Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys
Jääkauden aikaansaama GTK:n verkkosivuilta: Jäätikön kulutus moreenipeite Moreenipeite http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/jaatikonkulutus.htm http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/moreenit.htm
Supra- ja subakvaattiset alueet Lapissa tor-muodostumat, rakkakivikot lieveuomat, ekstramarginaaliuomat ja sandurit http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/jaatikkojoki_deltat.htm#lieve
Tunturilapin muotoja: rakkakivikot (Nattaset) ja lieveuomat (Värriötunturit)
Supra- ja subakvaattiset alueet idässä kalottivuoret etelässä savikot, huuhtoutuneet kalliot ja rantakivikot, rantakerrostumat http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/kartta19.htm http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/rantapiirros.htm
Kivisiä rantavalleja porrasmaisesti Jurmossa, jossa III Salpausselkä kohoaa merestä
Maan kohoaa rantoja porrasmaisesti päällekkäin usein sarja rannan suuntaisia, tasalevyisiä ja -korkuisia rantavalleja (22 23 v. välit) paljastuvat rannan matalikot taittavat aaltoja, jotka kuljettavat sedimenttejä ja muodostuu tomboloita samoja muotoja kaikilla jäätiköityneillä alueilla
Supra-akvaattiset korkeimman rannan yläpuoliset alueet ja subakvaattiset eri vaiheissa vedestä kohonneet alueet (Tikkanen)
Rantavallit ja tombolot ovat tyypillisiä hiekkaisten maankohoamisrantojen muotoja
Rantavalli
Maa kohoaa nopeimmin Perämeren ja Merenkurkun alueella, 8-9 mm vuodessa suhteessa merenpintaan
N2000 maannousumalli vrt. N60 (Poutanen 2006)
Rantaviiva etenee Merenlahdesta sulkeutuu flada ja edelleen kluuvijärvi, jossa vettä vielä virtaa molempiin suuntiin. Rannikkojärvet soistuvat. Jään laajetessa rantoja vasten syntyvät rantakivikot ja palteet. Tuuli kuljettaa paljastuvalta rannalta hiekkaa ja kasaa sitä dyyneiksi Suomessa dyynit esiintyvät glasifluviaalisten muodostumien yhteydessä
Kalajoella flada ja kluuvijärvi, oikealla jäiden kasaamaa rantakivikkoa (Mansikkaniemi)
Rannikon dyynit ovat yleensä rannan suuntaisia. Jäätiköitymisen jälkeen ja 1800-luvulla syntyi paraabelidyynejä.
Lapin Hietatievat
Dyynit ja niitä muodostaneet tuulet (Aartolahti)
Savikot Hienoin aines kerrostuu hitaasti virtauksen tyynnyttyä savikoiksi Veden virtaus kuluttaa helpoimmin hietaa ja hiesua, jokilaaksoihin syntyy raviineja Tulvan jälkeen vettynyt maa vyöryy helposti jokeen Etelässä on suolaiseen veteen kerrostunutta juoksusavea Savikoiden joet ovat nuoria
Hitaasti laskeutunut savi peittää painanteita. Raviinit ovat jokilaakson lyhyitä sivuoumia.
Lapin joet ja massaliikunnot Suuria, preglasiaalisia jokilaaksoja, joita jäävirrat ovat muokanneet http://www.joet.info/oulankajoki.htm Rinteillä taluskivikot sohjuvirrat ja lumivyöryt
Kysymyksiä Sijoita syntyajan mukaiseen järjestykseen: muinaisranta, sandurdelta, tor, drumliini, vuotomaakieleke, ruhjelaakso, harju, rantadyyni, reunamuodostuma, savikko, interstadiaalikerrostuma, kohosuo, silokallio. Missä niitä esiintyy?
2. Luento / 2. osa SUOMEN ILMASTO
Määritelmiä Ilmasto on jonkin paikan tai alueen keskimääräinen sää tilastoissa 30 v. keskiarvot (normaalikausi) MANTEREISUUS / MEREISYYS: vesi lämpenee ja jäähtyy hitaammin kuin maa, tasoittaa lämpötiloja ja lisää ilmankosteutta Köppenin lumi- ja metsäilmaston kostea ja kylmätalvinen tyyppi (lämpimin kk > +10 ja kylmin < -3 o C, sataa kautta vuoden)
Suomen ilmastolle tyypillistä Arktinen valaistus (säteilyolot) Boreaalinen (havumetsä) vyöhyke Sijainti keskileveyksillä: liikkuvat matalapaineet tuovat lämpöä Atlantilta Sula Barentsin meri suojaa pohjoisilta kylmiltä virtauksilta Suuri Aasian manner idässä Väli-ilmasto, lauhat talvet & lämmin kasvukausi
Määritelmiä Helle = ilman lämpötila > 25 o C tai vuorokauden keskilämpötila > 20 o C Myrskytuuli on vähintään 25 m/s, Suomessa 21 m/s, varoitus jo 14 m/s Talvella alle 0 o C, kesällä yli 10 o C, keväällä ja syksyllä 0 10 o C keskilämpötila on yli 5 vrk ajan
Vuoden keskilämpötila ( o C) ja vuotuinen sademäärä (mm) 1971 2000
Suomen kuukausikeskilämpötilat tammikuussa (vasen) ja heinäkuussa (oikea)
Sade / kuivuus Föhn ilmiö, tuulet yli Skandien Pienet orografiset erot vaikuttavat Suomenselällä ja Salpausselällä Pohjanlahden rannikolla ja Lapissa sataa vähiten Ilmasto on humidi, vaikka sademäärät ovat Euroopan pienimpiä
Viljelyyn vaikuttavaa Kasvukaudella vrk keskilämpötila yli 5 o C, etelässä 180 vrk, pohjoisessa 100 vrk Halla vaurioittaa kasveja (0 o C maan pinnassa) Soiden ojitus lisää hallaa, koska kuollut, kuiva orgaaninen aines ei sido lämpöä Paksu lumipeite suojaa roudalta Haihdunta kylmästä merestä on keväällä vähäistä, voi olla kuivaa
Rannikolla voi tulla syksyllä lumisateita (Kuva: Anna-Liisa Pirhonen)
Vesistöt vähentävät hallaa. Haitallisinta halla on kasvun aikana tai alussa.
Talvi-ilmaston alueita Solantien mukaan
Terminen kasvukausi, vuorokauden keskilämpö yli 5 C
Trombit yleistyneet? Viileä ja lämmin ilmamassa kohtaavat, liittyy ukkosiin
Paikalliset vaihtelut ja ihmisen vaikutus Pitkä maa, erot pohjoisen ja etelän välillä Lapissa tundrailmasto Vesistöt Korkeuserot Soiden ojitus (2 x peltojen ala), metsittyminen (albedo pienenee), aikaisemmin pellonraivaus Päästöt (kuiva- ja märkälaskeumat)
Runsas tykkylumi voi vaurioittaa puita (Kuva: Heini Rosqvist)
Torniojoen jäiden lähtö on aikaistunut, Lapin talvet ovat lumisempia (kuva), mutta kesät eivät ole lämmenneet Sademäärä mm, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Talvet lauhtuneet etelässä, matalapaineet NAO = Pohjois-Atlantin oskillaatio = ilmanpaine-ero Azorien korkeapaineen ja Islannin matalapaineen välillä Suuri NAO indeksi matalapaineilla pohjoinen reitti Pieni NAO luku matalapaineet Keski- Eurooppaan (Suomessa kylmä talvi) AO = Arktisen ilman purkausten vaihtelu
Matala- ja korkeapaineiden vyöhykkeet
NAO-indeksi http://www.ldeo.columbia.edu/res/pi/nao/ Tyypillisiä 2-3 vuoden ja 4-6 vuoden jaksot Suuret arvot yleisempiä
Kysymyksiä Mitkä ovat tärkeimmät Suomen ilmastoon vaikuttavat tekijät? Suomessa ojitettiin runsaasti soita 1960-70 luvuilla. Miten se on vaikuttanut ilmastoon?