskusteltu Hannu Pellisen mukaan aiempaa enemmän liikearvojen arvostuksista, rahoituskysymyksistä, maksuvalmiudesta ja toiminnan jatkuvuudesta. Uudessa laissa on määräys, ettei osingonjaolla saa vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. Olen korostanut maksuvalmiuden seurannan ja ennakoinnin merkitystä sen varmistamiseksi, että tarvittaessa rahoitusneuvottelut voidaan käydä hyvissä ajoin, Hannu Pellinen kertoo. Pankit ovat nyt varovaisia osin siitä syystä, että myös ne joutuvat miettimään omaa maksuvalmiuttaan, Pekka Hirvonen vahvistaa.l Kiitos työn tekijälle! Kiitä ansiomerkillä. Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia. Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työntekijän kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää! Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi Työnantajia TET-toimintaan etsitään! Työnantajien ilmoittautuminen peruskoulun 9.-luokkalaisten TET-työnantajaksi syksylle 2009 on alkanut Tampereella. Ilmoittautumisia toivotaan hyvissä ajoin ennen kesälomakautta, ja ilmoittautua voi Tettinetti-sivuston kautta http://tettinetti.tampere.fi. Lisätietoja: Mikko Siippainen, puhelin 040 801 2652. Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. tampereen kauppakamarilehti 13
pirkanmaalla Tampereen Särkänniemi Oy Perustettu 1966, ensimmäiset kohteet auki yleisölle 1969 Särkänniemen Elämyspuisto: Akvaario, Planetaario, Delfinaario, huvilaitteet, Lasten eläintarha, Näsinneulan näkötorni ja Sara Hildénin taidemuseo. Liikevaihto 18,3 Me Työntekijöitä 87 vakinaista, kausityöntekijöitä kesäaikaan noin 500 Elämyskaup on tiuk Laatuun kannattaa satsata. Kuntaomisteisuus ei estä laadukasta palvelutuotantoa. Teksti Marketta Tammisto Kuva Ari Ijäs Näin vastaa Särkänniemen toi mitusjohtaja Olavi Joen polvi, kun häneltä kysyy oppia ja ohjenuoraa tulevaisuuden yleisömagneettien visioijille. Joenpolvella on kanttia sanoa, sillä hänen luotsaamanaan Särkänniemi on neljässä vuosikymmenessä kasvanut siksi mitä se nyt on imagoltaan tutkitusti ja toistuvasti valtakunnan vapaa-ajankohteiden ykkönen, Pirkanmaan perhematkailun kiistaton veturi ja Näsinneulan ansiosta Tampereen tunnusmerkki. Ja mikä tärkeää: kasvanut kilpailuilla markkinoilla kannattavasti ja omillaan. Särkänniemen rakentamisen alkuvaiheessa Tampereen kaupunki yhtiön omistajana vielä takasi lainoja ja jätti kovimpina investointivuosina aluevuokran perimättä, mutta muuta taloudellista tukea ei omistajalta ole sen jälkeen tarvittu. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yritys tarjoaa perheille elämyksiä kannattavana ja itse investointinsa maksavana yrityksenä. Aika ajoin yleisönosastoihin putkahtaa ehdotus Särkänniemen myymisestä. Huvipuiston pyörittämistä ei pidetä kaupungin ydintoimintana, ja toisaalta terveestä ja kannattavasta yrityksestä saisi hyvät rahat. Joenpolvi kuittaa puheet tyynesti: Myyntispekulaatioihin on vuosien varrella firmassa totuttu. Kysymys on siitä, päättävätkö Särkänniemen kehityssuunnasta tamperelaiset vai tekevätkö sen jotkut muut. Menestys ei tule sattumalta Särkänniemen tarina kunnanisien ennakkoluulottomista visioista koko kansan suosikiksi on tuttua tarinaa. Mutta mennyt vuosituhat sikseen nyt kiinnostaa, millaisessa iskussa tamperelaisten 40-vuotias kansallisomaisuus on tänään. 2000-luvun alku merkitsi Särkänniemelle sekä liikevaihdon että asiakasmäärän hyppyä uuteen kokoluokkaan. Liikevaihto kasvoi reilusta 13 miljoonasta eurosta 17 miljoonaan, ja on sittemmin pysytellyt 17 19 miljoonan välillä. Myös vuosittainen kävijämäärä nousi tuolloin reippaasti ja on koko 2000-luvun ylittänyt 700 000 kävijän rajan kahta viime vuotta lukuun ottamatta. Markkinoinnista ja viestinnästä vastaavan johtajan Tiina Mörttisen mukaan kasvuloikkaa selittävät erilaiset kehitystoimet, kuten huikean suosittu Tornado-vuoristorata, uudistunut ravintolatarjonta sekä uuden Elämyspuistokonseptin luominen yhden yhteisen portin taakse. Kasvua ympärivuotisuudesta Kävijämäärän kasvattaminen kannattavasti on kova haaste, kun var sinaiset huvipuistoikäluokat pie nentyvät ja kakun jakajia on entistä enemmän. Niemestä on siis saatava enemmän irti. Liiketoiminnan kehittämisessä keskeisiä ovat 2000-luvulla olleet Olavi Joenpolvi sanoo, että Särkänniemen keskeinen asema matkailukentässä heijastuu yrityksen toiminnassa korostuneena yhteistyöhaluna. Työkalua tarjotaan aina kahva edellä.
