1 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 F R A N K G I L B A N E C L I V E T H O M A S K L A U S O E S C H K I M M O R O S S I L A U R I C A R L S O N N I C K O L A Y V A S I L I E V A N D R Z E J S T Y R C Z K A I J A P Ö Y S T I SYMPOSIUM KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA 23.-24.10. 2008 W E N X U E C H U N LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ MONIKIELISEN VUOROVAIKUTUKSEN UUSILLA RATKAISUILLA E S A N O R H O M A A K I M M O K O S K E N N I E M I
2 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 SISÄLLYSLUETTELO TERVETULOA KOUVOLAN SEUDULLE 2 SYMPOSIUMIN PUHUJAT 3 KITES ALOITTI RIVAKASTI 4 EU:N ROOLI MONIKIELISESSÄ SISÄLTÖTEKNOLOGIASSA 6 GILBANE PUHUU KEHITYKSESTÄ 7 KITES-TEEMARYHMÄ 2 8 KITES-INFO 9 OHJELMA 10-11 YMMÄRTÄMISEN TEKNOLOGIA 12 MONIKIELISEN VIESTINNÄN TYÖPÖYTÄ 13 TOIMIALAN KASVUHAASTEET 14 KIELIOPIN STANDARDOINTI 16 KYMIDESIGN&BUSINESS 18 Kouvola tunnetaan tänään monilla kansainvälisillä yritysmaailman kentillä aina Kiinassa saakka. Vuoden 2009 alussa käynnistyvä uusi Kouvola Kymijoen kaupunki tulee olemaan entistä näkyvämmässä asemassa niiden kaupunkien joukossa, jotka rakentavat kansainvälisiä, erityisesti yritystoimintaa tukevia yhteyksiään niin itään, etelään kuin länteenkin. Painopisteinä eli kehittämisklustereina ovat logistiikka, erityisesti rautatieyhteydet ja osaaminen, metsä, uusiutuva energia ja ympäristö, vapaa-aika ja matkailu sekä digitaaliset sisällöt. Tällä hetkellä Digitaalisten sisältöjen klusterissa Kouvolan seudulla on 210 yritystä, joissa työskentelee lähes 900 työntekijää. Koko maassa digibusiness-yrityksiä on yli 8000. Klusterin ytimessä toimivien monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman sekä valtakunnallisen Kites ry:n avulla mukaan kansallisen tason yhteistyöhön on liittynyt mukaan useita kymmeniä alan keskeisiä yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä rahoittajia. Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen perustuksena kaikilla toimialoilla on monikielinen ja kulttuurinen vuorovaikutuskyky, joka on paljon enemmän kuin pelkkä kielitaito. Toimialojen liiketoiminnassa tarvittavan asiantuntijuuden lisäksi edellytetään monikanavaisuutta hyödyntäviä viestintävalmiuksia sekä ennen muuta kykyä käyttää moderneja tietotekniikan välineitä ja teknologioita. Uudenlaisesta moniosaamisesta on kysymys niin toimijoiden kuin niiden asiakkaidenkin keskuudessa. Kouvolan kansallisena kehitystehtävänä on avata suomalaisille yrityksille ja muille organisaatiolle syvällistä tietoisuutta kansainvälisen vuorovaikutuskyvyn merkityksestä kilpailukyvylle ja tarjota sen lisäämiseksi verkostojensa avulla eri toimialoilla sovellettavia ratkaisuja, koulutusta sekä teknologioita. Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen ja Kites-yhdistyksen yhdessä järjestämä kolmas kansainvälinen Kites-symposium antaa mainion läpileikkauksen tämänhetkisestä yleistilanteesta sekä osaamisalan toimijoiden että asiakkaiden kannalta. Se tarjoaa myös monipuolisen katsauksen siitä, mitä markkinoilla lähitulevaisuudessa tapahtuu ja mihin meidän suomalaisten pitäisi seuraavaksi ryhtyä. Tervetuloa Kouvolaan ja Kites-symposiumiin! Aimo Ahti Kouvolan kaupunginjohtaja Uusi Kouvola panostaa kansainvälisyyteen Kouvolan Seudun Osaamiskeskus Vartiotie 4, 45100 Kouvola (05) 211 2710 www.excen.net Julkaisija: Kouvolan Seudun Osaamiskeskus / Kites-toimenpidekokonaisuus Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Toimitus: Markku Saari (päätoimittaja), Kirsi Laakso (toimitussihteeri), Risto Wallin (sisältökoordinaattori). Taitto: Kirsi Laakso (kannen suunnittelu KYAMK, KymiDesign, Riina Laihomäki 2007) Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys www.kites.fi
