ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSOHJELMA

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Varhaiserityisopetuksen, erityispedagogiikan, erityisopetuksen ja aikuiserityiskasvatuksen koulutusten sekä erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutuksen opetusohjelma lukuvuodelle ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSOHJELMA Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijankoulutuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on oppimista tukemalla ehkäistä lapsen, nuoren ja aikuisen syrjäytymistä sekä edistää hänen liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisena jäsenenä. Yksilöllisten kehitysresurssien mukaista kasvua pyritään tukemaan inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti erilaisin kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin, sopivin apuvälinein ja/tai oppimisympäristöä muuttamalla. Tutkimuksen painopistealueet ovat: 1. Lapsen ja perheen arki erityiskasvatuksessa 2. Oppimisen ja osallistumisen erityispedagogiset ratkaisut elämänkulussa 3. Erilaisuuden ja erityiskasvatuksen sosiokulttuurinen merkitys Erityispedagogiikan koulutuksista valmistuneet maisterit sijoittuvat erityiskasvatuksen ja -opetuksen tehtäviin alle kouluikäisten ja esiopetusikäisten lasten, peruskouluikäisten lasten ja nuorten sekä aikuisten pariin. Opetussuunnitelman sisällöissä perehdytään oppimiseen ja sen haasteisiin koko elämänkulussa sekä yksilön että kasvuympäristöjen ja palvelujärjestelmien näkökulmasta. Elämänkulun eri vaiheiden ominaispiirteet ja niiden oppimiselle ja ohjaamiselle asettamat haasteet painottuvat eri tavoin erityispedagogiikan koulutuksissa: 1. Varhaiserityisopetuksen koulutus (VEO) 2. Erityispedagogiikan koulutus (EP) 3. Erityisopetuksen koulutus (EO) vuonna 2009 tai sitä ennen opintonsa aloittaneet 4. Aikuiserityiskasvatuksen koulutus (AEK) vuonna 2009 tai sitä ennen opintonsa aloittaneet 5. Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus (EA) vuonna 2009 tai sitä ennen opintonsa aloittaneet Voimassa olevien kelpoisuussäädösten mukaan erityispedagogiikan koulutukset tuottavat seuraavanlaisia kelpoisuuksia: Varhaiserityisopetuksen koulutuksesta (VEO) valmistuneet saavat lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan ja ns. laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. Erityispedagogiikan koulutuksesta (EP) valmistuneet sijoittuvat peruskouluikäisten lasten ja nuorten pariin tai peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koulutuksen tuottamat kelpoisuudet vaihtelevat opiskelijan suorittamien opintokokonaisuuksien mukaan. Opettajan pedagogiset opinnot tuovat yleisen opettajan kelpoisuuden. Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tuovat ns. laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden (perusopetuslain 17 :n 1 momentti, muun opetuksen yhteydessä annettava erityisopetus). Opiskelemalla näiden opintojen lisäksi luokanopettajakoulutuksen POM -opinnot (perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot) opiskelija saa myös luokanopettajan ja erityisluokanopettajan kelpoisuuden (perusopetuslain 17 :n 2 momentti, erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen erityisopetus). Koulutuksesta valmistuneet voivat saada myös sivuainevalintojensa mukaisen, muun opettajan kelpoisuuden. Koulutuksessa opiskelevat voivat opettajan kelpoisuuksia tuottavien opintojen sijaan keskittyä ns. asiantuntijakoulutukseen ja suuntautua erilaisiin suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin sekä hallintotehtäviin.

2 Erityisopetuksen koulutuksesta (EO) valmistuneet saavat ns. laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden (perusopetuslain 17 :n 1 momentti, muun opetuksen yhteydessä annettava erityisopetus) ja lisäksi luokanopettajan ja erityisluokanopettajan kelpoisuuden (perusopetuslain 17 :n 2 momentti, erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen erityisopetus), jos he ovat suorittaneet luokanopettajakoulutuksen POM -opinnot. Aikuiserityiskasvatuksen koulutuksesta (AEK) valmistuneet saavat sivuainevalintojensa mukaisen opettajan ja erityisopettajan kelpoisuuden. Lisäksi aikuiserityiskasvatuksen koulutuksen maisteriopinnoissa on mahdollista suuntautua hallinto-, suunnittelu- tai järjestötoiminnan tehtäviin. Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus (EA) tarjoaa aikuisopiskelijoille mahdollisuuden suuntautua ammatillisesti uudelleen tai syventää ammatillista orientaatiotaan erityiskasvatuksen alueelle. Kaikissa koulutuksissa opiskelevien on mahdollista tähdätä maisteriopintojen jälkeiseen tohtorikoulutukseen ja tutkijan uralle. 2 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUSTEN TAVOITTEET Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). Tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia ja erityiskasvatuksen asiantuntijoita, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa tarkoituksenmukaisesti, perustellusti, eri näkökulmat huomioiden sekä pyrkivät toiminnassaan toisen ihmisen yksilöllisyyden ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Koulutus antaa valmiuksia myös tutkijanuralle haluavalle opiskelijalle. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua ihmisten tasavertaiseen kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen sekä laajentamaan näkemystä kasvatuksesta osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Opetussuunnitelmassa erityispedagogiikalle keskeisten rajapintatieteenalojen tuottama tutkimus- ja teoriatieto yhdistetään sekä erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja käsitellään monipuolisesti painottaen kuitenkin kasvatus- ja opetustyössä käyttökelpoisia sovelluksia. Opetussuunnitelmaa toteutetaan yhteistoiminnassa tiedekunnan eri laitosten kanssa. Nämä, sekä harjoitteluista saadut kokemukset kehittävät opiskelijoiden valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön perheiden, työyhteisön eri jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Tiedot Erityispedagogiikan peruskoulutusten kandidaatintutkinnon tavoitteena on että opiskelija saavuttaa perustiedot ihmisen psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä perehtyy yksilön elämänkulkuun palvelu- ja koulutusjärjestelmissä. Opiskelija tunnistaa keskeiset eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset erityiskasvatuksen alueella. Tiedekunnan yhteisissä kasvatustieteen perusopinnoissa tutustutaan kasvatusfilosofisiin, -psykologisiin ja -sosiologisiin perusteisiin sekä alan keskeisiin käsitteisiin ja toimintaympäristöihin. Ytimessä on kuitenkin opiskelijan identiteetin rakentuminen erityispedagogiikan tieteenalan lähtökohdista. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa perusvalmiudet oppimisprosessin ymmärtämiseen ja oppimisen ohjaamiseen eri oppimisteorioiden näkökulmasta sekä niiden erityispedagogisesta soveltamisesta. Opinnot antavat aineksia oppijoiden moninaisuuden ja yksilöllisten tarpeiden kohtaamiseen eri oppimisympäristöissä sekä opetusjärjestelyiden joustavaan muokkaamiseen. Opiskelija tuntee opetus- ja kasvatustyön lainsäädännölliset perusteet, sekä tietää, mistä hän voi päivittää tietojaan.

3 Taidot Opiskelija tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisia arviointivälineitä. Hän tuntee opetuksellisia menetelmiä, sekä osaa tarkastella ja vertailla niitä kriittisesti. Opiskelija osaa soveltaa saamaansa teoriatietoa käytännön opetustilanteissa ja hallinnollisessa toiminnassa. Opiskelija tietää, millaisia kasvatustieteellisiä tutkimusmetodeja on käytössä. Hän tuntee tieteellisen ajattelun- ja tutkimuksen tekemisen perusteet. Opiskelijalle esitellään keskeiset laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät, sekä niiden käyttämisen periaatteet. Ohjattu kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen tutkielma, jossa opiskelija osoittaa myös metodien hallintaa. Erityispedagogiikan perusopinnoissa perehdytään laajasti ja monitieteisesti oppijoiden moninaisuuteen, yksilöllisiin ominaisuuksiin ja oppimisen haasteisiin. Aineopinnoissa painopiste on pedagoginen ja se keskittyy erityispedagogisten ratkaisujen ja menetelmien tarkasteluun. Lisäksi perehdytään tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Pedagogiikkapainotteisten opintojaksojen valinnaisuus aineopinnoissa mahdollistaa opiskelijan erikoistumisen ja asiantuntijuuden syventämisen oman kiinnostuksen pohjalta. Kandidaatintutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun, erilaisuuden ymmärtämiseen usealta eri näkökulmalta ja erityispedagogisen tutkimuksen tekemisen perusteisiin. Tavoitteena on luoda pohja tutkivan opettajuuden rakentumiselle ja moniammatillisten yhteistyötaitojen kehittymiselle. 3 Kompetenssit Tutkivan opettajuuden myötä opiskelija oppii ratkaisemaan tieteellisiä ja ammatillisia ristiriitoja sekä ymmärtämään ratkaisujen psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ohjaussuhde nimetyn ohjaajan kanssa sekä opiskeluryhmässä saatu vertaispalaute tukevat opiskelijan omien toimintamallien rakentumista erityiskasvattajana. Opiskelija rakentaa omaa opetuksen ja kasvatuksen käyttöteoriaansa yhdistämällä teoriatietämystään käytännön haasteisiin opetusharjoitteluissa. Tieteellisten ajattelutaitojen ja akateemisen asiantuntijuuden kasvua edistävät teoreettis-käytännölliset raportit sekä portfoliotyöskentely. Kieliopinnot varmistavat opiskelijalle virkamieheltä edellytettävän kielitaidon. Opiskelija harjaantuu myös ymmärtämään vieraskielistä tieteellistä tekstiä. Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet Tiedot Maisterintutkinto luo edellytykset tieteellisen tiedon tuottamiseen sekä tieteellisten menetelmien ja teoreettisen tietämyksen soveltamiseen ammattikäytäntöjen kehittämisessä. Opinnot antavat valmiuden myös tieteelliseen jatkokoulutukseen. Kasvatustieteen maisterintutkinnon tarkoituksena erityispedagogiikan pääaineessa on asiantuntijuuden syventäminen ja omien toimintamallien rakentaminen erityiskasvattajana. Opinnot rakentavat pohjan osallistua erityispedagogiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun oman alan ja työn jatkuvana kehittäjänä. Opintojen tavoitteena on saavuttaa ammatilliset ja tieteelliset valmiudet toimia erityisopettajana ja muissa erityispedagogista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Opiskelija kykenee eettiseen ajatteluun, johon hän työelämässä voi pohjata keskeiset ratkaisunsa.

4 Taidot Syventävissä opinnoissa keskitytään pohtimaan opittujen ilmiöiden teoreettista pohjaa laajemmin. Erityisopetuksen järjestäminen tehostetun tuen periaatteet huomioiden, sekä erityiskasvatuksellisen tutkimuksen tekeminen edellyttävät laajaa kasvatus- ja opetusjärjestelmän tuntemusta, sekä kykyä myös suunnitella pedagogisia ja hallinnollisia interventioita. Maisterintutkintoon sisältyy syventävää tutkimusmetodiikkaa sekä laadulliselta että määrälliseltä osa-alueelta. Opiskelija voi valita metodikursseja, jotka parhaiten soveltuvat tiedon syventäjiksi maisterintutkinnon pro gradu tutkielmaa varten. Opiskelija oppii ohjatusti suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksen. Hän osaa valita relevantit tutkimusmenetelmät ja osaa itsenäisesti käyttää vaadittavaa laitteistoa tai välineistöä aineiston keruussa. Hän osaa valita soveltuvat analyysimenetelmät, sekä tulkita tulokset suhteuttaen ne erityispedagogiseen tutkimustraditioon. Syventävien opintojen erityispedagogiikan tutkimuksellisten vahvuusalueiden ympärille rakentuvien ydinkurssien tarkoituksena on lisätä kykyä ymmärtää erityiskasvatuksen historiallista, yhteiskunnallista ja filosofista perustaa. Opiskelija syventää omaa ammatillista kasvuaan ja kriittistä ajatteluaan, mikä mahdollistaa toimimisen tieteellisen ja käytännön tiedon soveltajana. Opiskelija saa myös valmiuksia suunnitella ja toteuttaa arviointi- ja kehittämisprojekteja niin pedagogisella kuin koulutusjärjestelmienkin tasolla. 4 Kompetenssit Opiskelija kykenee suunnittelemaan erityispedagogista kasvatus- ja opetustoimintaa, joka pohjautuu vankkaan monitieteiseen teoriatietoon, sekä (opetus)harjoittelujen avulla saatuun pedagogiseen ja hallinnolliseen osaamiseen. Opiskelija osaa analysoida, dokumentoida ja esitellä (kirjallisesti ja suullisesti) omaa ammatillista kasvuaan näyteportfoliossa, jonka hän tuottaa maisteriopintojensa lopuksi. Opiskelija tuntee erityisesti erityispedagogisen tieteenalan traditioita ja hänen sovelluksensa työelämässä pohjautuvat siitä lähtöisin olevaan tarkasteluun. Opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan psykologiset ja sosiologiset perusteet ja myös toiminnan rajoitteet. Hän osaa toimia neuvottelutaitoja edellyttävissä tilanteissa ja kykenee asiantuntemuksensa pohjalta ratkaisemaan vaativia ongelmatilanteita. Hän tuntee myös keskeiset sidosryhmät ja osaa käyttää kollegiaalista asiantuntemusta apunaan. Opiskelija kykenee toimimaan asiantuntijatehtävissä olosuhteissa, jotka edellyttävät kielitaitoa. Hän ymmärtää tieteellistä tekstiä ja on saanut valmiudet myös itsenäiseen tekstin tuottamiseen. TUTKINTORAKENNE JA KOULUTUSTEN SISÄLLÖT Erityispedagogiikan opetussuunnitelman 180 opintopisteen laajuiset opinnot johtavat kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon ja kandidaatintutkinnon jälkeiset 120 opintopisteen laajuiset opinnot maisterin tutkintoon. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot suoritetaan erillisinä tutkintoina. Neljään maisterikoulutukseen (EP, VEO, EO, AEK) sisältyvät tutkintoasetuksen 19 :n mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op) siten, että osa opinnoista sisältyy kandidaatin tutkintoon ja osa maisterin tutkintoon. Erityispedagogiikan pääaineopintojen sisälle rakentuvat erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) on mahdollista suorittaa myös erillisenä opintokokonaisuutena (erilliset erityisopettajan opinnot). Erityispedagogiikan perusopinnot tehneille opintojen laajuus on 40 op. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa ja kandidaatin tutkinnon jälkeisen maisterin tutkinnon kahdessa vuodessa. Kasvatustieteen maisteritutkinto on kasvatustieteellinen perustutkinto, jonka suorittaneella henkilöllä on kelpoisuus suorittaa jatkotutkintonaan kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

5 5 Kasvatustieteen kandidaatintutkinnon (KK) ja maisterintutkinnon (KM) rakenteet KK KM KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT 20 op 5 op KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT Tiedekunnan yhteiset perusopinnot Muut kasvatustieteen perusopinnot (VEO uudet, EP) Muut kasvatustieteen perusopinnot (VEO vanhat, EO, AEK, EA) 15 op 10 op 5 op ERITYISPEDAGOGIIKAN PÄÄAINEOPINNOT Perusopinnot Aineopinnot (VEO, EP, EO, AEK) Aineopinnot (EP*, EA) Syventävät opinnot 25 op 50 op 35op 90op MUUT AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT TAI SIVUAINEOPINNOT Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (VEO) Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot tai Sivuaineopinnot (EP, EO) Opetettavan aineen opinnot / Sivuaineopinnot (EP**, AEK) (aineopintotasoiset opinnot) 60 op SIVUAINE- TAI VALINNAISET OPINNOT (VEO uudet, EP) (VEO vanhat, EO, AEK) (EA) 0 op 5 op 80 op 25 op 25 op 25 op YHTEENSÄ 180 op 120 op *EP -koulutuksen opiskelijat, jotka haluavat suuntautua opettajuuden sijaan erilaisiin suunnittelu-, tutkimus- ja hallintotehtäviin, suorittavat erityispedagogiikan aineopinnot EA -koulutuksen mukaisesti sekä riittävän määrän (80 op) sivuaineopintoja KK -tutkintoonsa. Sivuaineopintojen tulee sisältää aineopintotasoinen opintokokonaisuus. **EP -koulutuksen opiskelijat, jotka suuntautuvat erityisopettajiksi, mutta eivät suorita POM -opintoja, suorittavat aineopintotasoiset sivuaineopinnot (60 op) KK -tutkintoonsa. Opetussuunnitelma on rakennettu niin, että opintojen edetessä asiantuntijuus erityisopettajana ja alan asiantuntijana laajenee ja syvenee. Tiedekunnan yhteisissä kasvatustieteen perusopinnoissa tutustutaan kasvatusfilosofisiin, - psykologisiin ja -sosiologisiin perusteisiin sekä alan keskeisiin käsitteisiin ja toimintaympäristöihin. Erityispedagogiikan perusopinnoissa perehdytään laajasti ja monitieteisesti oppijoiden moninaisuuteen, yksilöllisiin ominaisuuksiin ja oppimisen haasteisiin. Aineopinnoissa painopiste on pedagoginen ja keskittyy erityispedagogisten ratkaisujen ja menetelmien tarkasteluun sekä tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Opintojaksojen valinnaisuus syventävissä opinnoissa mahdollistaa opiskelijan erikoistumisen ja asiantuntijuuden syventämisen oman kiinnostuneisuuden pohjalta. Lisäksi syventävien opintojen tarkoituksena on tuoda esille erityiskasvatuksen historiallista, yhteiskunnallista ja filosofista perustaa sekä syventää omaa ammatillista kasvua ja kriittistä ajattelua tieteellisen ja käytännön tiedon soveltajana. Opintojaksojen koodeissa kolme ensimmäistä kirjainta viittaavat opintojakson vastuuoppiaineeseen (ERIP010) ja neljäs kirjain opintojakson tasoon (perusopinnot P, aineopinnot A ja syventävät opinnot S). Lyhenne ped.op. tarkoittaa opettajan pedagogisia opintoja ja erit.op. erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja. Yksityiskohtaisempi opetussuunnitelman toteutus ilmenee lukukausittain päivitettävästä opetusohjelmasta.

6 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) 6 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen 4 op ERIO010 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 3 op ERIO020 Johdatus tilastomenetelmiin 3 op Äidinkielen viestintä 4 op Ruotsin kieli 3 op Vieras kieli 3 op II VARHAISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet (ped.op.) 5 op VARP001 Johdatus varhaiskasvatustieteeseen ja -tutkimukseen (ped.op.) 3 op VARP002 Kehitys, oppiminen ja oppimisen ohjaaminen varhaisvuosina (ped.op.) 4 op VARP003 Johdatus lapsuuden sosiologiaan (ped.op.) 3 op III ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op) ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi (erit.op.) 5 op ERIP020 Kommunikaation haasteet (erit.op.) 5 op ERIP030 Käyttäytymisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP040 Oppimisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle (erit.op.) 2 op ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa (erit.op.) 3 op IV ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (50 op) ERIA214 Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen (erit.op.) 3 op ERIA216 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus (erit.op.) 3 op ERIA218 Matematiikan oppimisvaikeudet (erit.op.) 2 op ERIA225 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (ped.op.) 4 op ERIA233 Oppiva ja osallistava organisaatio (ped.op.) 4 op ERIA234 Valinnainen ammatillinen erikoistumisjakso (erit.op.) 4 op ERIA263 Tutustuminen erityisopetuksen toimintaympäristöihin (ped.op.) 3 op ERIA275 Harjoittelu: Varhaiserityisopetuksen toimintaympäristöt 7 op (erit.op.) KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op ERIA279 Kandidaatin kypsyysnäyte V VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVIIN JA ESIOPETUKSEEN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 op)

7 7 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (5 op) XKVK001 Erityispedagogiikan tutkimusviestintä XPVK002 Akateeminen puheviestintä erityispedagogiikan pro gradu -seminaariin osallistuville 3 op 2 op II ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (90 op) ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka (erit.op.) 5 op ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa (erit.op.) 5 op ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä (erit.op.) 3 op ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 (ped.op.) 4 op ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa (ped.op.) 3 op ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia (ped.op.) 5 op ERIS360 Portfolio (erit.op.) 3 op ERIS354 Valinnainen syventävä harjoittelu (ped.op.) 5 op ERIS344 Päättöharjoittelu (ped.op.) 7 op Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi 10 op ERIS330 Pro gradu -tutkielma 30 op ERIS370 Maisterin kypsyysnäyte III SIVUAINEEN PERUSOPINNOT (25 op)

8 8 ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen 4 op ERIO010 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 3 op ERIO020 Johdatus tilastomenetelmiin 3 op Äidinkielen viestintä 4 op Ruotsin kieli 3 op Vieras kieli 3 op II KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet (ped.op.) 5 op OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen (ped.op.) 5 op KASP010 Kasvatustieteellinen tutkimus I (ped.op.) 5 op III ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op) ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi (erit.op.) 5 op ERIP020 Kommunikaation haasteet (erit.op.) 5 op ERIP030 Käyttäytymisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP040 Oppimisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle (erit.op.) 2 op ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa (erit.op.) 3 op IV ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (50 op) ERIA205 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (ped.op.) 4 op ERIA214 Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen (erit.op.) 3 op ERIA216 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus (erit.op.) 3 op ERIA218 Matematiikan oppimisvaikeudet (erit.op.) 2 op ERIA233 Oppiva ja osallistava organisaatio (ped.op.) 4 op ERIA234 Valinnainen ammatillinen erikoistumisjakso (erit.op.) 4 op ERIA263 Tutustuminen erityisopetuksen toimintaympäristöihin (ped.op.) 3 op ERIA266 Opetusharjoittelu osa-aikaisessa erityisopetuksessa (erit.op.) 4 op ERIA267 Opetusharjoittelu erityisopetuksen toimintaympäristöissä 3 op (erit.op.) KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op ERIA279 Kandidaatin kypsyysnäyte V PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT (60 op) TAI AINEOPINTOTASOISET SIVUAINEOPINNOT (60 op)

9 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op 9 I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (5 op) XKVK001 Erityispedagogiikan tutkimusviestintä XPVK002 Akateeminen puheviestintä erityispedagogiikan pro gradu -seminaariin osallistuville 3 op 2 op II ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (90 op) ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka (erit.op.) 5 op ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa (erit.op.) 5 op ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä (erit.op.) 3 op ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 (ped.op.) 4 op ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa (ped.op.) 3 op ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia (ped.op.) 5 op ERIS360 Portfolio (erit.op.) 3 op ERIS354 Valinnainen syventävä harjoittelu (ped.op.) 5 op ERIS346 Päättöharjoittelu (ped.op.) 7 op Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi 10 op ERIS330 Pro gradu -tutkielma 30 op ERIS370 Maisterin kypsyysnäyte III SIVUAINEEN PERUSOPINNOT (25 op)

10 10 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen 4 op ERIO010 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 3 op ERIO020 Johdatus tilastomenetelmiin 3 op Äidinkielen viestintä 4 op Ruotsin kieli 3 op Vieras kieli 3 op II KASVATUSTIETEEN OPINNOT (20 op) KTKP110 Kasva tustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet (ped.op.) 5 op OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen (ped.op.) 5 op III ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op) ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi (erit.op.) 5 op ERIP020 Kommunikaation haasteet (erit.op.) 5 op ERIP030 Käyttäytymisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP040 Oppimisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle (erit.op.) 2 op ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa (erit.op.) 3 op IV ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (50 op) ERIA205 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (ped.op.) 4 op ERIA214 Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen (erit.op.) 3 op ERIA216 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus (erit.op.) 3 op ERIA218 Matematiikan oppimisvaikeudet (erit.op.) 2 op ERIA233 Oppiva ja osallistava organisaatio (ped.op.) 4 op ERIA234 Valinnainen ammatillinen erikoistumisjakso (erit.op.) 4 op ERIA263 Tutustuminen erityisopetuksen toimintaympäristöihin (ped.op.) 3 op ERIA266 Opetusharjoittelu osa-aikaisessa erityisopetuksessa (erit. op.) 4 op ERIA267 Opetusharjoittelu erityisopetuksen toimintaympäristöissä 3 op (erit.op.) KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op ERIA279 Kandidaatin kypsyysnäyte V PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT (60 op) TAI AINEOPINTOTASOISET SIVUAINEOPINNOT (60 op) VI VALINNAISET OPINNOT (5 op) (ped.op.)

11 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op 11 I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (5 op) XKVK001 Erityispedagogiikan tutkimusviestintä XPVK002 Akateeminen puheviestintä erityispedagogiikan pro gradu -seminaariin osallistuville 3 op 2 op II ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (90 op) ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka (erit.op.) 5 op ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa (erit.op.) 5 op ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä (erit.op.) 3 op ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 (ped.op.) 4 op ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa (ped.op.) 3 op ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia (ped.op.) 5 op ERIS360 Portfolio (erit.op.) 3 op ERIS354 Valinnainen syventävä harjoittelu (ped.op.) 5 op ERIS346 Päättöharjoittelu (ped.op.) 7 op Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi 10 op ERIS330 Pro gradu -tutkielma 30 op ERIS370 Maisterin kypsyysnäyte III SIVUAINEEN PERUSOPINNOT (25 op)

12 12 AIKUISERITYISKASVATUKSEN KOULUTUS (AEK) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen 4 op ERIO010 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 3 op ERIO020 Johdatus tilastomenetelmiin 3 op Äidinkielen viestintä 4 op Ruotsin kieli 3 op Vieras kieli 3 op II KASVATUSTIETEEN OPINNOT (20 op) KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet (ped.op.) 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet (ped.op.) 5 op KASP020 Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka (ped.op.) 5 op III ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op) ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi (erit.op.) 5 op ERIP020 Kommunikaation haasteet (erit.op.) 5 op ERIP030 Käyttäytymisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP040 Oppimisen haasteet (erit.op.) 5 op ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle (erit.op.) 2 op ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa (erit.op.) 3 op IV ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (50 op) ERIA205 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (ped.op.) 4 op ERIA214 Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen (erit.op.) 3 op ERIA216 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus (erit.op.) 3 op ERIA218 Matematiikan oppimisvaikeudet (erit.op.) 2 op ERIA233 Oppiva ja osallistava organisaatio (ped.op.) 4 op ERIA234 Valinnainen ammatillinen erikoistumisjakso (erit.op.) 4 op ERIA263 Tutustuminen erityisopetuksen toimintaympäristöihin (ped.op.) 3 op ERIA266 Opetusharjoittelu osa-aikaisessa erityisopetuksessa (erit. op.) 4 op ERIA267 Opetusharjoittelu erityisopetuksen toimintaympäristöissä 3 op (erit.op.) KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op ERIA279 Kandidaatin kypsyysnäyte V SIVUAINEOPINNOT (65 op) (sis. 5 op ped. op) Yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) sekä tarpeellinen määrä valinnaisia opintoja.

13 Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op 13 I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (5 op) XKVK001 Erityispedagogiikan tutkimusviestintä XPVK002 Akateeminen puheviestintä erityispedagogiikan pro gradu seminaariin osallistuville 3 op 2 op II ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (90 op) ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka (erit.op.) 5 op ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa (erit.op.) 5 op ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä (erit.op.) 3 op ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 (ped.op.) 4 op ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa (ped.op.) 3 op ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia (ped.op.) 5 op ERIS360 Portfolio (erit.op.) 3 op ERIS354 Valinnainen syventävä harjoittelu (ped.op.) 5 op ERIS348 Päättöharjoittelu (ped.op.) 7 op Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi 10 op ERIS330 Pro gradu -tutkielma 30 op ERIS370 Maisterin kypsyysnäyte III SIVUAINEEN PERUSOPINNOT (25 op)

14 14 ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen 4 op ERIO010 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 3 op ERIO020 Johdatus tilastomenetelmiin 3 op Äidinkielen viestintä 4 op Ruotsin kieli 3 op Vieras kieli 3 op II KASVATUSTIETEEN OPINNOT (20 op) KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet 5 op KASP020 Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka 5 op III ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op) ERIP010 Erityispedagogiikan peruskurssi 5 op ERIP020 Kommunikaation haasteet 5 op ERIP030 Käyttäytymisen haasteet 5 op ERIP040 Oppimisen haasteet 5 op ERIP051 Erilaisen oppijan haasteet yhteisölle 2 op ERIP052 Elämänkulku erityiskasvatuksessa 3 op IV ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (35 op) ERIA202 Oppimisen ohjaaminen erityiskasvatuksessa 5 op ERIA207 Kommunikaation tukeminen opetuksessa 5 op ERIA209 Pedagogiikka sosioemotionaalisen kasvun ja yhteisöön liittymisen tukena 5 op ERIA283 Harjoittelu: tutustuminen erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin 5 op KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op ERIA276 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op ERIA279 Kandidaatin kypsyysnäyte V SIVUAINEOPINNOT/VALINNAISET OPINNOT (80 op) Yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) sekä tarpeellinen määrä valinnaisia opintoja. Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT (5 op) XKVK001 Erityispedagogiikan tutkimusviestintä 3 op XPVK002 Akateeminen puheviestintä erityispedagogiikan pro gradu -seminaariin osallistuville 2 op

15 II ERITYISPEDAGOGIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (90 op) ERIS324 Erityiskasvatuksen politiikka 5 op ERIS325 Interventiot erityiskasvatuksessa 5 op ERIS337 Arvioinnin teoreettiset perusteet ja ulottuvuudet erityiskasvattajan työssä 3 op ERIS351 Erityiskasvatus ja yhteiskunta 2 4 op ERIS358 Monikulttuurisuus ja toiseus kasvatuksessa ja koulutuksessa 3 op ERIS359 Erityiskasvattajan etiikka ja kasvatusfilosofia 5 op ERIS360 Portfolio 3 op ERIS352 Päättöharjoittelu (EA) 12 op Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot 10 op KTKS010 KTKS029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 KTKS049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi 10 op ERIS330 Pro gradu -tutkielma 30 op ERIS370 Maisterin kypsyysnäyte 15 III SIVUAINEEN PERUSOPINNOT (25 op) ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (EOK) (ERILLISET ERITYISOPETTAJAN OPINNOT) Erityispedagogiikan perusopinnot (15 ov / 25 op) suorittaneet opiskelijat tekevät 7 opintopisteen laajuisen opintojakson ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen sekä aineopintojen 33 op:n laajuiset opinnot. I ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOJA 7 OP ERIP110 Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen (7 op) II ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINTOJA 33 OP ERIA214 Pedagogiikka sosioemotionaalisen kasvun tukena (3 op) ERIA216 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus (3 op) ERIA218 Matematiikan oppimisvaikeudet (2 op) ERIA221 Inklusiivinen kasvatusympäristö ja yhteistyö (3 op) ERIA224 Pedagoginen arviointi (3 op) ERIA234 Valinnainen ammatillinen erikoistumisjakso (3 x 4 op) (12 op) ERIA255 Harjoittelu erityisopetuksessa (7 op)

16 16 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN JA HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNI- TELMAN LAATIMINEN Laajuus: 4 op - on orientoitunut yliopistoympäristöön ja omaan tieteenalaan - on integroitunut yliopistoon ja sitoutunut yliopisto-opintoihin - on laatinut henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) - osaa etsiä itsenäisesti opiskeluun liittyvää tietoa - osaa arvioida omaa ammatillista kasvuaan. Opiskelutapa: Luennot 12 t ja pienryhmätyöskentely 36 t sekä yksilöohjaus 2 t, itsenäinen työskentely 58 t (mm. oman ehopsin laatiminen). Opintojakso tehdään KK -tutkinnon suorittamisen aikana (1.-3. vuosi). Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta ja Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Vastuuhenkilöt: Anneli Lång / HOPS -ohjaajat Ajoitus: alkaen 1. opiskeluvuoden syksyllä, HOPSiin liittyvä yksilö- ja pienryhmätyöskentely jatkuu KK -tutkinnon valmistumiseen saakka. ERIO010 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPINNOT - ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan merkityksen opiskelussaan - osaa käyttää keskeisimpiä työvälineohjelmistoja (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka) itsenäisesti opintojensa apuna - osaa käyttää Optima -oppimisympäristöä ja Korppi -opintotietojärjestelmää itsenäisesti opintojensa apuna. Opiskelutapa: Demonstraatiot 20 t ja oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 61 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: tuntiopettaja Ajoitus: 1. vuosi ERIO020 JOHDATUS TILASTOMENETELMIIN - hallitsee perustiedot tilastotieteen menetelmistä - osaa soveltaa perusmenetelmiä ja -testejä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Opiskelutapa: Luennot 24 t, demonstraatiot 6 t ja oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 51 t. Opintojakso integroidaan aineopintovaiheen tutkimusmenetelmäopintoihin. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Lotta Lempinen / Piia Björn Ajoitus: 3. syksy

17 17 ÄIDINKIELEN VIESTINTÄ: PUHEVIESTINTÄ JA KIRJOITUSVIESTINTÄ Laajuus: yht. 4 op Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 1. vuosi PUHEVIESTINTÄ Laajuus: 2 op Yleistä: Puheviestinnässä on sekä tietyn tiedekunnan opiskelijoille suunnattuja että kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoimia kursseja. Tarkista, mitä kursseja tutkintoosi kuuluu ja valitse kurssi omien oppimistarpeidesi mukaan kielikeskuksen tarjonnasta. Erityispedagogiikan puheviestintä on suunnattu erityisesti erityispedagogiikan opiskelijoille. XPVK001 Erityispedagogiikan puheviestintä: : - tuntee puheviestinnän peruskäsitteitä ja kykenee analysoimaan puheviestintätilanteen osatekijöitä - osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta vuorovaikutusosaamisesta ja tietää omat vahvuutensa sekä kehitettävät puolensa viestijänä - osaa valmistautua puheviestintätilanteisiin tarkoituksenmukaisesti, jäsentää ja havainnollistaa sanottavaansa sekä kohdentaa viestinsä erilaisille kuuntelijoille - tietää ryhmän toiminnan periaatteet ja kykenee arvioimaan sekä omaa osallistumistaan että ryhmän toimintaa - ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen yliopisto-opiskelun, tieteellisen toiminnan ja työelämän kannalta sekä haluaa kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan. Opiskelutapa: Luento ja keskustelu, erilaiset puheviestintätaitojen harjoitukset ja oppimistehtävä. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuyksikkö: Kielikeskus KIRJOITUSVIESTINTÄ Laajuus: 2 op Yleistä: Kirjoitusviestinnässä on sekä tietyn tiedekunnan opiskelijoille suunnattuja että kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoimia kursseja. Tarkista, mitä kursseja tutkintoosi kuuluu ja valitse kurssi omien oppimistarpeidesi mukaan kielikeskuksen tarjonnasta. Tavoite: Oppimisen tavoitteena on, että kukin kirjoittaja tiedostuu omista taidoistaan ja kirjoitustaitojensa kehittämistarpeista. Samalla hän tutustuu erilaisten tekstien piirteisiin ja oppii analysoimisen kautta myös kehittämään omia tekstejään. Sisältö: Kirjoitusviestinnän kursseilla perehdytään suomenkielisten tekstien laadintaan, harjoitellaan sekä opiskelutekstien että työelämän tekstien kirjoittamista ja paneudutaan tekstien kielen huoltamiseen. Koska kirjoittaminen on käytännöllinen taito, sitä opiskellaan käytännön kautta. Opiskelutapa: Ks. Kielikeskuksen kielikompassi. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuyksikkö: Kielikeskus RUOTSIN KIELI: XRU0502/XRU0503 AKADEMISK SVENSKA, SKRIFTLIG OCH MUNTLIG - osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä - hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen - löytää ja ymmärtää pääkohdat oman tieteenalansa tekstistä - ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia - osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä

18 - osaa pitää suullisen alustuksen oman alan aiheesta - osaa ääntää ymmärrettävästi - osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen - osaa varmistaa ymmärtäneensä keskustelua ja pyytää täsmennystä sanottuun - osaa hyödyntää kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä. Esitiedot: Lukiokurssi tai vastaavat tiedot (taitotaso B1). Mikäli olet epävarma riittääkö kielitaitosi akateemisen ruotsin kurssille, voit tehdä tasotestin ja siitä saamasi tuloksen mukaisesti osallistua joko suoraan Akademisk svenska - kurssille tai parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla (XRUX005, XRUX006 tai XRU0008). Tasotestistä löydät lisätietoa Kielikompassista > opetus > ruotsi > tasotesti. Kurssin suositeltava ajankohta 2. tai 3. opintovuotena. Sisältö: Tutkintoon vaadittava ruotsin kielen taito (laki 424/2003, asetus 481/2003). - arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain - oman alan ruotsinkieliseen sanastoon perehdyttäminen eri tietolähteiden avulla - oman suullisen alustuksen pitäminen ja kirjallisten esitysten laatiminen. Opiskelutapa: Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullisen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. Arviointi: Perustuu yleiseurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikkoon ja valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavaan tutkintoon. Kurssi arvioidaan arvosanoilla TT (viitekehyksen B1) ja HT (viitekehyksen B2-C1). Oppimista seurataan ja arvioidaan jatkuvan näytön, alustuksen ja kirjallisten töiden avulla. Itse- ja vertaisarviointia tapahtuu parin kanssa ja ryhmässä. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 2. tai 3. vuosi 18 VIERAS KIELI: XENK002 COMBINED ACADEMIC READING AND COMMUNICATION SKILLS Tavoite: By the end of the course you can - select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts - work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks - present information clearly and persuasively to others - locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet) - identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers - compare and summarise information from different texts and use it to form your ideas, arguments and opinions - use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary - be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict. Sisältö: This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. Arviointi: 1-5. Attendance and active participation, successful completion of assignments. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 2. vuosi

19 Kasvatustieteen perusopinnot / Varhaiskasvatustieteen perusopinnot 19 KTKP110 KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET Laajuus: 5 op - tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää - näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. 1) PUOLIMATKA, T Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. 2) RINNE, R. KIVIRAUMA J. & LEHTINEN, E (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. TAI SILJANDER, P Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. syksy KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET Laajuus: 5 op - osaa kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet - osaa selittää ihmisen oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina - osaa tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja kykenee myös määrittelemään, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. 1) LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. TAI LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M Kasvatuspsykologia. Luvut 1-8. Helsinki: WSOY. 2) ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. TAI NURMI, J-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. syksy KTKP103 KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET Laajuus: 5 op - tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja - kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä - osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivu-

20 aineopiskelijoiden tapaan. 1) ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L tai uudemmat. Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) TAI ANTIKAINEN, A Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY. 2) ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3 4, 7, 9 10) TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M (2. korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. kevät 20 OKLP410 KASVUN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN (EP, EO) Laajuus: 6 op OKL:n opiskelijat, 5 op EP/EO -opiskelijat - osaa kuvailla opettajuutta ja opettajan tarvitsemaa tietoa - tunnistaa kasvun ja oppimisen ohjaamisen perusasioita ja soveltaa niitä kouluopetukseen - soveltaa esteettömän opetuksen ja eriyttämisen keinoja inklusiivisen, osallistavan oppimisyhteisön luomiseen. Opiskelutapa: Luennot 20 t (1 op), kotiryhmät 16 t (2 op), tentittävä kirjallisuus (EP/EO -opiskelijat 2 op) WOOLFOLK, A tai Educational Psychology (10. tai 11. painos) Luvut 1, 4-9. Arviointi: Hyväksytty - hylätty Vastuuyksikkö: OKL ja Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Ajoitus: 1. syksy VARP001 JOHDATUS VARHAISKASVATUSTIETEESEEN JA -TUTKIMUKSEEN (VEO) - tunnistaa tieteellisen ajattelun ja tiedeinstituution erityispiirteitä sekä osaa eritellä tutkimusprosessin vaiheet - omaa edellytykset etsiä varhaiskasvatusalaan liittyvää tieteellistä tietoa, rajata tutkimustehtävä pienimuotoista tutkimuskokeilua varten sekä toteuttaa pienryhmässä tehtävän mukainen tutkimusprosessi - kykenee yllä mainittuja tietoja ja taitoja soveltaen käyttämään hyväkseen varhaiskasvatusalan tutkimusta asiantuntijuutensa rakentamisessa niin pedagogina kuin tieteentekijänä. Opiskelutapa: Luennot 8 t, ryhmäopetus / -ohjaus 10 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 63 t. 1) AALTOLA, J. & VALLI, R (tai uudempi) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 2) KARILA, K., KINOS, J. & VIRTANEN, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PSkustannus. 3) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatustiede Ajoitus: 1. kevät

21 21 VARP002 KEHITYS, OPPIMINEN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN VARHAISVUOSINA (VEO) Laajuus: 4 op - omaa perustiedot lapsen persoonallisuuden, sosioemotionaalisen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen etenemisestä - tuntee tiedon, kasvatuksen, oppimisen ja ohjaamisen käsitteet varhaiskasvatuksessa - tuntee lapsilähtöisen kasvatusajattelun ja ohjaamisen periaatteita - omaa valmiuksia tukea lapsen kehitystä ja ohjata lapsen oppimista. Opiskelutapa: Luennot 14 t, ryhmäopetus 6 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 61 t. 1) DOWLING, M Young children s personal, social and emotional development. London : Paul Chapman. (s. 1-99) 2) KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. (s ) 3) KINOS, J Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2), ) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatustiede Ajoitus: 1. syksy VARP003 JOHDATUS LAPSUUDEN SOSIOLOGIAAN (VEO) - osaa tarkastella lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuntee keskeiset lapsuutta ja lasten asemaa rakentavat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät - ymmärtää lapsuuden, varhaiskasvatuksen ja muun yhteiskunnan muuttuvat keskinäiset yhteydet - on perehtynyt lapsuuden historiaan, lapsuuden instituutioihin sekä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin - ymmärtää erilaisia lapsuuksia ja osaa tarkastella yhteiskuntaa lasten näkökulmasta. Opiskelutapa: Luennot 12 t, ryhmäopetus 8 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 61 t. 1) ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino. (s. 9 88) 2) Suomalainen lapsi Helsinki: Tilastokeskus. 3) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatustiede Ajoitus: 1. syksy KASP010 KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS I (EP) Laajuus: 5 op - tuntee tieteellisen ajattelun perusteet ja sen erot arkiajatteluun - tuntee kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvät tieteenfilosofiset peruskäsitteet - osaa kuvata tutkimusprosessin vaiheet ja niihin liittyvät päätöksenteon perusteet - osaa eritellä ja vertailla määrällistä ja laadullista tutkimusta - osaa poimia tutkimusraportista keskeisen informaation ja tulkita sitä. Opiskelutapa: Luennot 16 t sekä luento- ja kirjallisuustentti (tentitään yhtä aikaa). Suoritetaan teos:

22 ESKOLA, J. & SUORANTA, J (tai uudemmat). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Lisäksi valitaan yksi seuraavista teoksista: ALKULA, T., PÖNTINEN, S. & YLÖSTALO, P (tai uudemmat). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. (sivut 1 219) TAI METSÄMUURONEN, J tai Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. Luvut I ja V kokonaan, luku II: kappaleet TAI METSÄMUURONEN, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp. Luku I: kappaleet 1-7, luku II: kappaleet 10-14, luku V kokonaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Ajoitus: 1. syksy 22 KASP020 KASVATUSAJATTELU JA KOULUTUSPOLITIIKKA (AEK, EA) Laajuus: 5 op - osaa määritellä ja kuvailla erilaisia aikuiskasvatustieteen lähestymistapoja ja koulutuspoliittisia suuntauksia - kykenee erottamaan kasvatusta koskevat arkiuskomukset tieteellisesti suuntautuneesta ajattelusta. Opiskelutapa: Luennot 10 t sekä luento- ja kirjallisuustentti. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: Aikuiskasvatustieteellinen ajattelu: COLLIN, K. & PALONIEMI, S. (toim.) Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä. Jyväskylä: PS- kustannus. Kansanomainen kasvatusajattelu: HIRSJÄRVI, S. & LAURINEN, L Lempeästi mutta lujasti: suomalaisia sanontoja ja arkiuskomuksia kasvatuksesta. Helsinki: WSOY. Tieteellinen ajattelu: KAKKURI-KNUUTTILA, M. (toim.) Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Luvut 1 3, 5 7. Helsinki: Gaudeamus. Koulutuspoliittinen ajattelu: AHONEN, S Yhteinen koulu Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä. Tampere: Vastapaino. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Ajoitus: 1. kevät Erityispedagogiikan perusopinnot (ERIPER) ERIP010 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI Laajuus: 5 op - tuntee erityispedagogiikka -tieteenalan keskeiset käsitteet ja teoriat - tuntee erityispedagogiikan ja erityisopetuksen historian - tuntee erityiskasvatuksen keskeiset käytännöt - kykenee arvioimaan erilaisuuteen ja vammaisuuteen liittyviä arvokysymyksiä. Opiskelutapa: Luennot 24 t sekä luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 111 t. 1) VEHMAS, S Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. (250 s.)

23 2) MOBERG, S., HAUTAMÄKI, J., KIVIRAUMA, J., LAHTINEN, U., SAVOLAINEN, H. & VEHMAS, S Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. (221 s.) Vastuuhenkilöt: Simo Vehmas / Markku Jahnukainen / Mikko Aro / Tuomo Virtanen Ajoitus: 1. syksy 23 ERIP020 KOMMUNIKAATION HAASTEET Laajuus: 5 op - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja sekä taustatekijöitä yksilön eri elämänvaiheissa - osaa nimetä alan keskeisimpiä käsitteitä ja logopedian terminologiaa - osaa selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Opiskelutapa: Luennot 20 t, luento- ja kirjallisuustentti sekä oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 115 t. 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2002 (tai uudempi). Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia. (277 s.) TAI LAUNONEN, K Vuorovaikutus: kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (176 s.) 2) MÄÄTTÄ, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille. Jyväskylä: PS-kustannus. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-kustannus. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (400 s.) Vastuuhenkilöt: Tiina Pilbacka-Rönkä / Helena Sume Ajoitus: 1. kevät ERIP030 KÄYTTÄYTYMISEN HAASTEET Laajuus: 5 op - osaa määritellä keskeiset haastavaan käyttäytymiseen ja syrjäytymisuhkaan liittyvät käsitteet - osaa selittää miksi ja miten käyttäytymistä diagnosoidaan, arvioidaan ja tulkitaan - hahmottaa kehityksellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteyden käyttäytymisen haasteisiin ja syrjäytymisen uhkaan - ymmärtää ennalta ehkäisyn merkityksen ja mahdollisuudet käyttäytymisen haasteiden ja syrjäytymisen synnyssä. Opiskelutapa: Johdantoluento 2 t ja seminaarityöskentely 16 t sekä kirjallisuuteen ja lukupiiriin pohjautuva essee, itsenäinen työskentely 117 t. 1) BARDY, M. (toim.) Lastensuojelun ytimissä. Helsinki: Yliopistopaino. (272 s.) 2) HONKATUKIA, P. & KIVIVUORI, J. (toim.) Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221. (385 s.)

24 3) SALMIVALLI, C Kaverien kanssa: vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS -kustannus. (240 s.) 4) MOILANEN, I., RÄSÄNEN, E., TAMMINEN, T. ALMQVIST, F., KUMPULAINEN, K. & PIHA, J. (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. (477 s.) Vastuuhenkilö: Riitta Viitala Ajoitus: 1. kevät 24 ERIP040 OPPIMISEN HAASTEET Laajuus: 5 op - osaa määritellä erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuuden ja lahjakkuuden sekä tunnistaa näiden taustalla olevia syitä ja teoreettisia malleja - osaa selittää, kuinka maahanmuuttajatausta, erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus ja lahjakkuus vaikuttavat oppimiseen - ymmärtää, millaisia kuntoutuksellisia ja pedagogisia keinoja voidaan käyttää erilaisista lähtökohdista olevien oppijoiden tukemiseksi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely 7 t ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 128 t. Kirja nro 2 käsitellään seminaarin yhteydessä, muut kirjat tentitään. 1) NISSILÄ, L. & SARLIN, H-M (toim.). Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Helsinki: Opetushallitus. (184 s.) 2) LYYTINEN, H., AHONEN, T., KORHONEN, T., KORKMAN, M & RIITA, T. (toim.) Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Helsinki: WSOY. (340 s.) 3) KASKI, M., MANNINEN, A. & PIHKO, H Kehitysvammaisuus. Helsinki: WSOY. (378 s.) 4) UUSIKYLÄ, K Lahjakkaiden kasvatus. Helsinki: WSOY. (218 s.) Vastuuhenkilö: Irma Kakkuri Ajoitus: 1. syksy ERIP051 ERILAISEN OPPIJAN HAASTEET YHTEISÖLLE Laajuus: 2 op - tunnistaa, millainen on kaikille yhteinen ja monikulttuurinen koulu - osaa selittää, millä tavoin koulussa voidaan ottaa huomioon oppilaiden moninaisuus - osaa selittää, kuinka koulua voidaan kehittää kaikille yhteiseksi ja monikulttuuriseksi - osaa arvioida nivelvaiheiden, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 54 t. 1) IKONEN, O. & VIRTANEN, P. (toim.) Erilainen oppija yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Jyväskylä: PS -kustannus. (350 s.) 2) TALIB, M-T Monikulttuurinen koulu: haaste ja mahdollisuus (149 s.) Vastuuhenkilö: Anneli Lång Ajoitus: 1. syksy tai kevät (EP), 2. syksy (VEO)

25 25 ERIP052 ELÄMÄNKULKU ERITYISKASVATUKSESSA - osaa selittää, millä tavoin yksilön kasvua, kehitystä, oppimista ja osallisuutta voidaan tukea varhaislapsuudessa ja aikuisuudessa - osaa arvioida perheen roolia erityiskasvatuksen moniammatillisissa toimintaympäristöissä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 81 t. 1) PIHLAJA, P. & VIITALA, R. (toim.) Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: WSOY. (373 s.) 2) LADONLAHTI, T. & PIRTTIMAA, R. (toim.) 2000/2006. Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Helsinki: Palmeniakustannus. (221 s.) 3) MÄÄTTÄ, P Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä: Atena. (155 s.) TAI MÄÄTTÄ, P. & RANTALA, A Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS -kustannus. (259 s.) Vastuuhenkilö: Erja Kautto-Knape Ajoitus: 1. syksy tai kevät (EP), 2. syksy (VEO) ERIP110 AMMATILLISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN (VAIN EOK -OPISKELIJAT) Laajuus: 7 op - tunnistaa erityisopettajan työn keskeisimmät ammatillis-eettiset perusteet - tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan ryhmässä toimijana - osaa jakaa asiantuntijuuttaan vertaisryhmässä - osaa yhdistää teoreettista tietoa omaan ammatilliseen toimintaansa - osaa arvioida avoimesti ja kriittisesti kasvu- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja - osaa erotella kommunikoinnin haasteiden taustatekijöitä lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa - osaa selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Opiskelutapa: 1) Oman ryhmän opinnot: luennot 8 t, seminaarityöskentely 30 t ja oppimistehtäviä, itsenäinen työskentely 70 t. ilmoitetaan/sovitaan erikseen. 2) Puheen, kielen ja kuulon vaikeudet: luennot 15 t, luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 66 t. TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.) Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Anja Rantala / Riitta Viitala / Raija Pirttimaa / Piia Björn / Elina Oksanen / Tiina Pilbacka-Rönkä / Helena Sume

26 26 Erityispedagogiikan aineopinnot (ERIAIN) Erityispedagogiikan aineopintojen suorittamisen edellytyksenä ovat vähintään arvosanalla hyvä suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot. Jos kokonaisuuden arvosana on hyväksytty, se vastaa hyviä tietoja. Aineopintojen sisältöopinnot ERIA205 OPPIMISEN OHJAAMISEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI (EP, EO, AEK) Laajuus: 4 op - tuntee opettamiseen ja integroituun erityisopetukseen liittyvää tutkimusta ja keskustelua - osaa selittää, mitkä ovat inklusiivisen koulun periaatteet ja kehittämisen haasteet - osaa HOJKSin laadinnan ja toteutuksen periaatteet sekä merkityksen inkluusion edistämisessä. Opiskelutapa: Luennot 20 (OKL) + 4 t (ERI) ja seminaari 8 t (ERI), paritentti 3 t, itsenäinen työskentely 73 t. Luennot suoritetaan yhdessä OKL:n opiskelijoiden kanssa OKLA412 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. 1) PETERSON, J. M. & HITTIE, M Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon. (soveltuvin osin) Arviointi: 0-5 ja OKL Vastuuhenkilöt: Elina Oksanen / Timo Saloviita / Pentti Moilanen Ajoitus: 2. syksy ERIA214 SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN TUKEMINEN - tunnistaa lasten ja nuorten sosioemotionaalisen kasvun haasteet - osaa osallistua pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen sosioemotionaalisen kasvun tukemiseksi - osaa tukea yksittäistä lasta tai nuorta tämän sosioemotionaalisessa kehityksessä - osaa tukea työyhteisössään muita kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia - osaa soveltaa erilaisiin taustateorioihin perustuvia pedagogisia toiminta- ja puuttumistapoja. Opiskelutapa: Luennot 12 t, palauteseminaari 2 t ja oppimistehtävä sekä kirjallisuustentti tai mahdollinen lukupiiri, itsenäinen työskentely 67 t. KAUFFMAN, J.M. & LANDRUM, T.J Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill/Pearson. (teoksesta suoritetaan osat 2,3, ja 4) TAI KAUFFMAN, J.M. 2004/2005. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey. Merrill/Pearson. (teoksesta suoritetaan osat 2,3 ja 4) Vastuuhenkilöt: Matti Kuorelahti / Helena Sume / Erja Kautto-Knape Ajoitus: 2. syksy (EP), 3. syksy (VEO)

27 27 ERIA216 LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ERITYISOPETUS - hahmottaa lukivaikeuden oppimisen haasteena lapsuudesta aikuisuuteen - ymmärtää lukiopetuksen ja arvioinnin teoreettisia lähtökohtia - hallitsee lukiopetuksen toteutuksen perusteet ja osaa suunnitella lukiopetusta eri-ikäisille oppijoille. Opiskelutapa: Luki-luennot 15 t, luento- ja kirjallisuustentti sekä luki-arviointitehtävä ja purkuseminaari 5 t, itsenäinen työskentely 61 t. AHVENAINEN, O. & HOLOPAINEN, E Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data. SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: MOILANEN, K Yli esteiden oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Helsinki: Tammi. LERKKANEN, M.-K Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY. TAKALA, M. & KONTU, E. (toim.) Lukivaikeudesta lukitaitoon. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. KAIRALUOMA, L., AHONEN, T., ARO, M., KAKKURI, I., LAAKSO, K., PELTONEN, M. & WENNSTRÖM, K. (toim.) Lukemalla ja tekemällä. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä: Kopijyvä. Vastuuhenkilöt: Piia Björn / Irma Kakkuri Ajoitus: 2. syksy ERIA218 MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUDET Laajuus: 2 op - osaa matemaattisen ajattelun kehittymisen keskeiset elementit eri-ikäisillä - tuntee Suomessa käytössä olevat matematiikan oppimisvaikeuden arviointimenetelmät - osaa tulkita arviointimenetelmien tuloksia - kykenee soveltamaan arviointi- ja teoriatietoa opetuksen suunnittelussa. Opiskelutapa: Luennot 8 t, demonstraatiot 7 t sekä pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä 39 t sisältäen oppimistehtävän laatimisen. RÄSÄNEN, P., KUPARI, P., AHONEN, T. & MALINEN, P. (toim.) Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki Instituutti. Vastuuhenkilö: Piia Björn Ajoitus: 2. syksy ERIA221 INKLUSIIVINEN KASVATUSYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖ (VAIN EOK -OPISKELIJAT) - tuntee monitahoisen yhteistyön, verkostoitumisen ja perheen kanssa tehtävän yhteistyön periaatteita - osaa nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot - tietää inkluusioon pohjautuvan yhdessä oppimisen periaatteita ja osaa soveltaa niitä käytäntöön - osaa arvioida ja perustella omaa toimintatapaansa yhteistyötilanteissa - omaa valmiuksia arvioida erilaisia yhteistyötapoja ja osallistua uudenlaisia malleja kehittävään työskentelyyn. KARJALAINEN, V. & VILKKUMAA, I. (toim.) Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden

28 tukeminen. Helsinki: Stakes. Opiskelutapa: Luennot 18 t, oppimistehtävän tekeminen pienryhmissä 7 t ja kirjatentti, itsenäinen työskentely 56 t. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Anja Rantala / Markku Leskinen / Anna Rytivaara / Helena Sume 28 ERIA224 PEDAGOGINEN ARVIOINTI (VAIN EOK-OPISKELIJAT) - oppii käyttämään joitakin pedagogisen arvioinnin välineitä ja osaa raportoida toteuttamansa arvioinnin tulokset - osaa yhdistää oppimansa pedagogisen arvioinnin välineet niiden teoreettiseen perustaan ja lähestymistapaan - tietää arvioinnin eettiset periaatteet ja osaa noudattaa eettisesti kestävää arviointia. Opiskelutapa: Luennot 16 t ja seminaarityöskentely 4 t, itsenäinen työskentely 61 t sisältäen ennakkotehtävän ja arviointiraportin. Artikkelipaketti Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Elina Oksanen / Mikko Aro / Raija Pirttimaa / Erja Kautto-Knape ERIA225 OPPIMISEN OHJAAMISEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI (VEO) Laajuus: 4 op - osaa havainnoida ja arvioida lapseen, hänen käyttäytymiseensä, kasvuympäristöönsä sekä kasvattajan toimintaan liittyviä tekijöitä - osaa laatia arviointien pohjalta erilaisia suunnitelmia - tunnistaa yhteisöllisyyttä tukevat osatekijät pedagogisista menetelmistä - tunnistaa arvioinnin, suunnittelun ja ohjauksen yhteydet. Opiskelutapa: Seminaariopetus 30 t. Kontaktiopetukseen kuuluu seminaarityöskentelyn lisäksi mahdollisesti asiantuntijaluentoja. Itsenäinen työskentely (78 t) koostuu opintojakson kirjallisuuden ja artikkelien lukemisesta, kommenttipäiväkirjan kirjoittamisesta sekä oppimistehtävästä. 1) ODOM, S. L. (ed.) Widening the circle. Including children with disabilities in preschool programs. New York: Teachers College Press. 2) Artikkelikokoelma. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Riitta Viitala Ajoitus: 2. syksy ERIA233 OPPIVA JA OSALLISTAVA ORGANISAATIO Laajuus: 4 op - tuntee opetustoimen keskeisen lainsäädännön - osaa soveltaa lainsäädäntöä oman alansa keskeisiin kysymyksiin - tuntee oppivan ja inklusiivisen/osallistavan organisaation keskeiset periaatteet - tuntee moniammatillisen yhteistyön keskeiset toimintamallit - osaa nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot

29 - osaa jäsentää omaa asiantuntijuuttaan ja rooliaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelutapa: Opetushallinnon opinnot (1 op): Monimuoto-opiskelu: Osallistuminen luennoille (10 t) ja kurssin oppimistehtävän tekeminen TAI Itsenäinen opiskelu: Luentoja vastaavien erillisten oppimistehtävien ja kurssin oppimistehtävän tekeminen Oheisteos: LAHTINEN, M., LANKINEN, T., PENTTILÄ, A. & SULONEN, A Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma OY. (soveltuvin osin) Oppiva ja osallistava organisaatio (3 op): Luennot 10 t, seminaari 6 t, pienryhmätyöskentely, luentopäiväkirja ja tentti. Luennot ja seminaarit suoritetaan yhdessä OKL:n opiskelijoiden kanssa (OKLA411). Luentojen sisällöt: 5 t yhteistoiminnallinen koulu ja 5 t moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Tentittävä teos: KARJALAINEN, V. & VILKKUMAA, I Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka ja OKL Vastuuhenkilöt: Anja Rantala / Aimo Naukkarinen / Raija Pirttimaa Ajoitus: 2. kevät 29 ERIA234 VALINNAINEN AMMATILLINEN ERIKOISTUMISJAKSO Laajuus: 4 op Sisältö: Opiskelija valitsee aihealueen, johon perehtyy syvemmin. Tarjolla olevat erikoistumisjaksot vaihtelevat lukuvuosittain. Aihealueet voivat sisältää mm. syventymistä tiettyihin oppimisen haasteisiin tai pedagogisiin lähestymistapoihin. Opiskelutapa: Valitaan valinnaisista opintojaksoista ERIA236 -> ERIA253 Ajoitus: 2. syksy tai kevät (EP), 3. syksy tai kevät (VEO) ERIA236 OPPIMISTAITOJEN OHJAAMINEN OHJAAVALLA OPETUSTYYLILLÄ Laajuus: 4 op - tiedostaa oppimistaitojen ohjaamisen merkityksen - osaa eritellä oppimistaitoja ja ohjaamisen periaatteita eri ikävaiheissa sekä - osaa soveltaa ohjaavan opetuksen periaatteita erilaisissa yhteyksissä. Opiskelutapa: Luennot 16 t ja seminaari 2 t, itsenäinen työskentely 90 t sisältäen pienimuotoisia tehtäviä sekä laajan oppimistehtävän yhdeltä teema-alueelta. Vastuuhenkilö: Elina Oksanen ERIA238 VARHAISERITYISOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA Laajuus: 4 op - osaa tarkastella, miten varhaiserityisopetuksen keskeiset teoreettiset lähestymistavat heijastuvat käytännön kasvatustoimintaan - osaa soveltaa lapsilähtöisyyden ja osallisuuden periaatteita erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimittaessa

30 - hahmottaa jatkumon varhaiserityisopetuksesta eteenpäin. Opiskelutapa: Luennot 15 t ja seminaari 7 t, itsenäinen työskentely 86 t (alan väitöskirjaan tutustuminen, tenttiin valmistautuminen, oppimistehtävä). Opintojakso alkaa luennoilla varhaiserityisopetuksen teoreettisista lähtökohdista. Pohditaan lähtökohtien heijastumista pedagogiikkaan. Tentissä opiskelija osoittaa hallitsevansa luennoilla ja oheislukemistona olevissa vaihtoehtoisissa väitöskirjoissa käsitellyt asiat. Opiskelija valitsee pedagogisen lähestymistavan, josta syventää tietouttaan oppimistehtävän kautta. Seminaareissa käsitellään yhteisesti kooten em. asioita. Vastuuhenkilö: Riitta Viitala 30 ERIA242 MONI- JA VAIKEAVAMMAISTEN OPETUKSEN TAUSTAOLETUKSET, TUKIPALVELUT JA PEDAGOGISET RATKAISUT Laajuus: 4 op - tuntee kohderyhmän opetuksen järjestämisen mahdollisuudet ja ratkaisut - tuntee kohderyhmän - tarkastelee kriittisesti opetuksen taustaoletuksia - osaa suunnitella ja arvioida erilaisia pedagogisia tukitoimia - tuntee henkilökeskeisen suunnittelun ja arvioinnin keinoja. Opiskelutapa: Verkkokurssi, itsenäinen työskentely 108 t. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Raija Pirttimaa ERIA243 YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA Laajuus: 4 op - tuntee lapsiperheiden tuen tarpeita arjessa - tietää perhelähtöisen toiminnan periaatteet - tuntee vuorovaikutukseen liittyviä teorioita ja tiedostaa omia vuorovaikutustapojaan - osaa soveltaa omaa ammatillista asiantuntijuuttaan perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelutapa: Luennot 12 t ja seminaari 8 t sekä tieteellisiin artikkeleihin pohjautuva oppimistehtävä ja välitehtävät, itsenäinen työskentely 88 t. Vastuuhenkilö: Anja Rantala ERIA246 YHDESSÄ OPETTAMINEN KOULUYHTEISÖSSÄ (VAIN EP-OPISKELIJAT) Laajuus: 4 op - tuntee erilaiset yhteisopettamisen mallit - osaa soveltaa yhteisopettamisen malleja omassa työssään - osaa organisoida yleis- ja erityisopetuksen välistä yhteistyötä. Opiskelutapa: Seminaari 21 t ja tieteellisiin artikkeleihin tai muihin tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 87 t. Vastuuhenkilö: Anna Rytivaara

31 31 ERIA247 AMMATILLINEN KASVU, TYÖHYVINVOINTI JA TYÖNOHJAUS (VAIN EOK -OPISKELIJAT) Laajuus: 4 op - osaa tarkastella ammatillisuutta ammatti-identiteettinä, ammatinhallintana ja professionaalisuutena sekä käsitellä ammatillista kasvua elämänhistoriallisesta näkökulmasta - tuntee työnohjauksen historian ja työnohjaustoiminnan kasvatusfilosofiset perusteet sekä työnohjauksen kehitysprosessina - osaa soveltaa tietoa temperamentin merkityksestä itsetuntemuksen osalta työelämässä, stressin hallinnassa ja ihmissuhteissa - tuntee työntekijöiden hyvinvointia tukevat perusperiaatteet ja menetelmät johtamisessa, työyhteisön kehittämisessä sekä työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa - tuntee sosiodynaamisen auttamisen filosofian ja sosiodynaamisen ohjauskäytännön. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 108 t. Oppimistehtävän saa tentaattorilta sähköpostitse pyytämällä. Tehtävän tekemiseen on aikaa 2 viikkoa. Ohjeistus tehtävän tekemisestä annetaan tehtävänannon yhteydessä. 1) ETELÄPELTO, A. & ONNISMAA, J Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2) KESKI-LUOPA, L (tai uudempi). Työnohjaus vai superviisaus. Soveltuvin osin: Työnohjauksen historia käytäntöä vailla teoriaa s , Työnohjaajan kasvatusfilosofian perusteet s , työnohjaus kehitysprosessina s Oulu: Metanoia instituutti. 3) KELTINKANGAS-JÄRVINEN, L Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. 4) KINNUNEN, U., FELDT, T. & MAUNO, S Työ leipälajina. Jyväskylä: PS-kustannus. 5) PEAVY, R. Vance Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus Oy. Vastuuhenkilö: Anneli Lång ERIA248 ARTIKULAATIO JA FONOLOGIA Laajuus: 4 op - osaa arvioida puheen, etenkin artikulaation vaikeuksia - tuntee artikulaatiohäiriöt nimeltä - tuntee puheopetuksen kulun ja järjestelyt - osaa kuntouttaa artikulaatiovirheitä lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Opiskelutapa: Luennot 12 t ja seminaari 5 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 91t. Opintojaksolla perehdytään puheen, kielen ja kuulon vaikeuksien arviointiin sekä opetus- ja kuntoutusmenetelmiin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Oheiskirjallisuus: 1) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 2) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R Communication Disorders in the Classroom. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) Vastuuhenkilö: Tiina Pilbacka-Rönkä

32 32 ERIA251 PÄIHDEKASVATUS (VAIN EOK -OPISKELIJAT) Laajuus: 4 op - tunnistaa päihteiden käytön riskit ja haitat (ja päihteiden käytölle annettavat merkitykset) - ymmärtää päihdehaittojen ennaltaehkäisyn merkityksen ja osaa soveltaa varhaisen puuttumisen menetelmiä - osaa soveltaa päihteisiin ja lastensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä omaan alaansa liittyviin kysymyksiin ja käytänteisiin - tuntee pääpiirteissään päihdetyön toimijaverkoston ja osaa ohjata oppilaita/asiakkaita tarvittaessa eteenpäin päihdetyön palvelujärjestelmässä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Päihteidenkäyttö Suomessa: -Törrönen, J. & Maunu, A Pihvin pariin punaviini, raju ryyppäys risteilyllä. Juomistilanteiden lajityypit ja sukupuolisidonnainen säätely päiväkirjoissa. Yhteiskuntapolitiikka 71 (5), Hakkarainen, P. & Metso, L Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 72 (5), SEKÄ Kekoni, T Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (3), Ojajärvi, A Varusmies savuaa tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka armeijassa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (4), TAI Rainio, S., Rimpelä, M. & Rimpelä, A Perheen merkitys lasten tupakoinnin alkamisessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43 (3), Järvinen-Tassopoulos. J. & Metso, L Pojat ovat pelimiehiä, tytöt rahapelien harrastajia. Vuoden 2007 ESPADkoululaiskyselyn tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74 (5), Holmila, M., Bardy, M. & Kouvonen, P Lapsuus päihdeperheessä ja kielteisen sosiaalisen perimän voittaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (4), Päihderiippuvuuden mekanismit: -Skeel, R. L., Pilarski, C., Pytlak, K. & Neudecker, J Personality and performance-based measures in the prediction of alcohol use. Psychology of Addictive Behaviors 22 (3), Percy, A Moderate adolescent drug use and the development of substance use self-regulation. International Journal of Behavioral Development 32 (5), TAI De Visser, R. O. & Smith, J. A Young men s ambivalence toward alcohol. Social Science & Medicine 64 (2), Mayberry, M. L., Espelage, D. L. & Koenig, B Multilevel modeling of direct effects and interactions of peers, parents, school, and community influences on adolescent substance use. Journal of Youth Adolescence 38 (8), Päihdekasvatuksen mahdollisuudet: -Weckroth, A Mitä merkitsee psykososiaalinen päihdehoidossa? Yhteiskuntapolitiikka 72 (4), dekoven, A The importance of building and maintaining trust in alcohol, tobacco, and other drug education classrooms and hurdles to open communication. The Journal of Alcohol and Drug Education 51 (3), Mallick, J. & Watts, M Drugsbridge A humanistic approach to drug education. Research in Education 78 (1), Coleman, L. & Cater, S Changing the culture of young people s binge drinking: from motivations to practical solutions. Drugs: education, prevention and policy 14 (4), Witkiewitz, K. & Marlatt, G. A Relapse prevention for alcohol and drug problems. American Psychologist 59 (4), Velleman, R. D. B., Templeton, L. J. & Copello, A. G The role of the family in preventing and intervening with substance use and misuse: a comprehensive review of family interventions, with a focus on young people. Drug and Alcohol Review 24 (2), Malin, K Vertaistoiminnalla vähennetään huumehaittoja. Yhteiskuntapolitiikka 71 (2), Hyödyllistä tietää: Lastensuojelulaki 2007/417 Päihdehuoltolaki 1986/41

33 Vastuuhenkilö: Tanja Vehkakoski 33 ERIA253 SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN HAASTEISIIN VASTAAMINEN Laajuus: 4 op - osaa soveltaa erilaisiin teoreettisiin malleihin perustuvia pedagogisia menetelmiä - osaa edistää yhteisöllistä puuttumista sosioemotionaalisen kehityksen haasteisiin - osaa toimia yhteistyössä perheiden ja asiantuntijoiden kanssa. Opiskelutapa: Luennot 14 t, seminaarit 6 t, itsenäinen työskentely 88 t. Opintojakson voi vaihtoehtoisesti suorittaa myös kirjallisuustenttinä, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Riitta Viitala / Helena Sume ERIA202 OPPIMISEN OHJAAMINEN ERITYISKASVATUKSESSA (EA) Laajuus: 5 op - osaa määritellä ja tunnistaa neuropsykologisen kuntoutuksen kontekstit - osaa tunnistaa motorisia ja tarkkaavaisuuden häiriöitä, hahmotushäiriöitä sekä toiminnanohjauksen puutteita ja suunnitella kuntouttavaa toimintaa / opetusta tämän perusteella - osaa tunnistaa kielellisiä häiriöitä ja suunnitella kuntoutusta ja opetusta tämän perusteella - ymmärtää autismin kirjon moninaisuutta, etiologiaa ja piirteitä sekä kuntoutuksen ja ohjauksen periaatteita - osaa eritellä motorisen oppimisen vaikeuksiin liittyviä motorisia ja kognitiivisia tekijöitä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) AHONEN, T. & ARO, T. (toim.) 1999 / 2002 / Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena. (411 s.) 2) KEROLA, K., KUJANPÄÄ, S. & TIMONEN, T Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus. (445 s.) 3) SUGDEN, D. & CHAMBERS, M Children with developmental coordination disorder. London: Whurr Publishers. (300 s.) Vastuuhenkilö: Elina Oksanen Ajoitus: 2. tai 3. vuosi ERIA207 KOMMUNIKAATION TUKEMINEN OPETUKSESSA (EA) Laajuus: 5 op - osaa luokitella ja arvioida puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa - osaa arvioida ja kehittää kommunikoinnin edellytyksiä ja tukitoimia erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen konteksteissa - osaa suunnitella ja soveltaa kommunikoinnin opetus- ja kuntoutusmenetelmiä - osaa arvioida puhetta korvaavia ja tukevia kommunikointimenetelmiä.

34 Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R Communication disorders in the classroom. An introduction for professionals in school settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) 2) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (314 s.) 3) POUSSU-OLLI, H-S Kuulovammaisuus. Arviointi ja interventio. Naantali: Scribeo. (209 s.) TAI LONKA, E. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2000/2005. Kuulon ja kielen kuntoutus: vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia. (399 s.) 4) TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.) Vastuuhenkilö: Helena Sume Ajoitus: 2. tai 3. vuosi 34 ERIA209 PEDAGOGIIKKA SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN JA YHTEISÖÖN LIITTYMISEN TU- KENA (EA) Laajuus: 5 op - tunnistaa lasten ja nuorten sosioemotionaalisen kasvun haasteet - osaa tukea muita kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia sosioemotionaalisten haasteiden kohtaamisessa - tunnistaa koulujärjestelmän mahdollisuudet tukea sosioemotionaalisesti haasteellisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä - osaa selittää, millä tavoin yhteisöön liittymistä voidaan tukea pedagogisin keinoin - osaa kehittää yhteistyötä inklusiivisesti toimivassa koulussa. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) KAUFFMAN, J.M. & LANDRUM, T.J Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill/Pearson. (501 s.) 2) PETERSON, J.M. & HITTIE, M Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Prentice Hall. (533 s.) Vastuuhenkilö: Elina Oksanen Ajoitus: 2. tai 3. vuosi Ainepintojen harjoittelut ERIA263 TUTUSTUMINEN ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN (VEO, EP, EO, AEK) Tavoite: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - tuntee pääperiaatteiltaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun tai perusopetuksen jälkeisen koulutuksen toimintaympäristöt - osaa tehdä tarkkoja havaintoja vuorovaikutus-, opetus- ja oppimistilanteista seuraamalla ryhmän/luokan opetus- ja kasvatustilanteita - omaa perusvalmiuksia oppimis- ja opetustilanteiden toteutukseen - omaa perusvalmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen - hahmottaa harjoitteluyksikön toiminnan kokonaisuutena ja (varhais)erityisopettajan aseman työyhteisössä

35 - osaa tarkastella sitoutumistaan erityisopettajan ammattiin. Opiskelutapa: Tutustutaan varhaiserityiskasvatuksen, peruskoulun tai perusopetuksen jälkeisen koulutuksen toimintaympäristöihin havainnoimalla vuorovaikutus-, opetus- ja oppimistilanteita. Opiskelija osallistuu myös opetusta / ohjausta avustaviin tehtäviin ja mahdollisuuksien mukaan opetus- ja ohjaustuokioiden pitämiseen. Harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemassa harjoittelupaikassa. Harjoittelu sisältää observointia 20 t, opetusta/ohjausta ja/tai siinä avustamista 10 t, opetuksen/ohjauksen suunnittelua 10 t, seminaareja 10 t, ohjausta harjoittelupaikassa 2 t ja raportointia 29 t. VEO: varhaiserityisopetuksessa EP, EO: erityisopetuksessa AEK: erityisopetuksessa tai muussa erityiskasvatuksen toimintaympäristössä Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Anneli Lång / Riitta Viitala / Helena Sume Ajoitus: 1. vuosi 35 ERIA275 HARJOITTELU: VARHAISERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT (VEO) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta integroidussa erityisryhmässä lasten yksilöllisyyttä huomioiden - osaa huomioida opetuksessaan yhteisöllisyyden tukemisen - osaa soveltaa lapsi- ja perhelähtöisyyden periaatteita. Opiskelutapa: Työskentely päiväkodin integroidussa erityisryhmässä 112 t (pohjakuuntelu 22 t, samanaikaisopettaminen ja tiimipalavereihin ym. osallistuminen 25 t, oma kokonaisvaltainen ohjaus ja opetus 65 t), suunnittelu 40 t, ohjaavan opettajan antama ohjaus 7 t, raportointi 15 t ja seminaarit 15 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Riitta Viitala Ajoitus: 3. vuosi ERIA266 OPETUSHARJOITTELU OSA-AIKAISESSA ERITYISOPETUKSESSA (EP, EO, AEK) Laajuus: 4 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa soveltaa erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin perustuvia osa-aikaisen erityisopetuksen toteutusmalleja - hallitsee erityisopetuksen tarpeen arvioinnin perusteet - ymmärtää erityisopettajan toimenkuvan osana monitahoista ammatillista yhteistyötä. Opiskelutapa: Opetusharjoittelussa rakennetaan erityisopettajan asiantuntijuutta ja toimintamallia. Opiskelija perehtyy osa-aikaiseen erityisopetukseen ja erityisopettajan toimenkuvaan. Harjoittelu suoritetaan Jyvässeudulla. Se sisältää pohjakuunteluita erityisopetuksessa 10 t, opetusta osa-aikaisessa erityisopetuksessa 30 t, opetuksen suunnittelua 30 t, ohjaavan opettajan ohjausta 7 t, seminaareja 10 t sekä tiimityöskentelyä ja raportointia 21 t. EP/EO: alakoulun osa-aikainen erityisopetus. Harjoittelu suoritetaan osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opiskelijan suuntautuessa erityisopettajan tehtäviin opetusharjoittelun voi suorittaa myös yläkoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa. AEK: yläkoulun osa-aikainen erityisopetus Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot, ERIA214, ERIA216 ja ERIA218. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Irma Kakkuri Ajankohta: 3. vuosi

36 ERIA267 OPETUSHARJOITTELU ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ (EP, EO, AEK) Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa suunnitella oppilaiden tarpeisiin ja opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvaa opetusta, toteuttaa ja arvioida sitä - osaa viestiä tarkoituksenmukaisesti opetus- ja muissa koulun yhteistyötilanteissa - osaa kehittää monitahoisia yhteistyövalmiuksiaan työyhteisössä - osaa soveltaa erilaisia työskentelytapoja ja monipuolisen oppimateriaalin käyttömahdollisuuksia. Opiskelutapa: Opiskelija perehtyy valitsemaansa erityisopetuksen toteutustapaan. Harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemassa paikassa. Se sisältää pohjakuunteluita valinnaisessa erityisopetusympäristössä 8 t, opetusta 28 t, opetuksen suunnittelua 28 t, ohjaavan opettajan ohjausta 7 t ja seminaareja 10 t. Edeltävät opinnot: ERIA266, ERIA214, ERIA216 ja ERIA218. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Anneli Lång Ajankohta: 3. vuosi 36 ERIA283 (EA) HARJOITTELU: TUTUSTUMINEN ERITYISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN Laajuus: 5 op Tavoite: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - omaa käytännön valmiuksia toimia erityiskasvatuksen toimintaympäristöissä - osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä - ymmärtää uuden teoreettisen tiedon merkityksen erityiskasvatuksen toimintaympäristöjen kehittämiseksi edelleen opetuksen, ohjauksen, hallinnon, asiantuntijatehtävien ja tutkimuksen alueilla. Opiskelutapa: Käytännön harjoittelua 110 t (sisältää 4 t harjoittelunohjaajan ohjausta) ja raportointi 25 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Anneli Lång Ajoitus: 2. tai 3. vuosi ERIA255 HARJOITTELU ERITYISOPETUKSESSA (VAIN EOK -OPISKELIJAT) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta yksilöllisiin tarpeisiin pohjaten - osaa valita erilaisia työtapoja, menetelmiä ja materiaaleja yksilö- ja ryhmäkohtaisesti - ymmärtää monitahoisen yhteistyön merkityksen ja osaa toimia yhteisöllisyyttä kehittäen - osaa kuvailla omaa opetusfilosofiaansa. Opiskelutapa: - Osa-alueella 1 (EL) harjoittelu jakautuu kahteen harjoitteluun (3 + 4 op). Muilla osa-alueilla opiskelija suorittaa harjoittelun yhdessä valitsemassaan paikassa. - Harjoittelun kokonaistuntimäärä on 189 t. Harjoittelu jakautuu erilaisiin toimintoihin opiskelijan laatimaan henkilökohtaiseen harjoittelusuunnitelmaan pohjaten sisältäen pidettävien tuntien lisäksi mm. ohjausseminaarin ja kirjatentin. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Anja Rantala / Riitta Viitala / Raija Pirttimaa / Piia Björn / Elina Oksanen

37 Aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot 37 Laajuus: 10 op Menetelmäopinnot jakautuvat määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteisiin (5 op + 5 op). Opintojaksoilla tutustutaan alustavasti alan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja keskitytään erityisesti tutkimusaineistojen keräämisen harjoitteluun. Opintojaksot antavat menetelmälliset valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Tutkimusmenetelmäopinnot koostuvat seuraavista kahdesta opintojaksosta (KTKA010 ja KTKA020). KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT Laajuus: 5 op - osaa kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet - osaa käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä - osaa luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa - osaa vertailla laadullisten tutkimusten raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja. Opiskelutapa: Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t ja niihin liittyvät tehtävät sekä luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 105 t. Opiskelija voi suorittaa KTKA010 kurssin tilalla myös OKL:n järjestämän kurssin OKLA610 Tutkimusmetodiikka ja -viestintä. 1) PATTON, M. Q Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. Soveltuvin osin JA 2) TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A (tai uudemmat). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos Vastuuhenkilöt: Leena Turja / Raija Raittila / Helena Sume Ajoitus: 3. syksy KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT Laajuus: 5 op - osaa laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti - osaa kerätä numeerisen tutkimusaineiston, esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin ja käyttää tilastollisina analyysimenetelminä khin neliötä, t-testiä, u-testiä, varianssianalyysiä ja korrelaatiokertoimia - osaa soveltaa tilastollisen tutkimuksen raportoinnin ohjeita - osaa soveltaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. Opiskelutapa: Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t ja niihin liittyvät tehtävät sekä luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 105 t. 1) METSÄMUURONEN, J (tai uudemmat). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp KY. (soveltuvin osin) 2) HIRSJÄRVI, S., REMES, P., & SAJAVAARA, P (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) Vastuuhenkilöt: Markku Leskinen / Jonna Pulkkinen Ajoitus: 3. syksy

38 38 Aineopintojen tutkielmaopinnot ERIA276 PROSEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA Laajuus: 10 op - osaa etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseensa liittyvää tieteellistä kirjallisuutta - osaa hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet - osaa soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin - osaa toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen - osaa raportoida tutkimuksen tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti - osaa perustella tekemiään valintoja ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa. Opiskelutapa: Seminaarit 38 t (sisältää yhteiset luennot 4 t, pienryhmäohjausta 22 t, kielenhuollon luennot 4 t, tiedonhankinnan harjoitukset 4 t ja minikongressin 4 t) itsenäinen työskentely 232 t (kandidaatin tutkielman tekeminen). Opiskelijoita kannustetaan sitoutumaan laitoksen tutkimushankkeisiin. Opiskelija kirjoittaa kandidaatin tutkielmastaan kypsyysnäytteen. Oheiskirjallisuus: HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Edeltävät opinnot: ERIO020, KTKA010 ja KTKA020 Vastuuhenkilöt: Jonna Pulkkinen / Irma Kakkuri / Anneli Lång / Helena Sume / Erja Kautto-Knape / tohtorikoulutettavat (2) Ajoitus: 3. kevät ERIA279 KANDIDAATIN KYPSYYSNÄYTE (MATURITEETTI) Laajuus: 0 op Tavoite: Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa alaan ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan oman tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Kieliasu: Kandidaattivaiheen kypsyysnäytteen tekstilaji on essee. Kypsyysnäytteellä opiskelijan odotetaan osoittavan, että hän hallitsee tekstilajille ominaisen perusrakenteen (otsikointi, johdanto, varsinainen käsittely ja lopetus) ja tekstilajin mukaisen tyylin. Lisäksi tekstin odotetaan olevan viimeisteltyä: se on oikeakielistä, kielenhuollon normien mukaista ja selkeällä käsialalla kirjoitettua. Opiskelijan odotetaan kiinnittävän huomiota erityisesti tekstin ymmärrettävyyteen, rakenteeseen ja tyyliin. Kielentarkastuksessa puutteet näissä painavat kielivirheitä enemmän. Kielivirheet ovat hylkäämisen perusteena vain, jos ne heikentävät huomattavasti ymmärrettävyyttä ja niitä on runsaasti. Kypsyysnäytteen tarkastukseen sovelletaan luki-vaikeuksien erityismenettelyä, mikäli opiskelija toimittaa kypsyysnäytteensä kielentarkastajalle lausunnon luki-vaikeudestaan. Opiskelutapa: Kypsyysnäyte kirjoitetaan kasvatustieteiden tiedekunnan tenttitilaisuudessa. Maturiteetti tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen osalta. Arviointi: Hyväksytty / hylätty ja Kielikeskus Vastuuhenkilöt: Kandidaatin tutkielmien ohjaajat / Markku Jahnukainen Ajoitus: 3. kevät Opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet erityispedagogiikan perusopinnot ennen tai ovat suorittaneet perusopinnot muiden kuin Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaisesti, suositellaan seuraavan opintojakson suorittamista täydentämään aiemmin opittua.

39 39 ERIA278 PUHEEN, KIELEN JA KUULON VAIKEUDET Laajuus: 2 op - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja - osaa erotella kommunikoinnin haasteiden taustatekijöitä lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa - osaa selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Opiskelutapa: Luennot 15 t, luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 39 t. TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.) Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Tiina Pilbacka-Rönkä / Helena Sume Ajoitus: 1. syksy PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT (60 op) ks. luokanopettajakoulutuksen opetusohjelma AINEOPINTOTASOISET SIVUAINEOPINNOT (60 op) ks. muiden laitosten ja tiedekuntien opetusohjelma VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVIIN JA ESIOPETUKSEEN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 op) ks. Varhaiskasvatustieteen opetusohjelma EP -KOULUTUKSEN OPISKELIJAT, JOTKA HALUAVAT SUUNTAUTUA OPETTAJUUDEN SIJAAN ERILAISIIN SUUNNITTELU-, TUTKIMUS- JA HALLINTOTEHTÄVIIN, SUORITTAVAT ERITYISPE- DAGOGIIKAN AINEOPINNOT EA-KOULUTUKSEN MUKAISESTI SEKÄ RIITTÄVÄN MÄÄRÄN SIVU- AINEOPINTOJA (80 OP) KK -TUTKINTOONSA. SIVUAIENOPINTOJEN TULEE SISÄLTÄÄ AINE- OPINTOTASOINEN OPINTOKOKONAISUUS. KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Kieli- ja viestintäopinnot XKVK001 ERITYISPEDAGOGIIKAN TUTKIMUSVIESTINTÄ - osaa soveltaa kurssilla hankittuja tietoja ja taitoja omaan pro gradu -tutkielmaansa - osaa kirjoittaa tutkielmansa niin, että sen luonne ja tarkoitus, rakenne ja sisältö sekä viittaamistekniikka vastaavat laitoksen ohjeita - osaa antaa ja vastaanottaa palautetta omasta tekstistään.

40 Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisen kirjoittamisen käytänteisiin omalla tieteenalalla sekä harjoitellaan tieteellisten tekstien avaamista ja kirjoittamista. Kurssin aikana työstetään omaa pro gradu -tutkielmaa: huomiota kiinnitetään tekstin rakenteeseen, ilmaisuun, tyyliin ja kielenhallintaan. Opiskelutapa: Kaikille yhteistä kontaktiopetusta on tuntia. Lisäksi opiskelijat tapaavat omissa pienryhmissään yhteensä neljä kertaa (4 x 2 t), joista yksi tai kaksi voidaan toteuttaa verkossa. Näissä ryhmissä kommentoidaan toisten kirjoittajien pro gradu -tekstejä ja saadaan sekä vertais- että opettajan palautetta omasta tekstistä. Ajoitus: Erityispedagogiikan tutkimusviestintä -kurssi suositellaan aloitettavaksi samana keväänä kuin pro gradu - seminaari. Keväisin alkava kurssi jatkuu seuraavana syksynä. Kurssille tultaessa opiskelijalla pitäisi olla tutkimussuunnitelma ja mielellään jo gradutekstiäkin. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 4. kevät - 5. syksy (pro gradu -tutkielman teon rinnalla) HUOM! Englannin kielellä pro gradu-työnsä kirjoittavat suorittavat tutkimusviestinnän kurssin tilalla XENX034 Intermediate Academic Course (3 op) 40 XPVK002 AKATEEMINEN PUHEVIESTINTÄ ERITYISPEDAGOGIIKAN PRO GRADU - SEMINAARIIN OSALLISTUVILLE Laajuus: 2 op Tavoite: Kurssin aikana opiskelija kehittää omia tieteellisen argumentoinnin ja keskustelemisen taitojaan. Sisältö: Oman alan tieteelliseen diskurssiin osallistuminen. Seminaarikeskusteluihin, opponointiin ja oman työn esittelyyn kytkeytyvät puheviestintätaidot. Palautetaidot. Opiskelutapa: ks. Kielikeskuksen ohjelma. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 4. kevät - 5. syksy (pro gradu -tutkielman teon rinnalla) Erityispedagogiikan syventävät opinnot (ERISYV) Erityispedagogiikan syventävien opintojen suorittamisen edellytyksenä ovat vähintään arvosanalla hyvä suoritetut erityispedagogiikan aineopinnot. Syventävien opintojen sisältöopinnot ERIS324 ERITYISKASVATUKSEN POLITIIKKA Laajuus: 5 op - tuntee erityiskasvatusta koskevan kriittisen koulutussosiologisen keskustelun - ymmärtää tieteen ja koulutuksen suhteen erityiskasvatuksessa - ymmärtää erityiskasvatuksellisten käytäntöjen poliittiset vaikuttimet ja seuraukset - tuntee erityispedagogisen teorianmuodostuksen historiaa. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti (itsenäinen työskentely 135 t) tai lukukauden alussa ilmoitettava korvaava kurssi. Vaihtoehtoinen suoritustapa: Luennot 2 t, seminaari 4 t ja oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 129 t. 1) CLARK, C., DYSON, A. & MILLWARD, A. (toim.) 1998/2005. Theorising special education. London: Routledge. (luvut 1, 3, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12) 2) DANFORTH, S The incomplete child: An intellectual history of learning disabilities. Peter Lang. 3) SKRTIC, T.M Behind special education. Denver, CO: Love Publishing Company. TAI WARE, L. (toim.) Ideology and the politics of (in)exclusion. New York: Peter Lang. Arviointi: 0-5

41 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Markku Jahnukainen Ajoitus: 4. tai 5. vuosi 41 ERIS325 INTERVENTIOT ERITYISKASVATUKSESSA Laajuus: 5 op - tuntee interventioiden suunnittelun ja toteuttamisen teoreettiset periaatteet - tuntee näyttöön perustuvat tukitoimet oppimisvaikeuksiin - osaa analysoida erityisopetuksen ja -kasvatuksen käytäntöjä teoreettisen tiedon näkökulmasta. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti (itsenäinen työskentely 135 t) tai lukukauden alussa ilmoitettava korvaava kurssi. 1) JIMERSON, S.R., BURNS, M.K. & VanDerHAYDEN, A. (toim.) Handbook of response to intervention: The science and practice of assessment and intervention. New York: Spinger. 2) FLETCHER, J.M., LYON, G.R., FUCHS, L.S. & BARNES, M.A Learning disabilities: From identification to intervention. New York: Guilford Press. 3) Artikkelikokoelma. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Mikko Aro Ajoitus: 4. tai 5. vuosi ERIS337 ARVIOINNIN TEOREETTISET PERUSTEET JA ULOTTUVUUDET ERITYISKASVATTAJAN TYÖSSÄ - kykenee erittelemään arviointimenetelmien ja -välineiden taustaoletuksia sekä käytön ja tulkinnan rajoituksia - osaa soveltaa arvioinnin menetelmiä ja välineitä oppimisen ja oppimisympäristön kehittämisessä - tietää arvioinnin eettiset periaatteet ja osaa noudattaa eettisesti kestävää arviointia. Opiskelutapa: Luennot 16 t ja seminaari 4 t, itsenäinen työskentely 61 t sisältäen ennakkotehtävän sekä arvioinnin tehtäväraportin. Artikkelikokoelma Vastuuhenkilöt Elina Oksanen / Mikko Aro / Raija Pirttimaa / Erja Kautto-Knape Ajoitus: 4. kevät ERIS351 ERITYISKASVATUS JA YHTEISKUNTA 2 Laajuus: 4 op - ymmärtää vammaisuuden merkityksen sosiaalisena ilmiönä - ymmärtää vammaisuuden ilmiön elämänkaariajattelun valossa - ymmärtää sosiaalisen vammaistutkimuksen ja lääketieteen sosiologian yhteydet. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 108 t. 1) SHAKESPEARE, T Disability rights and wrongs. New York: Routledge.

42 2) THOMAS, C Sociologies of disability and illness: Contested ideas in disability studies and medical sociology. Basingstoke: Palgrave Macmillan. 3) PRIESTLEY, M Disability: a life course approach. Cambridge, UK: Polity. Vastuuhenkilö: Simo Vehmas Ajoitus: 4. tai 5. vuosi Kasvatustieteiden tiedekunnan eri oppiaineiden opiskelijat voivat suorittaa kirjallisuustentin ERIS ERIS358 MONIKULTTUURISUUS JA TOISEUS KASVATUKSESSA JA KOULUTUKSESSA - tunnistaa monikulttuurisia ilmiöitä - osaa analysoida monikulttuurisuutta teoreettisilla käsitteillä - tunnistaa ja osaa arvioida omia toimintatapojansa ja niiden merkitystä pedagogisissa tilanteissa ja työyhteisössä - osaa ohjata kasvu- ja oppimisprosesseja heterogeenisissa ryhmissä. Opiskelutapa: Luennot 6 t, seminaari 4 t ja oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 71 t. Kirjallisuus/Oheiskirjallisuus: 1) BANKS, J.A. & McGEE BANKS, C Multicultural education Issues and perspectives. New York: Wiley. 2) NIETO, S Language, Culture and Teaching. Critical perspectives. New York: Routledge. (s ) 3) Erikseen sovittava kirjallisuus Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos ja OKL Vastuuhenkilö: Helena Sume Ajoitus: 4. kevät ERIS359 ERITYISKASVATTAJAN ETIIKKA JA KASVATUSFILOSOFIA Laajuus: 5 op - tuntee ja ymmärtää keskeiset vammaisuuden ontologiset, yhteiskuntafilosofiset ja eettiset kysymykset - kykenee kriittiseen vammaisuutta ja erityiskasvatusta koskevien eettisten kysymysten tarkasteluun - kykenee rakentamaan ja arvioimaan omaa kasvatusfilosofista ajatteluaan. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti (itsenäinen työskentely 135 t) tai lukukauden alussa ilmoitettava korvaava kurssi. 1) KRISTIANSEN, K., VEHMAS, S. & SHAKESPEARE, T. (toim.) Arguing about disability: Philosophical perspectives. London/New York: Routledge. 2) WENDELL, S The rejected body. Feminist philosophical reflections on disability. London/New York: Routledge. 3) NUSSBAUM, M. C Frontiers of justice: Disability, nationality, species membership. Cambridge, MA: The Belknap Press of Harvard University Press. (sivut 1-223) Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Simo Vehmas Ajoitus: 4. tai 5. vuosi Kasvatustieteiden tiedekunnan eri oppiaineiden opiskelijat voivat suorittaa kirjallisuustentin ERIS359.

43 43 ERIS360 PORTFOLIO - osaa analysoida omaa ammatillista osaamistaan - osaa dokumentoida oman osaamisensa ja koota näyteportfolion - osaa esitellä omaa asiantuntijuuttaan suullisesti sekä kirjallisesti. Sisältö: Opintojakso on jatkoa kandidaatin tutkintoon sisältyneiden opintojen HOPS-opinnoille. Opintojen aikana laaditaan omaa ammatillista kehittymistä ja kasvua kuvaava portfolio. Portfoliotyöskentelyssä tarkastellaan, jäsennetään ja kehitetään omaa pedagogista ajattelua ja opetusfilosofiaa sekä rakennetaan ja kuvataan omaa persoonallista ja ammatillista opettajaidentiteettiä. Opiskelutapa: Seminaarit 9 t sekä opintojen päättyessä loppuseminaari 3 t. Kirjallisuuteen perehtyminen, portfolion osatehtävien tekeminen ja porfolion laatiminen 69t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Erja Kautto-Knape Ajoitus: 4. ja 5. vuosi Syventävien opintojen harjoittelut ERIS354 VALINNAINEN SYVENTÄVÄ HARJOITTELU (VEO, EP, EO, AEK) Laajuus: 5 op Tavoite: Opetusharjoittelun A-vaihtoehdon suoritettuaan opiskelija - osaa kehittää opettajuuttaan tutkivana ja kokeilevana opettajana - osaa laatia oppimateriaalia, käyttää sitä opetuksessa/ohjauksessa ja arvioida sen toimivuutta - osaa toimia monialaisen ammatillisen työyhteisön jäsenenä ja osallistua vuorovaikutukseen työyhteisössä - tuntee opetustoimen ammattilaisen eettiset toimintatavat ja osaa toimia niiden mukaan - osaa arvioida omaa ammattitaitoaan ja ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen opettajan työssä. Opetusharjoittelun B-vaihtoehdon suoritettuaan opiskelija - on laajentanut pedagogista tietämystään erityiskasvatuksen toimintaympäristöjen kasvatus- ja ohjaustehtävissä - vaihtoehtona ohjaustoiminnan harjoittelulle on hankkinut käytännön kokemusta erityiskasvatuksen hallinnon, suunnittelun tai tutkimuksen tehtävissä - tuntee harjoittelualan peruslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä. Opiskelutapa: Opiskelija perehtyy oman valintansa mukaan erityisopetukseen ja / tai lasten/nuorten/aikuisten erityiskasvatukselliseen toimintaan ja tutkimustyöhön. Harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemalla paikkakunnalla. Opiskelija laatii yksilöllisen harjoittelusuunnitelman, jonka lehtori hyväksyy. a) Erityisopetus- tai varhaiserityisopetusvaihtoehto: 15 erityisopettajan työpäivää (opetus ja sen suunnittelu sekä muut opettajan työhön liittyvät tehtävät). Ohjaavan opettajan ohjausta 7 t, ohjausseminaaria 10 t sekä raportointia ja vertaispalaute 32 t. TAI b) Erityiskasvatuksellisen toiminnan vaihtoehto: Ohjausta 100 t (käytännön ohjaustyötä sisältäen ohjauskokeilun toteuttamisen) TAI tutkimustyöhön osallistumista 110 t. Harjoittelu sisältää lisäksi ohjausseminaaria 10 t, ohjaajan antamaa ohjausta 4 t, ohjauskokeilun suunnittelua 10 t (ei koske tutkimusharjoittelua) sekä tutustumista lainsäädäntöön ja raportointia 11 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Anneli Lång / Anja Rantala Ajoitus: 4. vuosi

44 44 ERIS344 PÄÄTTÖHARJOITTELU (VEO) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - osaa soveltaa inklusiivisen kasvatuksen periaatteita - osaa toimia lapsiryhmässä lasten sosiaalista osallisuutta tukien - osaa konsultoida lasten kanssa toimivia aikuisia - osaa toimia moniammatillisesti. Opiskelutapa: Opetusharjoittelussa perehdytään inklusiiviseen kasvatukseen lastentarhanopettajan työparina (resurssierityislastentarhanopettaja tai muu inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti toimiva varhaiserityisopettaja) sekä konsultoivassa työssä (kiertävä erityislastentarhanopettaja). Harjoittelu suoritetaan Jyvässeudulla tai opiskelijan valitsemalla paikkakunnalla. 1) Resurssierityislastentarhanopettajan työssä harjoittelu: Tutustuminen päiväkotiryhmään ja harjoittelupaikkaan 10,5 t, suunnittelu 20 t, oma ohjaus ja ryhmässä konsultoiminen 40 t, ohjaavan opettajan antama ohjaus 4 t, ohjausseminaarit 10 t, raportointi 10 t JA 2) Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävissä harjoittelu: Kiertävän erityislastentarhanopettajan työn seuraaminen, johon sisältyy opettajan työparina työskentelyä 42 t, havainnointi- ja konsultointitehtävä 13,5 t, aikuiskoulutustilaisuuden suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja jatkokonsultaatio 10 t, osallistavan kasvatuksen yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustuminen 5 t, ohjaavan opettajan antama ohjaus 6 t, raportointi 10 t ja ohjausseminaarit 8 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Riitta Viitala Ajoitus: 5. vuosi ERIS346 PÄÄTTÖHARJOITTELU (EP, EO) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - hallitsee 3-portaisen tukimallin perusteet, laadinnan ja toteutuksen periaatteet - osaa arvioida tukipalveluiden toteuttamista ja kehittämisen tarpeita eri tasoilla ja yksittäisen oppilaan oppimisen polulla - hallitsee erilaisia erityisopettajan työtehtäviä osana moniammatillista ja osallisuutta edistävää työyhteisöä. Opiskelutapa: Opetusharjoittelu suoritetaan Jyvässeudulla tai opiskelijan valitsemalla paikkakunnalla peruskoulun ala- tai yläluokilla. Harjoittelun voi suorittaa myös nuorisoasteella tai ammattiin/työelämään valmentavissa koulutuksissa. Harjoittelu jakaantuu seuraaviin toimintoihin, joiden tarkempi erittely esitetään lukusuunnitelmassa: Perehtymistä yksikön toimintaan ja erityisopettajan toimenkuvaan sekä yhden oppilaan (tehostettu tuki tai erityinen tuki) tukitoimiin eri oppimisympäristöissä 20 t. Arviointia yhden oppilaan tukitoimien toteuttamisesta ja yhden uuden tukitoimen suunnittelua tuen tarpeisiin pohjaten (suunnitelmat käydään läpi 1. seminaarissa) 20 t. Kirjallisuuteen (lainsäädäntö, POPS, sisältökirjallisuus) ja tutkimuksiin perehtymistä liittyneenä tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen 20 t. Tukitoimien suunnittelun, arvioinnin ja konsultoinnin palavereja 10 t. Tukitoimien toteuttaminen (esim. opetustunteja isossa ryhmässä, pienryhmässä, LUOKOn, aineenopettajan tai vanhempien konsultointia jne.) 40 t. Opetusja ohjaustuntien suunnittelua 40 t. Ohjaavan opettajan ohjausta 8 t. Arviointia tukipalveluiden toteuttamisesta ja kehittämistarpeista sekä omasta toiminnasta osana moniammatillista yhteisöä (liitetään portfolioon, ERIS360) 31 t. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Elina Oksanen Ajoitus: 5. vuosi

45 45 ERIS348 PÄÄTTÖHARJOITTELU (AEK) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija - tunnistaa aikuisten opetukseen liittyviä erityispiirteitä ja omaa valmiudet niiden huomioimiseen omassa opetuksessa - pystyy aikuisille suunnattujen opetustilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin opetuksen havainnoinnin, opetuksessa avustamisen sekä oman opettamisen kautta - osaa soveltaa aikaisemman teoriatiedon omaksumisen kautta valittua pedagogista lähestymistapaa (esim. tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, kriittinen pedagogiikka, radikaali konstruktivismi) oman opetuksen toteuttamisessa - kykenee monitahoiseen ammatilliseen yhteistyöhön - tuntee harjoittelualan peruslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä. Opiskelutapa: Opetusharjoittelu suoritetaan yhtäjaksoisena kokonaisuutena yhdessä opiskelijan valitsemassa oppilaitoksessa (esim. lukiot, toisen asteen oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset, kansan- ja kansalaisopistot ~ ns. aineenopettajaharjoittelu). Harjoittelu suoritetaan Jyvässeudulla tai opiskelijan valitsemalla paikkakunnalla. Opetukseen ja omaan opetusryhmään tutustuminen sekä opetuksessa avustaminen 20 t. Omaa opetusta (esim. yksi kurssi) 24 t, opetuksen suunnittelua 72 t, ohjaavan opettajan ohjausta 5 t, ohjausseminaaria 10 t sekä raportointia 58 t. HUOM! Ohjausseminaari järjestetään yhdessä EO:n päättöharjoittelun (ERIS346) suorittaneiden kanssa. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Elina Oksanen Ajoitus: 5. vuosi ERIS352 PÄÄTTÖHARJOITTELU (EA) Laajuus: 12 op Tavoite: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - omaa valmiudet toimia erityiskasvatuksen toimintaympäristöissä - osaa soveltaa sisältöopinnoissa hankittuja tietoja ja teoreettisia lähestymistapoja käytäntöön - osaa kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksen, hallinnon ja suunnittelun sekä tutkimuksen alueilla - tuntee harjoittelualan peruslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä. Opiskelutapa: Harjoittelu 280 t (sisältää 6 t harjoittelunohjaajan ohjausta), seminaari 8 t, raportointi 36 t. Opiskelija raportoi kertyneestä työkokemuksesta ja opintojen aikana hankittujen tietojen ja taitojen soveltamisesta ammatillisiin tehtäviin suoritetun harjoittelun kautta. Opiskelija perehtyy myös harjoittelualueen lainsäädäntöön ja raportoi siitä. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: Anneli Lång Ajoitus: 5. vuosi Syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot Laajuus: 10 op Opiskelija syventää tutkimusmetodiikan osaamistaan ja saavuttaa pro gradu -tutkielman edellyttämät tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin taidot. Opintojakso jakautuu määrällisiin ja laadullisiin erityismenetelmäkursseihin (määrällisten menetelmien kurssit 4 op ja laadullisten menetelmien kurssit 3 op) sekä teoreettisen ja historiallisen tutkimuksen menetelmien kursseihin 3 op. Laadullisten erityismenetelmäkurssien suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee perusteet valitsemiinsa laadullisen tutkimuksen koulukuntiin (esim. etnografia, narratiivisuus, fenomenologia, grounded theory, toimintatutkimus ja diskurssi- ja keskusteluanalyyttiset menetelmät) ja oppii soveltamaan valitsemansa tutkimussuuntauksen periaatteita aineiston

46 keruussa, analyysissa ja tulosten raportoinnissa. 46 Määrällisillä erityismenetelmäkursseilla opiskelija perehtyy käytetyimpiin ihmistieteiden määrällisiin tutkimusasetelmiin ja niiden edellyttämiin perustasoa vaativimpiin tilastollisiin analyysimenetelmiin (esim. kokeelliset tutkimusasetelmat, pienten aineistojen määrälliset analysointimenetelmät, pitkittäisaineistojen analyysimenetelmät ja monimuuttujamenetelmät), oppii niiden sovellusalan ja osaa tehdä tutkimusaiheen kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmällisiä ratkaisuja, analyyseja, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Opiskelija harjaantuu käsittelemään myös tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ottamaan ne huomioon tutkimuksen teossa. Opiskelija valitsee kolme erityismenetelmäkurssia, joista vähintään yhden on oltava laadullinen ja yhden määrällinen menetelmäkurssi. Vaihtoehtoisena suoritustapana opiskelija voi sopia tutkielmansa ohjaajan kanssa myös muusta, omaa opinnäytettään tukevan tutkimusmetodin kirjallisesta suorituksesta. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuus osallistua myös määrällisten menetelmien perusteita kertaavalle kurssille ja mahdollisesti järjestettäville jatko-opiskelijoille suunnatuille erityismenetelmäkursseille. KTKS010 KTKS029 LAADULLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Tavoite ja opiskelutapa: Katso erityismenetelmäkurssit Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos Ajoitus: 4. vuosi KTKS010 DISKURSSIANALYYSI - osaa esittää diskurssianalyyttisten lähestymistapojen ja sosiaalisen konstruktionismin teoreettiset lähtöoletukset ja määrittää, millaisiin tutkimusongelmiin diskurssin tutkimuksessa vastataan - pystyy analysoimaan, miten puhuttu ja kirjoitettu kielenkäyttö, erilaiset kielelliset ja kieliopilliset valinnat sekä kielenkäytön konteksti luovat asioille merkityksiä - kykenee tarkastelemaan kielenkäytön seurauksia kriittisesti ja rakentamaan vaihtoehtoisia kulttuurisia tapoja puhua /kirjoittaa ilmiöistä - osaa vertailla erilaisia yhteiskunta- tai kielitieteellisesti painottuneita diskurssianalyyttisia tutkimuksia, selittää niissä tehtyjä tulkintoja sekä raportoida omat tutkimustulokset menetelmän kannalta perustellusti. Opiskelutapa: Luennot 16 t, luento- ja artikkelimateriaaliin perustuva tentti, itsenäinen työskentely 65 t. Vastuuhenkilö: Tanja Vehkakoski Ajoitus: 4. kevät KTKS011 LAPSUUDEN TUTKIMUKSEN MENETELMÄT - hallitsee joitakin lapsuudentutkimuksen menetelmällisiä vaihtoehtoja - kykenee soveltamaan tietämystään arvioidessaan tai suunnitellessaan lasta ja lapsuutta koskevia tutkimus- ja kehittämishankkeita - osaa soveltaa lasten kanssa tehtävässä tutkimuksessa edellytettyjä eettisiä periaatteita. Sisältö: Perehdytään lapsi- ja lapsuudentutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin, aineistonkeruumenetelmiin ja tutkimusetiik-

47 kaan. Opiskelutapa: Luennot 16 t, kirjallisuus ja itsenäinen työskentely 65 t. Artikkelikokoelma, joka ilmoitetaan ensimmäisellä kokoontumisella Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Paula Eerola-Pennanen / Raija Raittila / Anna Siippainen Ajoitus: 4. syksy 47 KTKS012 ETNOGRAFIA Tavoite: Kurssilla tutustutaan etnografiaan tutkimusstrategiana ja tutkimusmenetelmänä. Perehdytään etnografian mahdollisuuksiin laadullisena tutkimusmenetelmänä sekä erilaisiin aineistonhankinta -ja analysointitapoihin etnografian viitekehyksessä. Opiskelutapa: Luennot 8 t, demonstraatiot 8 t ja harjoitustehtävä, itsenäinen työskentely 65 t. Kirjallisuudesta sovitaan kurssin alkaessa. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Kaija Collin / Raija Raittila Ajoitus: 4. kevät KTKS016 NARRATIIVISUUS TUTKIMUSMENETELMÄNÄ - ymmärtää narratiivisen tutkimuksen lähtökohtia ja peruskäsitteet - hallitsee narratiivisen haastattelun ja narratiivisen analysoinnin toteuttamisen. Opiskelutapa: Luennot 6 t, seminaari 10 t ja harjoitustehtävä, itsenäinen työskentely 65 t. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Katja Vähäsantanen / Johanna Mykkänen Ajoitus: 4. kevät KTKS017 FENOMENOGRAFIA TUTKIMUSMENETELMÄNÄ - on perehtynyt fenomenografian taustafilosofiaan sekä tutkimuskäytäntöihin - tuntee fenomenografian mahdollisuudet laadullisena tutkimusmenetelmänä sekä aineiston analyysin tapana. Opiskelutapa: Luennot 10 t, demonstraatiot 8 t ja harjoitustehtävä, itsenäinen työskentely 63 t. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Vastuuhenkilö: Rauno Huttunen Ajoitus: 4. kevät

48 48 KTKS020 KONSTRUKTIONISTINEN NÄKÖKULMA HAASTATTELUTUTKIMUKSEEN - on perehtynyt konstruktionistisen haastattelututkimuksen lähtökohtiin - omaa valmiudet käyttää diskurssianalyyttisiä lähestymistapoja haastattelututkimuksen analyysiin - tuntee tulkintakehysten analyysin, haastattelun narratiivisten aspektien tarkastelun sekä vuorovaikutuksellisuuden analysoinnin periaatteet. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään sosiaalisen konstruktionismin lähtökohtiin ja sen soveltamiseen haastattelututkimuksessa. Erityisesti keskitytään haastattelun analyysin harjoitteluun diskurssianalyysia käyttäen. Diskurssianalyyttisistä analyysiotteista käsitellään tulkintakehysten analyysia ja haastattelujen narratiivisten aspektien tarkastelua. Lisäksi paneudutaan siihen, miten haastattelun analyysissä voidaan ottaa huomioon sen vuorovaikutuksellisuus. Opiskelutapa: Seminaari 16 t, johon sisältyy luentoja ja harjoituksia, itsenäinen työskentely 65 t. RUUSUVUORI, J. & TIITTULA, L (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. RUUSUVUORI, J., NIKANDER, P. & HYVÄRINEN, M. (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. Muu kirjallisuus ilmoitetaan jakson alussa. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilö: Maarit Alasuutari Ajoitus: 4. kevät KTKS021 KESKUSTELUN ANALYYSI Sisältö: Keskustelunanalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla tutkitaan miten ihmiset tulkitsevat, muokkaavat ja ylläpitävät sosiaalisia tilanteita, joissa toimivat. Se on myös teoria vuorovaikutuksen rakentumisesta. Aineistona ovat ääni- ja videotallenteet autenttisista vuorovaikutustilanteista. Kurssilla on mahdollisuus käyttää omaa vuorovaikutusaineistoa. Kurssin teemat: vuorovaikutus prosessina, toiminnan perusjäsennykset, arki- ja institutionaalinen keskustelu, tiedolliset oikeudet ja asiantuntijuus vuorovaikutuksessa, toiminnan multimodaalisuus, sekä tiedon merkitys ja soveltaminen. Opiskelutapa: Luennot ja analyysiharjoitukset 20 t sekä harjoitustehtävä, itsenäinen työskentely 88 t. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Vastuuhenkilö: Marjatta Pakkanen Ajoitus: 4. kevät KTKS022 TUTKIMUSKYSYMYS JA -PROSESSI AINEISTOLÄHTÖISESSÄ LAADULLISESSA TUT- KIMUKSESSA Sisältö: Opintojaksolla: - perehdytään tutkimusprosessiin kokonaisuutena aineistolähtöisissä lähestymistavoissa - tarkastellaan tutkimuskysymysten tarkentamista ja sen aineistolle ja analyysille asettamia vaatimuksia erityyppisissä aineistolähtöisissä tutkimusotteissa - perehdytään teorian rooliin aineistolähtöisessä tarkastelussa - perehdytään tutkimuksen raportointiin. - osaa eritellä oman tutkimusideansa toteuttamisen ehtoja ja mahdollisuuksia aineistolähtöisellä tutkimusotteella - ymmärtää teorian roolin aineistolähtöisessä tutkimuksessa - tuntee tutkimuskysymysten tarkentamisen etenemisen aineistolähtöisessä tutkimuksessa

49 - hallitsee aineistolähtöisen tutkimuksen raportoinnin keskeiset periaatteet. Opiskelutapa: Luennot 18 t ja kirjallisuustentti tai opintotehtävä, itsenäinen työskentely 63 t. Mason, J Qualitative researching. London: Sage Publications. tai luennon alussa ilmoitettava artikkelikokoelma. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: Maarit Alasuutari / Raija Raittila Ajoitus: 4. syksy KTKS030 KTKS049 MÄÄRÄLLISET ERITYISMENETELMÄOPINNOT Laajuus: 4 op Tavoite ja opiskelutapa: Katso erityismenetelmäkurssit Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos ja OKL Ajoitus: 4. vuosi 49 KTKS030 LOMAKEAINEISTOJEN ANALYYSIKURSSI Laajuus: 4 op Tavoite: Kurssilla laajennetaan ja syvennetään määrällisen tutkimuksen tekemisen taitoja kysely- ja haastattelututkimuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään tutkimuslomakkeen teon perusperiaatteisiin sekä yleisimpiin tutkimuslomakkeen avulla saadun tutkimusaineiston analyysimenetelmiin (esim. suora jakauma, ristiintaulukointi ja khin neliö - testaus, varianssianalyysi, faktorianalyysi) Opiskelutapa: Luennot 16 t ja demonstraatiot 10 t sekä luennolla jaettavat tehtävät. Kurssin arvosteluna on demoryhmässä tehtävä harjoitustyö. Kirjallisuudesta sovitaan kurssin alkaessa. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtori Ajoitus: 4. kevät KTKS031 TUTKIMUSVIESTINNÄN JA -METODIIKAN SYVENTÄVÄ KURSSI (KASVATUSTIETEIDEN LAITOS)= OKLS610 TUTKIMUSMETODIIKAN JA -VIESTINNÄN SYVENTÄVÄ KURSSI Laajuus: 4 op - tunnistaa joitakin tieteenteorian peruskysymyksiä - hallitsee tilastollisen päättelyn alkeet - tekee SPSS -ohjelmistolla yksinkertaista tietojenkäsittelyä - kirjoittaa tutkimusraportin tieteellisen kirjoittamisen vaatimusten mukaisesti (esim. julkaisusarjat, APA) - tuntee ainakin kaksi erilaista tapaa tehdä laadullista tutkimusta - ymmärtää ja pystyy arvioimaan tutkimuksia Opiskelutapa: Luennot 20 t ja harjoitustyö, itsenäinen työskentely 88. Kasvatustieteiden laitoksen opiskelijat eivät osallistu OKL:n opiskelijoille tarkoitettuihin demoihin, jolloin suoritus on 4 op:een laajuinen. Vastuuyksikkö: OKL Vastuuhenkilö: Timo Saloviita Ajoitus: 4. syksy

50 50 KTKS032 NETELMIIN JOHDATUS PIENTEN AINEISTOJEN ANALYSOINTIIN JA PARAMETRITTOMIIN ME- Laajuus: 4 op - osaa käyttää yleisimpiä parametrittomia testejä pro gradu tutkielman tasoisessa tutkimuksessa (Khiin neliö, Mannin- Whitneyn testi, McNemarin testi, merkkitesti, Wilcoxonin merkkitesti, Friedmanin testi, Cochranin Q testi, mediaanitesti, Kolmogorovin-Smirnovin testi, Waldin-Wolfowitzin testi, Kruskalin-Wallisin testi) - osaa kuvata ja analysoida parametrittomia yhteyksiä - osaa raportoida tuloksen efektin koon ja 95% luottamusvälin. Opiskelutapa: Luennot 16 t ja demonstraatiot 8 t sekä luento- ja kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 84 t. METSÄMUURONEN, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. Luku IX Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Markku Leskinen Ajoitus: 4. kevät KTKS033 TILASTOLLISET MONIMUUTTUJAMENETELMÄT Laajuus: 4 op - hallitsee määrällisten monimuuttujamenetelmien perusteet - osaa käyttää tutkimuskysymyksiin soveltuvaa analyysimenetelmää - osaa suorittaa monimuuttujaisia tilastoanalyysejä SPSS -ohjelmistolla - osaa tulkita analyysin tuloksia - osaa raportoida tulokset. Sisältö: Monimuuttujainen varianssianalyysi (MANOVA), regressioanalyysi ja eksploratiivinen faktorianalyysi. Opiskelutapa: Luennot ja demonstraatiot 24 t sekä oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 84 t. Aikaisemmat opinnot: SPSS -kurssi tai muulla tavoin osoitettu SPSS -ohjelman hallinta sekä KTKA020. METSÄMUURONEN, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. (soveltuvin osin) NUMMENMAA, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) TABACHNICK, B.G. & FIDELL, L.S Using Multivariate Statistics.. 5. painos. Boston: Allyn and Bacon. (soveltuvin osin) Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Mikko Aro Ajoitus: 5. syksy (pro gradu -aineiston keruun jälkeen) Syventävien opintojen tutkielmaopinnot ERIS323 ERITYISPEDAGOGISEN TUTKIELMAN OHJAUSKURSSI Laajuus: 10 op - tuntee tutkielmansa aiheeseen liittyvät käsitteet ja teoriat sekä keskeisen tutkimuskirjallisuuden

51 - osaa laatia tutkimussuunnitelman, jossa kuvaa suunnitelman tutkimuksen toteuttamisesta sekä perustelee kirjallisuuteen nojaten tutkimusaiheen valinnan ja tutkimustehtävät - kykenee opponointitilanteissa perustelemaan ja arvioimaan kriittisesti tutkimuksen toteuttamiseen ja raportointiin liittyviä valintoja - osaa arvioida ja ratkaista tutkimusaineiston keruuseen ja analysointiin liittyviä menetelmällisiä ja eettisiä kysymyksiä - osaa käsitteellistää tutkimaansa ilmiötä ja käyttää lähteitä asianmukaisesti argumentoinnin tukena - tuntee tutkimusraportoinnin käytännöt ja osaa soveltaa tutkimusviestinnällisiä taitoja tutkimuksensa raportoinnissa. Toteutus: Opiskelija laatii ohjauksen tukemana tutkimussuunnitelman, joka sisältää aiheen valinnan perustelun, teoreettiset jäsennetyt tutkimustehtävät ja riittävän kirjallisuuskatsauksen. Hyväksytyn tutkimussuunnitelman perusteella opiskelija kerää tutkimusaineiston ja aloittaa sen analysoinnin ohjaajan tukemana. Tutkielmien aiheet kytketään laitoksen tutkimushankkeisiin ja -alueisiin. Opiskelutapa: Seminaarit 48 t (kl. 24 t ja sl. 24 t), itsenäinen työskentely 222 t. Oheiskirjallisuus: HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Simo Vehmas / Markku Jahnukainen / Tanja Vehkakoski / Helena Viholainen / Raija Pirttimaa / Markku Leskinen Ajoitus: 4. kevät 5. syksy (kestää kaksi lukukautta) 51 ERIS330 PRO GRADU -TUTKIELMA Laajuus: 30 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan - opiskelija kykenee yksin tai parityönä kirjoittamaan empiirisen tai teoreettisen tutkielman erityispedagogiikan alueeseen kuuluvasta aihepiiristä - opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen viestintään. Tutkielma-aiheet pyritään kytkemään tiukasti laitoksen tutkimushankkeisiin ja tutkimusalueisiin. Opiskelija kirjoittaa tutkielmansa pohjalta maisterin kypsyysnäytteen (maturiteetti). Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely 810 t Arviointi: 0-5 (pro gradu -tutkielman arviointiasteikko ja kriteerit löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan wwwsivuilta) Ajoitus: 4. kevät 5. kevät ERIS370 MAISTERIN KYPSYYSNÄYTE (MATURITEETTI) Laajuus: 0 op Tavoite: Tutkintoasetuksen 16 :n mukaisen kirjallisen kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman alaan. Opiskelutapa: Maturiteetissa kirjoitetaan oman pro gradutyön pohjalta 4-6 sivun mittainen katsaus, jossa esitellään ja arvioidaan oman tutkielman tuloksia. Maturiteetti voidaan suorittaa myös tenttitilaisuudessa kirjoittamalla aiheesta noin yhden konseptin mittainen kirjoitelma. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilöt: Pro gradu -töiden ohjaajat Ajoitus: 5. kevät