VUODEN 2014 TÄRKEIMMÄT ULKOPOLIITTISET TAPAHTUMAT

- 1 - VUODEN 2014 TÄRKEIMMÄT ULKOPOLIITTISET TAPAHTUMAT 27.12.2014 1. Vuodelle 2014 oli ominaista epävakauden elementtien kasautuminen ja kriisi-ilmiöiden kasvu kansainvälisissä suhteissa, jotka ovat uuden polysentrisen maailmanjärjestyksen muotoutumiseen liittyvässä siirtymävaiheessa. Tähän prosessiin liittyi voimakkaiden alueellisten selkkausten ketju ja kilpailun kiristyminen kaikilla aloilla, myös sosiaali- ja talouskehityksen malleissa ja arvokäsityksissä. Selvästi nousi esiin ristiriita, jossa yhdellä puolella oli tarve järjestää kansainvälisellä kentällä aidosti yhteisöllisiä, kumppanuuteen perustuvia toimia yhteisvastuullisten vastausten löytämiseksi kaikille yhteisiin haasteisiin ja uhkiin ja toisella puolella eräiden valtioiden pyrkimys hallitsemiseen, niiden yritykset ajaa läpi omia etujaan ottamatta huomioon muiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistuvien etuja. 2. Tuo politiikka huipentui Ukrainan kriisiin. Se heijasti euroatlanttisen alueen vakavia rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät länsivaltojen neljännesvuosisadan jatkuneeseen pyrkimykseen lujittaa omaa turvallisuutta ottamatta huomioon Venäjän etuja ja siirtää valvonnassaan olevan geopoliittisen alueen rajaa jatkuvasti idemmäs, mikä on ilmennyt peräkkäisinä Naton laajentumisen aaltoina vastoin korkeimmalta tasolta annettuja vakuutuksia. Näin jätettiin käyttämättä historiallinen mahdollisuus luoda yhtäläisen ja jakamattoman turvallisuuden järjestelmä euroatlanttiselle alueelle. Yhdysvallat ja Euroopan unioni tukivat avoimesti perustuslain vastaista vallankaappausta Kiovassa ja siellä valtaan nousseiden nationalististen voimien toimia, joiden tavoitteena oli maan kaakkoisosan aseellinen kukistaminen sekä sosiaalinen ja taloudellinen tukahduttaminen. Tämän hintana olivat tuhannet kaatuneet ja haavoittuneet, sadat tuhannet pakolaiset ja maan sisäiset siirtolaiset sekä sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin tuhoutuminen. Tuossa tilanteessa Venäjä ryhtyi tarmokkaisiin ponnisteluihin, joiden tavoitteena oli tulitauon saaminen aikaan mahdollisimman pian, pitkäaikaisen aselevon solmiminen ja poliittisten toimien aloittaminen Ukrainan pitkittyneen sisäisen kriisin ratkaisemiseksi. Tuloksena olivat Minskin sopimukset, joissa määriteltiin ensisijaiset toimet selkkauksen asteittaiseksi vähentämiseksi. Yritykset siirtää vastuu Ukrainan tapahtumista Venäjälle, sille yksipuoliset asetetut pakotteet ja eräiden länsivaltojen harjoittama avoin informaatiosota eivät voi edistää tilanteen ratkaisemista. Umpikujasta pääsyyn tarvitaan kaikkien asianosaisten valmiutta antaa Ukrainalle käytännön apua, jotta se voi selviytyä tästä historiansa raskaasta ajanjaksosta, saavuttaa pysyvän rauhan ja kansallisen sovinnon ja toteuttaa sellaisen valtiollisen järjestelyn, jossa kaikki ukrainalaiset tuntisivat olonsa mukavaksi, turvatuksi ja arvokkaaksi. 3. Ukrainan poliittinen kriisi, joka kehittyi helmikuussa nationalististen voimien taistelujoukkojen toteuttamaksi aseelliseksi vallankaappaukseksi Kiovassa, herätti voimakasta vastustusta monilla Ukrainan alueilla. Krimillä pidettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa niemimaan asukkaat käytännössä yksimielisesti ilmoittivat haluavansa liittyä Venäjään. Täysin kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti järjestetyn kansanäänestyksen tulosten perusteella Krimin laillinen parlamentti julisti Krimin tasavallan itsenäiseksi ja pyysi päästä

- 2 - osaksi Venäjän federaatiota. Krimin ja Sevastopolin liittyminen uudelleen Venäjään oli tapahtuma, joka palautti historiallisen oikeudenmukaisuuden ja heijasti kansojen tahtoa. 4. Yhdysvallat teki aloitteen Venäjän-suhteiden kärjistämisestä ja kannatti johdonmukaisesti siihen kohdistuvan pakotepaineen kasvattamista. Barack Obaman hallinto lähti kahdenvälisten suhteiden supistamisen tielle ja asetti pakotteita useille venäläisille yksityishenkilöille ja yhteisöille. 18. joulukuuta hyväksyttiin vuoden 2014 laki tuesta Ukrainan vapaudelle, joka voimisti Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden kielteistä sävyä. Lähdimme tiukasti siitä, että kahdenvälisten suhteiden uudelleen vakauttaminen on mahdollista, jos Washingtonissa osoitetaan valmiutta käydä dialogia noudattaen aidon tasavertaisuuden ja etujen keskinäisen kunnioittamisen periaatteita. Venäjän ja Yhdysvaltain välillä pidettiin edelleen yllä korkeimman ja korkean tason yhteyksiä Ukrainan tilanteen, Syyrian kriisin ja Iranin ydinohjelman sekä Lähiidän ja Pohjois-Afrikan selkkausten käsittelyä varten. Naton huippukokouksessa Walesissa 4. 5. syyskuuta vahvistettiin suuntaus liittouman sotilaallisen potentiaalin kasvattamiseen ja sen sotilaallisen läsnäolon lisäämiseen Venäjän rajojen lähellä. Yhteyksissä keskeisten Nato-maiden kanssa me puolestamme selvitimme johdonmukaisesti Euroopan voimajakauman muutoksen kielteisiä seurauksia ja mahdollisia riskejä. Korostimme, että ne eivät vain johda turvallisuusalueen edelleen pirstoutumiseen vaan vaikeuttavat myös valtioiden voimien yhdistämistä taisteluun aikamme todellisia uhkia ja haasteita vastaan. 5. Vaikka EU ilmaisi Venäjän ja EU:n huippukokouksessa (Bryssel, 28. tammikuuta) haluavansa jatkaa aktiivista vuoropuhelua ja estää ristiriitojen syvenemisen yhteisen naapuruuden alueella, Venäjän ja EU:n suhteet olivat voimakkaassa turbulenssissa. Euroopan unioni keskeytti toiminnan useimmilla kahdenvälisen yhteistyön suunnilla, asetti yksipuolisia pakotteita useille venäläisille yhtiöille sekä yhteiskunnallisille ja poliittisille vaikuttajille ja määräsi alakohtaisia taloudellisia rajoituksia. Tavaranvaihto väheni ja ristiriidat kaupan ja energiatalouden alalla kasvoivat. Venäjä puolestaan laati määrältään ja tasoltaan tilanteen vaatimusten mukaisen kieltolistan tietyistä Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden instituutioiden edustajista ja asetti vuodeksi rajoituksia EU-maiden maataloustuottajille. Venäjän ja EU:n lähialueyhteistyöohjelmien osalta yhteistoiminta kuitenkin säilyi. Useimpia nykyisiä ohjelmia jatkettiin vuoden 2015 loppuun, ja parhaillaan laaditaan uuden sukupolven ohjelmia vuoteen 2020 ulottuvalle ajanjaksolle. Molemmille osapuolille edullista yhteistyötä tieteen, teknologian ja innovaatioiden alalla jatkettiin, ja Venäjän ja EU:n tiedevuosi 2014 pidettiin menestyksellisesti. Tämän hetken vaikeuksista huolimatta suhteet Euroopan unioniin naapuriin ja hyvin merkittävään kauppa- ja talouskumppaniin tulevat objektiivisesti pysymään vuosien ajan yhtenä Venäjän ulkopolitiikan ensisijaisista suunnista. Kannatamme johdonmukaisesti Euroopan ja Euraasian yhdentymishankkeiden harmonisointia ja olemme valmiit aloittamaan EU:n kanssa konkreettisen vuoropuhelun näistä aiheista. 6. Yhteistoiminta Etyjin kanssa muuttui selvästi aktiivisemmaksi. Venäjä liittyi täysimittaisesti Etyjin ponnisteluihin Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Venäläiset tarkkailijat osallistuivat Etyjin valvontaryhmän työhön Ukrainassa. Vähentääksemme jännitystä selkkausalueella teimme aloitteen Etyjin tarkkailijoiden sijoittamisesta eräisiin Venäjän ja Ukrainan välisen rajan ylityspaikkoihin. Venäjän ja Etyjin edustajien välitysponnistelut Ukrainan kontaktiryhmän puitteissa johtivat selkkauksen osapuolten tulitaukosopimukseen (Minskin sopimukset 5. ja 19. syyskuuta). Euroopan turvallisuuskriisin voittamiseen, Ukrainan selkkauksen ratkaisemiseen ja kansainvälisen terrorismin uhkan torjumiseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin Etyjin jäsenvaltioiden ulkoministerineuvoston 21. istunnossa Baselissa joulukuussa. Venäjän aktiivisella myötävaikutuksella hyväksyttiin julistus Helsingin periaatteiden toteuttamiseen tähtäävän Helsinki+40-prosessin jatkamisesta. Venäjän ja sen CSTO-liittolaisten aloitteesta

- 3 - vahvistettiin Etyjin ministerien julkilausuma toisen maailmansodan päättymisen 70- vuotispäivästä. 7. Edelleen kehittyi IVYn alueen monenvälinen ja monimuotoinen yhteistyö, joka pyrkii laajentamaan IVY-maiden yhteistyötä talouden, humanitaarisen toiminnan, lainvalvonnan ym. aloilla. Hyväksyttiin yli 20 sopimusoikeudellista ja ohjelma-asiakirjaa. IVYn vapaakauppaaluesopimuksen vaikutusalue laajeni, kun mukaan liittyi Uzbekistan, josta tuli sopimuksen yhdeksäs jäsenmaa. Jatkettiin työtä järjestön arvostuksen lisäämiseksi kansainvälisellä kentällä ja yhteistyön laajentamiseksi sen ja alueen muiden integraatiojärjestöjen välillä. Hyväksyttiin IVY-maiden kansoille ja kansainväliselle yhteisölle osoitettu, neuvostokansan Suuressa Isänmaallisessa sodassa 1941 1945 saavuttaman voiton 70-vuotispäivään liittyvä IVY-maiden valtionpäämiesten vetoomus. 8. Menestyksellisesti kehittyi Euraasian yhdentymishanke, joka eteni vuonna 2014 erityisen voimakkaasti. Euraasian talousunionia (EEU) koskevan sopimuksen allekirjoittaminen 29. toukokuuta Astanassa ja unionin toiminnan käynnistäminen 1. tammikuuta 2015 luovat vankan perustan täysimittaiselle kansainväliselle järjestölle, jolla on tarvittava oikeushenkilön asema. Sopimus Armenian liittymisestä Euraasian talousunioniin on ratifioitu, ja Armeniasta tulee järjestön täysjäsen 2. tammikuuta 2015. Sopimus Kirgisian liittymisestä EEU:hun allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Järjestö on valmis ottamaan jäseniksi muita valtioita. Noin 40 maata ja järjestöä on ilmaissut kiinnostuksensa vapaakauppasopimuksen solmimiseen EEU:n kanssa. Valtioliiton puitteissa tehtiin aktiivista yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa. Koordinoitiin toimia ulkopolitiikan, puolustuksen ja turvallisuuden alalla sekä taloudellisten yhdentymisprosessien ja sosiaalisen ja humanitaarisen yhteistyön syventämisen puitteissa. Minskissä pidettiin 21. lokakuuta valtioliiton ministerineuvoston sääntömääräinen kokous, joka vahvisti valtioliiton lyhyen tähtäimen kehitystavoitteet. Yhteydet Kazakstaniin olivat monitahoiset. Venäjän federaatio ja Kazakstanin tasavalta ovat tehneet niiden edelleen edistämiseksi sopimuksen hyvästä naapuruudesta ja liittolaisuudesta 2000-luvulla. Asiakirjassa on otettu huomioon nykyhetken realiteetit ja Euraasian yhdentymisen ehdot, ja se tähtää viime vuosina syntyneiden uusien haasteiden ja uhkien torjumiseen yhdessä. Valtioiden päämiehet allekirjoittivat 22. joulukuuta pöytäkirjan sen ratifiointikirjojen vaihdosta. 9. IVYn turvallisuusjärjestön (Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö, CSTO) ensisijaisia toimintasuuntia Venäjän puheenjohtajakaudella olivat sen jäsenmaiden ulkorajojen lujittaminen, sotilaallisen yhteistyön ja rauhanturvavoimien potentiaalin kasvattaminen sekä koordinoinnin tehostaminen kansainvälistä ja alueellista turvallisuutta koskevissa asioissa. Jatkettiin toimia IVYn yhteisen turvallisuusjärjestelmän (CSTO) voimien ja resurssien hallintamekanismien kehittämiseksi sekä järjestön tehokkuuden lisäämiseksi sen ylläpitäessä alueen turvallisuutta ja vakautta ja torjuessa erilaisia haasteita ja uhkia, muun muassa Afganistanin alueelta tulevia. Järjestettyihin harjoituksiin osallistui huumeidentorjuntaviranomaisia, sisäasiainministeriöiden joukkoja ja sisäasiainhallinnon elimiä, jotka ovat osa yhteisten operatiivisen reagoinnin joukkojen erityisyksikköjä, muun muassa uusia kyberhyökkäysten torjuntayksikköjä. CSTO:n puitteissa alettiin perustaa huumeidentorjuntaoperaatioiden keskusta. YK:n 69. istuntokauden yhteydessä New Yorkissa syyskuussa pidetyssä CSTO-maiden ulkoministeriöiden johtajien epävirallisessa tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma Keski-Aasian ydinaseetonta vyöhykettä koskevasta sopimuksesta. Jäsenvaltioiden päämiehet allekirjoittivat 22. joulukuuta Moskovan huippukokouksessa asiakirjoja, joiden tavoitteena oli kehittää edelleen järjestön sotilaspoliittisen yhdentymisen eri aspekteja. 10. Selkkauksia IVYn alueella pyrittiin ratkaisemaan määrätietoisilla toimilla. Tärkeä vaihe Venäjän välitystyössä Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi oli Venäjän federaation presidentin Sotšissa 9. syyskuuta järjestämä Azerbaidžanin ja Armenian

- 4 - johtajien tapaaminen, jonka ansiosta jännitystä selkkausalueella pystyttiin selvästi lieventämään ja osapuolten näkemyksiä täsmentämään. Etyjin Minskin ryhmän (Venäjä, Yhdysvallat, Ranska) puheenjohtajatroikassa työskenneltiin aktiivisesti. Välittäjät järjestivät viisi tapaamista Azerbaidžanin ja Armenian johtajien kanssa ja sarjan neuvotteluja noiden kahden maan ulkoministerien kanssa sekä yhteyksiä Vuoristo- Karabahin viranomaisiin. Transnistrian konfliktinratkaisun takaajamaana ja välittäjänä Venäjä pyrki yhteydenpidossa 5+2-kokoonpanon jäsenten kanssa saamaan neuvotteluprosessin jälleen käyntiin ja löytämään kosketuskohtia Chisinaun ja Tiraspolin näkemyksissä. Kiovan ja Chisinaun toimeenpaneman Transnistrian ulkomaankaupan ja humanitaaristen yhteyksien tosiasiallisen saarron vaikutusten kumoamiseksi kiinnitettiin erityistä huomiota Tiraspolille annettavan rahoitusavun sekä sosiaalisen ja taloudellisen tuen lisäämiseen ja turvattiin vakaus konfliktin turvallisuusvyöhykkeellä. 11. Venäjän federaation suhteet Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan olivat rakentavat ja luottamukselliset. Noille valtioille annettiin edelleen kaikinpuolista apua niiden sosiaalisessa ja taloudellisessa jälleenrakennustyössä ja kansainvälisen aseman lujittamisessa. Venäjän federaation ja Abhasian tasavallan liittolaisuudesta ja strategisesta kumppanuudesta allekirjoitettiin sopimus, joka määrittelee lisääntyvän taloudellisen, sosiaalisen, humanitaarisen sekä puolustus- ja turvallisuusyhteistyön suuntaviivat ja luo tarvittavat edellytykset kahdenvälisellä asialistalla olevien pitkän tähtäimen tehtävien ratkaisemiselle. Taka-Kaukasian turvallisuudesta ja vakaudesta Geneven neuvottelujen puitteissa käydyn vuoropuhelun tavoitteena oli luoda edellytykset juridisesti sitovalle menettelylle, joka estäisi voimankäytön yhtäältä Georgian ja toisaalta Abhasian ja Etelä-Ossetian välillä. 12. Vuoropuhelua Georgian kanssa pyrittiin kehittämään edelleen niillä aloilla, joilla se on mahdollista, kun maiden välillä ei ole diplomaattisuhteita. Rajoitusten poistaminen eräiden georgialaisten tuotteiden pääsyltä Venäjän markkinoille edisti keskinäisen tavaranvaihdon kasvua. Säännöllinen tie- ja lentoliikenneyhteys palautettiin, humanitaariset ja liikeyhteydet vilkastuivat selvästi, ja georgialaisia urheilijoita osallistui Sotšin olympialaisiin. 13. Ensisijaisen tärkeinä pidettiin pyrkimyksiä kehittää BRICS yhdeksi globaalin hallinnan järjestelmän tärkeistä elementeistä. Periaatteellisen tärkeitä etenemiselle kohti tätä tavoitetta ovat Fortalezan huippukokouksessa (15. 16. heinäkuuta) tehdyt päätökset monenvälisten rahoituslaitosten yhteensä 200 miljardin USD:n suuruiset resurssit omaavien uuden kehityspankin ja reservivaluuttarahaston perustamisesta järjestön puitteissa. Esitimme BRICS-kumppanien kanssa yhteiset näkemyksemme kansainvälisen vakauden eri ulottuvuuksien lujittamisesta. Fortalezan huippukokouksen päätösasiakirjassa tuomittiin yksipuoliset sotilaalliset interventiot ja taloudelliset pakotteet. Ulkoministeritapaamisessa New Yorkissa syyskuussa kiinnitettiin päähuomio eri alueiden kriisitilanteisiin ja terrorin torjuntaan. 14. Venäjän osallistuminen G20-ryhmän toimintaan tähtäsi maailman rahoitus- ja talousjärjestelmän vakauden lujittamiseen. Brisbanen huippukokouksessa (15. 16. marraskuuta) noudatettiin linjaa, jonka tavoitteena on yhtenäistää kansainvälistä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja rahoituslaitosten, muun muassa hedge-rahastojen valvonnan menettelyä. Kannatimme Australian ehdottamaa globaalia infrastruktuurialoitetta, joka pyrkii helpottamaan järjestöjen, monenvälisten kehityspankkien ja yksityisen sektorin tiedonvaihtoa ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusta. Globaalin energia-arkkitehtuurin uudistuksen valmistelun yhteydessä annoimme tukemme huippukokouksessa hyväksytyille energiayhteistyön periaatteille ja energiatehokkuuden lisäämisen toimintasuunnitelmalle. Kansainvälisen kehityksen edistämisponnistelujen yhteydessä hyväksyttiin G20-ryhmän elintarviketurvallisuuden ja ravitsemuksen puiteohjelma.

- 5 - Suurta huomiota kiinnitettiin G20-ryhmän Pietarin huippukokouksen (syyskuu 2013) päätösten toteuttamiseen sellaisilla aloilla kuin talouskasvun kannustaminen, työllisyyden lisääminen perustamalla korkeatasoisia työpaikkoja sekä työmarkkinapolitiikan uudistaminen. 15. Venäjän ja muiden jäsenmaiden ponnisteluilla toteutettiin toimia Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) potentiaalin kasvattamiseksi. Turvallisuusneuvostojen sihteerien tapaamisissa (Dušanbe, huhtikuu) ja laittoman huumekaupan torjuntaan valtuutettujen toimivaltaisten elinten johtajien kokouksessa keskityttiin terrorismin ja ylikansallisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä huumeidentorjunnan strategiaan, jossa painopiste oli Afganistanin huumeuhkan torjunnassa. SCO:n huippukokouksen (Dušanbe 11. 12. syyskuuta) päätösjulkilausumassa esitettiin jäsenvaltioiden yhtenäinen kanta alueellisen turvallisuuden ja strategisen vakauden ongelmiin, muun muassa Afganistanin tilanteeseen, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan selkkauksiin, Iranin ydinohjelmaan ja Ukrainan kriisiin. Huippukokouksen asiakirjoissa määriteltiin elintarvike-, energia-, liikenne- ja tietoturvallisuuden takaamiseen tähtäävän työn suuntaviivat. Vahvistettiin sopimukset järjestön laajentamisen reunaehdoista. 16. Pyrimme tiukasti ja johdonmukaisesti tehostamaan yhteistä toimintaa ekstremismin nousua vastaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Lähdimme siitä, että ponnistelut Islamilaisen valtion (Isis), Al-Nusran rintaman ja muiden kokonaisten valtioiden tulevaisuutta uhkaavien radikaaliryhmittymien hillitsemiseksi on järjestettävä ilman kaksoisstandardeja ja salaista asialistaa kansainvälisen oikeuden, ennen muuta YK:n turvallisuusneuvoston tärkeimpien terrorisminvastaisten päätöslauselmien 1373 ja 1624 vankalta pohjalta. Kannatimme turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2170, joka pyrkii tehostamaan pakotteita Syyriassa ja Irakissa toimivia terroristeja vastaan. Pyrimme saamaan YK:n turvallisuusneuvoston pitkän tähtäimen asialistalle ulkomaiset terroristisoturit, jotka kasvattavat lihaksiaan Lähi-idän sekä Afganistanin ja Pakistanin alueella, Libyassa ja Malissa. Venäjän perusnäkemykset tästä aiheesta on esitetty turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2178. Keskeinen kohta alueellisella asialistalla oli edelleen Syyrian kriisin poliittinen ratkaiseminen kaikki osapuolet mukaan ottavalla kansallisella vuoropuhelulla, jota käytäisiin ilman ennakkoehtoja siten kuin Genevessä 30. kesäkuuta 2012 annettu tiedote edellyttää. Työskentelimme tiiviisti asiasta kiinnostuneiden osapuolten kanssa tarkoituksena saada päätökseen maan kemiallinen demilitarisointi Kemiallisten aseiden kieltojärjestön hallintoneuvoston laatiman ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2118 hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli Syyriasta pois viedyistä kemiallisten aseiden komponenteista ja lähtöaineista hävitetty noin 98 % ja aloitettu kahdentoista viimeisen taistelukaasujen tuotantoon käytetyn kohteen hävittäminen. Selkeä linjamme oli, että Lähi-idän uudet kriisitilanteet eivät saa häivyttää taka-alalle pyrkimystä ratkaista pitkittyneitä konflikteja, ennen muuta Palestiinan ja Israelin välistä. 17. Venäjän federaatio toteutti sekä kahdenväliseltä pohjalta että yhdessä CSTO- ja SCOkumppanien kanssa joukon toimia, joilla pyrittiin vakauttamaan tilannetta Afganistanissa. Yhteyksissä afganistanilaisen osapuolen kanssa korostimme valmiuttamme kaikin tavoin auttaa Kabulia rakentamaan rauhallista, riippumatonta, demokraattista valtiota, joka pystyy ratkaisemaan terrorismin, huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät ongelmat itsenäisesti. 18. Yhdessä Shanghain-ryhmään kuuluvien kumppanien ja iranilaisten kollegojen kanssa jatkoimme kaikenkattavan ja lopullisen ratkaisun etsimistä Iranin ydinohjelman ongelmaan. Kiitos kaikkien osapuolten osoittaman pyrkimyksen kompromisseihin, näkemyksiä tärkeimmistä kysymyksistä onnistuttiin merkittävästi lähentämään toisiinsa. Keskeistä osaa esittivät venäläisen osapuolen ehdottamat asteittaisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteet, joista tuli vuoropuhelun perusta, sekä eräät Venäjän ideat ja tekniset ehdotukset. Shanghain-ryhmän maiden ja Iranin ulkoministerit pääsivät 24. marraskuuta yksimielisyyteen Iranin ydinohjelmaa koskevien neuvottelujen jatkamisesta kesäkuun 2015 loppuun.