3 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Symposium-puhujia Klaus Oesch, FT Pitkän yrittäjän uransa jälkeen Oesch on työskennellyt mm. Tekesin Fenix-teknologiaohjelman koordinaattorina. Klaus Oesch on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2007 tutkimuskohteenaan tietoajan toimintakäytännöt. Juha Pyötsiä, johtaja, Kemianteollisuus ry Juha Pyötsiä työskentelee Kemianteollisuus ry:n Ympäristö, terveys ja turvallisuus -sektorilla vastuualueenaan EU:n kemikaaliasetuksen, REACH:in täytäntöönpano ja kemikaalivalvontaan liittyvät tehtävät. Pyötsiä oli myös keskeinen virkamies valmisteltaessa REACH-asetusta. Reijo Heinämäki, johtaja, Metso-konserni Metso Paper kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa digitaalista sisällöntuotanomenetelmää, joka perustuu toiminnan tallentamiseen. Johtaja Reijo Heinämäki vastaa Metso Paperin asiakkaiden koulutuksesta. Koulutuksen määrään ja laatuun vaikuttavat muun muassa kulttuurierot. Juha-Matti Arola, johtaja, Kone-konserni Juha-Matti Arola vastaa eoppimisen ja yhteistoiminnallisuuden kehittämisestä Kone-konsernissa maailmanlaajuisesti. Hänen vastuullaan on virtuaalisen kokous- ja koulutusvälineen käyyttöönotto sekä uusien, etenkin sosiaaliseen mediaan ja web 2.0:n teknologiaan pohjautuvien menetelmien ja työkalujen etsintä, kokeilu ja käyttöönotto. Frank Gilbane, analyytikko, Gilbane Group Inc., USA Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan johtava yhdysvaltalainen analyytikko, jonka mielipiteitä seurataan maailmanlaajuisesti. Gilbane on aiemmin vaikuttanut yhtiöiden Publishing Technology Management, Techno Forum SARL ja Documentation Conferences perustajana ja toimii nyt toimitusjohtajana yhtiössä Gilbane Report- Gilbane Group. Clive Thomas, varapääjohtaja, SDL, UK Maailman suurimpiin kuuluvan käännös- ja kielitoimiston SDL:n varapääjohtaja. Andrzej Styrcz, aluejohtaja, Sanako-konserni Kielipalvelujen kysyntä Venäjällä spesifioituu. Kaija Pöysti, partneri, Blue White Venture Kaija Pöysti tunnetaan Trantexin ja Bitwitin perustajana. Nykyisin Pöysti toimii partnerina Blue White Venturessa. Yritys toimii Kalifornian Piilaaksossa sekä Helsingissä ja auttaa suomalaisyrityksiä liiketoiminnan viemisessä Yhdysvaltoihin. Pöysti on mm. kuulunut YLE:n hallintoneuvostoon ja hän oli jäsen myös kansallisen innovaatiostrategian laatineessa työryhmässä, joka työskenteli Sitran yliasiamies Esko Ahon johdolla ja jätti esityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2008. Kimmo Rossi, yksikön apulaispäällikkö, Euroopan komissio Kimmo Rossi työskentelee Euroopan komissiossa mm. EuroMatrixhankkeen parissa. EuroMatrix on eurooppalainen kieliteknologiaprojekti, jonka haasteena on inventoida eurooppalaisten kieliparien kieliteknologiaresurssit. Kehitystyö kohdentuu kielipareihin, joilla ei vielä ole toimivaa konekäännösjärjestelmää. Kimmo Koskenniemi, professori, Helsingin yliopisto Kimmo Koskenniemen tunnetuin työ on kaksitaso-morfologian ja siihen liittyvien algoritmien kehittäminen. Työtä hyödynnetään mm. Microsoftin tekstinkäsittelyohjelmistojen oikolukusovelluksissa. Koskenniemi on myös johtanut mm. kieliteknologiaan liittyviä kursseja ja myös Koskenniemen väitöskirjan aiheena on kieliteknologia. Hän on toiminut mm. Suomen Akatemian tutkijana. Merja Tuomarila, kehitysjohtaja Fintra Projects Ltd Oy Merja Tuomarilan vastuualueena Fintrassa on uusien pk-yrityksille suunnattujen palvelujen kehittäminen. Suomalaisen elinkeinoelämän omistama Fintra auttaa suomalaisyrityksiä vastaamaan globaalin liiketoiminnan kasvaviin haasteisiin. Nickolay Vasiliev, kansainvälisen kaupan johtaja, Promt Ltd, Venäjä Nickolay Vasiliev kertaa ajankohtaisia kieliteknologiahankkeita venäläisen toimijan näkökulmasta. Wen Xuechun, päätoimittaja, Commercial Press, Kiina Kansainvälisestä julkaisutoiminnasta tunnetun CP:n päätoimittaja käsittelee osaamisalan tilannetta kiinassa. CP julkaisee muun muassa kaksikielistä lehteä, jonka tarkoituksena on laventaa tietämystä kiinankielestä ja kulttuurista. Lehti ilmestyy kiinaksi ja englanniksi. Lauri Carlson, professori, Helsingin yliopisto Lauri Carlson on osallistunut useisiin kansallisiin ja EU:n tutkimushankkeisiin ja johtaa keväällä 2008 alkanutta Tekesin rahoittamaa ContentFactory-hanketta. Mika Aalto, toimitusjohtaja, Brandwind Oy Brandwind on Suomen johtava markkinoinnin resurssienhallinnan ja digitaalisen aineiston hallinnoinnin ratkaisuja tarjoava yritys. Aiemmin Mika Aalto on toiminut toimitusjohtajana ja osakkaana Nominator Solutions Oy:ssä. Aalto on työskennellyt myös yrityksissä Bearing- Point Finland Oy ja Arthur Andersen Business Consulting.
4 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Valtakunnallinen Kites ry aloitti rivakasti Kesäkuussa 2007 perustettu valtakunnallinen monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kites-yhdistys on toteuttanut aktiivisesti ensimmäisessä syyskokouksessaan 21.11.2007 hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa. Yleistavoitteet Tietoisuuden yhdistyksestä ja sen tarjoamasta lisäarvosta on tavoitettava monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan klusterin ja sen lähialojen toimijat, asiakkaat ja tukiorganisaatiot sekä Suomessa että kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdistyksen jäseniksi on saatava Suomen eri seutukunnilta monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan keskeiset toimijat, asiakkaat ja avainhenkilöt, jotka edustavat osaamisalan koko arvoketjua: tutkimusta tuotekehitystä koulutusta tuotantoa markkinointia tukipalveluita. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet käyttöönsä jatkuvasti päivittyvät tiedot osaamisalan ajankohtaisesta markkinatilanteesta sekä tarpeellisia yritystietokantoja suomalaisista toimijoista. Jäsenmäärän on kasvettava riittävän suureksi, jotta syntyy kansallinen uskottavuus sekä yhdistyksen toiminnalle riittävä taloudellinen perusta ja aktiivisten toimijoiden määrä. Yhdistyksellä on oltava koko ajan meneillään sellaisia aktiviteetteja (hankkeita), joiden avulla toteutetaan yhdistyksen tarkoitusta, kehitetään jäsenistön sitoutuneisuutta sekä luodaan taloudellisia resursseja, jotta yhdistys voi toimia itsenäisesti.yhdistyksen kautta Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen johtamaan monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen sitoutuu lisää merkittäviä uusia toimijoita. Kites ry:n perustavaan kokoukseen 24.6.2007 osallistui 24 perustajajäsentä. Toimintamalli Yhdistyksen toiminnan ytimen muodostavat markkinatarpeiden pohjalta määriteltävät kites-teemaryhmät (Special Interest Groups), jotka tuottavat jäsenistölle selvityksiä, strategioita, hankeaihioita, ongelmanratkaisuja ja suosituksia jäsenistön hyödyn- Toiminnan painopisteet vuonna 2008 nettäväksi ja toimivat samalla jäsenistön verkottumisfoorumeina. Kites-symposium ja kites-työpajat ovat yhdistyksen merkkituotteita yhteistyössä monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman kanssa. 1) Toiminnan käynnistäminen teemaryhmien avulla 2) Perustajajäsenten edustamien verkostojen integrointi yhdistyksen toimintaan 3) Jäsenistölle, asiakkaille ja tukiorganisaatioille yhdistyksen tarjoaman lisäarvon selkeyttäminen ja promovointi 4) Jäsenmarkkinointi (erityishuomio viestinnän palvelutuottajiin ja niiden asiakkaisiin) 5) Toiminnan käynnistyksen tueksi oman kehittämishankkeen perustaminen. Teemaryhmät kootaan seuraavilta aihealueilta: - Asiakasetu ja sen markkinointi - Monikanavaisen viestinnän, kielipalveluiden sekä teknologianhallinnan toimijoiden operatiivinen integrointi yhteistyöhön - Tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen - Kansainvälinen selvillä olo ja verkostoituminen Jokaiselle teemaryhmälle valitaan jäsenistön keskuudesta käynnistäjä, joka määrittää aihealueeltaan käsiteltävän ajankohtaisen kohteen, kokoaa ja kutsuu asiamiehen avustamana oman ryhmänsä koolle.
5 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Yhteistyö osaamiskeskusohjelman kanssa Yhteiseen missioon ja strategisiin tavoitteisiin tähtäävä yhteistyösopimus on allekirjoitettu Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen johtaman osaamiskeskusohjelman (Kouvolan seudun kuntayhtymän) kanssa: yhdistyksen Kites-teemaryhmät ja Kitessymposiumit tuottavat markkinaehtoisia hankeaihioita, joita valmistetaan hankkeiksi osaamiskeskusohjelman valmistelurahoituksen tuella. Yhdistyksen omat internet-sivut on avattu osoitteessa www.kites.fi ja ryhdytty kehittämään muun muassa niiden avulla sisäistä ja ulkoista viestintää. Promovointi ja jäsenmarkkinointi Kites ry:n tiedottajaksi valittu medianomi Kirsi Laakso on aloittanut työnsä 7.8.2008. Yhdistyksen jäsenistölle tarjottavan lisäarvon esittely ja jäsenmarkkinointi aloitettu Kites-symposiumin markkinoinnin merkeissä. Yhdistyksessä on tällä hetkellä (31.8.08) 50 jäsentä, joista puolet on henkilöjäseniä ja puolet yritys- ja yhteisöjäseniä. Vuodelle 2008 asetettu tavoite on sadan jäsenen määrä. Käynnistyksen tueksi oma hanke Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja Kites ry:n jäsenten rahoittama kehittämishanke on käynnistynyt 1.4.2008 jatkuen 30.4.2010 saakka. Kokonaisbudjetti on 130 000 euroa. Oman hankkeen avulla kehitetään Kitesteemaryhmien ja Kites-symposiumien toimintaa sekä yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Hallitus kokoontunut kuusi kertaa Kites ry:n hallitus on toiminut aktiivisesti kuluneen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kokouskertoja on ollut kuusi. Hallituksen kokouksiin osallistuvat aina sekä varsinaiset että varajäsenet. Hallituksen varsinaiset jäsenet Toimitusjohtaja Arto Leinonen, Kielikone Oy, puheenjohtaja Professori Jouni Isoaho (henkilöjäsenten edustaja), varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Janne Nevasuo, AAC Global Oy Toimitusjohtaja Seppo Laaksonen, Posito Oy Projektipäällikkö Matti Sihto, TEKES Konsultti Markku Saari, Markku Saari Ky / Kouvolan Seudun Osaamiskeskus KITES-TEEMARYHMÄT 2008 Asiakasetu ja sen markkinointi Ryhmän vetäjä markkinointijohtaja Ari Nyfors (Lingsoft Oy) Neljä istuntoa, 20 osallistujaa seitsemästä organisaatiosta. Tähänastisena tuloksena erillisinä hankkeina sisällöntuotannot myyjän ja ostajan oppaisiin, jotka julkistetaan Kites-symposiumissa 23.-24.10.2008. Monikanavaisen viestinnän, kielipalveluiden sekä teknologian hallinnan toimijoiden operatiivinen integrointi yhteistyöhön (ks. myös sivu 8) Ryhmän vetäjä toimitusjohtaja Seppo Laaksonen (Posito Oy). Työvaliokunnalla/pilottiryhmällä seitsemän istuntoa. Kymmenen osallistujaa seitsemästä organisaatiosta. Tähänastisenä tuloksena konsulttitoimeksiantona pilottiryhmän avulla toteutettu ja testattu mallinnus yhteistarjoomasta (yhteistyön eri vaiheisiin sijoittuvien toimintamallien kuvaukset ja sopimuspohjat). Tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen Ryhmän käynnistäjä professori Jouni Isoaho (Turun yliopisto) Kolme istuntoa, 15 henkeä yhdeksästä organisaatiosta Ensimmäinen yhteinen hankevalmistelu käynnistynyt Kansainvälinen selvillä olo ja verkostoituminen Ryhmän käynnistäjä toimitusjohtaja Janne Nevasuo (AAC Global Oy), joka on laatinut ryhmälle alustavan strategian ja toimintasuunnitelman. Toimitusjohtaja Esa Norhomaa (henkilöjäsenten edustaja) Varsinaisten jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet Markkinointijohtaja Ari Nyfors, Lingsoft Oy (Arto Leinonen) Kehitysjohtaja Lassi Tolonen, WSOY Pro (Janne Nevasuo) Suunnittelija Anna Sahanen, HY / Palmenia (Seppo Laaksonen) Projektipäällikkö Klaus Oesch (Matti Sihto) Varatoimitusjohtaja Antti Villanen, Nitro FX Oy (Markku Saari) Toimitusjohtaja Harri Arnola, Sunda Oy (Esa Norhomaa) Dosentti Markku Turunen (Jouni Isoaho) Yhdistyksen asiamiehenä toimii Markku Saari.
6 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Ihmiset kohtaavat nyt ja tulevaisuudessa globaalistuvassa taloudessa ja verkoissa yhä kasvavan määrän erikielistä tietoa ja palveluita. On erittäin tärkeää, että kansalaiset voivat päästä käsiksi ja käyttää tietoa ja palveluja yli kansallisten kielimuurien, internetin ja muiden mobiililaitteiden välityksellä. EU:n toimenpiteet ja politiikka monikielisessä sisältöteknologiassa Ihmiset kohtaavat globaalistuvassa taloudessa ja verkoissa yhä kasvavan määrän erikielistä tietoa ja palveluita. On erittäin tärkeää, että kansalaiset voivat päästä käsiksi ja käyttää tietoa ja palveluja yli kansallisten kielimuurien, internetin ja mobiililaitteiden välityksellä. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tulee edistää sisällön tuottamista useilla kielillä sekä tarjota käytännöllisiä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja rakentamaan siltaa kielimuurien yli. Tätä kokonaistavoitetta tukee tietoyhteiskuntastrategia i2010. Yksi sen tavoitteista on luoda yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, jossa mediasisältö ja TVT-palvelut ovat helposti kaikkien käytettävissä ja olosuhteet monikielisen sisällön kehittämiselle ovat otolliset. Tätä strategiaa toteuttavat eurooppalaiset teknologiaohjelmat (7. tutkimuspuiteohjelma, econtentplus-ohjelma sekä kilpailukykyä ja innovointia koskeva ohjelma), joiden avulla suunnataan rahoitusta sellaiseen tutkimukseen ja teknologiaan, joka auttaa kielimuurien poistamisessa. Kimmo Rossi, yksikön apulaispäällikkö, Euroopan komissio. Tietoyhteiskunnan ja median pääosasto (INFSO). Osasto E digitaalinen sisältö ja kognitiiviset järjestelmät, Yksikkö E1- kieliteknologiat, konekääntäminen. Yksi tietoyhteiskunnan suurimmista muutoksista on globaalistuminen ja internetin kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden korostuminen. Toisaalta internet on tullut pääkanavaksi kaikessa kommunikaatiossa, ja myös pääasialliseksi yritysten käyttämäksi mediaksi kun ne pyrkivät saavuttamaan asiakkaansa. Internet muuttuu koko ajan monikielisemmäksi, ja englanninkielisten sivustojen osuus vähenee. Samalla kun internetin käyttäjillä on käytettävissään yhä monipuolisempi valikoima sisältöä ja palveluita, he joutuvat yhä useammin vastatusten kielimuurien kanssa. Jos näitä tiedon kulun esteitä ei poisteta, käyttökelpoisen sisällön ja palvelujen määrä rajoittuu käyttäjän kielitaidon mukaan. Kielimuurien voittaminen paitsi helpottaa tiedon ja palvelujen saantia, myös rohkaisee kielelliseen moniarvoisuuteen ja rikkaamman sisällön tuottamiseen. Tämä on yksi Web 2.0:n käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon perusedellytyksiä. Riittävän laadukkaiden konekäännösohjelmien ja järjestelmien laajamittaisemmalle käytölle on siis hyvin suuri tarve web-ympäristössä. Tämä vaatii kieliteknologiatyökaluja ja muuta kielellistä TVT-infrastruktuuria, joilla tuetaan webin sisällön ja palveluiden monikielisyyttä. Vaikka Eurooppa on monikielisyyden etulinjassa, tyydyttäviä kieliresursseja on saatavilla vain noin kolmasosalle EU:n 23 virallisesta kielestä. Tämä on yksi Euroopan teknologiaohjelmien suurista haasteista. Koska ohjelmat voivat kuitenkin vain ohjata tutkimus- ja kehitystyötä tiettyyn suuntaan ja osoittaa kehitystyöhön varoja, on tärkeää, että kaikki monikielisen viestinnän toimijat sisällöntuottajat, teknologian toimittajat, tutkijat, lokalisoijat, käyttäjät ja verkkosisällön ja palvelujen kuluttajat osallistuvat tähän yhteiseen ponnistukseen madaltaa kielimuureja. Euromatrix (www.euromatrix.net) on esimerkki eurooppalaisesta kieliteknologiaprojektista, jota rahoitetaan EU:n teknologiaohjelman välityksellä. Sen ensimmäisenä haasteena on luetteloida kattavasti kaikkien EU-kielten kieliresurssit, ja sen jälkeen kehittää näiden resurssien (rinnakkaisten kielikorpusten) avulla uudenlaisia tilastollisia konekäännösjärjestelmiä. Kehitystyö keskittyy kielipareihin, joilla ei ole vielä toimivaa konekäännösjärjestelmää. Sen lisäksi Euromatrix tutkii olemassa olevien konekäännösjärjestelmien suorituskyvyn ja laadun parantamista ja selvittää tiettyjen kielten erityispiirteistä johtuvia ongelmia konekääntämisessä.
7 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Kieliteknologian tarjoamat palvelut ja teknologiat ovat tulossa kiinteäksi osaksi sisällönhallinnan ja viestinnän kehitystä. Prosessin tulokset eivät välttämättä ole käytettävissämme kovinkaan nopeasti mutta itse muutos on käynnissä koko ajan ja väistämätöntä, koska monikielisyyden asettamat vaatimukset koskevat toimintatapojamme, niiden tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kielen ja kommunikaation suhteen monoliittisen maailmankuvan puolesta toimineet ja sitä ennustaneet tahot joutuvat epäilemättä miettimään asennoitumisensa uudestaan. Jopa Yhdysvalloissa, jossa perinteisesti suurin osa väestöstä ei ole edustanut monikielistä kulttuuria, ovat asenteet laajalti muuttumassa, ja näin erityisesti, kun puhumme yrityskulttuurista ja muista organisatorisista toimijoista. Sama kehityssuunta tulee jatkumaan, koska erityisesti yritystoiminnan kiinnostavimmat haasteet ovat vuosi vuodelta yhä enemmän ymmärrettävissä globalisaatiokehityksen kautta. Näin ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Lisäksi internet tarjoaa entistä edullisemmin tuotteiden maailmanlaajuisen julkisuuden, mahdollistaa asiakkaiden saavutettavuuden kauempaa sekä edesauttaa myös pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä globaaleille markkinoille. Tämän johdosta palvelun monikielisyysvaatimukset ovat yhä tärkeämmässä asemassa myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Näistä syistä johtuen markkinoiden monikielisyydelle asettamat vaatimukset eivät tule täytetyksi ilman että monikielisyyspalvelut ja teknologiat integroituvat osaksi nykyisiä sisällönhallinnan ja viestinnän teknologioita. Vaikka kieliteknologiat eivät ole uusia ja prosessit käännöksen hoitamiseksi ja lokalisoimiseksi ovat jo hyvin vakiintuneita, on vielä haastetta siinä, miten yhdistää kieltä ja muita viestintä- ja tietotekniikkoja. Ensiksi niiden organisaatioiden ja toimijoiden lukumäärä, joilla on asiantuntemusta käännösprosesseista ja teknologioista organisaatioiden sisällä on vielä suhteellisen pieni. Toiseksi niin palvelutarjoajien markkinoilla, asiakasorganisaatioiden sisällä kuin myös sisällöntuotantoketjussa on fragmentaarisuutta, aukkoja ja katkoksia, jotka edelleen ylläpitävät hi- gilbane Teknologinen yhteensopivuus haastaa kehityksen Analyytikko Frank Gilbane, Gilbane Group Inc., USA taampaa kasvua. Kolmanneksi kaikkien tietoja viestintäteknologioiden kehitys vain kiihtyy, mikä haastaa jopa isojen yritysten IT-sektorin resurssit. Organisaatioissa tulisi niin laajassa mitassa kuin mahdollista nyt ymmärtää, miten ja millaista kieliteknologiaa käytetään nyt, miten kieliteknologiat yhdistyvät muihin teknologioihin ja sovelluksiin, ja miten tulevaisuuden kieli- ja tietoteknologiat vaikuttavat esimerkiksi mainostamiseen ja tiedonjakamisen strategioihin. Monikielisiin sovelluksiin suoraan liittyvä tiedonhallintateknologia on sisällönhallintateknologia, joka sitältää kirjoittamisen, editoinnin, kustannusalan, tiedonhaun ja sisällönhallinnan. Kieli- ja sisältöteknologioiden käytöstä kokemusta omaavien organisaatioiden kertoman perusteella sisällönhallinnan, lokalisoinnin sekä käännös- ja kustannusalan ongelmana on yhteensopimattomuus eri ohjelmien välillä. Nykykontekstissa on kuitenkin jo olemassa paljon hyviä esimerkkejä, kuinka eri organisaatiot ovat onnistuneesti tiedostaneet ohjelmistojen asettamia rajoja ja välttäneet niitä. Kieli- ja semanttiset teknologiat kasvavat vauhdilla. Pienien asiantuntijayhtiöiden lisäksi hyvin suuret kehittäjäorganisaatiot kuten Google ja Microsoft investoivat voimakkaasti kieliteknologioihin. Konekääntäminen on hyvä esimerkki uudesta nopeasti kehittyvästä osaamisesta. Kuitenkin saavuttaakseen varsinaisen tavoitteensa monikielisen teknologian täytyy päästä yksittäisten ohjelmistosovelluksien integroinnin tasolta laajempien käyttöjärjestelmäsovellusten yhteensopivuuteen. Teknologian yhteensopivuuden haasteet eivät ole markkinoiden kasvun ainoa este, mutta mitä enemmän näitä teknologioita yhteen sovitetaan, sitä helpommaksi tulee toteuttaa monikielisiä ratkaisuja, ja ne ovat vähemmän kalliita, helppokäyttöisempiä ja hankinta tulee yksinkertaisemmaksi. gilbane
8 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Language management ja brandinhallinta Kites-teemaryhmä 2 Kulttuurien ja vieraiden kielten hallinta on yksi kansainvälisen liiketoiminnan keskeisiä asioita. Samaa voi sanoa brandinhallinnasta. Kansainvälisille brandeille on viestintään liittyvän kielenhallinnan koordinointi yksi keskeisimmistä asioista. Mikäli asiat on hoidettu huonosti on tuloksena sekä korkeat kustannukset että rapautuva brandistrategia. Mikäli brandin rakentaminen perustuu voimakkaasti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen (BtoB, asiantuntijapalvelut, jne.) sen tärkeämpää kieliasujen yhdenmukaisuus brandille on. Kustannussyistä tyydytään usein pelkän englannin käyttöön markkinointiviestinnässä. Hyvin hoidettu kieliprosessi voi kuitenkin tuoda merkittävää kilpailuetua kun asiakkaita voidaan kustannustehokkaasti lähestyä heidän omalla kielellään. Parhaimmillaan on kieliasiat integroitu sulavasti markkinoinnin ja viestinnän prosesseihin hyödyntäen nykyaikaista teknologiaa.
9 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 info Ilmoittaudu symposiumiin osoitteessa: www.kites.fi Esityskielet suomi ja englanti, rajoitettu tulkkauspalvelu. Ilmoittautumiset ja varaukset viimeistään 13.10.2008 klo 16. Jos tilaat majoituksen, ilmoittaudu 8.10. mennessä. Symposiumin osallistumismaksut: 1 päivä 200 euroa, 2 päivää 300 euroa. Opiskelijat puoleen hintaan. Kites ry:n jäsenet -15 %. Hintaan sisältyy ohjelma, aamukahvi, lounas, päiväkahvi ja buffet-illallinen. Osallistujilla on mahdollisuus edulliseen bussikuljetukseen sekä hotellimajoitukseen. Varaukset tehdään ilmoittautumisen yhteydessä. Kuljetuksen meno-paluu maksaa 25 euroa / henkilö. Lisätietoja: Sisältökoordinaattori Risto Wallin, 040-703 8793, Risto.Wallin(at)kouvolaregion.fi Kirsi Laakso, 040-591 4942, Kirsi.Laakso(at) kouvolaregion.fi Tiina Heinikainen 05-211 2837, Tiina. Heinikainen(at)kouvolaregion.fi. KIELITEOLLISUUDEN VIENTIÄ VENÄJÄLLE VUODESTA 2005 www.niconor.com
LISÄÄ torstai KILPAILUKYKYÄ monikielisen 23.10. vuorovaikutuksen 7.00-8.30 Bussikuljetus Helsingistä Lähtö Kiasman edestä 8.00-9.15 Ilmoittautuminen ja aamupala uusilla ratkaisuilla 9.15-9.30 Tervetuloa, Kouvolan kaupunginjohtaja Aimo Ahti 9.30-9.45 Kites ry ja kansallinen monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelma. Kites ry:n puheenjohtaja Arto Leinonen ja ohjelmapäällikkö Markku Saari. 9.45-10.30 Ymmärtämisen teknologiat, tohtori Klaus Oesch LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ monikielisen vuorovaikutuksen uusilla ratkaisuilla Kites-klusterin vuoden 2008 toiminnan esittely. Klaus Oesch nostaa digibusiness-klusterissa kielen ja viestinnän kaikkien muiden asioiden ymmärtämisen lähtökohdaksi. 