Hugin & Munin ODINin markkinakommentteja - Joulukuu 2011 Kaikesta huolimatta uskomme edelleen Eurooppaan Eurooppaan kannattaa mielestämme edelleenkin sijoittaa pitkällä aikavälillä. Valtioiden velkakriisit ovat ratkaistavissa, Eurooppa on enemmän kuin euroalue, ja voimme poimia vapaasti parhaat yritykset. Olemme tuudittautumassa negatiiviseen psykoosiin. En muista, että edellisen finanssikriisin jälkeen olisi tullut näin paljon huonoja uutisia joka suunnasta. Kaikki haluavat suojautua tavalla tai toisella, sillä jos kriisi tulee, siihen halutaan varautua. Näin sanoi saksalaisen jättiläiskonsernin Siemensin Norjan maajohtaja Per Otto Dyb DN.no-verkkolehdelle esitelleessään kaikkien aikojen voitollisinta tilinpäätöstä. Maailman suurimpien kansainvälisten yritysten joukkoon kuuluva Siemens ei pelästy synkin sävyin maalattua tulevaisuudenkuvaa. Emme mekään. Syksy on ollut masentavaa aikaa, varsinkin meille Eurooppan keskittyville toimijoille. Kesällä puhkesi Kreikan valtionvelkakriisi ja sitä seurasi Italian ja Espanjan talouskurimukset. Marraskuun lopussa kriisi levisi muihin euroalueen maihin. Euroopan osakemarkkinaindeksi MSCI AC Europe laski 12 prosenttia paikallisissa valuutoissa. MSCI Eurozone indeksi kärsi vielä pahemmin. Se putosi peräti 18 prosenttia. Ilonaiheita ei juuri ole tällä hetkellä. Mielestämme Eurooppa on kuitenkin erittäin houkutteleva sijoitusalue ODI- Nin kaltaiselle, osakkeita aktiivisesti poimivalle rahastoyhtiölle. Tässä kolme perustelua: Poliittinen ratkaisu on mahdollinen. Euroopan poliittisella tasolla on havaittavissa merkkejä ratkaisun löytymisestä. Marraskuun lopussa markkinoilla odotettiin ratkaisua ja kurssit jopa nousivat voimakkaasti. Eurooppa on enemmän kuin euroalue. Eurooppa on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin monipuolinen alue, jossa toimii maailman johtavia maailmantalouden kasvusta hyötyviä yrityksiä. Voimme valikoida. Makrotalous saa markkinat laskemaan ja nousemaan, jolloin hyvien yritysten osakkeet joutuvat samaan kierteeseen kuin huonojen. Poimimalla osakkeita saamme tässä tilanteessa ainutlaatuiset mahdollisuudet sijoittaa laadukkaisiin yrityksiin erittäin houkuttelevin hinnoin. Poliittiset vastakkainasettelut ovat ratkaistavissa Finanssipolitiikkansa hyvin hoitaneet euroalueen maat tuntevat tulleensa Välimeren maiden huijaamiksi. Niissä on eletty yli varojen vuosikausien ajan, eikä yhteiskunnan luutuneita perusrakenteita ole pystytty uudistamaan. Näitä maita painostetaan voimakkaasti kiristämään rahahanojaan. Löysää rahapolitiikkaa vastustetaan voimakkaasti.
Yksittäisten eurokumppaneiden edesvastuuttomuus on harmittnut varsinkin Saksaa ja se on tehnyt monet sokeiksi seurauksille, joita aiheutuu, jos Italiaa, Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa vaaditaan säästökuurille nykyisessä tilanteessa. Kun euroaluetta uhkaa taantuma, katkaistaisiin kasvulta siivet näissä maissa ja koko Euroopassa. Ratkaisu ei ole näin yksinkertainen. Saksan on kuitenkin myönnettävä, että euroyhteistyöstä on ollut sille paljon hyötyä. Keinotekoisen alhainen valuuttakurssi on toiminut piristysruiskeena vientiteollisuudelle ja euroalueelle on virrannut paljon pääomia. Saksa on kuitenkin osasyyllinen pitkään vallinneeseen epätasapainoon. Sen kauppatase ja yksityinen säästäminen ovat olleet plusmerkkisiä liian monta vuotta. Saksassa ollaan innokkaita pitämään muiden euromaiden budjetit tasapainossa, mutta tässäkin maassa tarvitaan tasapainottamista. Liian negatiivisena tai positiivisena pysyvä kauppatase ei ole hyvästä pitkällä aikavälillä. Jos euroyhteistyö päättyy, kärsii Saksa suuret taloudelliset ja poliittiset menetykset. Siksi Saksassa pitäisi olla enemmän tahtoa auttaa velkaantuneita maita. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki voisi toimia viimeisenä oljenkortena ja lainata pankkien lisäksi myös valtioille. Rajujen kustannusleikkausten vaatiminen ja inflaation torjuminen eivät välttämättä ole oikeita lääkkeitä, kun ollaan taantumassa. Oman vastuun myöntäminen ja EKP:n vapauttaminen ostamaan valtioiden obligaatioita eivät miellytä saksalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä. Tällainen vastaan hangoitteleminen selittää kriisin puhkeamisen ja syvenemisen, mutta sovittamattomilta näyttävistä ristiriidoista huolimatta on olemassa ratkaisuja. Tätä kirjoitettaessa Saksasta ja Ranskasta on saatu signaaleita euromaiden finanssipolitiikan vapaaehtoisesta yhteensovittamisesta. Poliittisella tasolla tapahtuu siis jotain. Lisäksi Saksa on jäämässä yhä enemmän yksin mielipiteineen, jotka estävät EKP:tä puuttumasta peliin aktiivisesti. Tiedetään, että euron perusta on heikko. Eurokriisin kestävä ratkaisu todennäköisesti edellyttää tämän perustan vahvistamista tiukentamalla finanssipolitiikan yhteensovittamista ja yhteisiä euro-obligaatioita. Ajan mittaan muodostuisi keskuspankki, joka toimii yhä enemmän muiden keskuspankkien tavoin. Tämä kriisi tuo tullessaan uuden Euroopan, joka on tiiviimpi ja vahvempi. Mutta aikaa kuluu ja tuli kytee. Markkinoilla on nyt enemmän euroalueen valtionobligaatioiden myyjiä kuin ostajia, joten niiden korko on nousemassa huimalle tasolle. Lisäksi Euroopan pankkeihin kohdistuu paine taseiden vahvistamiseksi. Ilman halukkaita sijoittajia talletuspako rajoittaa antolainausta. Luottomarkkinoiden kiristyminen lienee tärkeä syy siihen, miksi Eurooppa on ajautunut taantumaan. Tämä ei ole hyvä asia kasvun kannalta. Kestäviä poliittisia ratkaisuja odoteltaessa vain EKP:llä on riittävästi voimaa pysäyttää luottamuskriisi sekä pääomien pako Euroopan pankeista ja finanssimarkkinoilta. Mielestämme EKP:ltä vaaditaan pontevampia toimenpiteitä ja uskomme, että niitä vielä nähdään. Nykyisessä erittäin masentuneessa ilmapiirissä tällainen väliintulo saisi aikaan voimakkaan myönteisen korjausliikkeen Euroopan osakemarkkinoilla. Monikasvoinen Eurooppa Vaikka tiukkaan puristukseen joutuneet 17 euroalueen maata muodostavat Euroopan ytimen, EU:hun kuuluu niiden lisäksi 10 maata, joiden valuutta ei ole euro. Niistä varsinkin Iso-Britannialla, Puolalla, Ruotsilla ja Tšekinmaalla on erityistä merkitystä. Vielä tärkeämpää on, että eurooppalaiset yritykset eivät ole sidoksissa kotimaittensa talouksiin, vaan niillä on toimintaa kaikkialla maailmassa. Euroopassa on enemmän monikansallisia yrityksiä kuin USA:ssa. Monimuotoisuus perustuu keskisuurien yritysten suureen määrään ja Euroopassa toimii useita keskisuuria laatuyrityksiä, joilla on vankat perinteet ja kansainvälinen johtoasema omailla erikoisaloillaan. Vahva omistajaohjaus ja pääomakuri ovat tunnusomaisia eurooppalaiselle yrityskulttuurille, samoin panostaminen korkeaan laatuun ja tunnetut merkkituotteet. Eurooppaan sijoittava saa osansa koko maailman kasvusta ja vahvasta eurooppalaisesta yrityskulttuurista. Tämä on mainio yhdistelmä varsinkin kun otetaan huomioon osakkeiden nykyinen hintataso. Yksittäisiä yrityksiä poimimassa Valtionvelkakriisi on kiristänyt luottohanoja tänä syksynä varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Juuri tällaiset yritykset ovat riippuvaisia pankeista, kun tarvitaan rahoitusta uusille projekteille tai jos finanssimarkkinoilta ei saada muuta rahoitusta. Tavallisesti mielenkiintoisimmat sijoitusmahdollisuudet löytyvät pienten ja keskisuurien yritysten joukosta. Ne ovat tuottaneet hyvin pitkällä aikavälillä. Finanssikriisin puhkeaminen on kuitenkin painanut sijoitussalkkuja alaspäin, sillä tällaiset yritykset ovat niissä ylipainossa. Salkkujen koostumusta on tästä syystä korjattu suurien yrityksien suuntaan. Niillä on taseet kunnossa, vahvat kassavirrat ja vankka osingonmaksukyky. Tällaiset yritykset yleensä huolehtivat Slik Näin investerer sijoitamme vi ODINin sijoitusrahastoja hallinnoidaan aktiivisesti. Sijoitamme vapaasti eri yrityksiin riippumatta niiden koosta tai painoarvosta markkinaindekseissä. Sijoituskohteinamme olevilla yrityksillä on käsityksemme mukaan juuri sellaiset ominaisuudet, joiden avulla niistä tulee huomispäivän voittajia. Pyrimme salkunhoitajan työssämme antamaan osuudenomistajille mahdollisuuden saada osansa yritysten lisäarvosta. Me ODINissa ymmärrämme omien itsenäisten sijoitusvalintojen merkityksen. Sijoituspäätöksemme perustuvat hyvin tuntemillamme toimialoilla ja markkinoilla toimivien yritysten perusteellisiin analyyseihin. Me tiedämme, mitkä yritykset tuottavat siellä tulosta. Olemme pitkän aikavälin omistajia, jotka sietävät markkinoiden lyhytaikaisia häiriöitä. Olemme kiinnostuneempia arvoyrityksistä kuin kasvuyrityksistä. Ensiksi mainituilla yrityksillä on vakaa liikevaihto ja hyvä tuloskehitys, jotka ovat aliarvostettuja suhteessa pitkän aikavälin tuloskehitystä ja kirjanpitoarvoja koskeviin arvioihin. Koska nämä yritykset ansaitsevat rahaa ja niillä on todellista arvoa, ei arvoyritysten joukossa juurikaan ole pilvilinnoja.
rahoituksestaan, jos ne tarvitsevat uutta pääomaa, voivat ne myydä velkakirjojaan finanssimarkkinoille edullisin ehdoin. Brittiläinen Unilever on hyvä esimerkki tällaisesta yrityksestä. Unileverin maailmanlaajuinen kulutustavaraliiketoiminta tuottaa vakaan kassavirran. Yritys hyötyy markkina-asemansa vuoksi hyvinvoinnin ja kulutuksen vahvistumisesta kehittyvien talouksien maissa. Kun katteita heikentävä raaka-aineiden hintojen nousu on nyt helpottumassa, ovat yrityksen näkymät valoisammat kuin pitkään aikaan. Toinen esimerkki on maailman johtava SAP-ohjelmistotalo Saksasta. Yrityksellä on suuret kasvun mahdollisuudet Aasiassa ja se hyötyy automaation lisääntymisestä länsimaissa, joissa keskitytään kustannusten hallintaan