pa ka bisnes innovatiiviset hinnoitteluratkaisut kuten uudenlaiset palvelukokonaisuudet ja lipputuotteet. Erilaisten pääsylippujen osuus liikevaihdosta on 60 prosenttia. Kaikki alueen ruokapaikat ja kioskit Näsinneulan ravintolasta hattarakojuihin ovat nykyään yhtiön omissa käsissä. Kävijöiden nälkä, jano ja herkuttelunhalu tuo liikevaihdosta 35 prosenttia, ja myynti kasvaa vuosi vuodelta. Myyn nin tärkeä tunnusluku, asiak kaan keskijättö, onkin Särkänniemessä Tiina Mörttisen mukaan erittäin hyvä. Kasvu huvipuistosesonkia jatkamalla ei ole realistista, sillä toiminnan pyörittäminen laadukkaasti ja turvallisesti edellyttää satoja työntekijöitä ja kannattavuus tuhansia päivittäisiä kävijöitä. Ympärivuotisilla tuotteilla kuten kokouspaketeilla, lasten ja kohta aikuistenkin syntymäpäiväkekkereillä, elämysleireillä ja pikkujoulukauden ohjelmallisilla illanvietoilla talvikävijöiden määrä on saatu hyvään kasvuun. Entäs taantuma? Talouden taantuma näkyy toki meilläkin, mutta vähemmän kuin ensin pelättiin, Tiina Mörttinen rauhoittaa veronmaksajaomistajaa. Isoja, useiden tuhansien vieraiden asiakastilaisuuksia järjestetään tänäkin kesänä toista kymmentä, ja vain kolme isoa ennakkovarausta peruuntui. Luokkaretkeläisiä käy enemmän kuin viime vuonna, noin 30 000. Ravintola Näsinneulan myynnissäkään ei näy mitään hälyttävää, ja uutuuslaite Tyrsky näyttää toukokuun viikonloppujen perusteella onnistuneelta investoinnilta. Nyt jännittää, miten kesän toinen uutuus, Särkänniemestä suorana lähetettävä MTV:n kesäohjelma Pitkä kuuma kesä, saa pirkanmaalaiset liikkeelle.l Pekka Himanen (keskellä) korostaa rikastuttavan vuorovaikutuksen merkitystä innovaatioiden synnyssä. Rikastuttavassa yhteisössä jokainen auttaa toista tekemään parhaansa siinä mitä tämä tekee, on avoin muille ja ajattelee, että muutkin ovat arvokkaita ja arvostaa heidän työtään. Kuulolla Neogamesin apulaistuottaja Teemu Haila (vas.) ja ohjelmajohtaja Toni Sulameri Teknologiakeskus Hermiasta. Keep me posted! Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Lamatunnelma oli hetkessä ja ainakin hetkeksi poispyyhkäisty Demolan Open Innovation symposionissa huhtikuun lopussa. Innostustuulahduksen toi professori Pekka Himanen, joka oli kutsuttu pohtimaan, miten ja millä eväillä Tampereesta tulisi innovaatioiden huippupaikka maailmassa. No miten? Ajasta ja paikasta tai ihmisten määrästä se ei ole kiinni, Himanen arvioi ja muistutti, että länsimaisen sivistyksen pohjan 2500 vuotta sitten luoneessa Ateenassa oli vähemmän asukkaita kuin esimerkiksi Lahden kaupungissa nyt. Tarvitaan rikastuttavaa vuorovaikutusta, enriching interaction. Sen ansiosta ollaan yhdessä enemmän kuin yksin, päästään yli omien rajojen. Tampereen vahvuus on keskinäisessä luottamuksessa, kanssakäymisen helppoudessa ja valmiudessa yhteistyöhön. Näitä ominaisuuksia Tampere voisi hyödyntää entistä enemmän, Himanen arveli ja huomautti, että face-to-face-kanssakäyminen on aivan kriittinen tekijä, jotta ihmiset saadaan toimimaan keskenään. Vuorovaikutusta ja tunne-energiaa ei synny lähettelemällä raportteja sähköpostissa! Innovatiivisuuden kukoistukseen tarvitaan rikastuttavan vuorovaikutuksen ja yhteisön lisäksi luovat ihmiset ja luovuuden kulttuuri, jossa otetaan riskejä ja hyväksytään epäonnistuminen ja jossa ideat kyetään kehittämään liiketoiminnaksi. Kulttuuria, joka yhdistää insinööritieteet, bisneksen, designin, yritykset ja oppilaitokset pitäisi vahvistaa Tampereellakin. Tarvitaan myös visioita, visionäärisyyttä ja johtajuutta. Ajattelemmeko riittävän isosti? Himanen arvioi, että Tampereen vahvuudet teknologiassa sekä humaanisissa ja sosiaalisissa tieteissä voivat osoittautua todella kiinnostavaksi kokonaisuudeksi tulevaisuudessa ja esimerkiksi Aalto-yliopistosta erottuvaksi kärkialueeksi. Mutta ajattelemmeko riittävän isosti? Kuinka iso Tampere voi olla, mitä se voi luoda? Pitää ajatella, että kaikki on mahdollista. Ihmisiä on tarpeeksi, jos he yhdistävät intohimoisesti voimansa, jos heidät saadaan käyttämään resurssejaan viisaasti, kunnianhimoisesti ja pelkäämättä. Rikastuttavan yhteisön aikaansaamiseksi Tampereella on tehty hienoja avauksia jo nyt, kuten monialaisen yhteistyön mahdollistaja Demola ja Nokia Innovation Centre. Ne ovat moderneja symposioneja. Maailmalla kuuma trendi on mobile, media, reality, ja Tampere on koko lailla sen keskiössä vahvuuksinaan muun muassa käyttöliittymätutkimus, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus sekä sisällöt ja mixedreality. 140-henkinen Demolan yleisö lisäsi listaan terveysteknologia- ja hoitoinnovaatiot liittyneinä IT:hen, kudosteknologian ja uudet hoitomuodot, palveluyhteiskunnan kehittämisen, teknologian ja sosiaalitieteiden yhteyden ja koneenrakennuksen.l tampereen kauppakamarilehti 15
ajankohtaista www.tampereenkauppakamari.fi Nimityksiä Nordea Pankki Suomi Oyj Tampereen konttori Rahoituspäällikkö Ilkka Väisänen on nimitetty asiakasvastuulliseksi johtajaksi, apulaisjohtaja Eliisa Oksala johtajaksi ja palvelupäällikkö Tiina Hatanpää apulaisjohtajaksi. Pirkanmaan Osuuskauppa Restonomi ja tradenomi Leena Myllykorpi on nimitetty Keskustorin Fiestan ja Hesburgerin ravintolapäälliköksi. TPI Control Oy Arttu Laitinen on nimitetty aluejohtajaksi, lvi-insinööri Miikka Kantola aluepäälliköksi ja insinööri Timo Puronurmi projektipäälliköksi. Asianajotoimisto Actas Oy Varatuomari Sami Puusaari on nimitetty Tampereen toimistoon lakimieheksi. Kiilto Oy TkT Mikko Viljanmaa on nimitetty teknologiajohtajaksi. DI Kari Laakso on nimitetty osaston johtajaksi teollisuusosastolle. Tradenomi Anssi Rajanen on nimitetty myyntiedustajaksi. Mainoskenttä-Yhtiöt Kirsti Mäkelä on nimitetty Mainoskenttä Oy:n yhteyspäälliköksi. K-citymarket Turtola Marko ja Kati Vainikainen aloittavat K-citymarketkauppiaina Tampereen Turtolassa 1.7. Stockmann Tampereen tavaratalon johtajaksi on nimitetty hallintopäällikkö Antti Haajanen. Leppävuoresta TTY:n säätiön hallituksen puheenjohtaja l Tampereen teknillisen yliopiston säätiön hal lituksen puheenjohtajaksi on valittu professori, tekniikan lisensiaatti Erkki KM Leppävuori ja varapuheenjohtajaksi kasvatustieteiden maisteri Marjo Raitavuo. Säätiön hallitukseen kuuluvat lisäksi toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja Sixten Korkman, professori Leena Peltonen-Palotie, muotoilujohtaja Anne Stenros ja toimitusjohtaja Mika Uusi-Pietilä. l TTY Alumni ry:n puheenjohtajaksi valittiin 16.4. DI Juha Koski. Palkittuja l Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen on valittu julkisen sektorin Suomen parhaaksi IT-johtajaksi. Valinnan tekivät julkishallinnon IT-johtajat eli kansainvälisen 600minutes Public Sector -tapahtuman osallistujat ja virallinen raati. l Suomen Nuorkauppakamareiden Keskusliiton kansallisessa vuosikokouksessa Tammerkosken Nuorkauppakamari palkittiin parhaasta koulutustoiminnasta ja Tampereen Nuorkauppakamari ja Hannu Rosenqvist saivat Paras Puheenjohtaja -palkinnon. Seutukuntaseminaari: Brändi alueen markkinoinnissa Keskiviikkona 2.9.2009 klo 13 17 Valkeakoskella Puhujana muun muassa kansainvälisesti arvostettu ja Suomen maabrändin rakentamisessa mukana oleva bränditohtori Seppo Rainisto. Tilaisuuden järjestävät Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta, matkailu- ja kongressivaliokunta sekä palveluvaliokunta. Lisätiedot ja ilmottautumiset info@tampereenkauppakamari.fi Kehräsaari 25 vuotta Tampereen kauppakamari piti kevätkokouksensa Ahlamanin ammattiopistolla Tampereelle. Kokousesitelmässään johtaja Risto E.J. Penttilä Elinkeinoelämän valtuuskunnasta EVA:sta pohti muun muassa Kiinan asemaa kansainvälisen talouskriisin jälkeen. Hän uskoo, että maan selviävän kriisistä vähemmin vaurioin kuin läntiset teollisuusmaat. Tämän seurauksena Kiinan taloudellinen ja poliittinen valta kasvaa entisestään ja lännen mahdollisuudet vaikuttaa maan demokratia- ja ihmisoikeustilanteeseen heikkenee. Penttilän arvion mukaan näin käy jo siitäkin syystä, ettei Kiinan keskiluokka halua demokratiaa vaan vakautta. Demokratiassa valta siirtyisi kaupunkien keskiluokalta maaseudun paljon suuremmalle väestölle. Kehräsaaren yrityskeskus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Pienet yritykset, putiikit ja toimistot täyttivät Tampereen keskustassa sijaitsevan kiinteistön vuonna 1984, kun tontilla yli 120 vuotta jatkunut värjäämö- ja kehräämötoiminta päättyi. Näin Kehräsaaresta tuli Suomen ensimmäinen toimisto-, ravintola- ja myymälätiloiksi muutettu tehdasrakennus. Kehräsaaresta muodostui myös merkittävä yrityspalvelukeskus, Tampereen kauppakamarin lisäksi taloon muutti muun muassa Pirkanmaan yrittäjien toimisto, muita elinkeinoelämän järjestöjä sekä myöhemmin TE-keskukseksi muuttunut KTM:n aluetoimisto. Kehräsaari juhlii 25-vuotista toimintaansa pitkin kesää ja syksyä erilaisin tapahtumin, muun muassa heinäkuun viikonloppuisin sään niin salliessa järjestettävällä pihatorilla. Elokuun 1. päivänä sisäpihan valtaavat erilaiset kädentaitajat. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi