ESITYS 1 (27) Dnro 250/61/02 Markkinaoikeus PL 118 00131 Helsinki MARKKINAOIKEUDELLE Esitys kilpailunrajoituslain 6 :n 1 kohdan mukaisen kilpailunrajoituksen toteamiseksi ja kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry Honkoliini Professional Oy Huolto Järvi Oy Huoltoliike Berghäll Oy Huoltoliike Perätalo Ky Kodinkone ja Kylmälaitehuolto Sivonen Kodinkonehuolto M. Kivioja Ky Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky Kodinkonehuoltoliike Soini Oy Kodintarvike Sundell Ky Kotitalouskonehuolto Tapani Piirainen Ky K-S Kodinkonehuolto Ky Kylmä- ja kodinkonehuolto T Mäkeläinen Oy Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy Pirkanmaan Huoltokeskus Oy Raision Seudun Konehuolto Ky Saarijärven Kylmäkoneistus Ky T:mi Ensio Remes Valkeakosken Kodinkonehuolto Raimo Hakala Oy Vesan-Huolto Oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin ja faksi Sähköposti ja www PL 332 Pitkänsillanranta 3 (09) 73141 kirjaamo@kilpailuvirasto.fi 00531 HELSINKI 00530 HELSINKI (09) 7314 3335 www.kilpailuvirasto.fi
KILPAILUVIRASTO ESITYS 2 (27) Asia Asianosaiset Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:ssä harjoitettu kielletty hintayhteistyö Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry, Salo Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n hallituksen huoltoliikejäsenet vuosina 1997 2003: Honkoliini Professional Oy, Tampere Huolto Järvi Oy, Salo Huoltoliike Berghäll Oy, Helsinki Huoltoliike Perätalo Ky, Oulu Kodinkone ja Kylmälaitehuolto Sivonen, Villähde Kodinkonehuolto M. Kivioja Ky, Orivesi Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky, Järvenpää Kodinkonehuoltoliike Soini Oy, Eura Kodintarvike Sundell Ky, Lahti Kotitalouskonehuolto Tapani Piirainen Ky, Kuhmo K-S Kodinkonehuolto Ky, Jyväskylä Kylmä- ja kodinkonehuolto T Mäkeläinen Oy, Suomussalmi Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy, Rauma Pirkanmaan Huoltokeskus Oy, Tampere Raision Seudun Konehuolto Ky, Raisio Saarijärven Kylmäkoneistus Ky, Saarijärvi T:mi Ensio Remes, Kiuruvesi Valkeakosken Kodinkonehuolto Raimo Hakala Oy, Valkeakoski Vesan-Huolto Oy, Kuopio Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry on vuosina 1997 2003 rikkonut tuolloin voimassa olleen kilpailunrajoituslain (480/92) 6 :n 1 kohtaa sopiessaan kodinkoneiden huolto- ja korjaushinnoista sekä hinnoitteluperusteista, joilla Liittoon kuuluvat huoltoliikkeet tarjosivat huoltopalvelujaan laitetakuita myöntäville yrityksille. Kilpailuvirasto esittää kilpailunrajoituslain 7 :n nojalla, että markkinaoikeus määräisi Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle sekä Liiton hallituksessa vuosina 1997 2003 toimineille huoltoliikkeille seuraamusmaksun. Seuraamusmaksun suuruudeksi virasto esittää Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle 6 300 euroa ja Liiton hallituksen jäseninä toimineille huoltoliikeyrityksille seuraavasti: Honkoliini Professional Oy:lle 81 000 euroa, Huolto Järvi Oy:lle 34 400 euroa, Huoltoliike Berghäll Oy:lle 10 600 euroa, Huoltoliike Perätalo Ky:lle 8 400 euroa, Kodinkone ja Kylmälaitehuolto Sivoselle 5 300 eu-
KILPAILUVIRASTO ESITYS 3 (27) Asian vireilletulo Asian selvittäminen roa, Kodinkonehuolto M. Kivioja Ky:lle 3 100 euroa, Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky:lle 21 900 euroa, Kodinkonehuoltoliike Soini Oy:lle 25 300 euroa, Kodintarvike Sundell Ky:lle 1 700 euroa, Kotitalouskonehuolto Tapani Piirainen Ky:lle 3 200 euroa, K-S Kodinkonehuolto Ky:lle 4 600 euroa, Kylmä- ja kodinkonehuolto T Mäkeläinen Oy:lle 6 300 euroa, Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy:lle 6 300 euroa, Pirkanmaan Huoltokeskus Oy:lle 25 900 euroa, Raision Seudun Konehuolto Ky:lle 2 000 euroa, Saarijärven Kylmäkoneistus Ky:lle 10 300 euroa, T:mi Ensio Remekselle 240 euroa, Valkeakosken Kodinkonehuolto Raimo Hakala Oy:lle 8 100 euroa ja Vesan-Huolto Oy:lle 11 300 euroa. Kilpailuvirastolle 12.3.2002 toimitetussa kirjeessä Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy pyysi virastoa selvittämään, onko Musta Pörssi Tuplatakuu huoltotyöhinnastosta sovittu kilpailunrajoituslain 6 :n 1 kohdan vastaisesti. 1 Keswell Oy:n 2 Musta Pörssi kodintekniikkaketjun Tuplatakuu-erikoisetuuden lanseeraus aloitettiin vuonna 1997 ja etuus myönnettiin Musta Pörssin Pörssitili-asiakkaille vuosina 1999 2001. Toimenpidepyynnön mukaan Musta Pörssi kodintekniikkaketju sopi Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n (jäljempänä myös Liitto) kanssa Tuplatakuun piiriin kuuluvien kodinkoneiden huolto- ja korjaushinnoista. Hinnat koskivat kaikkia Tuplatakuu-yhteistyösopimuksen huoltoliikkeitä. Selvitysten edetessä Kilpailuvirasto päätti laajentaa tutkimuksiaan, koska oli epäiltävissä, että Liiton sisäinen hintayhteistyö vuosina 1997 2004 oli Tuplatakuu-asiaa laajempaa. Kilpailuviraston edustaja kävi 31.5.2002 Kodinkonehuolto Tauno Korhonen Oy:ssä saadakseen tarkennusta toimenpidepyyntöön. Virasto pyysi 7.6.2002 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:tä ja Keswell Oy/Musta Pörssiä antamaan vastineensa toimenpidepyyntöön. Osapuolet vastasivat virastolle 19.8. 3 ja 4.9.2002 4. Vastineita täydennettiin puhelimitse. Virasto pyysi 24.6.2002 Nordea Rahoitus Suomi Oy:tä 5 (jäljempänä Nordea Rahoitus) antamaan vastineensa toimenpidepyyntöön. Nordea Rahoitus vastasi virastolle 16.8.2002 6 ja tarkensi vastaustaan myöhemmin puhelimitse. Virasto pyysi 16.9.2002 myös Tammer-Visio Oy:ltä puhelimitse selvitystä Nordea Rahoituksen ja ACE Insurance S.A.-N.V.:n Tuplatakuuseen liittyvästä sopimus- 1 Liite 1. 2 Aiemmin Kesko Oy. 3 Liite 2. 4 Liite 3. 5 Aiemmin Merita Rahoitus Oy. 6 Liite 4.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 4 (27) suhteesta. Tammer-Visio toimi ACE:n Suomen huoltokonttorina Tuplatakuuasioissa. Virasto teki 26.11.2002 ja 28.1.2005 tarkastuskäynnit Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:hyn. Lisäksi Oulun ja Länsi-Suomen lääninhallitukset tekivät 27.8. ja 10.9.2003 Kilpailuviraston pyynnöstä tarkastukset omalla alueellaan sijaitseviin Liiton piiritoimistoihin. Viraston edustajat kävivät 25.6.2003 Kaukomarkkinat Oy:ssä selvittämässä takuuhuoltoliikkeiden valintaan sekä takuuhuoltoihin ja niiden hinnoitteluun liittyvää yleistä käytäntöä. Kilpailuvirasto pyysi 5.7.2005 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:ltä vastinetta markkinaoikeudelle tarkoitetusta esitysluonnoksesta. Vastine toimitettiin virastolle 30.9.2005 ja sitä täydennettiin 11.11.2005 ja 24.3.2006. 