Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa 18.9.2013 Marjukka Heikkilä
LSL 22 Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi Näiden on täytyttävä samanaikaisesti!
Lapsen etu Mitä se on ja kuka sen määrittää? Pystyykö lapsi itse muodostamaan käsityksen siitä, mikä hänen etunsa asiassa on? Ja jos pystyy, pystyykö hän ilmaisemaan sen vapaasti? Huostaanottoasioissa on tyypillistä, että asiaan osallisilla on lapsen edusta hyvin poikkeavia näkemyksiä -> konflikti (samanaikaiset, erisuuntaiset pyrkimykset tai toiveet) Lapsen edun mukainen ratkaisu voi myös loukata jonkun muun, yleensä vanhemman, oikeuksia
Missä lastensuojeluprosessin vaiheissa lastensuojelun edunvalvonnan tarvetta tulee arvioida? Arvioinnin kohtia ovat mm. Sijaishuollon muutos Huostaanotto Huostaanoton purku Tilanteet, joissa sijaishuollossa olevan lapsen puhevaltaa ei käytä kukaan Erityisen tärkeä on pohtia, kenellä on oikeus käyttää lapsen puhevaltaa ja onko huoltajalla lojaliteettiristiriitaa asiassa, eli tarvitaanko puolueetonta lapsen mielipiteen selvittäjää ja lapsen edun ilmaisijaa. Kuinka lapsen ääni kuuluu hänen omassa prosessissaan?
Tilanteita, joissa lastensuojelun edunvalvonnan kriteerit täyttyvät lastensuojeluprosessissa Kiireellinen sijoitus, jonka jälkeen aloitetaan varsinaisen huostaanoton valmistelu. Vanhempien, sijaishuoltopaikan ja lastensuojelun välillä on luottamuspulaa ja ristiriitoja Huoltaja on hakenut huostaanoton purkua, huoltajalla, lastensuojelulla ja sijaishuoltopaikalla on näkemyseroja lapsen tilanteesta Perheen sisäinen rikos, joka johtaa lastensuojelutoimenpiteisiin Huoltaja on passiivinen lapsensa suhteen: ei osallistu asiakassuunnitelmapalavereihin, tai on tavoittamattomissa
Huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa kun on syntynyt tilanne, jossa huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan esim. lapseen kohdistunut rikos, jossa huoltaja on epäiltynä on eturistiriitatilanne, jossa puolueettomuus vaarantuu esim. huostaanoton purku hakemuksen yhteydessä huoltajalla on vakava päihde- tai mielenterveysongelma on pitkittyneitä ristiriitoja monien eri tahojen välillä, jotka vievät fokuksen lapsesta ja samanaikaisesti lastensuojeluprosessissa edellytetään lapsen elämään pitkällisesti vaikuttavia toimenpiteitä esim. sijaishuollon muutokset Perusteltava lisäksi miksi tarvitaan edunvalvoja Erityisyys, eli miksi normaalit sosiaalityön käytännöt eivät riitä esim. lapsen mielipiteen tai edun mukaisen ratkaisun selvittämiseen
Tarpeen arvioiminen tehtävän määrittely Edunvalvojamääräys määrittää toimivallan rajat Työskentely lapsen kanssa Lapsen edun arvioiminen Itsenäinen puhevalta suhteessa eri toimijoihin: lsev:lla ei ole sosiaalityöntekijöille kuuluvaa yhteistyövelvoitetta esim. vanhempien tai sijaisperheen kanssa Edunvalvojalle siirtyy huoltajan oikeuksia: saada lasta koskevia tietoja julkisuuslain nojalla, laittaa lasta koskeva asia vireille, tulla kuulluksi, muutoksenhaku, antaa SHAL 16 :n mukainen suostumustietojen luovuttamiseen sivulliselle Lapsi säilyttää kuitenkin omat oikeutensa esim. SHAL 11 3mom mukaisesti kieltää antamasta itseään koskevaa tietoa lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua Lapsi käyttää omaa puhevaltaansa silloin, kun hänelle on se annettu
Case-esimerkkejä pohdittavaksi 5-vuotiaan pojan huostaanottoa valmistellaan. Poika on asunut vanhempien eron jälkeen äidillään. Molemmat vanhemmat vastustavat huostaanottoa. Vanhemmilla on vaikea huoltoriita ja jatkuvia ristiriitoja. Vanhemmat ovat tehneet toisistaan rikosilmoituksia lapseen kohdistuneista pahoinpitelyrikoksista, mutta tutkinta ei ole edennyt näytön puutteessa. Äidillä on psyykkinen sairaus, jonka vuoksi hänellä on vaikeuksia erottaa omaa etuaan ja lapsen etua. Sosiaalitoimessa selvitetään lapsen edun mukaista sijoituspaikkaa lapselle.
14-vuotiaan lapsen äiti on kuollut kolme vuotta aikaisemmin. Biologinen isä on luopunut huoltajuudesta jo useita vuosia aikaisemmin. Äidin kuoleman jälkeen huoltajana toimiva isäpuoli on perustanut uuden perheen, jossa äitipuoli ei ole hyväksynyt miehen huollettavaksi jääneitä lapsia edellisestä liitosta. Nuori on otettu muutama kuukausi sitten huostaan isäpuolen perheestä ja sijoitettu perhekotiin. Kukaan nuoren läheinen aikuinen ei ole kiinnostunut hänen elämästään, paitsi sukulaisperhe, jonne ei sijoitusta voida ajatella ja jolle ei voida hakea oheishuoltajuutta tai edunvalvojavaltuutusta.
Sosiaalityöntekijällä on asiakkaana 7- ja 13-vuotiaat sisarukset, jotka ovat sijoitettuna perhekotiin. Lapset ovat aiemmin asuneet äitinsä ja tämän uuden puolison kanssa. Lapsilla on sama isä. Lapsilla on myös muualla asuvia aikuisia sisaruksia äidin puolelta. Lasten ja vanhempien tapaamisesta sekä yhteydenpidosta muihin läheisiin, kuten sisariin, on ollut erimielisyyksiä. Molemmat vanhemmat pitävät toisen vanhemman tapaamisia vahingollisina lapsille. Vanhemmat ovat keskenään erittäin erimielisiä ja näkemykset ovat ristiriitaisia, eikä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen. Ristiriitoja on myös vanhempien ja sijaishuoltopaikan välillä. Lasten oikeus läheisiin ihmissuhteisiin vaarantuu.
Tandem-malli Avustaja ja edunvalvoja toimivat yhteistyössä, molemmilla on omat tehtävänsä rikosprosessissa Perheen sisäisissä rikoksissa Haetaan lastensuojelun edunvalvoja rikosasiaan /lastensuojelu- ja rikosasiaan Lastensuojelun edunvalvoja hakee oikeusavustajan Mallista on hyviä kokemuksia ja sitä käytetään lähes poikkeuksetta Kaakkois-Suomessa, kun lapseen on kohdistunut perheen sisäisiä vakavampia rikoksia tai alaikäinen on tehnyt perheen sisäisen rikoksen
Perusteita tandem mallin käyttämiselle: Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta, käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojeluasiassa että rikosasiassa. Rikosasiassa lapsi tarvitsee myös oikeusavustajan, jonka edunvalvoja voi hänelle hakea. Kun lapsella on sekä edunvalvoja että oikeusavustaja, tulee heidän tehdä tiivistä yhteistyötä jotta lapsen mielipide ja etu tulisivat huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla myös oikeudessa. Kun lapsella on asiassa puhevalta, oikeusavustaja on edustamaansa lasta kohtaan lojaliteettivelvollinen ja voi siksi tuoda esille vain sen, mitä lapsi itse on asiassa tuonut esille. Edunvalvojan mielipide voi poiketa lapsen mielipiteestä.