tekemällä suuria investointeja logistiikka- ja ohjausjärjestelmiin. Kolmas esimerkki on brittiläinen pankki Standard Chartered. Olemme pitkään vältelleet eurooppalaisia pankkeja, sillä niillä voi olla luurankoja kaapeissaan, mutta Standard Chartered on mielestämme poikkeus. Se toimii lähinnä kehittyvien talouksien maissa eikä Euroopassa. Kehittyvät taloudet tarvitsevat enemmän pankkipalveluita hyvinvoinnin kasvaessa ja Standard Chartered tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää näitä kasvumahdollisuuksia. Yrityksen peruspankkitoiminta lepää vakaalla pohjalla. Euroopan osakemarkkinoilla voi nykyään sijoittaa tällaisiin yrityksiin edullisesti kun makrotalouden aiheuttamat huolet ovat painaneet markkinoita. Monet sijoittajat vierastavat osakekauppaa perusteellisista ja hyviltä näyttävistä yritysanalyyseistä huolimatta. Sekä hyvät että huonot yritykset ovat joutuneet negatiiviseen kierteeseen, kuten Siemensin Norjan-maajohtaja sanoi. Me emme kuitenkaan usko tällaiseen todellisuudenkuvaan. Ne, joiden mielestä Eurooppa ei ole vajoamassa mereen, voivat nyt poimia hyvien yritysten osakkeita erittäin houkuttelevilla hinnoilla. Euroopan osakemarkkinoiden yleinen hintataso ylittää kirjanpitoarvot nykyään 1,2-kertaisesti. Pitkän aikavälin historiallinen keskiarvo on 2,16. Osakkeet oli siis hinnoiteltu epätavallisen edullisiksi marraskuun lopussa. Alexandra Morris Vastaava salkunhoitaja ODIN Europa ja ODIN Europa SMB On suositeltavaa ja terveellistä lukea eri maita ja poliittisia muutoksia koskevia raportteja. Kaiken näkeminen omin silmin lisää tietämystä ja auttaa ymmärtämään asiat entistä syvällisemmin. ODINin salkunhoitajien työhön kuuluvat tärkeänä osana matkustaminen eri maihin ja tutustuminen eri markkinoihin ja yrityksiin. Yritysten johdon kanssa käydyissä keskusteluissa saamme lisää tietoa siitä kulttuuriympäristöstä, jossa yritykset toimivat, ja pystymme ymmärtämään niitä paremmin. Tällainen tieto sisältyy tärkeänä osana kokonaisanalyysiin, jonka teemme kaikista niistä yrityksistä, joihin harkitsemme sijoittavamme. Uskomme, että hyviä aliarvostettuja yrityksiä on mahdollista löytää aina uudel- ODINin osakerahastojen osuudenomistajille monina vuosina korkean lisätuoton. Tulokset ovat nähtävissä tuottotaulukossa.
TUOTTOKATSAUS PER 30.11.2011 Aloituspäivä 1 kk Vuoden alusta 12 kk 3 vuotta 5 vuotta 10 vuotta Perustamisesta OSAKERAHASTO ODIN Norden 01.06.1990 VINX Benchmark Cap NOK NI ODIN Finland 27.12.1990 OMX Helsinki CAP GI ODIN Norge 26.06.1992-4,5 % -24,4 % -15,7 % 12,9 % -6,7 % 9,3 % 12,6 % -0,6 % -16,1 % -8,7 % 18,3 % -1,3 % 6,4 % 9,0 % -4,2 % -27,8 % -20,8 % 14,9 % -4,3 % 10,8 % 19,6 % -3,1 % -22,7 % -16,3 % 11,6 % -2,8 % 6,6 % 9,5 % -6,5 % -30,5 % -20,5 % 13,4 % -6,6 % 8,9 % 15,9 % Oslo Børs Fondsindex (OSEFX) ODIN Sverige 31.10.1994 OMXSB Cap GI ODIN Europa 1) 15.11.1999 MSCI Europe net Index ODIN Europa SMB 2) 15.11.1999 MSCI Europe net Small Cap Index ODIN Global 3) 15.11.1999 MSCI World Net Index ODIN Global SMB 4) 15.11.1999 MSCI World Net Small Cap Index ODIN Maritim 31.10.1994 MSCI World Gross Marine Index -4,0 % -19,1 % -7,6 % 25,8 % -2,6 % 8,5 % 10,5 % -4,6 % -21,6 % -12,5 % 23,7 % -1,2 % 11,3 % 