Atte Korhola Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto. Ilmaston vaihtelu arktisilla alueilla viimeisen 100 vuoden aikana ja sen mahdolliset syyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Atte Korhola Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto. Ilmaston vaihtelu arktisilla alueilla viimeisen 100 vuoden aikana ja sen mahdolliset syyt"

Transkriptio

1 Atte Korhola Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Ilmaston vaihtelu arktisilla alueilla viimeisen 100 vuoden aikana ja sen mahdolliset syyt

2 Ilmastonmuutos: Mitä tiedämme jokseenkin varmasti? IPCC AR5 Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri (> 400 ppm, vrt. esiteollinen noin 280 ppm). Maapallon keskilämpötila on noussut 0,85 astetta vuodesta merenpinta on noussut 1900-luvun alusta keskimäärin 19 cm. Kulunut 30 vuoden ajanjakso oli pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin 1400 vuoteen. Ilmastonmuutoksella on ollut kiistattomia vaikutuksia ympäristöön kaikkialla maailmassa, ja se on syy joihinkin äärimmäisiin luonnonilmiöihin. Nykyisellä vauhdilla maapallon keskilämpötila kohoaa ainakin neljä astetta vuoteen 2100 mennessä. Jatkuvan lämpenemisen seurauksena esimerkiksi lämpöaallot, äärimmäinen kuivuus, pakolaisongelmat ja ruokapula lisääntyvät.

3 Avoimia kysymyksiä ilmastonmuutoksessa Mikä on ihmisen osuus nykyisessä ilmaston lämpenemisessä? Mikä aiheutti 1900-luvun alun voimakkaan lämpenemisen? Mikä on voimakkaan viilenemisen taustalla? Mikä selittää nykyisen hiatuksen globaaleissa lämpötiloissa? Onko ilmastoherkkyys estimoitu yläkanttiin? Onko kasvillisuuden kyky imeä hiilidioksidia arvioitu alakanttiin? Mikä on maankäytön rooli havaitussa ilmastonmuutoksessa? Mikä on pienhiukkasten, erityisesti noen (BC), rooli? Mikä selittää eteläisen merijääpeitteen merkittävän laajenemisen? Mikä on ilmastonjärjestelmän luontaisen vaihtelun rooli havaitussa ilmastonmuutoksessa?

4 AR4 versus AR5 AR4 Lämpötila ( ) Low SRES C High SRES C Ihmisen rooli 90 % tod.näk. että valtaosa 1950-jälkeisestä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa Ilmastoherkkyys C, paras arvio 3 C AR5 Lämpötila ( ) Low RCP C High RCP C Ihmisen rooli 95 % tod.näk. että valtaosa 1950-jälkeisestä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa Ilmastoherkkyys 1,5-4,5 C, ei todennäköisintä arviota

5 AMAP Arctic Monitoring and Assessment Programme ympäristön tilan seuranta ja arviointi saasteiden määrä ja vaikutukset raportit

6 Arktisen alueen muutokset: ilmastonmuutos teollistuminen talous väestö luonnonvarojen globaali kysyntä liikenneyhteydet Muutokset nopeita, ennalta-arvaamattomia Muutosten kumulatiiviset vaikutukset ja yhteisvaikutukset Muutosten erilaisuus eri puolilla arktista aluetta Vaikutukset ekologiaan, biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin - ihmistoiminnan reunaehtoihin

7 Tiedämme jo, että: Arktinen ilmasto lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla Muutokset suurimpia talvikaudella: lumi- ja jääpeite supistuu Ikirouta sulaa ja vetäytyy pohjoisemmaksi Enemmän ja voimakkaampia sademääriä Ekosysteemit ja kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita nykyisille tuotantotavoille ja luonnonvarojen hallinnalle ja alueella asumiselle Mitä paineita yhteisvaikutuksista seuraa, mitkä ovat haasteet ja uudet mahdollisuudet?

8

9 Miksi arktinen alue lämpenee muuta maapalloa voimakkaammin? Lukuisia takaisinkytkentöjä (feedback mechanisms) - noidankehä kun lumi ja jää sulaa, tummat pinnat imevät auringon energiaa tehokkaammin ylimääräisestä energiasta valtaosa kuluu lämpenemiseen, ei haihduttamiseen se osa ilmakehää, joka lämmittää maan pintaa on ohuempi napa-alueilla kuin muualla maapallolla merijään vähentyessä lämpöä imeytyy ja myös siirtyy tehokkaasti meristä ilmakehään, joka lämpenee

10

11 Arktika vs. globaali Shindell & Faluvegi 2009

12 Chylek et al. 2009

13 Arctic Note the T scale! Global Chylek et al GRL

14 Instrumenttimittausten piirteitä Low Arctic (64-70º) keskilämpötilan nousu : 0.59 K/vuosikymmen (5,4 amplification index) : 0.38 K/vuosikymmen (2,0 amplification index viileneminen; amplification index: 9,0 High Arctic (70-90º) keskilämpötilan nousu : 0.76 K/vuosikymmen (6,9 amplification index) : 0.55 K/vuosikymmen (2,9 amplification index) viileneminen; amplification index: 12,5

15 Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta , Jyväskylästä ja Sodankylästä Vuotuiset arvot on merkitty ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. Helsingin lämpötiloista mukana myös arvio siitä, miten paljon kaupungistuminen on kohottanut lämpötilaa; keskipaksu viiva kuvaa arvioituja lämpötiloja siinä tapauksessa että kaupungin kasvu ei olisi vaikuttanut lämpötiloihin. ILMATIETEEN LAITOS

16 AMO (Atlantic multidecadal oscillation): Vuotuisten k-lämpötilojen ja AMO:n välinen korrelaatio 0,69. Vaihtelun pääasiallisin selittäjä? Mutta mikä selittää AMO:n vaihtelun? Chylek et al. 2009

17 Hanhijärvi, Tingley & Korhola 2013, Climate Dynamics

18 Early Twentieth Century Warming, ETCW ETCW Hanhijärvi, Tingley & Korhola 2013, Climate Dynamics

19 Holoseenin ilmastovaihtelujen taustalla olevat syyt Maapallon vastaanottaman kokonaissäteilymäärän lasku (pohjoinen pallonpuolisko) Vaihtelut auringon aktiivisuudessa Vaihtelut meri ilmakehä vuorovaikutuksessa Termohaliiniin meriveden kiertoon liittyvät muutokset Vulkanismi Systeemin sisäinen vaihtelu?

20 Tunnetuimmat aurinkominimit Oortin minimi (MCA:n aikana) Wolfin minimi Spörerin minimi (laajemmin ) Maunderin minimi auringonpilkkumäärä 1/1000 tavallisesta, syvimmillään ei yhtään pilkkua, hyvin vähän pilkkuja, eniten kauden alussa Daltonin minimi

21 Hathaway & Wilson 2004

22 Haltia-Hovi et al Quat. Sci. Rev.

23 Wood et al. 2010

24 ETCW:n taustalla olevat syyt Palautuminen pikku jääkaudesta? Auringon aktiivisuuden voimistuminen? Vähäinen vulkaaninen aktiivisuus? Arktisen merijääpeitteen supistuminen? Merien lämpötasapainossa tapahtuneet muutokset? Pohjois-Atlantin ilmastovärähtely (NAO)? Stadionaallot systeemin sisäinen vaihtelu?

25 Wyatt & Curry Clim. Dyn.

26 Has the climate recently shifted? Swanson & Tsonis 2009

27 Kerr 2007, Nature

28

29 viileneminen: syyt? - Sulfaatti ja nitraatti aerosolit (dimmening) - Maankäytön muutokset - Muutokset auringon aktiivisuudessa - Vulkaaniset aerosolit

30 NAO:n positiivinen vaihe: polaarialueilla normaalia syvempi (alhaisempi) matalapaine; keskileveyksillä tavallista voimakkaampi korkeapaine (normaalipaine = 1013 mb tai 101,3 kpa) keskimääräistä voimakkaammat länsituulet tuulisysteemi salpaa kylmät polaariilmamassat ulkopuolelleen ulottuu 55 leveyksille selvästi negatiivista vaihetta dominoivampi

31

32 (N)AO: negatiivinen vaihe: polaarialueilla normaalia heikompi matalapaine kylmää arktista ilmaa pääsee valumaan etelämmäksi (pakkasia ja lumimyrskyjä: Seattle, Dallas, Pariisi, Tokio)

33

34 Fig. 2. Proxy-based NAO reconstructions V. Trouet et al., Science 324, (2009) Published by AAAS

35 NAO indeksi vaihtelee päivittäin

36 Musta hiili eli noki

37 Arktisten alueiden lämpeneminen ja musta hiili (BC) Arktinen alue lämmennyt 2 x voimakkaammin kuin muu maapallo Osittain seurausta positiivisista palautekytkennöistä liittyen lumen ja jään heijastukseen BC aiheuttanut 40 % arktisten alueiden tähänastisesta lämpenemisestä ja 30 % arktisen alueen lumen ja jään sulamisesta Maailmanlaajuisesti CO₂ jälkeen BC toiseksi tärkein ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä

38 Musta hiili (BC) Musta pienhiukkanen, aerosoli Syntyy epätäydellisessä poltossa Fossiiliset polttoaineet, diesel-moottorit Biomassan poltto, metsäpalot, ruoanlaitto Kaikki palaminen, ei vain ihmisperäinen Kulkeutuu kauas päästölähteiltään maailmanlaajuinen ympäristö-, terveysja sosiaalinen ongelma Suora ja epäsuora vaikutus ihmisiin Muuttaa ekologisia ja fysikaalisia olosuhteita ympäristössä ja vaikuttaa alkuperäisväestöihin ja muihin paikallisiin ihmisiin Terveyshaitta

39 Musta hiili (BC) Puuhiili- ja kivihiilihiukkaset Nokipalloset Noki lämmittää ilmakehää ja muuttaa pilvien muodostumisprosesseja säilyy ilmakehässä päiviä viikkoja, kunnes laskeutuu kuiva- tai märkälaskeumana vähentää voimakkaasti vaalean alustan heijastuskykyä (albedoa)

40 American Geophysical Union 2013

41 BC:n historialliset pitoisuudet Grönlannin jäätikkökairauksiin perustuen

42 BC:n kulkeutuminen arktiselle alueelle AMAP 2011 Kaikki BC ei pääse kulkeutumaan Grönlannin jäätikön laelle, jolloin jäätikkökairaukset eivät kerro BC pitoisuuksien kehityksestä koko arktisella alueella

43 BC pitoisuuksien odotetaan kasvavan tulevaisuudessa arktisilla alueilla 1. Kaukokulkeuma Aasiasta 2. Lisääntyneet dieselmoottorit Kasischke Boreaalisen alueen metsäpalot kasvussa 4. Lisääntynyt laivaliikenne ja muu toiminta artisella alueella Boreaalinen metsäpalo, Kanada Brian Stocks, Canadian Forest Service

44 Material and methods Lake sediment cores from 6 lakes were analyzed for SCP for the last 150 years 1. Arresjøen, Svalbard, Norway 2. Karipääjärvi, Finland 3. Kuutsjärvi, Finland 4. Puoltsajärvi, Finland 5. Saanajärvi, Finland 6. Stepanovichjarvi, Russia The SCP results were compared to modelled (heavy industry derived) BC deposition in the same area The resolution of the model is 2.8 x 2.8 Ruppel et al. 2013, Advances in Meteorology The source areas of contaminants in the lakes were determined with model based back trajectories of air masses

45

46

47

48 Comparison of observed and modelled SCP/BC deposition SCP trends similar between lakes and similar to trends in concentrations Significant differences in the magnitudes of SCP deposition to the lakes Modelled deposition of BC formed in the energy and industry sector concurs partly with the SCP record Peak in deposition around 1980 However, model results show a peak in BC deposition already in 1900 Early peak resulted from different kind of BC than SCP

49 EC concentrations in the Holtedahlfonna ice core during the last 300 years. Ruppel et al Atmospheric Chemistry and Physics.

50

51 Ilmastoneuvotteluissa pääpaino ilmastonmuutoksen lyhyen aikavälin hillitsemisessä tulisi kohdistaa mustaan hiileen (ja etenkin sen päästöihin Aasiassa) BC säilyy ilmakehässä vain päiviä viikkoja, joten vähennysten vaikutukset voisivat ilmetä nopeasti kaikkialla maapallolla BC:n päästöjä vähentämällä voidaan ostaa lisäaikaa n vuotta ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen / hillitä ilmastonmuutosta 30 %

52 KIITOS!

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/20 08 17/07/2009 1 Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon?

Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Timo Vihma Ilmatieteen laitos Meteorologinen tutkimus Mitä tiedämme varmuudella - Arktis on viimeisten 100 vuoden aikana lämmennyt noin

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,

Lisätiedot

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia

Lisätiedot

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon?

Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Mitkä tekijät vaikuttavat ilmastoon? Ilmasto: keskeisten säämuuttujien (lämpötilan ja sademäärän) 30:n vuoden keskiarvo http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto h tt p :/ /t i n y u rl.c o m / q 5 e 2 tj d

Lisätiedot

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

BC työpaja 11.11.2013, Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

BC työpaja 11.11.2013, Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions (MACEB) Arktisen alueen lämpenemisen hillintä kontrolloimalla Euroopaan mustahiilipäästöjä BC työpaja 11.11.2013, Helsinki LIFE+

Lisätiedot

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Ilmastonmuutos CO2-päästöjen kehitys CO2-pitoisuuden ennusteet Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä

Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä GEOLOGINEN NÄKÖKULMA ajankohtaiseen ympäristöongelmaan MERI M. RUPPEL Aktisen alueen ilmastonmuutos ja musta hiili L ämpötilamittaukset ja ilmastomallit osoittavat

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several

Lisätiedot

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Merikuljetuksen riskit - Mihin pitää varautua? 65,000 laivaa vuodessa 16% liikennestä

Lisätiedot

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014 1. Itämeren tulevaisuuden haasteet Merenkäytön kasvu Hajanainen

Lisätiedot

Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu: 22.5.2009

Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu: 22.5.2009 Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu: 22.5.2009 Kaikki vastaajat (N=644) Oletko Poika 45 % Tyttö 55 % Ikä 12 v. tai alle 10 % 13 v. 18 % 14 v. 23 % 15 v. 22 % 16 v. 9 % 17 v. 10 % 18 v. 4 %

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti. Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007

Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti. Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007 Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007 0. Taustaa Kokonaistaloudellisten politiikkamallien tulokset juontuvat lähinnä

Lisätiedot

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki 25.9.2008

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki 25.9.2008 Heikki Aronpää Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki 25.9.2008 1 Meillä on ongelma 2 Mitä on tapahtumassa? Ilmaston lämpeneminen kiihtyy Lämpötila kohonnut 100 vuoden aikana 0,74 astetta

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas petteri.taalas@fmi.fi 2009-11-23 PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Kuopion YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen

Lisätiedot

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika 2 Sää merkittävin sähkönjakelun häiriötekijä Tapani-myrskyn aiheuttamia sähkönjakelun häiriöitä 2011 Lähde: Fortum

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta 40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset

Lisätiedot

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) Aurinkosähkö ympäristön kannalta Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Etelämanner ja jäätiköt. Onni Järvinen

Etelämanner ja jäätiköt. Onni Järvinen Etelämanner ja jäätiköt Onni Järvinen Sisältö Jäätiköt tutuiksi Etelämanner numeroina Etelämantereen nykytilanne Suomen Etelämanner-tutkimus Johdanto Jäätikkö on lumesta ja jäästä rakentunut kvasipysyvä

Lisätiedot

/Hakata vai säästää? 1. Metsät ja ilmastomuutos

/Hakata vai säästää? 1. Metsät ja ilmastomuutos Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos -seminaari Torstai 21.1. 2016, klo 15.15-18.00 Helsingin yliopisto, Viikki, Info talo, sali 2 (alakerta) Viikki interdisciplinary environmental and natural resources

Lisätiedot

Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa. Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys

Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa. Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys Jääkauden aikaansaama GTK:n verkkosivuilta: Jäätikön kulutus moreenipeite Moreenipeite http://weppi.gtk.fi/aineistot/mpopas/jaatikonkulutus.htm

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot