1 OPINTOKOKONAISUUKSIEN VAATIMUKSET SIVU- AINEOPISKELIJOILLE



Samankaltaiset tiedostot
ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (64 op)

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma )

VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUKSEN OPETUSOHJELMA

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPINTOKOKONAISUUKSIEN OPINTOVAATIMUKSET SIVUAINEOPISKELIJOILLE

OPETUSOHJELMA VARHAISKASVATUSTIETEEN SIVUAINEOPINNOT. Varhaiskasvatustiede sivuaineena

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (63 op)

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (63 op / 40 ov)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

PEDA8699 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT 25 op Opetussuunnitelma lv / Avoin yliopisto

AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMA

Kasvatustieteelliset opinnot aineenopettajan koulutuksessa. HELSINGIN YLIOPISTO Laitos: Soveltavan kasvatustieteen laitos

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016

Kandidaatin tutkinnon rakenne

ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE (63 op / 40 ov)

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

ERIA293 Erityispedagoginen tutkimus ERIA283 Harjoittelu: tutustuminen erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin 5 op

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO

KASVATUSTIETEEN LAITOS

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Erityispedagogiikan koulutus

AINEENOPETTAJAKOULUTUS KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu

KASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA

Erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot sivuaineopiskelijoille, opetussuunnitelma

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

KASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA Tiedekunnan tentit maanantaisin klo

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

AVOIN YLIOPISTO / KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 op Ohjeet opintojaan jatkaville lv (voimassa saakka)

Kandidaatin tutkinnon rakenne

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Kirjoittamisen aineopinnot 40/50 op Hämeen kesäyliopistossa (lähiopetusjaksot)

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen ja haluat jatkaa opintojasi?

Aineenopettajakoulutuksen opetusohjelma

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Erityispedagogiikan opetussuunnitelma

Maisteri-info. kevät

KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 38 OP JY

VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSOHJELMA

Lapin yliopisto Käytännön opetus, korvaavuudet ja perusopintojen yhdentämien. Heli Valokivi Sosiaalityön kevätseminaari

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

ERITYISPEDAGOGIIKKA PERUSOPINNOT 25 OP

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Sisältö. Arviointi. Lisätiedot. Kasvatustieteiden perusopinnot, 25 op Osaamistavoitteet

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

KASVATUSTIEDE - PERUSOPINNOT 25 OP

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

Ilmoittautuminen alkaa Korpissa ma klo

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT 35 op Opetussuunnitelma lv sl. 2014

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op

Opettajan pedagogiset opinnot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN

Erityispedagogiikan täydentävien aineopintojen tutkintovaatimukset erillisiä erityisopettajan opintoja suorittaville

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Kasvatustieteen opinnot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen p

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (Lastentarhanopettajan opintosuunta) Opetussuunnitelma OPETUSPERIODIT, lukuvuosi

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Transkriptio:

1 OPINTOKOKONAISUUKSIEN VAATIMUKSET SIVU- AINEOPISKELIJOILLE 1.1 ERITYISPEDAGOGIIKKA 1.1.1 Erityispedagogiikan perusopinnot (2) Nämä vaatimukset tulevat voimaan 1.8.2010 alkaen ja ovat voimassa 31.7.2013 saakka. Opinto-oikeus erityispedagogiikan perusopintoihin on vapaa yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Erityispedagogiikan perusopinnot (2) koostuvat seuraavista opintojaksoista: ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi () ERIP020 Kommunikaation haasteet () ERIP030 Käyttäytymisen haasteet () ERIP040 Oppimisen haasteet () ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle (2 op) ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa (3 op) Opintojaksosta ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi järjestetään luento, muut opintojaksot tentitään kirjapaketteina paketti kerrallaan kasvatustieteiden tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Kirjapakettien suoritusjärjestys on vapaa. Luennolle ja tentteihin ilmoittaudutaan Korpin kautta. ERIP010 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI - tuntee erityispedagogiikka -tieteenalan keskeiset käsitteet ja teoriat - tuntee erityispedagogiikan ja erityisopetuksen historian - tuntee erityiskasvatuksen keskeiset käytännöt - kykenee arvioimaan erilaisuuteen ja vammaisuuteen liittyviä arvokysymyksiä. Luennot 24 t. Tutustuminen erityispedagogiikan kohteisiin ja raportointi sekä luento- ja kirjallisuustentti. 1) VEHMAS, S. 2005. Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. (250 s.) 2) Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. (221 s.) ERIP020 KOMMUNIKAATION HAASTEET - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja sekä taustatekijöitä yksilön eri elämänvaiheissa. - osaa nimetä alan keskeisimpiä käsitteitä ja logopedian terminologiaa - osaa selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Kirjallisuustentti 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2002 (tai uudempi). Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia. (277 s.) TAI

LAUNONEN, K. 2007. Vuorovaikutus: kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (176 s.) 2) MÄÄTTÄ, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) 2005. Lapsi kuulolla. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille. Jyväskylä: PS -kustannus. (150 s.) sekä seuraavista valitaan kaksi teosta: 3) ja 4) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) 2003. Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-kustannus. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) 2004. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (400 s.) ERIP030 KÄYTTÄYTYMISEN HAASTEET - osaa määritellä keskeiset haastavaan käyttäytymiseen ja syrjäytymisuhkaan liittyvät käsitteet - osaa selittää miksi ja miten käyttäytymistä diagnosoidaan, arvioidaan ja tulkitaan - hahmottaa kehityksellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteyden käyttäytymisen haasteisiin ja syrjäytymisen uhkaan - ymmärtää ennalta ehkäisyn merkityksen ja mahdollisuudet käyttäytymisen haasteiden ja syrjäytymisen synnyssä. Kirjallisuustentti 1) BARDY, M. (toim.) 2009. Lastensuojelun ytimissä. Helsinki: Yliopistopaino. (272 s.) 2) HONKATUKIA, P. & KIVIVUORI, J. (toim.) 2006. Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221. (385 s.) http://www.optula.om.fi/37148.htm TAI LAINE, M. 2007. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Helsinki: Tietosanoma. (416 s.) 3) SALMIVALLI, C. 2005. Kaverien kanssa: vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS -kustannus.(240 s.) 4) MOILANEN, I., RÄSÄNEN, E., TAMMINEN, T. ALMQVIST, F., KUMPU- LAINEN, K. & PIHA, J. (toim.) 2004. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. (477 s.) TAI LÖNNQVIST, J., HEIKKINEN, M., HENRIKSSON, M., MARTTUNEN, M. & PARTONEN, T. 2007. Psykiatria. Helsinki: Duodecim. (Luvut 1-15, 17 19, 21 24, 26 27, 33) (546 s.) ERIP040 OPPIMISEN HAASTEET - osaa määritellä erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuuden ja lahjakkuuden sekä tunnistaa näiden taustalla olevia syitä ja teoreettisia malleja

- osaa selittää, kuinka maahanmuuttajatausta, erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus ja lahjakkuus vaikuttavat oppimiseen - ymmärtää, millaisia kuntoutuksellisia ja pedagogisia keinoja voidaan käyttää erilaisista lähtökohdista olevien oppijoiden tukemiseksi. Kirjallisuustentti 1) NISSILÄ, L. & SARLIN, H.-M. 2009. Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Helsinki: Opetushallitus. (184 s.) 2) LYYTINEN, H., AHONEN, T., KORHONEN, T., KORKMAN, M. & RIITA, T. (toim.) 2002. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Helsinki: WSOY. (340 s.) 3) KASKI, M., MANNINEN, A. & PIHKO, H. 2009. Kehitysvammaisuus. Helsinki: WSOY. (378 s.) 4) UUSIKYLÄ, K. 1994. Lahjakkaiden kasvatus. Helsinki: WSOY. (218 s.) ERIP051 ERILAISEN OPPIJAN HAASTEET YHTEISÖLLE : 2 op - tunnistaa, millainen on kaikille yhteinen ja monikulttuurinen koulu - osaa selittää, millä tavoin koulussa voidaan ottaa huomioon oppilaiden moninaisuus - osaa selittää, kuinka koulua voidaan kehittää kaikille yhteiseksi ja monikulttuuriseksi - osaa arvioida nivelvaiheiden, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Kirjallisuustentti 1) IKONEN, O. & VIRTANEN, P. (toim.) 2007. Erilainen oppija yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. (350 s.) 2) TALIB, M-T. 2002. Monikulttuurinen koulu: haaste ja mahdollisuus (149 s.) ERIP052 ELÄMÄNKULKU ERITYISKASVATUKSESSA 3 op - osaa selittää, millä tavoin yksilön kasvua, kehitystä, oppimista ja osallisuutta voidaan tukea varhaislapsuudessa ja aikuisuudessa - osaa arvioida perheen roolia erityiskasvatuksen moniammatillisissa toimintaympäristöissä. Kirjallisuustentti 1) PIHLAJA, P. & VIITALA, R. (toim.) 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: WSOY. (373 s.) 2) LADONLAHTI, T. & PIRTTIMAA, R. (toim.) 2000/2006. Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Helsinki: Palmenia-kustannus. (221 s.) 3) MÄÄTTÄ, P. 1999. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä: Atena. (155 s.) Seuraavan opintojakson voi suorittaa vain avoimen yliopiston kautta. Opintojakso on vastaava opintojakson ERIP010 kanssa.

ERIP011 INTRODUCTION TO SPECIAL EDUCATION Credits: Aims: 5 study points, ECTS credits After this course student - knows special education as a science, as well as the value base - recognizes and is able to explain the main concepts of special education - knows the history and practices of special education. Method of completion: Reading the books, listening to and watching the lectures, visiting in the field and writing the Study Journal, the Field Journal and the Selfassesments. Reading material: 1) GLEESON, B. 1999. Geographies of Disability. Routledge: Florence. Parts I ja III. (available online) 2) DANIELS, H. (ed.) 2000. Special Education Re-Formed Beyond Rhetoric? New Millenium Series (available online) OR articles which teacher has approved. Evaluation : 0 5 Responsible department: Department of Educational Sciences / Special Education (organized by Open University) 1.1.3 Erityispedagogiikan aineopinnot (3) Nämä vaatimukset tulevat voimaan 1.8.2010 alkaen ja ovat voimassa 31.7.2013 saakka. Opintojen aloittamisen edellytyksenä ovat vähintään hyvin/hyväksytyin tiedoin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (2) sekä erityispedagogiikan aineopintojen opinto-oikeus. Aineopintoja opiskelevilta edellytetään tilastollisten perustietojen hallintaa. Erityispedagogiikan aineopinnot (3) koostuvat seuraavista opintojaksoista. A) Tutkimusmenetelmäopinnot ja proseminaari: KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät () KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät () ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op) B) Sisältöopinnot ja harjoittelu (seuraavista opintojaksoista valitaan kolme viiden opintopisteen laajuista kokonaisuutta): ERIA202 Oppimisen ohjaaminen erityiskasvatuksessa () ERIA207 Kommunikaation tukeminen opetuksessa () ERIA209 Pedagogiikka sosioemotionaalisen kasvun ja yhteisöön liittymisen tukena () ERIA283 Harjoittelu: Tutustuminen erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin () C) ERIA287 Aineopintojen täydentävät sisältöopinnot: Vammaisuus kulttuurisena ilmiönä. Täydentävä opintojakso () on tarkoitettu niille opiskelijoille, joille luetaan hyväksi menetelmäopinnot aikaisemmin suoritettujen opintojen perusteella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojaksot KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät () ja KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät (), suorittavat aineopintojen tutkimusmenetelmäopintojen tilalla osion B kokonaisuudessaan sekä osion C. Vastaavanlaajuiset aineopintotasoiset tutkimusmenetelmäopinnot lähitieteissä suorittaneet opiskelijat suorittavat opinnot jollakin seuraavista tavoista: osallistumalla opintojaksoille KTKA010 () ja KTKA020 ()

hakemalla näyttökokeen suorittamisoikeutta (opintosuoritusten hyväksi lukemisanomuksella) aikaisempien tutkimusmenetelmäopintojen perusteella ja suorittamalla tutkimusmenetelmäopinnot näyttökokeella hakemalla hyväksi lukua aikaisempien tutkimusmenetelmäopintojen perusteella (hyväksi luku 0 opintopisteenä) ja suorittamalla aineopintojen tutkimusmenetelmäopintojen tilalla osion B kokonaisuudessaan sekä osion C. Kirjallisuus tentitään paketti kerrallaan kasvatustieteiden tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Kirjapakettien suoritusjärjestys on vapaa. Kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan Korpin kautta. AINEOPINTOJEN TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op Menetelmäopinnot jakautuvat määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteisiin ( + ). Opintojaksoilla tutustutaan alustavasti alan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja keskitytään erityisesti tutkimusaineistojen keräämisen harjoitteluun. Opintojaksot antavat menetelmälliset valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Tutkimusmenetelmäopinnot koostuvat seuraavasta kahdesta opintojaksosta (KTKA010 ja KTKA020). KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT - osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet - osaa käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä - osaa luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa - osaa vertailla laadullisten tutkimusten raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja. Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t ja niihin liittyvät tehtävät sekä luento- ja kirjallisuustentti. 1) PATTON, M. Q. 2002. Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. Soveltuvin osin JA 2) TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A. 2002. (tai uudemmat). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos. KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT - osaa laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti - osaa kerätä numeerisen tutkimusaineiston, esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin ja käyttää tilastollisina analyysimenetelminä khin neliötä, t-testiä, u-testiä, varianssianalyysiä ja korrelaatiokertoimia - osaa soveltaa tilastollisen tutkimuksen raportoinnin ohjeita - osaa soveltaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t ja niihin liittyvät tehtävät sekä luento- ja kirjallisuustentti. 1) METSÄMUURONEN, J. 2005 (tai uudemmat). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp KY. (soveltuvin osin)

2) HIRSJÄRVI, S., REMES, P., & SAJAVAARA, P. 2005 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos ERIA276 PROSEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA 10 op - osaa etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseensa liittyvää tieteellistä kirjallisuutta - osaa hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet - osaa soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin - osaa toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen - osaa raportoida tutkimuksen tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti - osaa perustella tekemiään valintoja ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa. Seminaarit 38 t (sisältää pienryhmäohjauksen) ja proseminaaritutkimuksen tekeminen. Oheiskirjallisuus: HIRSJÄRVI, S., REMES, P., & SAJAVAARA, P. 2005 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmäopinnot ERIA202 OPPIMISEN OHJAAMINEN ERITYISKASVATUKSESSA - osaa määritellä ja tunnistaa neuropsykologisen kuntoutuksen kontekstit - osaa tunnistaa motorisia ja tarkkaavaisuuden häiriöitä, hahmotushäiriöitä sekä toiminnanohjauksen puutteita ja suunnitella kuntouttavaa toimintaa / opetusta tämän perusteella - osaa tunnistaa kielellisiä häiriöitä ja suunnitella kuntoutusta ja opetusta tämän perusteella - ymmärtää autismin kirjon moninaisuutta, etiologiaa ja piirteitä sekä kuntoutuksen ja ohjauksen periaatteita - osaa eritellä motorisen oppimisen vaikeuksiin liittyviä motorisia ja kognitiivisia tekijöitä. Kirjallisuustentti 1) AHONEN, T. & ARO, T. (toim.) 1999 / 2002 / 2003. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena. (411 s.) 2) KEROLA, K., KUJANPÄÄ, S. & TIMONEN, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus. (445 s.) 3) SUGDEN, D. & CHAMBERS, M. 2005. Children with developmental coordination disorder. London: Whurr Publishers. (300 s.) ERIA207 KOMMUNIKAATION TUKEMINEN OPETUKSESSA - osaa luokitella ja arvioida puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa

- osaa arvioida ja kehittää kommunikoinnin edellytyksiä ja tukitoimia erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen konteksteissa - osaa suunnitella ja soveltaa kommunikoinnin opetus- ja kuntoutusmenetelmiä - osaa arvioida puhetta korvaavia ja tukevia kommunikointimenetelmiä. Kirjallisuustentti 1) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R. 2006 Communication disorders in the classroom. An introduction for professionals in school settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) 2) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) 2004. Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (314 s.) 3) POUSSU-OLLI, H-S. 2003. Kuulovammaisuus. Arviointi ja interventio. Naantali: Scribeo. (209 s.) TAI LONKA, E. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2000/2005. Kuulon ja kielen kuntoutus: vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia. (399 s.) 4) TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.) ERIA209 PEDAGOGIIKKA SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN JA YHTEISÖÖN LIITTY- MISEN TUKENA - tunnistaa lasten ja nuorten sosioemotionaalisen kasvun haasteet - osaa tukea muita kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia sosioemotionaalisten haasteiden kohtaamisessa - tunnistaa koulujärjestelmän mahdollisuudet tukea sosioemotionaalisesti haasteellisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä - osaa selittää, millä tavoin yhteisöön liittymistä voidaan tukea pedagogisin keinoin - osaa kehittää yhteistyötä inklusiivisesti toimivassa koulussa. Kirjallisuustentti 1) KAUFFMAN, J.M. & LANDRUM, T.J. 2009. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill/Pearson. (501 s.) 2) PETERSON, J.M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Ally & Bacon. (533 s.) ERIA283 HARJOITTELU: TUTUSTUMINEN ERITYISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄ- RISTÖIHIN Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - omaa käytännön valmiuksia toimia erityiskasvatuksen toimintaympäristöissä - osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä - ymmärtää uuden teoreettisen tiedon merkityksen erityiskasvatuksen toimintaympäristöjen kehittämiseksi opetuksen, ohjauksen, hallinnon, asiantuntijatehtävien ja tutkimuksen alueilla. Käytännön harjoittelua 110 t ja raportointi 25 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty

Vastuulaitos: ERIA287 Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka AINEOPINTOJEN TÄYDENTÄVÄT SISÄLTÖOPINNOT: VAMMAISUUS KULT- TUURISENA ILMIÖNÄ Tämän opintojakson suorittavat vain ne opiskelijat, jotka suorittavat aineopintojen tutkimusmenetelmäopintojen tilalla sisältöopintoja. - hahmottaa vammaisuuden historiallisesta, sosiologisesta ja filosofisesta näkökulmasta - osaa soveltaa vammaistyön erilaisia teoreettisia näkemyksiä käytännössä. Kirjallisuustentti tai oppimistehtävä ALBRECHT, G.L, SEELMAN, K.D. & BURY, M. (toim.) 2001. Handbook of disability studies. Thousand Oaks, Calif: Sage. (Ei lukuja 2-3, 12, 18, 25 27, 29, 33 34). 1.2 Erityispedagogiikan syventävät opinnot (63 op) Nämä vaatimukset tulevat voimaan 1.8.2010 alkaen ja ovat voimassa 31.7.2013 saakka. Opintojen aloittamisen edellytyksenä ovat vähintään hyvin/hyväksytyin tiedoin suoritetut erityispedagogiikan aineopinnot sekä erityispedagogiikan syventävien opintojen opinto-oikeus. Erityispedagogiikan syventävät opinnot (64 op) koostuvat seuraavista opintojaksoista: ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 (4 op) ERIS353 Asiantuntijaharjoittelu () ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia () Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op) KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot (3 op) KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot (4 op) (tutkimusmenetelmäkursseista valitaan kolme) ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi (10 op) ERIS327 Syventävien opintojen opinnäyte (30 op) Jos opiskelija korvaa tutkimusmenetelmäkurssin vastaavilla kasvatustieteellisillä tutkimusmenetelmäopinnoilla, hänen tulee suorittaa vastaava määrä valinnaisia opintoja (vähintään 10 op) seuraavista opintojaksoista: ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka () ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa () ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä (3 op) ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa (3 op) ERIS351 ERITYISKASVATUS JA YHTEISKUNTA 2 4 op - ymmärtää vammaisuuden merkityksen sosiaalisena ilmiönä - ymmärtää vammaisuuden ilmiön elämänkaariajattelun valossa - ymmärtää sosiaalisen vammaistutkimuksen ja lääketieteen sosiologian yhteydet. Kirjallisuustentti

1) SHAKESPEARE, T. 2006. Disability rights and wrongs. New York: Routledge. 2) THOMAS, C. 2007. Sociologies of disability and illness: Contested ideas in disability studies and medical sociology. Basingstoke: Palgrave Macmillan. 3) PRIESTLEY, M. 2003. Disability: a life course approach. Cambridge, UK: Polity. ERIS353 ASIANTUNTIJAHARJOITTELU Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa toimia erityiskasvatuksen toimintaympäristöissä - osaa soveltaa sisältöopinnoissa hankittuja tietoja ja teoreettisia lähestymistapoja käytäntöön - osaa kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksen, hallinnon ja suunnittelun sekä tutkimuksen alueilla - tuntee harjoittelualan peruslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä. Käytännön harjoittelua 120 t ja raportointi 15 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty ERIS359 ERITYISKASVATTAJAN ETIIKKA JA KASVATUSFILOSOFIA - tuntee ja ymmärtää keskeiset vammaisuuden ontologiset, yhteiskuntafilosofiset ja eettiset kysymykset - kykenee kriittiseen vammaisuutta ja erityiskasvatusta koskevien eettisten kysymysten tarkasteluun - kykenee rakentamaan ja arvioimaan omaa kasvatusfilosofista ajatteluaan. Kirjallisuustentti tai vuosittain ilmoitettava mahdollinen korvaava kurssi. 1) KRISTIANSEN, K., VEHMAS, S. & SHAKESPEARE, T. (toim.) 2009. Arguing about disability: Philosophical perspectives. London/New York: Routledge. 2) WENDELL, S. 1996. The rejected body. Feminist philosophical reflections on disability. London/New York: Routledge. 3) NUSSBAUM, M. C. 2006. Frontiers of justice: Disability, nationality, species membership. Cambridge, MA: The Belknap Press of Harvard University Press. (sivut 1-223) Arviointi: 0-5 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op Opiskelija syventää tutkimusmetodiikan osaamistaan ja saavuttaa pro gradu -tutkielman edellyttämät tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin taidot. Opintojakso jakautuu määrällisiin ja laadullisiin erityismenetelmäkursseihin (määrällisten menetelmien kurssit 4 op ja laadullisten menetelmien kurssit 3 op) sekä teoreettisen ja historiallisen tutkimuksen menetelmien kursseihin 3 op.

Laadullisten erityismenetelmäkurssien suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee perusteet valitsemiinsa laadullisen tutkimuksen koulukuntiin (esim. etnografia, narratiivisuus, fenomenologia, grounded theory, toimintatutkimus ja diskurssi- ja keskusteluanalyyttiset menetelmät) ja oppii soveltamaan valitsemansa tutkimussuuntauksen periaatteita aineiston keruussa, analyysissa ja tulosten raportoinnissa. Määrällisillä erityismenetelmäkursseilla opiskelija perehtyy käytetyimpiin ihmistieteiden määrällisiin tutkimusasetelmiin ja niiden edellyttämiin perustasoa vaativimpiin tilastollisiin analyysimenetelmiin (esim. kokeelliset tutkimusasetelmat, pienten aineistojen määrälliset analysointimenetelmät, pitkittäisaineistojen analyysimenetelmät ja monimuuttujamenetelmät), oppii niiden sovellusalan ja osaa tehdä tutkimusaiheen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmällisiä ratkaisuja, analyyseja, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Opiskelija harjaantuu käsittelemään myös tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ottamaan ne huomioon tutkimuksen teossa. Opiskelija valitsee kolme erityismenetelmäkurssia, joista vähintään yhden on oltava laadullinen ja yhden määrällinen menetelmäkurssi. Vaihtoehtoisena suoritustapana opiskelija voi sopia tutkielmansa ohjaajan kanssa myös muusta, omaa opinnäytettään tukevan tutkimusmetodin kirjallisesta suorituksesta. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuus osallistua myös määrällisten menetelmien perusteita kertaavalle kurssille ja mahdollisesti järjestettäville jatko-opiskelijoille suunnatuille erityismenetelmäkursseille. KTKS010 KTKS029 LAADULLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT 3 op Tavoite ja suoritustapa: Katso erityismenetelmäkurssit Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos KTKS030 KTKS049 MÄÄRÄLLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT 4 op Tavoite ja suoritustapa: Katso erityismenetelmäkurssit Vastuulaitos: Kasvatustieteiden laitos ja OKL ERIS323 Toteutus: ERITYISPEDAGOGISEN TUTKIELMAN OHJAUSKURSSI 10 op - tuntee tutkielmansa aiheeseen liittyvät käsitteet ja teoriat sekä keskeisen tutkimuskirjallisuuden - osaa laatia tutkimussuunnitelman, jossa kuvaa suunnitelman tutkimuksen toteuttamisesta sekä perustelee kirjallisuuteen nojaten tutkimusaiheen valinnan ja tutkimustehtävät - kykenee opponointitilanteissa perustelemaan ja arvioimaan kriittisesti tutkimuksen toteuttamiseen ja raportointiin liittyviä valintoja - osaa arvioida ja ratkaista tutkimusaineiston keruuseen ja analysointiin liittyviä menetelmällisiä ja eettisiä kysymyksiä - osaa käsitteellistää tutkimaansa ilmiötä ja käyttää lähteitä asianmukaisesti argumentoinnin tukena - tuntee tutkimusraportoinnin käytännöt ja osaa soveltaa tutkimusviestinnällisiä taitoja tutkimuksensa raportoinnissa. Opiskelija laatii ohjauksen tukemana tutkimussuunnitelman, joka sisältää aiheen valinnan perustelun, teoreettiset jäsennetyt tutkimustehtävät ja riittävän kirjallisuuskatsauksen. Hyväksytyn tutkimussuunnitelman perusteella opiskelija kerää tutkimusaineiston ja aloittaa sen analysoinnin ohjaajan tu-

kemana. Tavoitteena on, että tutkielmien aiheet kytkeytyvät laitoksen tutkimushankkeisiin ja -alueisiin. Seminaarit 48 t (kl. 24 t ja sl. 24 t) Arviointi: Hyväksytty / hylätty ERIS327 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINNÄYTE Arviointi: Vastuuyksikkö: 30 op Opintojakson suoritettuaan - opiskelija kykenee yksin tai parityönä kirjoittamaan empiirisen tai teoreettisen tutkielman erityispedagogiikan alueeseen kuuluvasta aihepiiristä - opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Tutkielma-aiheet pyritään kytkemään laitoksen tutkimushankkeisiin ja tutkimusalueisiin. Itsenäinen työskentely approbatur - laudatur (pro gradu -tutkielman arviointiasteikko ja kriteerit löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilta) Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jos opiskelija korvaa tutkimusmenetelmäkurssin vastaavilla kasvatustieteellisillä tutkimusmenetelmäopinnoilla, hänen tulee suorittaa vastaava määrä valinnaisia opintoja (vähintään 10 op) seuraavista opintojaksoista: ERIS324 ERITYISKASVATUKSEN POLITIIKKA - tuntee erityiskasvatusta koskevan kriittisen koulutussosiologisen keskustelun - ymmärtää tieteen ja koulutuksen suhteen erityiskasvatuksessa - ymmärtää erityiskasvatuksellisten käytäntöjen poliittiset vaikuttimet ja seuraukset - tuntee erityispedagogisen teorianmuodostuksen historiaa. Kirjallisuustentti tai vuosittain ilmoitettava mahdollinen korvaava kurssi. 1) CLARK, C., DYSON, A. & MILLWARD, A. (toim.). 1998/2005. Theorising special education. London: Routledge. (luvut 1, 3, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12) 2) DANFORTH, S. 2009. The incomplete child: An intellectual history of learning disabilities. Peter Lang. 3) SKRTIC, T.M. 1991. Behind special education. Denver, CO: Love Publishing Company. TAI WARE, L. (toim.) 2004. Ideology and the politics of (in)exclusion. New York: Peter Lang. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka ERIS325 INTERVENTIOT ERITYISKASVATUKSESSA - tuntee interventioiden suunnittelun ja toteuttamisen teoreettiset periaatteet - tuntee näyttöön perustuvat tukitoimet oppimisvaikeuksiin - osaa analysoida erityisopetuksen ja -kasvatuksen käytäntöjä teoreettisen tiedon näkökulmasta. Kirjallisuustentti tai vuosittain ilmoitettava mahdollinen korvaava kurssi.

1) JIMERSON, S.R., BURNS, M.K. & VanDerHAYDEN, A. (toim.) 2007. Handbook of response to intervention: The science and practice of assessment and intervention. New York: Spinger. 2) FLETCHER, J.M., LYON, G.R., FUCHS, L.S. & BARNES, M.A. 2007. Learning disabilities: From identification to intervention. New York: Guilford Press. 3) Artikkelikokoelma, joka ilmoitetaan myöhemmin. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka ERIS337 ARVIOINNIN TEOREETTISET PERUSTEET JA ULOTTUVUUDET ERITYIS- KASVATTAJAN TYÖSSÄ 3 op - kykenee erittelemään arviointimenetelmien ja -välineiden taustaoletuksia sekä käytön ja tulkinnan rajoituksia - osaa soveltaa arvioinnin menetelmiä ja välineitä oppimisen ja oppimisympäristön kehittämisessä - tietää arvioinnin eettiset periaatteet ja osaa noudattaa eettisesti kestävää arviointia. Luennot 16 t ja seminaari 4 t sekä arvioinnin lähestymistapaan tai arviointivälineeseen perehtyminen ja tehtäväraportti. Artikkelikokoelma ERIS358 MONIKULTTUURISUUS JA TOISEUS KASVATUKSESSA JA KOULUTUKSES- SA Kirjallisuus 3 op - tunnistaa monikulttuurisia ilmiöitä - osaa analysoida monikulttuurisuutta teoreettisilla käsitteillä - tunnistaa ja osaa arvioida omia toimintatapojansa ja niiden merkitystä pedagogisissa tilanteissa ja työyhteisössä - osaa ohjata kasvu- ja oppimisprosesseja heterogeenisissa ryhmissä. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja oppimistehtävien tekeminen tai kirjallisuuden tenttiminen. 1) BANKS, J.A. & McGEE BANKS, C. 2005. Multicultural education Issues and perspectives. New York: Wiley. 2) NIETO, S. 2010. Language, Culture and Teaching. Critical perspectives. New York: Routledge. (s.215 274) 3) Erikseen sovittava kirjallisuus Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos ja OKL

1.2 KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN SIVU- AINEOPINNOT Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintojen opetussuunnitelmat ovat sivuaineopiskelijoille samat kuin pääaineopiskelijoille. Ainoastaan joissakin suoritustavoissa voi olla eroavaisuuksia. Katso kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opetussuunnitelma osoitteesta: https://www.jyu.fi/edu/opiskelu/opinto-opas ja tarkista suoritustavat Korpista. 1.3 VARHAISKASVATUSTIETEEN SIVUAINEOPINNOT Varhaiskasvatustiede sopii sivuaineeksi niille, jotka tulevat työskentelemään lasten ja lapsiperheiden tai näitä koskevien asioiden parissa ja ovat kiinnostuneita pienten lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin kysymyksistä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös niille, jotka ovat kiinnostuneita lapsuuden ja muuttuvan yhteiskunnan keskinäisistä yhteyksistä ja lapsuuden näkyvyyden edistämisestä ja tutkimisesta. Varhaiskasvatustieteen perusopintoihin (2) kuuluu kasvatustieteiden tiedekunnan yhteisiä kasvatustieteiden perusopintojaksoja 15op (KTKP110, KTKP102 ja KTKP103). Sen lisäksi suoritetaan 10 opintopisteen laajuiset opinnot varhaiskasvatustieteen tutkintovaatimusten mukaisesti (VARP001, VARP002 JA VARP003). Varhaiskasvatustieteen perusopinnot arvioidaan numeerisesti 0-5. Perusopintojen kokonaisarvosanaksi (1-5) tulee opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. Opiskelija voi suorittaa joko kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintokokonaisuuden (2) TAI varhaiskasvatustieteen perusopintokokonaisuuden (2), ei molempia, koska opintokokonaisuuksissa on 1 yhteisiä kasvatustieteiden perusopintoja. Varhaiskasvatustieteen aineopintoja voi suorittaa kun perusopinnot on suoritettu arvosanalla hyvä/ hyväksytty ja opinto-oikeus on myönnetty. Varhaiskasvatustieteen aineopinto-oikeutta haetaan yliopiston yleisessä sivuainehaussa huhtikuussa. Valintaperusteena käytetään opiskelijan edistymistä opinnoissa. Varhaiskasvatustieteen aineopinnot arvioidaan numeerisella asteikolla 0 5. Aineopintojen kokonaisarvosanaksi (1 5) tulee opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo. 1.3.1 Varhaiskasvatustieteen perusopinnot (2) Perusopintojen tavoitteena on orientoituminen kasvatusalan käsitteistöön, työhön ja toimintaympäristöihin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista kasvatustieteellisistä näkökulmista (kasvatusfilosofia, kasvatuksen historia, kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia sekä varhaiskasvatustieteen ja -tutkimuksen keskeiset käsitteet) - omaa perustiedot lapsen kehityksestä sekä alustavat valmiudet lapsilähtöiseen kasvatusajatteluun ja lapsen kehityksen tukemiseen - tuntee lasten oikeudet ja keskeiset lapsuutta sekä lasten asemaa ja hyvinvointia rakentavat tekijät Opintojaksokuvaukset

* Kasvatustieteiden yhteiset perusopintojaksot 1 KTKP110 KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET - tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää - näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä Osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen. PUOLIMATKA, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat - minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä JA RINNE, R. KIVIRAUMA, J. LEHTINEN, E. 2000 (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. TAI SILJANDER, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava. Artikkeleita sopimuksen mukaan pienryhmätyöskentelyyn osallistuville. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET osaa - kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet - selittää oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina - tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja kykenee myös määrittelemään, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI osallistuminen luennoille ja lukupiirityöskentelyyn (lukupiiri vain syyslukukaudella) LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1 8) TAI LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J. 2001. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. JA ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY TAI NURMI, J., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta KTKP103 KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET - tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja - kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä - osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen. ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) TAI

ANTIKAINEN, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY JA ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3-4, 7,9-10) TAI SANKARI, A. & JYRKÄMÄ, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa. Tampere: Gummerrus. TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M. 2008 (2.korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta Varhaiskasvatustieteen perusopintojaksot 10 p VARP001 JOHDATUS VARHAISKASVATUSTIETEESEEN JA -TUTKIMUKSEEN 3 op - tunnistaa tieteellisen ajattelun ja tiedeinstituution erityispiirteitä sekä osaa eritellä tutkimusprosessin vaiheet - omaa edellytykset etsiä varhaiskasvatusalaan liittyvää tieteellistä tietoa, rajata tutkimustehtävä pienimuotoista tutkimuskokeilua varten sekä toteuttaa pienryhmässä tehtävän mukainen tutkimusprosessi. - kykenee yllä mainittuja tietoja ja taitoja soveltaen käyttämään hyväkseen varhaiskasvatusalan tutkimusta asiantuntijuutensa rakentamisessa niin pedagogina kuin tieteentekijänä. Aktiivinen osallistuminen luento-opetukseen ja kirjallisuuden tenttiminen AALTOLA, J. & VALLI, R. (toim.) 2001 tai uudempi. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. KARILA, K., KINOS, J. & VIRTANEN, J. (toim.) 2001. Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PS-kustannus. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARP002 KEHITYS, OPPIMINEN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN VARHAISVUOSINA 4 op -omaa perustiedot lapsen persoonallisuuden, sosioemotionaalisen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen etenemisestä -tuntee tiedon, kasvatuksen, oppimisen ja ohjaamisen käsitteet varhaiskasvatuksessa -tuntee lapsilähtöisen kasvatusajattelun ja ohjaamisen periaatteita -omaa valmiuksia tukea lapsen kehitystä ja ohjata lapsen oppimista Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävän tekeminen. DOWLING, M. 2005. Young children s personal, social and emotional development. London : Paul Chapman. (s. 1-99) KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. 2004. Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. (s. 1 263) KINOS, J. 2002. Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2), 119 132. Artikkeleita sopimuksen mukaan.

Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARP003 JOHDATUS LAPSUUDEN SOSIOLOGIAAN 3 OP 3 op - osaa tarkastella lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuntee keskeiset lapsuutta ja lasten asemaa rakentavat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät - ymmärtää lapsuuden, varhaiskasvatuksen ja muun yhteiskunnan muuttuvat keskinäiset yhteydet - on perehtynyt lapsuuden historiaan, lapsuuden instituutioihin sekä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin - ymmärtää erilaisia lapsuuksia ja osaa tarkastella yhteiskuntaa lasten näkökulmasta Luennot (12 t), itsenäinen työskentely, kirjallisuus ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino (s. 9 88) Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus Artikkeleita sopimuksen mukaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus 1.3.2 Varhaiskasvatustieteen aineopinnot (3) Edeltävinä opintoina varhaiskasvatustieteen perusopinnot vähintään arvosanalla hyvä/ hyväksytty. Varhaiskasvatustieteen aineopinnoissa laajennetaan ja syvennetään perusopinnoissa omaksuttuja tietoja, taitoja ja kompetensseja. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija - hallitsee lapsia koskevat keskeiset kehitys- ja oppimisteoriat - ymmärtää lapsuuden ja varhaispedagogiikan yhteiskunnalliset ja kulttuuriset lähtökohdat - osaa ottaa toimintansa lähtökohdaksi lasten oikeudet ja lasten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät - ymmärtää työyhteisön ryhmäilmiöitä ja omaa työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja - hallitsee varhaiskasvatusalan tutkimuksessa käytettävän käsitteistön - osaa hankkia, arvioida ja soveltaa varhaiskasvatusta koskevaa tieteellistä tietoa - tuntee keskeiset varhaiskasvatuksen tutkimustraditiot ja tiedonhankintamenetelmät sekä osaa laatia ohjatusti pienimuotoisen tieteellisen tutkielman Opintojaksokuvaukset VARA001 LEIKKI, KEHITYS JA OPPIMINEN 3 op - hallitsee keskeisimmät kehitysteoriat - kykenee rakentamaan käsityksen erityisesti esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä lapsen itsetunnon tukemisesta - syventää lapsituntemustaan ja kasvatusajatteluaan ja ymmärtää leikin merkityksen lapsen kehityksessä ja oppimisessa - kykenee soveltamaan kehitysteorioita oppimisen ja ohjaamisen kysymyksissä - hallitsee lasten leikin ja oppimisen ohjaamisen pedagogiset perusteet

Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen (teokset: Crain 2000 ja Laine 2005) sekä päiväkotihavainnointi ja havainnointiraportti (lähteinä käytetään teoksia: Karila ym. 2006 sekä Garvey 1990). CRAIN, W. 2000. Theories of development: concepts and applications. Upper Saddle River, NJ: Prentice-Hall. (s. 64 85, 147 212, 340 359) KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN,M., NUMMENMAA, A R.& RASKU-PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere:Vastapaino (s.109-200) GARVEY, C. 1990 tai uudempi. Play. Cambridge, MA: Harvard University Press (s. 123-143) LAINE, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava (s.1-133) Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA002 LAPSUUDEN SOSIOLOGIA 3 OP Suoritustavat: 3 op - tuntee lapsuuden sosiologian teoreettisia lähtökohtia ja osaa eritellä nykylapsuuden piirteitä - osaa tarkastella lapsuuteen liittyviä ilmiöitä osana yhteiskunnallista muutosta ja ymmärtää niiden merkityksen lasten elämässä - osaa hankkia relevanttia tietoa tieteellisistä artikkeleista ja soveltaa sitä lapsuuden ja lapsuuden muutoksen tarkasteluun - ymmärtää lapsuuden sosiologian teoreettisia käsitteitä ja lähtökohtia sekä soveltaa niitä osana varhaiskasvatuksen asiantuntijuuttaan Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen,luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä. LEHTINEN, A R. 2000. Lasten kesken. Lapset toimijoina päiväkodissa. Jyväskylä: SoPhi. ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino (sivut 89-262) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA004 Suoritustavat: VUOROVAIKUTUS JA RYHMÄPROSESSIT KASVATUSYHTEISÖSSÄ 3 op - syventää itsetuntemustaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan - ymmärtää ryhmäilmiöitä sekä työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä - kykenee tarkastelemaan työyhteisöä kehittyvänä organisaationa ja tunnistaa organisaation toiminnan ja työyhteisön hyvinvoinnin välisen yhteyden Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävän tekeminen. KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN, M., NUMMENMAA, A R.&RASKU-PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere:Vastapaino (s.1-108) KINNUNEN, U., FELDT, T, & MAUNO, S. (toim.) 2005. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus (sivut 1-94, 119-165) NIEMISTÖ, R. 2002. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsinki: Palmeniakustannus. Artikkeleita sopimuksen mukaan

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA014 PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTUMINEN JA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN 3 op - osaa jäsentää varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kokonaisuutta ja tietää erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuudessa kehittymiseen yksilö- ja yhteisötasolla ja ymmärtää monitahoisen arvioinnin ja palautteen merkityksen tässä prosessissa - tietää pedagogisen johtamisen perustehtävät ja haasteet varhaiskasvatustyössä - osaa tarkastella eri näkökulmista työyhteisön kehittymistä ja pedagogisen työn kehittämistä sekä näiden johtamista - osaa jäsentää pedagogisen toiminnan perustana olevia kasvatusfilosofisia ja teoreettisia lähtökohtia sekä kytkeä niitä arjen kasvatus- ja opetustyötä linjaaviksi periaatteitteiksi - omaa valmiuksia reflektoida omaa asiantuntijuudessa kehittymistään Edeltävät opinnot: Varhaiskasvatustieteen aineopintoja vähintään 9 op. Suoritustavat: Kirjallisuuteen ja empiiriseen selvitykseen perustuva oppimistehtävä TAI kirjallisuustentti. HEIKKA, J., HUJALA, E & TURJA, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Vantaa: Printel. KUPILA, P. (toim.) 2004. Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Tammi. RAUSTE-VON WRIGHT, M. & VON WRIGHT, J. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9. uud. painos. Helsinki: WSOY. Artikkeleita sopimuksen mukaan oppimistehtävävaihtoehdon valitseville. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus Seuraavista jaksoista (VARA005, VARA009, VARA010, VARA015) valitaan yksi: VARA005 HYVINVOINNIN, KASVUN JA OPPIMISEN HAASTEET VARHAISKASVATUK- SESSA I: PERUSTEET 3 op - omaa perustiedot lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä sekä lapsen poikkeavan kehityksen ja oppimisen ongelmista - osaa tarkastella lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen haasteita yksilöllisten tekijöiden, ympäristötekijöiden ja vuorovaikutuksen näkökulmasta - kykenee tunnistamaan tyypillisiä lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen haasteita ja hänellä on valmiuksia tukea lasta Kirjallisuuden tenttiminen FRIIS, l., EIROLA, R. & MANNONEN, M. 2004. Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY. TAI TAIPALE, V. 1998. Lasten mielenterveystyö. Helsinki: WSOY. (s.151 305) PIHLAJA, P. & VIITALA, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa (luvut 7-12). Helsinki: WSOY. SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T & KETONEN, R. (toim.) 2003. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PSkustannus. (s. 163 301).

PIHLAJA, P. & KONTU, E. 2001. Työkaluja päivähoidon erityiskasvatukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:14. Helsinki. (s.11-29, 112-133) Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA009 LASTENKULTTUURI 3 op - tunnistaa lastenkulttuuria koskevia eri näkökulmia lastenkulttuurin tutkimuksesta ja lapsilähtöisestä lasten omasta kulttuurista - osaa hyödyntää lastenkulttuurin tutkimustietoa - hahmottaa lastenkulttuuria monipuolisesti - omaa teoriapohjaa lastenkulttuurista ja kykenee soveltamaan tietämystään - osaa käyttää asiantuntemustaan lastenkulttuurin ja lasten oman kulttuurin edistämiseksi Kirjallisuuden tenttiminen tai oppimistehtävä. PALMENFELT, U. (toim.) 1999. Barndomens kulturalisering. Åbo Akademi. NNF publications; 2. Barnkulturforskning i Norden; 1. ja yksi teos seuraavista: VAN DEN BERGH, B. & VAN DEN BULCK, J. (toim.) 2000. Children and Media: Multidisciplinary Approaches. Leuven-Apeldoorn: Garant. KEHILY, M. J. (toim.) 2004. An introduction to Childhood Studies. Maidenhead: Open University Press. MOURITSEN, F. & QVORTRUP, J. (toim.) 2002. Childhood and children s culture. Odense: University Press of Southern Danmark. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA010 LAPSET JA SUKUPUOLI 3 op - tunnistaa sukupuoli-identiteetin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti kulttuurisisältöjen merkityksen - tunnistaa tyttöjen ja poikien psyykkis-sosiaalisen kehityksen eroavaisuudet ja niiden taustalla vaikuttavat tekijät - tiedostaa kasvattajien suhtautumisen ja odotusten merkityksen lasten sukupuoli-identiteetin muodostumisessa - osaa suhtautua kasvattajana lapseen hänen muodostuvaa sukupuoliidentiteettiään tukien - hyödyntää asiantuntemustaan lasten sukupuoli-identiteettiä koskevissa asioissa Kirjallisuuden tenttiminen tai oppimistehtävä WOODHEAD, M. & MONTGOMERY, H. 2003. (toim.) Understanding childhood: an indisciplinary approach (s. 181 220) sekä kaksi teosta seuraavista: ARNESEN, A-L. (toim.) 1999. Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Suom. Pirkko Hynninen. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 17. DAVIES, B. 2003. Shards of glass: children reading and writing beyond gendered identities. Cresskill, N.J.: Hampton Press. LYON CLARKE, B. & HIGONNET, M. R. (toim.) 2000. Girls, boys and toys: gender in children s literature and culture. Baltimore: Johns Hopkins University Press.

SKELTON, C. & FRANCIS, B. (toim.) 2003. Boys and girls in the primary classroom. Maidenhead: Open University Press. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus VARA015 JOHTAMINEN JA LAATU PÄIVÄHOIDOSSA 3 OP 3 op - tietää varhaiskasvatusorganisaatioiden pedagogisen johtamisen sekä laadunhallinnan ja kehittämistyön peruskäsitteitä ja jäsennyksiä. - tuntee pedagogisen johtamisen ja laadunhallinnan lähtökohtia - ymmärtää arviointityön merkityksen sekä johtajuuden osuuden organisaation jatkuvan kehittämistoiminnan käynnistäjänä ja ylläpitäjänä Edeltävät opinnot: VARA014 Pedagogisen asiantuntijuuden rakentuminen ja pedagoginen johtaminen Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen TAI oppimistehtävä. HUJALA, E., PARRILA, S., LINDBERG, P., NIVALA, V., TAURIAINEN, L. & VARTIAINEN, P. 1999. Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa. Oulun yliopisto. Varhaiskasvatuskeskus. RUOKOLAINEN, R. & ALILA, K. (toim.) 2004. Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksen laadunhallinnan ja ohjauksen kehittämishankkeen julkaisu. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:6. (Luvut 2-4 ja 6-8, osassa I) Saatavana www-muodossa osoitteesta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe- 3644.pdf FONSEN, E. 2008. Pedagoginen johtajuus Varhaiskasvatustyön punainen lanka. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen yksikkö. Saatavana www-muodossa osoitteesta Lisäksi artikkeleita sopimuksen mukaan oppimistehtävä-vaihtoehdon valitseville. Arviointi: Hyväksytty hylätty (ammatillisia valmiuksia antavat opinnot); 0 5 (aineopinnot) Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ varhaiskasvatus AINEOPINTOJEN TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op Menetelmäopinnot jakautuvat määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteisiin ( + ). Opintojaksoilla tutustutaan alustavasti alan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja keskitytään erityisesti tutkimusaineistojen keräämisen harjoitteluun. Opintojaksot antavat menetelmälliset valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Tutkimusmenetelmäopinnot koostuvat seuraavasta kahdesta opintojaksosta (KTKA010 ja KTKA020). Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavanlaajuiset aineopintotasoiset tutkimusmenetelmäopinnot lähitieteen alalta, hän voi halutessaan suorittaa KTKA010 ja KTKA020 opintojaksot ( + 5 op)näyttökokeilla, jolloin näyttökokeiden arvosanat ja 10 op rekisteröidään hänelle aineopintojen opintosuoritukseksi. KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT osaa

Suoritustavat: - kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet - käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä - luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa - vertailla laadullisten tutkimusten raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja Osallistuminen kontaktiopetukseen, luento- ja kirjallisuustentti sekä ryhmäopetukseen liittyvät tehtävät/ harjoitustyö TAI näyttökoe PATTON, M. Q. 2002. Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin) TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A. 2002 tai uudempi. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT Suoritustavat: osaa - laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti, - kerätä numeerisen tutkimusaineiston esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin ja käyttää tilastollisina analyysimenetelminä khin neliötä, t- testiä, u-testiä, varianssianalyysiä ja korrelaatiokertoimia, - soveltaa tilastollisen tutkimuksen raportoinnin ohjeita sekä - soveltaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. Osallistuminen kontaktiopetukseen, luento- ja kirjallisuustentti sekä ryhmäopetukseen liittyvät tehtävät/ harjoitustyö TAI näyttökoe METSÄMUURONEN, J. 2005 tai uudempi. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp KY. (soveltuvin osin) HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos VARA012 PROSEMINAARI 10 op osaa - etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta - hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet - soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin - toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen - laatia tutkimusraportin tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti - perustella omia valintojaan ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa Edeltävät opinnot: Varhaiskasvatustieteen aineopintoja vähintään 9 opintopistettä. Aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot (KTKA010 ja KTKA020) suoritetaan viimeistään VARA012 Proseminaarin aikana. Suoritustavat: Seminaarityöskentelyyn osallistuminen ja proseminaari-tutkielman tekeminen. HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Artikkeleita sopimuksen mukaan.