- 6-19. Huomion keskipisteenä Venäjän diplomatiassa olivat kokonaisvaltainen liittyminen yhdentymisprosesseihin Aasian ja Tyynenmeren alueella, jonka suuntaan talouskasvun ja poliittisen vaikutusvallan painopiste on yhä selvemmin siirtymässä, sekä tuon alueen potentiaalin aktiivinen hyödyntäminen Siperian ja Kaukoidän nostamiseksi kukoistukseen. Laajaa kannatusta Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö APECin huippukokouksessa Beijingissä 10. 11. marraskuuta saivat Venäjän näkemykset alueellisen integraation rakentamisesta läpinäkyvyyden, tasavertaisuuden ja keskinäisen edun periaatteiden pohjalta avoimien yhteismarkkinoiden muodostamiseksi. Huippukokouksen päätösasiakirjoihin kirjattiin maamme esittämät ehdotukset turvallisen kasvun takaamisesta alueella. Erityistä huomiota saivat kumppaneilta osakseen Venäjän suunnitelmat Koillisväylän infrastruktuurin uudistamisesta sekä Baikalin Amurin radan ja Siperian radan modernisoinnista Aasian ja Euroopan mannertenvälisen liikennesillan perustaksi. Kaakkois-Aasian maiden liiton ASEANin alueellisen turvallisuusfoorumin ARF:n puitteissa Venäjä oli yhtenä kyberturvallisuuden aihepiirin fasilitaattoreista mukana valmistelemassa ARF:n työsuunnitelmaa tietoteknisen turvallisuuden takaamiseksi. Alueen maiden välisen sotilaallisen luottamuksen lujittamista edisti Venäjän ja Thaimaan yhteinen puheenjohtajuus sotilaslääketieteen asiantuntijatyöryhmässä vuoropuhelun mekanismissa ASEAN-maiden puolustusministerikokouksen ja sen kanssa vuoropuhelua käyvien tahojen välillä, minkä puitteissa pidettiin Rubež-2014 -näytösharjoitus Pietarin lähistöllä. Alueellisissa järjestöissä ja foorumeissa, ensisijaisesti Itä-Aasian huippukokouksessa, kannatimme johdonmukaisesti sitä, että Aasian ja Tyynenmeren alueelle luodaan luotettavat inklusiivisen ja jakamattoman turvallisuuden takaavat mekanismit, jotka perustuvat liittoumien ulkopuolisen yhteistyön periaatteisiin. Pietarissa heinäkuussa pidetty Aasian ja Euroopan välisen Asem-huippukokouksen korkean tason konferenssi kulttuurien ja sivilisaatioiden välisestä vuoropuhelusta vahvisti, että tätä foorumia tarvitaan edistämään yhteisymmärrystä ja yhteistyötä monenlaisissa kansainvälisissä ja alueellisissa ongelmissa. 20. Merkittävästi edistyttiin kaikenkattavan kumppanuuden ja strategisen yhteistyön kehittämisessä Kiinan kanssa sekä kahdenvälisesti että monenvälisillä foorumeilla, joista mainittakoon G20-ryhmä, BRICS, SCO ja APEC. Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat viidesti, ja myös pääministerit tapasivat jälleen. Kesäkuussa järjestettiin kymmenes kierros neuvotteluissa strategisesta turvallisuudesta ja ensimmäinen kierros neuvotteluissa yhteistoiminnasta turvallisuuden, oikeusjärjestyksen ja lainkäytön aloilla. Moskova ja Beijing koordinoivat tiiviisti toimiaan nykyisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemisen periaatekysymyksissä. Erityistä huomiota kiinnitettiin niiden yhteisten näkemysten edistämiseen, jotka koskevat turvallisuuden jakamattomuuden periaatteisiin perustuvan alueellisen järjestyksen luomista Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Kiina on saanut vankan aseman yhtenä Venäjän tärkeimmistä kauppa- ja talouskumppaneista. Kiistattomiin saavutuksiin kuuluvat allekirjoitettu sopimus kaasuntoimituksista Kiinaan itäistä reittiä, Siperian voima -nimisen kaasuputken rakennustöiden aloittaminen ja yksimielisyyden saavuttaminen puitesopimuksista, jotka koskevat kaasun vientiä läntisen reitin kautta. Sotilaallinen yhteistyö kehittyi, yhteistoiminta rahoituksen ja investointien alalla lisääntyi. Runsaan kulttuurisen ja humanitaarisen ohjelman puitteissa toteutettiin vuosiksi 2014 2015 suunniteltu hanke ristikkäisistä nuorison ystävyysvaihtojen vuosista. 21. Tärkeä prioriteetti Venäjälle olivat erityisen etuoikeutetun strategisen kumppanuuden suhteet Intian kanssa. Molemminpuolinen halukkuus kahdenvälisten suhteiden myönteiseen edelleen kehittämiseen varmisti sen, että Vladimir Putinin 11. joulukuuta Intiaan tekemästä virallisesta vierailusta tuli menestyksekäs ja tuloksellinen: annettiin yhteinen julkilausuma seuraavan kymmenvuotiskauden yhteistyösuunnitelmista ja allekirjoitettiin asiakirjat yhteistyöstä muun muassa energiataloudessa, lääketieteessä, investoinneissa ja humanitaarisessa toiminnassa. Sotilaallista ja sotilasteknistä yhteistyötä lisättiin suunnitelman mukaisesti.

- 7 - Moskova ja New Delhi tekivät tehokasta yhteistyötä monenlaisissa ja monipuolisissa formaateissa, ennen muuta YK:ssa, G20-ryhmässä, BRICSissä ja SCO:ssa. 22. Jatkuvaa tehokasta vuoropuhelua ylläpidettiin suhteiden kaikilla tasoilla Vietnamin kanssa. Kahdenvälisten suhteiden kokonaisuuden edelleen lujittumisen näkymiä heijastaa Venäjän federaation ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen kaikenkattavan strategisen kumppanuuden edistämisestä annettu yhteinen julkilausuma, joka allekirjoitettiin Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerin Nguyen Phu Trongin ollessa virallisella vierailulla Venäjällä 23. 26. marraskuuta. Yhteistyön vetureina toimivat öljy- ja kaasuteollisuus, ydinenergiateollisuus, sotilasala ja sotilastekninen ala, tiede, koulutus ja kulttuuri. Neuvottelut IVY-tulliliittoon kuuluvien maiden ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen luonnoksesta etenivät päätösvaiheeseen. 23. Yhteistyö Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa oli lupaava suunta Venäjän ulkopolitiikassa. Uuden sysäyksen sen kehitykselle antoivat Vladimir Putinin viralliset vierailut Argentiinaan, Brasiliaan, Kuubaan ja Nicaraguaan heinäkuussa, Venäjän presidentin laajennetut tapaamiset useiden Latinalaisen Amerikan valtioiden päämiesten kanssa BRICShuippukokouksen yhteydessä Brasiliassa heinäkuussa sekä Perun presidentin Ollanta Humala Tasson vierailu Venäjälle marraskuussa. Ulkopoliittisia yhteyksiä jatkettiin. Venäjän ulkoministeri vieraili huhtikuussa Kuubassa, Nicaraguassa, Perussa ja Chilessä. YK:n yleiskokouksen 69. istuntokauden yhteydessä syyskuussa Sergei Lavrov tapasi CELACin puheenjohtajina toimivien neljän maan ulkoministeriöiden johtajat. 24. Pyrimme edelleen lujittamaan eri tasojen yhteyksiä Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ja niiden valtioidenvälisiin järjestöihin, muun muassa Afrikan unioniin (AU) ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisöön (SADC). Sergei Lavrovin Etiopiaan tekemän työvierailun tuloksena allekirjoitettiin Venäjän ulkoministeriön ja Afrikan unionin komission yhteisymmärrysmuistio poliittisten neuvottelujen toteutusmekanismista. YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin New Yorkissa syyskuussa Sergei Lavrovin ensimmäinen yhteistapaaminen SADC-maiden ulkoministerien kanssa. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjän federaatio edisti edelleen kansainvälisiä ponnisteluja Afrikan kriisien ratkaisemiseksi, muun muassa korkean tason tapaamisissa, jotka oli omistettu Somalialle, Etelä-Sudanille, Keski-Afrikan tasavallalle ja Malille (New York, syyskuu). Kohdennettua humanitaarista apua annettiin Kamerunille, Lesotholle, Malawille, Malille, Tansanialle ja Somalialle. Venäjä reagoi yhtenä ensimmäisistä ebolaepidemian puhkeamiseen Länsi-Afrikan maissa. Guineaan lähetettiin johtavia venäläisiä virologeja, moderneja diagnostiikkalaitteita sekä kenttäsairaala, ja Sierra Leoneen toimitettiin avustusmoduuli, joka sisälsi lääkkeitä ja oheistarvikkeita. Venäjän federaation ulkoasiainministeriö