16,4 % -3,7 % -16,1 % -9,2 % 24,2 % 0,9 % 6,5 % 11,1 % -2,5 % -15,5 % -8,1 % 14,6 % -8,9 % -0,3 % -1,8 % -1,1 % -10,4 % -5,3 % 8,2 % -4,7 % 0,6 % -0,4 % -5,5 % -22,7 % -13,0 % 12,5 % -8,6 % 3,6 % 1,6 % -3,0 % -17,4 % -9,9 % 18,0 % -4,5 % 5,4 % 5,1 % 0,4 % -10,7 % -5,7 % 18,8 % -3,7 % -0,4 % 0,0 % 1,1 % -6,5 % -1,9 % 10,2 % -2,4 % -0,5 % -1,3 % -2,0 % -18,5 % -12,1 % 15,5 % -6,7 % 0,4 % 0,7 % 1,1 % -9,4 % -3,0 % 18,6 % -0,5 % 4,0 % 5,0 % -8,6 % -38,0 % -31,5 % 1,6 % -10,2 % 14,2 % 11,2 % -4,1 % -35,0 % -32,9 % -0,5 % -8,5 % 3,8 % 0,8 % ODIN Offshore 18.08.2000-4,2 % -21,3 % -11,6 % 13,2 % -5,9 % 11,8 % 6,0 % Philadelphia Stock Exchange Oil Service Sector Index* ODIN Emerging Markets 15.11.1999 3,4 % -4,0 % -6,7 % -20,8 % -1,0 % -17,3 % 16,5 % 15,4 % 1,5 % -0,5 % 7,0 % 6,8 % 1,4 % 3,7 % MSCI Daily TR Net Emerging Markets USD -3,3 % -18,2 % -14,5 % 21,2 % 3,1 % 10,2 % 6,9 % ODIN Kiinteistö 24.08.2000-7,1 % -15,0 % -4,1 % 26,4 % 1,9 % 15,0 % 14,4 % Carnegie Sweden Real Estate Index* -5,4 % -16,6 % -1,9 % 29,7 % -0,8 % 11,7 % 10,1 % ODIN Kiinteistö I 06.10.2010-7,2 % -15,9 % -5,2 % - - - -8,3 % Carnegie Sweden Real Estate Index* -5,4 % -16,6 % -1,9 % - - - -7,0 % 1) ODIN Europa oli 15.11.1999-24.11.2004 rahasto-osuusrahasto, joka sijoitti kaikki varansa Robur Europa -rahastoon. 2) ODIN Europa SMB oli 15.11.1999-24.11.2004 rahasto-osuusrahasto, joka sijoitti kaikki varansa Robur Europa SMB -rahastoon. 3) ODIN Global oli 15.11.1999-12.06.2007 rahasto-osuusrahasto, joka sijoitti kaikki varansa Templeton Global Fund A -rahastoon. 4) ODIN Global SMB oli 15.11.1999-12.06.2007 rahasto-osuusrahasto, joka sijoitti kaikki varansa Templeton Global Smaller Companies Fund -rahastoon. *) Vertailuindekseissä ei ole huomioitu osinkoja. ODIN on markkinakommenteissaan käyttänyt luotettavina pitämiään lähteitä. ODIN ei kuitenkaan takaa, että tiedot ovat täydellisiä tai virheettömiä. Esitetyt tiedot koskevat ODINin näkemystä Hugin & Munin kuukausikatsauksen kirjoittamisajankohtana. ODIN Forvaltningin työntekijät voivat omaan lukuun tehdä sijoituksia eri tyyppisiin sjioitusinstrumentteihin. Tämä tarkoittaa, että ODIN Forvaltningin työntekijät voivat omistaa tässä Hugin & Munin kuukausikatsauksessa mainittujen yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita sekä osuuksia ODINin rahastoissa. Työntekijöiden oman kaupan tulee noudattaa ODIN Forvaltningin asettamaa sisäistä säännöstöä, joka on laadittu vastaamaan arvopaperikaupasta asetettua lainsäädäntöä sekä Verdipapirfondenes Foreningin (Sijoitusrahastoyhdistys) suosituksia. Näin sijoitamme Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tuleva tuotto riippuu muun muassa osakemarkkinoiden kehityksestä, salkunhoitajien ammattitaidosta, rahaston riskinotosta sekä rahasto-osuuksien merkinnästä, hallinnoinnista ja lunastuksesta perittävistä kuluista. Kurssitappiot voivat muuttaa tuoton negatiiviseksi.
KUUKAUDEN TEEMA Levottomuus leimasi epävarmuuden vuotta Vuodenvaihde lähestyy, joten on aika laatia yhteenveto pörssivuodesta 2011. Jos mennyttä vuotta pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi epävarmuus. Vuonna 2011 pörssikursseihin vaikutti tekijä, jota pörsseissä pelätään eniten, nimittäin epävarmuus. Makrotalous vaikutti kursseihin enemmän kuin pitkään aikaan. Pörssikurssit saavuttivat huippunsa vuodenvaihteessa 2010 2011, mutta EU:n velkakriisi herätti levottomuutta jo vuoden 2011 alussa. Syinä olivat eräs S&P:n kohtalokas ja voimakkaasti kritisoitu päätös sekä öljyyn liittyvät ongelmat. Kevättä 2011 kutsutaan arabikevääksi. Mielenosoituksissa vaadittiin demokraattisia uudistuksia Pohjois-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Suuret poliittiset mullistukset saivat niistä alkunsa. Yleisen pörssejä kurittavan poliittisen epävarmuuden lisäksi sijaitsee kyseisillä maantieteellisillä alueilla valtavat öljyvarat. Seuraava dramaattinen tapahtuma koettiin maaliskuussa, kun maanjäristys ja sitä seurannut ydinvoimalaonnettomuus Japanissa aiheuttivat kaaosta. Huomattavien inhimillisten kärsimysten lisäksi maanjäristys aiheutti myös pörssilaskun. Siitä kuitenkin toivuttiin melko nopeasti, kuten tällaisten tapahtumien jälkeen yleensä käy. Huhtikuussa runsaan vuoden kuluttua Kreikan edellisestä kriisistä koettiin jälleen tragedia. Toukokuussa Kreikan valtionlainojen kahden vuoden korot nousivat 25 prosenttiin. Samalla raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun. Esimerkiksi Kiinassa käyttöön otetut säästötoimenpiteet saivat kuparin hinnan laskemaan. Heinäkuussa pörsseissä koettiin kesäromahdus. Federal Reserve lopetti tukiostonsa, mutta suurin syy laskulle oli makrotalouksien tilastot, sillä monissa maissa otettiin käyttöön säästötoimepiteitä. Elokuussa S&P alensi USA:n luottoluokitusta. Tätä toimenpidettä arvosteltiin voimakkaasti ja pörssikurssit saavuttivat pohjatason. Suunnilleen samaan aikaan analyytikot ryhtyivät arvioimaan yrityksien voittoja vuonna 2012. Kaiken kurjuuden keskellä Pohjanmereltä kuultiin myönteisiä uutisia syksyllä. Lokakuussa Avaldsnes/ Aldous Major -kentällä tehtiin öljylöytö, joka kuuluu suurimpien koskaan tehtyjen joukkoon. Lisäksi öljykenttä sijaitsee matalissa vesissä lähellä rannikkoa ja infrastruktuuria. Nykyään uusia öljylöytöjä tehdään yleensä vaikeapääsyisissä paikoissa, joten niiden hyödyntäminen on kallista. Tämä Pohjanmerestä tehty löytö on poikkeus. Näistä dramaattisista tapahtumista huolimatta vuonna 2011 pörssikursseihin vaikutti lähinnä Eurooppa ja sen poliitikot. Kriisin kanssa on kamppailtu koko syksy. EU:n poliitikot ovat kulkeneet askeleen verran markkinoita jäljessä. Poliitikoiden kyvyttömyys tai haluttomuus (?) tehdä tarvittavia poliittisia päätöksiä EU-maiden velkaongelmien ratkaisemiseksi on painanut pörssikursseja alaspäin. Samalla euroyhteistyö on vaarantunut. Samanlaisia ongelmia on Yhdysvalloissa: Sielläkään ei ole tehty poliittisia päätöksiä, joita finanssikriisin selättäminen vaatisi. Tähän saakka Kreikkaa on pidetty Euroopan pahimpana syntipukkina. Pörssikurssit nousivat lokakuussa kunnolla, kun vaikutti siltä, että ratkaisu Kreikka-ongelmaan olisi löytynyt. Tuolloinen Kreikan pääministeri kuitenkin onnistui sammuttaa ilonpilkahduksen. Hänen hämäyksensä, joka myöhemmin johti hänen eroonsa, painoi pörssikurssit uudelle pohjatasolle. Viimeaikaiset signaalit ovat melko valoisia. USA:ssa tehdään jouluostoksia odotettua enemmän, taantuma ei ilmeisesti vaani kulman takana; Saksasta on saatu hämmästyttävän myönteisiä tilastotietoja ja ruotsalaisyritykset ovat raportoineet mukavia tunnuslukuja, vaikka ne eivät uskallakaan ennustaa tulevaisuutta. Pörsseissä vallitsevan logiikan mukaan osakkeisiin kannattaa sijoittaa silloin, kun vaikuttaa kaikkein synkimmältä. 6