7 Kilpailuvirasto pyysi 23.12.2005 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n hallituksessa vuosina 1997 2003 toimineilta huoltoliikeyrityksiltä (19 kpl) vastinetta markkinaoikeudelle tarkoitetusta esitysluonnoksesta. Vastineet toimitettiin virastolle 10.3.2006 mennessä. 8 Lisäksi Honkoliini Professional Oy on toimittanut virastolle 22.2.2006 päivätyn lisäselvityksen. 9 Kilpailuvirasto on myös varmistanut puhelimitse, että yritykset ovat toimittaneet virastolle viimeisimmät saatavilla olevat tilinpäätöstietonsa. 10 Kilpailuvirasto pyysi 20.3.2006 Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy:ltä uutta vastinetta esitysluonnokseen, koska 18.1.2006 päivätyn vastineen oli antanut jo yrityksen palveluksesta eronnut henkilö (kohta 81). Vastine toimitettiin virastolle 28.3.2006. 11 Lisäksi Kilpailuvirasto pyysi 21.3.2006 toistamiseen K-S Kodinkonehuolto Ky:tä toimittamaan yrityksen tilinpäätöstiedot, jotka toimitettiin virastolle 2.4.2006. 12 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry ja kodinkonehuoltomarkkinat Vuonna 1976 perustettu Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry on yksityisten kodinkonehuoltoliikkeiden ja -liikkeenharjoittajien etujärjestö. Sen jäseneksi voi päästä kodintekniikan, kylmälaitteiden sekä sähkö- ja kaasulaitteiden korjauksia harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen liikkeenharjoittaja. Liiton säännöissä todetaan, että se valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja kodinkonehuoltoalaa koskevissa ammatillisissa, teknisissä, kaupallisissa ja liikkeenhoidollisissa kysymyksissä sekä edistää korkean ammatillisen tason saavuttamista ja valvoo hyvien liiketapojen noudattamista. 7 Liitteet 5 7. 8 Liitteet 8 25. 9 Liite 26. 10 Kohdissa 73 85 esitetyt huoltoliikeyritysten liikevaihtotiedot ovat osittain eri vuosilta. 11 Liite 27. 12 Liite 28.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 5 (27) Tapahtumakuvaus Liiton asioita hoitaa hallitus, joka voi asettaa avukseen muun muassa asioita valmistelevan työvaliokunnan. Hallituksen alaisena toimi vuosina 1997 2003 myös Edunvalvontaryhmä, joka muodostui kolmesta, ajoittain vaihtuvista jäsenliikkeiden edustajista sekä Liiton toimitusjohtajasta. Vaikka Edunvalvontaryhmän huoltoliikejäsenten ei tarvinnut olla hallituksen varsinaisia tai varajäseniä, niin kokoonpanoon on tuolloin kuulunut ainoastaan Liiton hallituksen edustajia. 13 Liitto jakautuu yhteentoista rekisteröimättömään piirijärjestöön. Järjestöt käsittelevät Liiton sille ohjaamat asiat, antavat niistä lausuntonsa sekä välittävät Liiton tekemistä päätöksistä ja toimenpiteistä tietoa jäsenilleen. Piirijärjestöt kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liitto on 23.3.2005 Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastauksessa arvioinut Suomessa olevan noin 450 kodinkonehuoltoliikettä, joista 181 kuuluu Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:hyn. 14 Liiton jäsenet tekevät pääasiassa nk. Valkoisen linjan (kodinkoneet) huoltoja ja korjauksia. Liiton varsinaiset tuotot, jotka muodostuvat pääosin jäsenmaksuista ja julkaisutoiminnasta, olivat vuonna 2005 noin 63 900 euroa. 15 Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n mukaan kodinkoneiden huoltomarkkinoiden kokonaisliikevaihto oli vuonna 2003 noin 76 milj. euroa, josta Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton jäsenten osuus oli arviolta 43 milj. euroa. 16 Takuuhuoltojen osuus kaikista tehdyistä huolloista ja korjauksista on Liiton arvion mukaan 30 60 prosenttia. 17 Suomessa toimii myös Kodintekniikkaliitto ry 18, jolla on 210 jäsentä. Jäsenistä 90 on huoltoliikejäseniä ja loput myymäläjäseniä. Huoltoliikejäsenet tekevät pääasiassa nk. Ruskean linjan (kulutuselektroniikka) huoltoja ja korjauksia. Kilpailuvirasto esittää jäljempänä, että ainakin vuosina 1997 2003 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:ssä ja sen alaisina toimivissa piirijärjestöissä on harjoitettu yhteistyötä, joka koskee kodinkoneiden takuuhuoltojen ja - korjausten hinnoittelua. Yksinomaan Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n toimintaa koskeva esitys perustuu pääosin Liiton hallituksen, sen piirijärjestöjen sekä Liiton Edunvalvontaryhmän pöytäkirjoihin ja muistioihin. Liiton jäseninä olleet huoltoliikkeet ovat vaihtaneet Liitossa ja sen piirijärjestöissä hinta- ja hinnoittelutietoja. Näiden tietojen perusteella on sovittu ne hinnat ja/tai hinnoitteluperusteet, joiden pohjalta Liitto ja erityisesti Liiton hallituksen valvonnan alaisena toiminut Edunvalvontaryhmä on jäsentensä puolesta 13 Ainoastaan yksi Edunvalvontaryhmän jäsen (Taisto Hakanen, Turun Konepalvelu Ky) ei ollut samaan aikaan myös Liiton hallituksen jäsen. Taisto Hakanen oli mukana Edunvalvontaryhmässä vuosina 1997 2000. 14 Liite 29. 15 Liite 7. 16 Liitteet 30 31. 17 Liite 32. 18 Kilpailuvirasto on tutkinut myös Kodintekniikkaliitto ry:n roolia kodintekniikan huolto- ja korjausmarkkinoilla (Dnro 336/61/05).
KILPAILUVIRASTO ESITYS 6 (27) Musta Pörssi Tuplatakuu Taustaa joko neuvotellut hinnat takuita myöntävien yritysten kanssa, tai jotka se on ilmoittanut takuiden myöntäjille hyväksyttävinä hintoina. Esitysteknillisistä syistä viraston esityksessä käsitellään Liiton roolia aluksi Tuplatakuu-huoltohinnoittelussa 1997 2001 (kohdat 30 43) ja jäljempänä muista kodinkoneiden takuuhuoltohinnoista sopimista useiden eri takuiden myöntäjäyritysten kanssa vuosina 1997 2003 (kohdat 46 61). Kysymys on kuitenkin yhdestä asiakokonaisuudesta. Kesko-konsernin käyttötavarakauppaan erikoistuneeseen Keswell Oy:hyn kuuluva Musta Pörssi kodintekniikkaketju tarjosi vuosina 1999 2001 asiakkailleen yhtenä rahoitusmuotona Nordea Rahoitus Suomi Oy:n hallinnoimaa Pörssitiliä (Pörssi Kortti). Musta Pörssi käytti Pörssi Kortin markkinoinnissa Tuplatakuu-etuutta 19, joka antoi Pörssi Kortilla myytäville tuotteille yhden ylimääräisen takuuvuoden valmistajan tai maahantuojan myöntämän takuun lisäksi, kuitenkin siten, että takuuaika oli yhteensä enintään kolme vuotta. Tuplatakuuetuutta ei myönnetty enää 30.9.2001 jälkeen ja Tuplatakuun piiriin kuuluvien kodinkoneiden huollot loppuivat 30.9.2004. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:stä saadut asiakirjat a) Vuosi 1997 b) Vuosi 1998 Liittoon sekä Turun ja Oulun piiritoimistoihin tehdyissä tarkastuksissa Kilpailuvirasto on saanut seuraavana esitettävät Tuplatakuu-asiaan liittyvät asiakirjat (liitteet 33 53): Liiton 11.12.1997 pidetyssä hallituksen kokouksessa otettiin ensimmäisen kerran esille Musta Pörssin Tuplatakuu huoltoasia. 20 Kokouspöytäkirjan mukaan Liiton puheenjohtaja oli ollut yhteydessä Tuplatakuun rahoittajana toimineeseen vakuutusyhtiöön. Liitto oli 15.12.1997 päivätyllä kirjeellään tiedustellut myös Keskolta Tuplatakuun huoltohinnaston määräytymisperusteita. 21 Liitto otti 1.6.1998 uudelleen yhteyttä Keskoon tiedustellakseen Tuplatakuun veloitushinnoista, joilla huoltoliikkeet voisivat laskuttaa vakuutusyhtiötä. 22 Keskosta kerrottiin, että korvaushinnoista parhaillaan keskustellaan Nordea Rahoituksessa. Liiton hallituksen 25.8.1998 päivätyn kokouspöytäkirjan liitteen mukaan Tuplatakuun huoltohinnaksi oli suunnitteilla yksi hinta korvauk- 19 Musta Pörssin 30.5.2003 päivätyn yhteistyöhuoltoliikkeille toimitetun kirjeen mukaan Musta Pörssi tarjoaa 5 vuoden Pörssitakuuta tietyille tuotteilleen. Korjaustyö laskutetaan Keswelliltä ja veloitus suoritetaan huoltoliikkeen normaalin asiakasveloitushinnaston mukaan eikä takuuveloitustaksan mukaisesti. 20 Liite 33. 21 Liite 34. 22 Liite 35.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 7 (27) c) Vuosi 1999 seksi työstä kuin työstä. 23 Liitteessä todettiin edelleen, että hinta-asian laadinnassa olivat mukana ne huoltopäälliköt, joiden tuotemerkkejä Musta Pörssi myi. Nordea Rahoituksen 18.11.1998 päivätyssä huoltoliikkeille osoitetussa tiedotteessa todettiin, että Musta Pörssi oli ilmoittanut ko. huoltoliikkeen yhteistyökumppanikseen ja tästä syystä huoltoliikkeelle toimitettiin Tuplatakuusopimustarjous. 24 Tiedotteen mukana toimitettiin myös Tuplatakuun huoltoliikeohje sekä korvaushinnasto. Korvaushinnaston mukaan veloitushintoja oli vain yksi jokaista tuoteryhmää kohden. 25 Korvaushinnat olivat 80 mk (muut pienkoneet), 120 mk (pölynimurit, yleiskoneet, mikroaaltouunit, ilmanpuhdistimet) ja 230 mk (pesukoneet, kylmälaitteet, kuivausrummut yms.). Matkakorvaukset olivat 86 mk (0 10 km), 112 mk (10 20 km) ja 5,45 mk/km (yli 20 km). Kustannusarvion tekeminen oli 100 mk. Liiton Osmo Parkkari 26 totesi 19.11.1998 päivätyssä huoltoliikkeille tarkoitetussa viestissä, että Liiton Edunvalvontaryhmä suosittelee, että huoltoliikkeet eivät hyväksyisi Tuplatakuu-yhteistyösopimusta. 27 Liiton hallituksen 28.11.1998 päivätyssä kokouspöytäkirjassa on myös todettu, että Nordea Rahoitukselta 18.11.1998 tullutta yhteistyötarjousta oli välittömästi käsitelty Liiton Edunvalvontaryhmässä ja sen johdosta oli puheenjohtajan myötävaikutuksella välittömästi laadittu jäsentiedote (11/98). 28 Liiton hallituksen 5.2.1999 päivätyn kokouspöytäkirjan mukaan hallituksen puheenjohtaja Aarno Perätalo kävi 12.1.1999 yhteistyösopimuskeskusteluja Nordea Rahoituksen kanssa. 29 Hallitus päätti siirtää Tuplatakuun tarkemman käsittelyn piiripäiville (kohta 38), sillä Tuplatakuu-asialla katsottiin olevan merkitystä koko huoltokentälle. Tuplatakuuta käsiteltiin 23.1.1999 Liiton Turun piirin kokouksessa. 30 Pöytäkirjan mukaan Liiton hallituksen jäsen Ari Järvi esitteli Turun piiriläisille käymänsä keskustelun Musta Pörssin Tuplatakuusta. Pöytäkirjan mukaan Tuplatakuuasiassa Nordea Rahoitukselle oli esitetty neljää eri hintaluokkaa. Nordea Rahoitus toivoi kuitenkin kahta hintaluokkaa, joten ehdotuksena esitettiin 250 mk (1 ja 2 luokka) ja 500 mk (3 ja 4 luokka). Liiton Oulun piirin 29.1.1999 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin Tuplatakuuta. 31 Hallituksen puheenjohtaja Aarno Perätalo kertoi kokouksessa aiemmin tammikuussa Nordea Rahoituksen kanssa käydyistä neuvotteluista, joiden mukaan 23 Liite 36. 24 Liite 37. 25 Liite 38. 26 Osmo Parkkari toimi vuonna 1997 2000 Edunvalvontaryhmän puheenjohtajana ja hän oli tuolloin myös Liiton hallituksen jäsen. 27 Liite 39. 28 Liite 40. 29 Liite 41. 30 Liite 42. 31 Liite 43.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 8 (27) d) Vuosi 2000 Tuplatakuussa ei mennä yksihintajärjestelmään vaan ehdotetaan nelihintajärjestelmää: työkorvaukset olisivat 180 mk (pieni työ), 250 mk (normaali työ), 425 mk (suuri työ) ja 580 mk (erikoistyö) sekä matkakorvaukset 86 mk, 112 mk ja 5,50 mk/km. Nordea Rahoituksen Turun Konepalvelu Ky:lle 2.2.1999 toimittaman faksin mukaan Tuplatakuun korvaushinnat huoltoliikkeille olisivat seuraavat: 80 mk, 180 mk, 250 mk, 400 mk ja kustannusarvio 100 mk. 32 Piirikokousten lisäksi Tuplatakuuta käsiteltiin 5. 7.2.1999 Liiton hallituksen ja piirisihteeristön yhteisillä neuvottelupäivillä. 33 Liitto toimitti neuvottelupäivillä käsitellyt hintasuositukset Nordea Rahoitukselle tiedoksi: työkorvaukset 80 mk, 180 mk, 250 mk ja 425 mk sekä kustannusarvio 180 mk ja matkakorvaukset 86 mk, 112 mk ja 5,70 mk/km. Nordea Rahoitus lähetti Musta Pörssi Tuplatakuu yhteistyöhuoltoliikkeille 15.3.1999 päivätyn tiedotteen, jonka mukaan neuvottelut Tuplatakuun korvauskäytännöstä oli käyty Liiton edustajien kanssa ja uudet hinnoittelutasot oli määritelty. 34 Edelleen tiedotteessa todetaan, että Liitto suosittelee huoltoliikkeitä toimimaan yhdessä sovitun hinnoittelun mukaisesti. Tiedotteeseen oli liitetty Tuplatakuu-hinnastot sekä -yhteistyösopimus 35 vuodelle 1999. Lisäksi tiedotteessa todetaan, että ollakseen huoltoliikkeenä Tuplatakuujärjestelmässä, yhteistyösopimus tuli palauttaa Nordea Rahoitukseen allekirjoitettuna. Tuplatakuun huoltohinnat vuodelle 1999 olivat: Valkoinen linja [kodinkoneet] 80 mk, 180 mk, 250 mk ja 450 mk sekä Ruskea linja [kulutuselektroniikka] 180 mk, 380 mk ja 580 mk, matkakorvaukset 86 mk, 112 mk ja 5,40 mk/km sekä kustannusarvio 150 mk. Kustannusarviosta on tiedotteessa erikseen todettu, että Tuplatakuu-ohjeessa mainittu veloitus kustannusarviolaskusta 100 mk on muuttunut neuvotteluissa 150 markaksi. Liiton hallituksen jäsenille 19.6.2000 osoitetussa muistiossa käytiin läpi Tuplatakuuta. 36 Muistiossa todetaan, että Tuplatakuu-systeemi lanseerattiin nk. väärässä järjestyksessä, sillä huoltoliikkeiden kanssa ei neuvoteltu lainkaan etukäteen. Edelleen muistiossa todetaan, että me [Liitto] reklamoimme asiasta, järjestelmä ikään kuin jäädytettiin ja sen jälkeen väännettiin kättä ja päästiin Edunvalvontaryhmämme työskentelyn myötä ratkaisuun. Kohdan 40 jäsenille osoitetun muistion liitteenä on Nordea Rahoituksen ja Liiton edustajan välisen neuvottelun lopputulos (Valkoinen linja), johon muistiossa pyydetään hallituksen jäsenten kannanottoja. 37 Liitto oli luvannut toimittaa Nordea Rahoitukselle lopulliset hyväksymiskannanotot juhannukseen 2000 mennessä. Neuvotellut veloitushinnat olivat muistion mukaan 85 mk, 190 mk, 32 Liite 44. 33 Liite 45 (ks. myös Liite 2). 34 Liite 46. 35 Liite 47. 36 Liite 48. 37 Liite 49.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 9 (27) e) Vuosi 2001 260 mk ja 465 mk. Kustannusarvio 150 mk ja matkakorvaukset 90 mk, 115 mk ja 5,40 mk/km. Liiton hallituksen 24.8.2000 päivätyn kokouspöytäkirjan mukaan hallitus totesi, että Nordea Rahoituksen ja Liiton edustajien alusneuvotteluissa sovittuja veloitushintoja suositellaan huoltokentän hyväksyttäväksi. 38 Nordea Rahoituksen Tuplatakuu-huoltoliikkeille lähettämän 25.10.2000 päivätyn kirjeen mukaan Nordea Rahoitus oli sopinut uusista Tuplatakuuhuoltohinnoista Liiton edustajien kanssa. 39 Nordea Rahoitus toimitti tiedotteen mukana uudet vuoden 2000 Tuplatakuu-huoltohinnat: Valkoinen linja 85 mk, 150 mk, 190 mk, 260 mk ja 465 mk, kustannusarvio 150 mk sekä matkakorvaukset 90 mk, 115 mk ja 5,40 mk/km (vrt. kohta 41). 40 Nordea Rahoitus ilmoitti 25.9.2001 huoltoliikkeille, että Tuplatakuun myöntäminen loppuu 30.9.2001. Tuplatakuu on voimassa vakuutusehtojen mukaisesti siihen mennessä Pörssi Kortilla maksetuissa ostoksissa. 41 Muut kuin Tuplatakuuta koskevat kodinkoneiden takuuhuollot ja -korjaukset Kilpailuvirasto on edellä kohdissa 30 43 esittänyt aineistoa Liitossa ja sen piirijärjestöissä tehdystä yhteistyöstä Nordea Rahoituksen Tuplatakuu-asiassa. Seuraavassa virasto esittää asiakirjanäyttöä Liitossa tehdystä yhteistyöstä, joka kohdistuu muihin työntilaajiin/maahantuojiin kuin Nordea Rahoitukseen ja Musta Pörssin myöntämään Tuplatakuuseen. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:stä saadut asiakirjat f) Vuosi 1997 Liittoon sekä Turun ja Oulun piiritoimistoihin tekemiltä tarkastuksiltaan Kilpailuvirasto on saanut seuraavat takuuhuoltoihin ja -korjauksiin liittyvät asiakirjat (liitteet 54 70): Liiton 8.2.1997 päivätyn hallituksen kokouspöytäkirjan mukaan Edunvalvontaryhmä vieraili BSK-Kodinkoneet 42 Oy:ssä (jäljempänä BSK), jossa se teki esityksen toisen vuoden takuuhinta-asiassa. 43 Pöytäkirjassa todetaan, ettei BSK nosta hintoja ainakaan tässä vaiheessa, mutta asiaan palattaisiin syksymmällä. Liiton 5.6.1997 pidetyn hallituksen kokouksen kokouspöytäkirjan mukaan BSK oli viestittänyt, että kahden vuoden takuusopimuksista voitaisiin neuvotella jo aikaisemmin, joten Liiton hallituksen puheenjohtaja kehotti kaikkia olemaan ajoissa asialla, kuten jo jäsenkirjeessäkin oli mainittu. 44 Edunvalvontaryhmän 38 Liite 50. 39 Liite 51. 40 Liite 52. 41 Liite 53. 42 Bosch ja Siemens kodinkoneet. 43 Liite 54. 44 Liite 55.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 10 (27) g) Vuosi 1998 18.10.1997 päivätyn BSK:n kahden vuoden takuun työhinnoittelua koskevan muistion mukaan työhinnan tavoitelähtökohdaksi asetettiin 212 215 mk/h. 45 Edunvalvontaryhmän ja BSK:n 23.10.1997 päivättyyn keskustelumuistioon kirjattiin BSK:n kahden vuoden takuun työhinnaksi 206 mk/h, johon päädyttiin Edunvalvontaryhmän hinta-arvion ja BSK:n Teuvo Rantasen saaman palautteen perusteella. 46 Edunvalvontaryhmän 1.4.1997 päivätyn kokousmuistion mukaan hallituksen varajäsen Lasse Areva esitteli kokouksessa tilanteen tulleista valtakirjoista ja kertoi varmistaneensa puhelimitse, olivatko liikkeet tehneet työtarjouksensa tukkuliikkeille 47, joiden pohjalta neuvottelut voitaisiin käynnistää. 48 Valtakirjoja oli muistion mukaan tullut vain muutama, joten toimeksianto jäisi sen verran puutteelliseksi, ettei Edunvalvontaryhmä voisi niiden perusteella käynnistää neuvotteluja. Liiton 5.6.1997 pidetyn hallituksen kokouksen kokouspöytäkirjan mukaan kokouksessa käsiteltiin Electrolux Kotitalouskoneet/Huoltoluxin takuutyöhintapolitiikkaa. 49 Kokouksessa päätettiin, että vaikka Turku-sektorilla ei saatu riittävästi valtakirjoja, asiasta tullaan kuitenkin heinäkuussa pitämään liikkeiden ja tavarantoimittajan yhteinen palaveri. Hallituksen puheenjohtaja Osmo Parkkarin 10.6.1997 laatimassa muistiossa on yhteenveto Liiton ja Upo-myynnin välisestä keskustelusta. 50 Muistion mukaan keskusteluosapuolet hyväksyivät Keskushuolto Oy:n Erkki Mäkikosken ehdotuksen siitä, että Turussa ei lisätä eikä vähennetä huoltoja ja seurataan muun muassa huoltoliikkeiden oikeaa hinnoittelua. Liiton Kouvolan piirin 28.11.1997 päivätyn kokousmuistion mukaan kahden vuoden takuissa ensimmäinen vuosi tehdään takuuhinnoilla. 51 Toisena vuotena voimassa ovat normaalit asiakashinnat ja kolmas vuosi liikekohtaisesti sopien, joka on myös toisen vuoden kohdalla ilmeinen käytäntö. Muistion mukaan tässä hinnoittelussa maahantuojilla on sama käytäntö. Liiton toimistolla pitäisi olla useamman kuin yhden piirin tiedot, jolloin päästäisiin myös yhtenäisempään käsitykseen hinnoittelusta, etteivät maahantuojat pääsisi käyttämään hinnoittelun sekavuudella huoltoliikkeitä hyväkseen. Liiton Työvaliokunnan kokouksen 20.1.1998 päivätyn kokousmuistion mukaan BSK oli todennut, että valtaosa sen [valtuutetuista] huoltoliikkeistä oli hyväksynyt/sopinut alkaneen vuoden ja toisen takuuvuoden työhinnaksi 3 4 prosen- 45 Liite 56. 46 Liite 57. 47 Kilpailuviraston käsityksen mukaan tukkuliikkeillä tässä tarkoitetaan yleisesti työntilaajia/maahantuojia, eikä siis ainoastaan niitä, jotka on mainittu esityksessä. 48 Liite 58. 49 Liite 55. 50 Liite 59. 51 Liite 60.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 11 (27) h) Vuosi 1999 tin yhdenmukaisuuskorotuksen. 52 Muistiossa todetaan edelleen, että Edunvalvontaryhmä käy 22.1.1998 neuvotteluja Asko Kodinkoneen kanssa. Työvaliokunnan mielestä Whirlpool Nordic Oy:n huoltoliikkeille tekemä takuutyöhintatarjous oli työhintatasoltaan hyväksyttävä. Liiton 5.2.1998 pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus kuuli Kalle Mustosta 53 Electrolux Kotitalouskoneet/Huoltolux Huoltoneuvoston 13. 14.1.1998 pitämästä kokouksesta. 54 Pöytäkirjassa todetaan, että hallitus tulee keskustelemaan asiasta kerronnan perusteella sekä tulee tekemään asiassa mahdolliset toimenpidepäätökset. Samalla Mustonen kertoi hallitukselle myös itsensä ja eräiden muiden huoltoliikkeiden henkilökohtaisesta neuvonpidosta Huoltoluxin kanssa. Lisäksi hallitus kuuli varapuheenjohtaja Ari Järveä tämän Asko Keskushuolto Oy:n kanssa käymistä takuuasiakeskusteluista. Liiton hallituksen kokouksen 26.9.1998 päivätyn kokouspöytäkirjan mukaan Ari Järvi jakoi hallitukselle Electrolux Huoltoneuvoston 16.9.1998 pitämän kokouksen muistion sekä kertoi muistion rivien väleistä siten, ettei niitä merkitty pöytäkirjaan. 55 Liiton Turun piirin 23.1.1999 pidetyssä kokouksessa huoltoliikkeitä kehotettiin lähettämään tarjouksia päämiehille, jos takuuhintoihin ei oltu tyytyväisiä. 56 Takuuhinnoista esitettiin seuraavia laskelmia: Ensimmäisen vuoden takuuhinnat olisivat 200 205 mk, toisen vuoden hinnat 220 mk ja kolmannen vuoden takuukorjaukset tehtäisiin asiakasveloitushinnoin. Liiton hallituksen 25.11.1999 pidetyssä kokouksessa kerrattiin Asko Kodinkone Oy/Keskushuolto Oy:hyn liittyvät tapahtumat. 57 Pöytäkirjan mukaan hallitus oli edellisessä kokouksessaan kuullut Edunvalvontaryhmän puheenjohtaja Osmo Parkkaria 58 Keskushuolto Oy:n toimitusjohtaja Erkki Mäkikosken yhteydenotosta Askon ja Asea Skandian ensimmäisen ja toisen vuoden takuista sekä neljän hintayksikön niputtamisesta yhdeksi hinnaksi. Edelleen pöytäkirjassa todetaan, että hallitus nimesi asiasta keskusteltuaan neuvotteluryhmäksi: asian esittelijän, Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Ari Järven ja Jouko Karjalaisen. Pöytäkirjan mukaan neuvotteluryhmä kokoontui 16.9.1999 pidetyn liittokokouksen jälkeen. Neuvotteluryhmän kokousmuistio toimitettiin Liiton hallitukselle. Neuvotteluryhmä piti 9.11.1999 tarkennuskokouksen Asko Kodinkoneen kanssa. Liiton 25.11.1999 pidetyssä kokouksessa hallitus kuuli neuvotteluryhmältä, että jälkimmäisessä neuvottelussa oli puhuttu jo markoistakin. Kokouksessa päätettiin, että tuntihinnan osalta lähdettäisiin ajatuksesta, että haettaisiin parempaa hintaa ja kaksivuotista sopimusta, esimerkiksi neuvotteluryhmän tekemän oman vastatarjouksen pohjalta. Ari Järvi kertoi 22.11.1999 52 Liite 61. 53 Huoltoliikeyrittäjä, joka mukana Huoltoneuvostossa. Kalle Mustonen toimi myös Liiton hallituksen jäsenenä vuosina 1999 2000. 54 Liite 62. 55 Liite 63. 56 Liite 42. 57 Liite 64. 58 Myös Liiton hallituksen jäsen.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 12 (27) i) Vuosi 2001 Liiton Turun piirikokouksessa, että Askon kanssa oli käyty neuvotteluja (muiden kanssa neuvottelut olivat vielä avoinna). 59 Liiton 25.11.1999 pidetyssä hallituksen kokouksessa käsiteltiin myös Expert Best Buy jatkotakuuta. Expertin jatkotakuuehdotuksen mukaan huoltoliike voi veloittaa myyntiliikettä omalla asiakasveloitushinnallaan. Näin ollen Liitto päätti, ettei sen tarvitse puuttua Expertin tarjoamaan jatkotakuuehdotukseen. 60 Liiton Turun piirin kokouksessa oli 3/01 pöytäkirjan mukaan keskusteltu takuutöiden veloitussuosituksista, mutta osallistujien vähäisyyden vuoksi keskustelua päätettiin jatkaa seuraavassa elokuussa pidettävässä piirikokouksessa (kohta 58). 61 Liiton Turun piirin kokouksen 28.8.2001 päivätyn pöytäkirjan mukaan kokouksessa keskusteltiin yleisesti takuutöiden hinnoista ja hinnoittelusta. 62 Vuosi 2002 Liiton Turun piirin 12.1.2002 pidetyssä piirikokouksessa Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Ari Järvi kertoi, että maahantuojilta olisi lähiaikoina odotettavissa tarjouksia uusista takuutyöveloituksista. 63 Yleisenä mielipiteenä todettiin, että minimiveloitus maahantuojilta olisi 38,70 euroa tunnilta. Hallituksen ja piirisihteeristön 8. 10.2.2002 pidetyn yhteisten piiripäivien agendan mukaan siellä keskusteltiin siitä, mitä huoltoliikkeen tulisi veloittaa nk. normaalista asiakastyöstä ja kuinka paljon keskimäärin vuositasolla huoltoliikkeet veloittavat työstä, osista ja matkoista (mk/kpl). 64 Vuosi 2003 Liiton tammikuu 2003 jäsentiedotteessa todetaan takuuhuoltosopimuksista muun muassa seuraavaa: jos olet saanut yhteistyötaholtasi toimintaohjeehdotuksen (kuten esimerkiksi Whirlpoolin 8 vuoden varaosatakuusta), tutustu siihen tarkasti ja jos se ei sisällöltään tyydytä, tee oma vastatarjous (emme kai voi hyväksyä 1,25 varaosakerrointa!). 65 Edelleen jäsentiedotteessa todetaan, että ellei yhteydenottoa ole tullut, on olemassa vaara, että takuutyösuhde jatkuu vanhoilla ehdoilla. 59 Liite 65. 60 Liite 64. 61 Liite 66. 62 Liite 67. 63 Liite 68. 64 Liite 69. 65 Liite 70.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 13 (27) Kilpailuvirastolle annetut selvitykset ja vastineet Nordea Rahoitus Suomi Oy:n antama selvitys Tuplatakuu-asiassa Nordea Rahoituksen Kilpailuvirastolle 16.8.2002 saapuneen selvityksen mukaan sen ja Keswellin välillä oli sopimus luottotilisaatavien rahoittamisesta. 66 Nordea Rahoitus otti Tuplatakuu-lisävuodelle vakuutuksen ACE Insurance S.A.- N.V.:lta. Tälle vakuutukselle sovittiin tietty hinta, jonka perusteella Nordea Rahoitus neuvotteli Tuplatakuu-huoltohinnat ACE:n puolesta. Nordea Rahoitus otti aluksi itse yhteyttä yksittäisiin huoltoliikkeisiin Musta Pörssi kodintekniikkaketjun liikkeiltä saamiensa tietojen pohjalta. Nordea Rahoitus lähetti tietojen perusteella mahdollisille halukkaille yhteistyöhuoltoliikkeille sopimusluonnoksen, jonka liitteenä oli Nordean Tuplatakuu-huoltojen korvaushintoja koskeva tiedote, Tuplatakuu-hinnastot sekä ohjeet korvauskäytännöstä. Yhteistyösopimus astui voimaan, mikäli huoltoliike palautti sen allekirjoitettuna. Yhteistyösopimuksen allekirjoitettuaan huoltoliike sitoutui Tuplatakuun piiriin tulevien huoltotoimenpiteiden osalta noudattamaan Nordea Rahoituksen esittämiä Tuplatakuu-korvaushintoja. Sopimuksen liitteenä olleen Tuplatakuuohjeen mukaan huoltoliike korjaisi tuotteen tiettyjen ehtojen mukaisesti ja tämän jälkeen huoltoliike veloittaisi korvaushinnoittelun mukaisen laskun vakuutusyhtiön (ACE) huoltokonttorilta (Tammer-Visio Oy). Korjausten korvaushinnat oli määritelty siten, että veloitushintoja oli vain yksi jokaista tuoteryhmää (esim. kohta 32) kohden. Nordea Rahoituksen selvityksessä todetaan edelleen, että se määritteli huoltokorvaushinnat yhteistyössä Kesko Kodintekniikan, maahantuojien huoltovastaavien ja Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n kanssa. Hinnoittelusuositukset syntyivät käytyjen neuvottelujen tuloksena ja suositukset tarkistettiin vuosittain. Yksittäiset huoltoliikkeet eivät osallistuneet hintaneuvotteluihin. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n antama selvitys Tuplatakuu-asiassa Liitto on 15.8.2002 päivätyssä virastolle toimittamassa Tuplatakuuta koskevassa selvityksessään todennut, että Tuplatakuu-järjestelmä lanseerattiin vuonna 1997 Nordea Rahoituksen ja Musta Pörssin toimesta, kuulematta asiassa huoltoliikkeitä. 67 Liiton varapuheenjohtaja Ari Järvi on 20.9.2002 Kilpailuviraston kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa puolestaan todennut, että Liitto antoi Nordea Rahoitukselle ainoastaan taustatietoja huoltoliikkeiden toiminnasta ja toimintatavoista sekä hinnoitteluperiaatteista, ja että Liitto toimitti Nordea Rahoitukselle huoltoliikkeiden keskihintoja (vrt. kohdat 68 69). Liitto ei ole kuitenkaan sopinut Nordea Rahoituksen kanssa hintasuosituksista, kuten 66 Liite 4. 67 Liite 2.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 14 (27) Nordea Rahoituksen 15.3.1999 68 ja 25.10.2000 69 päivätyissä tiedotteissa on annettu ymmärtää. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n Kilpailuviraston esitysluonnokseen antama vastine Liiton 30.9.2005 päivätyn vastineen mukaan huoltoyritykset, riippumatta siitä ovatko ne Liiton jäseniä, solmivat huoltosopimukset maahantuojien/valmistajien ja muiden takuiden myöntäjien kanssa itsenäisesti. 70 Liiton Edunvalvontaryhmän tehtävänä on ollut neuvotella takuita myöntävien yritysten kanssa takuukäytännöstä ja hinnoitteluperusteista. Vastineessa todetaan edelleen, että Edunvalvontaryhmä on neuvotellut hinnaston, joka on ollut suositus, ja jota maahantuojat ja valmistajat ovat käyttäneet neuvotellessaan huoltoliikkeiden kanssa. Edunvalvontaryhmä on ottanut ensisijaisesti kantaa takuukorjausten määräytymisperusteisiin tuoteryhmittäin ja sen jälkeen hintatason muodostamiseen. Liitto ei ole velvoittanut jäseniään noudattamaan Edunvalvontaryhmän suosituksia. Lisäksi vastineessa todetaan, että suositushinnasto on koskenut ainoastaan takuukorjauksia, ja että kaiken muun huolto- ja korjaustyön sekä varaosamyynnin osalta yritykset ovat suorittaneet hinnoittelun täysin itsenäisesti. Hinnoittelua ei ole millään tavoin seurattu tai ohjattu. Kilpailuvirasto pyysi puhelimitse Liiton asiamiestä toimittamaan vastineessa mainitun Edunvalvontaryhmän suositushinnaston. Liitto ilmoitti kuitenkin 11.11.2005 päivätyssä lisäselvityksessään, että Edunvalvontaryhmä ei ole tuottanut kirjallista hinnastoa eikä mitään hinnastoa ole vahvistettu Liiton päättävissä elimissä. 71 Liitto on vastineessaan todennut myös, ettei hintasuosituksilla ole kuluttajien kannalta ollut negatiivista merkitystä, sillä sopimuksen kohteena on ollut takuun myöntäjän ja huoltoliikkeen välinen hinnoittelu. Mikäli Edunvalvontaryhmän työllä takuukorjausten hinnanmuodostumisessa on ollut jotakin merkitystä, se on mitä ilmeisemmin ollut kuluttajahintojen nousua hillitsevä. Hallituksessa toimineiden huoltoliikeyritysten Kilpailuviraston esitysluonnokseen antamat vastineet Huoltoliikeyritykset ovat Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa (liitteet 8 28) todenneet seuraavaa 72 : Erkki Honkoliini toimi Honkoliini Professional Oy:n 73 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 2001 2002. Yritys kiistää vastineessaan esitysluonnoksessa esitetyt väittämät ja toteaa, ettei se ole tehnyt hintayhteistyötä muiden huoltoliikkeiden kanssa. Vastineessa todetaan myös, että kaikki nyt tutkittavana ole- 68 Liite 46. 69 Liite 51. 70 Liite 5. 71 Liite 6. 72 Kunkin huoltoliikeyrityksen edustus Liiton toimielimissä on kirjattu ainoastaan kilpailurikkomuksen ajanjaksolta (1997 2003). 73 Liite 8.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 15 (27) va toiminta on tapahtunut yksinomaan Liiton piirissä ja Liiton toimielinten toimesta. Hallituksen jäsenyys on ollut yritykselle vain kannatusluonteinen eikä yritys ole osallistunut Liiton toimintaan millään tavoin. Huoltosopimukset syntyvät maahantuojan ja huoltoyrityksen välillä ilman, että Liitolla on oikeutta tai mahdollisuutta vaikuttaa sopimukseen. Yritys on 22.2.2006 päivätyssä lisäselvityksessään todennut sen pääasiallisen toiminta-alueen olevan kiinteistöjen korjauspalvelujen tuottaminen, ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus sekä kodinkonealan jälkimarkkinapalvelujen tuottaminen. 74 Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 2,7 milj. euroa, josta nyt tarkasteltavana olevan kodinkoneiden huoltojen osuus on yrityksen antaman lisäselvityksen mukaan noin [ ] 75 euroa. Aarno Perätalo toimi Huoltoliike Perätalo Ky:n 76 edustajana Liiton hallituksessa ja sen puheenjohtajana vuosina 1998 2001. Vastineessa todetaan, että esitysluonnoksessa esitetyt väittämät eivät osoita yrityksen osallistuneen sellaisiin toimiin, joilla olisi voinut olla haitallisia kilpailunrajoituslain tarkoittamia vaikutuksia. Näin ollen seuraamusmaksun määräämistä yritykselle ei voida pitää perusteltuna. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 280 000 euroa. Yritys ei ole vastineen mukaan tehnyt hintayhteistyötä muiden huoltoliikkeiden kanssa. Kaikki nyt tutkittavana oleva toiminta on tapahtunut yksinomaan Liiton piirissä ja Liiton toimielinten toimesta. Perätalon mukaan hänen toimintansa Liiton hallituksessa on tähdännyt kaikkien huoltoliikkeiden eduksi, riippumatta Liiton jäsenyydestä. Edelleen vastineessa todetaan, että Liitto on neuvotellut maahantuojien/valmistajien kanssa takuuhuoltoasioista ja sopimusehdoista, jotka ovat sen jälkeen tulleet sovellettavaksi kaikkiin valtuutettuihin merkkihuoltoihin riippumatta siitä, onko valtuutettu huoltoliike ollut Liiton jäsen. Aulis Sivonen toimi T:mi Kodinkone ja Kylmälaitehuolto Sivosen 77 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 2000 2002. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Sivosen hallituskautena. Asiat tulivat Liiton hallituksen hyväksyttäviksi vasta sen jälkeen, kun niitä oli käsitelty Liiton toimielimissä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin [ ] euroa. Timo Järvenpää toimi Kodinkonehuoltoliike Soini Oy:n 78 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 2001 2003. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Järvenpään hallituskautena. Muutamat Liiton aktiivihenkilöt olivat vastuussa hallituksen tekemistä päätöksistä. Edelleen vastineen mukaan Järvenpään ehdotuksia hallituksen kokouksissa ei 74 Liite 26. 75 Hakasulkeisiin on merkitty liikesalaisuudet. 76 Liite 9. 77 Liite 10. 78 Liite 11.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 16 (27) kuunneltu, koska hän ei itse ollut huoltoliikeyrittäjä vaan ainoastaan Kodinkonehuoltoliike Soini Oy:n palveluksessa. Vastineen mukaan yritys hinnoittelee työnsä itsenäisesti. Yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli noin 842 000 euroa. Tiina Sundell toimi Kodintarvike Sundell Ky:n 79 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 1999. Vastineessa todetaan, että yritys on vuodesta 1995 toiminut ainoastaan kodinkoneiden tarvike-, varaosa- ja oheistuotemyymälänä. Yrityksellä ei ole lainkaan ollut huoltotoimintaa vuoden 1995 jälkeen. Tästä johtuen yrityksellä ei ole ollut intressiä takuuhinnoitteluasiassa ja yritys kiistää syyllistyneensä kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Sundellin hallituskautena. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 56 000 euroa. Tapani Piirainen toimi Kotitalouskonehuolto Tapani Piirainen Ky:n 80 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 2000 2003. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Piiraisen hallituskautena. Tuottajien ja/tai maahantuojien edustamien tuotemerkkien huoltosopimuksista yritys on vastineen mukaan tehnyt vuosittain yrityskohtaisen tarjouksen. Tämä toimintamalli on ollut käytössä koko yrityksen toiminnan ajan, vuodesta 1982 alkaen. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 106 000 euroa. Lisäksi vastineessa on esitetty, että mikäli kyseessä on kilpailunrajoituslain tarkoittama kielletty hintayhteistyö, tulee seuraamusmaksuesitys jättää tekemättä kilpailunrajoituslain 12 :n nojalla. Arto Pynnönen toimi K-S Kodinkonehuolto Ky:n edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1999 2000. Yritys ei ole antanut vastinettaan esitysluonnokseen. Kilpailuviraston kehotuksesta yritys ilmoitti 2.4.2006 vuoden 2004 tilinpäätöstietonsa, joiden mukaan yrityksen liikevaihto oli tuolloin 153 000 euroa. 81 Teuvo Mäkeläinen toimi Kylmä- ja kodinkonehuolto T Mäkeläinen Oy:n 82 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 1999. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Mäkeläisen hallituskautena. Vastineen mukaan tavarantoimittajien ja/tai maahantuojien kanssa käydään yrityskohtaiset takuuhintaneuvottelut. Yrityksen toiminta jakaantuu pääasiallisesti kahteen toimialueeseen: kylmälaitokset ja jäähdytyslaitteet. Yrityksen kodinkoneiden takuuhuoltojen osuus liikevaihdosta on [ ] prosenttia. Koko liikevaihto vuonna 2004 oli noin 210 000 euroa. 79 Liite 12. 80 Liite 13. 81 Liite 28. 82 Liite 14.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 17 (27) Osmo Parkkari toimi Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy:n 83 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 2000 84. Parkkarin 18.1.2006 antamassa vastineessa yhdytään Liiton esittämiin kannanottoihin. Vastineen mukaan Parkkari myi 13.11.2001 osuutensa Länsi-Suomen Huoltokeskuksesta ja erosi samalla yrityksen palvelusta. Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy:n 26.3.2006 päivätyn vastineen mukaan yrityksen nykyinen omistajapariskunta ei ole osallistunut esitettyyn kilpailunrajoitukseen. 85 Yrityksen nykyinen osakas/toimitusjohtaja Harri Kotimäki osti 29.9.1998 noin puolet Länsi-Suomen Huoltokeskus Oy:n osakekannasta. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 157 000 euroa. Erkki Lahtinen toimi Saarijärven Kylmäkoneistus Ky:n 86 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 1998. Vastineen mukaan yritys ja/tai Lahtinen eivät ole olleet aktiivisia hallituksen kilpailunrajoituslain vastaisessa hintayhteistyössä. Vastineen mukaan Liiton ja yrityksen intressit eivät ole aina olleet samansuuntaiset, koska yritys toimii pääasiallisesti kylmäalan erikoisliikkeenä 87. Kodinkoneiden huollon osuus liikevaihdosta vuonna 2003 oli noin [ ] prosenttia. Koko liikevaihto vuonna 2004 oli noin 344 000 euroa. Ensio Remes toimi T:mi Ensio Remeksen 88 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1999 2000. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Remeksen hallituskautena. Yrityksen toiminta päättyi vuonna 2000. Viimeisimmän tuloslaskelman mukaan toiminimen tulot olivat noin [ ] euroa. 89 Markku Veijalainen toimi Vesan-Huolto Oy:n 90 edustajana Liiton hallituksessa vuonna 2001. Vastineessa kiistetään yrityksen syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan Veijalaisen hallituskautena. Lisäksi vastineessa painotetaan, että hallitusjäsenyys on käytännössä tarkoittanut ainoastaan yhtä hallituksen kokousta vuoden 2001 aikana, ja ettei ainakaan Veijalaisen hallituskautena käsitelty Musta Pörssi Tuplatakuu asiaa. Vastineen mukaan yritys solmii omat huoltosopimuksensa suoraan maahantuojien kanssa ja yritys neuvottelee sopimusten veloitushinnat itsenäisesti. Takuutöiden osuus yrityksen liikevaihdosta vuonna 2004 oli [ ] prosenttia. Koko liikevaihto vuonna 2004 oli noin 376 000 euroa. 83 Liite 15. 84 Yritys oli edustettuna myös Liiton Edunvalvontaryhmässä vuosina 1997 2000. 85 Liite 27. 86 Liite 16. 87 Lähinnä kylmälaitteiden asennus ja huoltotoiminta, myymälöiden kylmä- ja pakastevarastot sekä ilmastoinnin jäähdytys. 88 Liite 17. 89 Vuoden 2000 tilinpäätöstiedot. 90 Liite 18.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 18 (27) Seuraavien huoltoliikkeiden ( Yritykset ) antamat vastineet ovat toistensa kanssa täysin samansisältöiset, alla eriteltyjä yrityskohtaisia tietoja lukuunottamatta: Ari Järvi toimi Huolto Järvi Oy:n 91 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 2003 92. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 688 000 euroa. Kaj Berghäll toimi Huoltoliike Berghäll Oy:n 93 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 ja 2000 2003. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 353 000 euroa. Matti Kivioja toimi Kodinkonehuolto M. Kivioja Ky:n 94 edustajana Liiton hallituksessa vuonna 1997. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 103 000 euroa. Mikko Ranta toimi Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky:n 95 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1999 ja 2001 2003 96. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 547 000] euroa. Kalle Mustonen toimi Pirkanmaan Huoltokeskus Oy:n 97 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1999 2000. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 863 000 euroa. Jan Strandholm toimi Raision Seudun Konehuolto Ky:n 98 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 2001 ja 2003. Yrityksen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 65 000 euroa. Raimo Hakala toimi Valkeakosken Kodinkonehuolto Raimo Hakala Oy:n 99 edustajana Liiton hallituksessa vuosina 1997 2000 ja 2003 100. Yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli noin 203 000 euroa. Kaikissa kohdan 85 vastineissa todetaan, että esitysluonnoksessa esitetyt väittämät eivät osoita Yritysten osallistuneen sellaisiin toimiin, joilla olisi voinut olla haitallisia kilpailunrajoituslain tarkoittamia vaikutuksia. Näin ollen seuraamusmaksun määräämistä Yrityksille ei voida pitää perusteltuna. Vastineiden mukaan yksittäiset Yritykset eivät ole tehneet hintayhteistyötä muiden huoltoliikkeiden kanssa eikä Liiton piirissä ole vaihdettu huoltohintoja. Kaikki nyt tutkittavana oleva toiminta on tapahtunut yksinomaan Liiton piirissä 91 Liite 19. 92 Yritys oli edustettuna myös Liiton Edunvalvontaryhmässä vuosina 1997 2003. 93 Liite 20. 94 Liite 21. 95 Liite 22. 96 Yritys oli edustettuna myös Liiton Edunvalvontaryhmässä vuosina 2001 2003. 97 Liite 23. 98 Liite 24. 99 Liite 25. 100 Yritys oli edustettuna myös Liiton Edunvalvontaryhmässä vuosina 2001 2003.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 19 (27) Kilpailuoikeudellinen arviointi Merkitykselliset markkinat Tapaukseen sovelletut säännökset ja Liiton toimielinten toimesta. Liitonkin osalta on kyse enintään vähämerkityksellisestä kilpailunlainrikkomuksesta. Vastineiden mukaan Liitto on neuvotellut suositushinnat maahantuojien kanssa ja neuvoteltu hinta on tullut sovellettavaksi kaikkiin valtuutettuihin huoltoliikkeisiin, riippumatta siitä, onko valtuutettu huoltoliike Liiton jäsen. Liiton Edunvalvontaryhmä on käytännössä ottanut kantaa takuukorjausten määräytymisperusteisiin tuoteryhmittäin ja sitten tämän jälkeen se on ottanut kantaa hintatason muodostumiseen. Mikäli maahantuojat ovat nämä kannanotot hyväksyneet, niin kyseistä hinnoittelua on sovellettu sen jälkeen kaikkiin huoltoliikkeisiin. Merkityksellisten markkinoiden määrittelyssä otetaan huomioon merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat. Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kaikki tuotteet ja/tai palvelut, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen vuoksi. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat puolestaan muodostuvat alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään, ja jolla kilpailuolosuhteet kyseessä olevan tuotteen osalta ovat riittävän yhtenäiset. Tässä tapauksessa kilpailunrajoitusta ja sen vaikutuksia arvioidaan niillä markkinoilla, joihin Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton hinnoittelua koskeva toiminta kohdistui eli kodinkoneiden takuuhuoltomarkkinoilla Suomessa. Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n tilastojen mukaan vuonna 2003 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n jäsenten markkinaosuus kodinkonehuoltojen markkinoilla oli alan kokonaisliikevaihdolla mitattuna noin 57 prosenttia (kohta 23). 101 Markkinoiden tarkempi määrittely, tuotekohtaisesti tai maantieteellisesti, ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole tarpeen jäljempänä todettavan rajoituksen vakavan luonteen vuoksi. Kilpailunrajoituslain 1 a :n mukaan kilpailunrajoitukseen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan säännöksiä, mikäli kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tässä tapauksessa kyse on nk. jälkimarkkinoista (toissijaiset markkinat), joka koskee kuluttajien hankkimien kodinkoneiden takuuhuoltoja Suomessa. Huoltotoiminta keskittyy yksinomaan Suomen alueella toimiviin pieniin huoltoyrityksiin. Takuuhuoltojen osuudet kaikista tehdyistä huoltotöistä vaihtelevat huomattavasti yrityskohtaisesti. Takuuhuoltojen liikevaihdoista ja määristä ei ole saatavilla luotettavaa arviota. Kilpailuvirasto katsookin, ettei Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n piirissä tapahtunut hinnoista sopiminen ja näiden perusteella ta- 101 Liitteet 30 31.
KILPAILUVIRASTO ESITYS 20 (27) kuun myöntäjien kanssa käydyt neuvottelut ole menettelyn luonteen johdosta olleet omiaan vaikuttamaan merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Rikkomuksen ajankohtana voimassa olleen kilpailunrajoituslain (480/92) 6 :n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä: 1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai 2) rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Kilpailunrajoituslain 6 :n mukaan kiellettyjä ovat sellaiset elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien väliset sopimukset, päätökset ja muut näihin rinnastettavat menettelyt, joilla rajoitetaan kilpailua. Kilpailunrajoituslain esitöiden 102 mukaan säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia tai näihin rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyitä, joilla rajoitetaan tai ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Kilpailunrajoituslain 6 :ssä sopimuksen käsite on perinteisesti ymmärretty hyvin laajasti. Sopimuksen muodolla ei ole merkitystä eikä sen tarvitse välttämättä sitoa osapuolia oikeudellisesti taikka olla täytäntöön pantavissa. Sopimusrangaistuksia tai toimeenpanokeinoja ei edellytetä ja myös hiljaiseen sopimiseen perustuvat nk. herrasmiessopimukset kuuluvat edellä tarkoitettuun soveltamispiiriin. Sopimuksen voidaan kilpailuoikeudellisessa mielessä katsoa olevan kyseessä, jos osapuolet nimenomaisesti tai epäsuorasti laativat yhdessä suunnitelman, jossa määrätään niiden toiminnan suuntaviivoista tai toiminnasta pidättäytymisestä markkinoilla. Lain 6 :n hintayhteistyökielto koskee paitsi tavaroista ja palveluista maksettavia ja perittäviä hintoja, myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja. Lain esitöissä 103 todetaan, että suositusluontoisten hinnoitteluohjeiden antaminen ja niiden soveltaminen johtaa lähes aina samaan lopputulokseen kuin nimenomainen hintoja koskeva sopimus. Tähän on rinnastettava myös erilaisten hinnoitteluperusteiden käyttö. 102 HE 162/1991 vp., s. 10. 103 HE 162/1991 vp., s. 10