ODININ OSAKERAHASTOT Maailma: ODIN Global ODIN Global SMB ODIN Emerging Markets Eurooppa: ODIN Europa ODIN Europa SMB Pohjoismaat: ODIN Norden ODIN Finland ODIN Norge ODIN Sverige Toimialarahastot: ODIN Offshore ODIN Maritim ODIN Kiinteistö I Sijoituksen ajoitukseen liittyen, noudatamme ODINilla yksinkertaista peukalosääntöä: Sijoita rahastoihin silloin kun sinulla on siihen varaa. Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jos yrität osua tilapäisiin notkahduksiin tai huippuihin, todennäköisyys epäonnistumiselle on suuri. Suosituksemme on tästä syystä varallisuuden kartuttaminen säästösopimuksen ja säännöllisen sijoittamisen kautta. Saavutettu tuotto on sidoksissa säästöaikaan, markkinakehitykseen ja salkunhoitajien ammattitaitoon. Säästösopimus, jonka myötä ostat rahastoosuuksia kuukausittain, tuo pääsääntöisesti mukanaan hyvän osuuksien keskikurssin. Toisin sanoen et kohdista koko sijoitustasi huipulle tai pohjaan - ja ostat enemmän osuuksia silloin kun markkinat laskevat. Rahaston valinta Tuotto on useimmille tärkein syy kohdistaa säästöjä osakerahastoihin. Yleisesti ottaen sijoitukset osakerahastoihin mahdollistavat korkeamman tuotto-odotuksen kuin esimerkiksi pankkitalletukset, mutta tällöin on myös hyväksyttävä sijoituksen arvon vaihtelu, joka liikkuu sijoituskohteena olevien osakkeiden mukaan. Historiallisesti osakemarkkinoilta saavutettu sijoitusten pitkän aikavälin vuotuinen tuotto on ollut noin 3-6 prosenttiyksikköä korkeampi suhteessa pankkitalletuksiin. Suosittelemme osakerahastosijoituksia vähintään viiden vuoden aikajänteelle. Jos harkitset säästösopimusta tai sijoitusta ainoastaan yhteen rahastoon, suosittelemme ensisijaisesti laajan sijoitusmandaatin omaavia rahastojamme. Nämä rahastot voivat sijoittaa laajasti eri markkinoille yrityskoosta tai toimialasta riippumatta. ODIN Global rahaston sijoitusmandaatti on valikoimamme laajin. Löytyy kuitenkin monia perusteita sijoittaa useampaan rahastoomme. Lisätietoja muista osakerahastoistamme löytyy kotisivuiltamme www.odin.fi ODIN rahastoja voit merkitä joko kertaluontoisesti tai säännöllisesti säästäen. Kertasijoituksen minimisumma on 500 euroa. Rahastomerkintä Ennen ensimmäistä merkintää pyydämme teitä täyttämään ja palauttamaan ODIN merkintälomakkeen. Lomake on tulostettavissa kotisivuiltamme www.odin.fi tai tilattavissa asiakaspalvelustamme puh. 09 4735 5100. Uusien asiakkaiden on myös toimitettava oikeaksi todistettu kopio henkilöllisyystodistuksesta (ajokortti, henkilökortti, passi) postitse asiakaspalveluumme tai sähköpostin välityksellä osoitteeseen info@odinfond.no. ODIN Rahastot, Mannerheimintie 14 A, 8. krs, 00100 Helsinki Puhelin: 09 4735 5100 Faksi: 09 4735 5101 Sähköposti: info@odinfond.no Kotisivu: www.odin.fi Y-tunnus: 1628289-0 Yritys on ODIN Forvaltning AS:n kokonaan omistama tytäryhtiö www.odin.fi