10.30-11.00 REACH EU:n uusi kemikaaliasetus monikielisyysongelmana, johtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry 11.00-11.30 Metso Aasiassa, johtaja Reijo Heinämäki, Metso-konserni 11.30-12.00 Virtuaalinen liiketoimintajohtaminen monikielisessä toimintaympäristössä, Juha-Matti Arola, Kone-konserni 12.00-12.45 PANEELI I MONIKIELISYYSPALVELUIDEN JA TEKNOLOGIOIDEN TARVE 12.45-14.00 Lounas 14.00-14.45 Monikielisen viestinnän palveluiden ja markkinoiden kehityksen analyysi. Analyytikko Frank Gilbane, Gilbane Group Inc., USA 14.45-15.15 Miksi globaali sisällönhallinta on avainkysymys, varapääjohtaja Clive Thomas, SDL, UK 15.15-15.45 Kahvi 15.45-16.15 Promtin kieliteknologia, kansainvälisen kaupan johtaja Nickolay Vasiliev, Promt Ltd, Venäjä 16.15-16.45 Kielipalvelusektorin kehitys Kiinassa, yhteistyömahdollisuudet suomalaisten yritysten kanssa. Päätoimittaja Wen Xuechun, Commercial Press, Kiina. 16.45-17.15 Venäjän kielipalvelumarkkinoiden kasvu, Andrzej Styrcz, Sanako-konserni 17.15-17.45 Monikielinen sosiaalinen media, partneri Kaija Pöysti, Blue White Venture 17.45-18.45 PANEELI II MONIKIELISYYSPALVELUT JA UUDET TEKNOLOGIAT 18.45 Valtioneuvoston tervehdys, johtaja Anssi Paasivirta, työ- ja elinkeinoministeriö Kemianteollisuuden REACH-järjestelmä on laaja monikielisen sisällön- ja laadunhallinnan prosessi. Metso toimii Aasiassa monikielisessä asiakasympäristössä. Koneen liiketoiminnassa globaali toimintaympäristö on suuri haaste kielen ja kulttuurin näkökulmasta. Virtuaalinen liiketoimintajohtaminen mahdollistaa osaltaan operaatioiden keskitettyä hallintaa. Monikielisen viestinnän tarve kasvaa. Paneelissa Klaus Oesch (pj.), Reijo Heinämäki, Juha-Matti Arola, Markku Saari, ja Arto Leinonen keskustelevat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin. Alan johtava yhdysvaltalainen analyytikko ennustaa monikielisen viestinnän palveluiden ja teknologioiden kehitysnäkymiä. SDL:n näkemys tulevasta kehityksestä. Englantilainen SDL on yksi maailman suurimmista yrityksistä monikielisen viestinnän ja kielipalveluiden alalla. Venäjän johtavan kieliteknologiayrityksen puheenvuoro. Puhe luotaa ajankohtaisimpia hankkeita venäläisen toimijan näkökulmasta. Kansainvälisestä julkaisutoiminnastaan tunnetun Commercial Pressin päätoimittaja käsittelee osaamisalan tilannetta Kiinassa. Venäjän markkinat spesifioituvat. Sosiaalinen media monikielisyyden näkökulmasta. Miten uudet palvelut ja teknologiat pystyvät vastaamaan globaalin ympäristön luomiin tarpeisiin? Asiantuntijat keskustelevat aiheesta ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Paneelissa Frank Gilbane, Kaija Pöysti (pj.), Clive Thomas, Andrzej Styrcz, Nickolay Vasiliev ja Wen Xuechun. Osaamiskeskusohjelma alueellisen ja kansainvälisen tason liiketoiminnan edistäjänä. 19.00-21.30 Illallinen
LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ perjantai UUDET HANKKEET tieteen ja teknologian vastaus monikielisen vuorovaikutuksen 8.00-9.15 Aamiainen 24.10. monikulttuurisuuteen uusilla ratkaisuilla 9.15-10.00 EuroMatrix, EuroMatrix on Euroopan komission rahoittama hanke, Kimmo Rossi, Euroopan komissio jonka tavoitteena on konekääntämisen kehitystyö kaikille 10.00-10.30 Clarin, professori Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto Euroopan Unionin kielille. Clarin on tilastollisia kielenkääntämisohjelmia kehittävän Euroopan laajuisen tutkijaverkoston hanke. 10.30-11.00 Pk-yritysten valmiudet monikielisessä toimintaympäristössä, kehitysjohtaja Merja Tuomarila, Fintra Projects Ltd Oy 11.00-11.30 Content Factory, Collaborative Terminology Tools, professori Lauri Carlson, Helsingin yliopisto 11.30-12.00 Brandin rakentaminen monikielisessä asiakasympäristössä, toimitusjohtaja Mika Aalto, Brandwind Oy 12.00-13.00 Lounas Myös pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat monikielisen liiketoimintaympäristön haasteet. Termitehdas tuo monikielisten sisältöjen käsittelyyn kustannustehokkuutta lisäävät menetelmät ja välineet. Brandin rakentamisessa monikielisyyden vaatimukset on huomioitava uudella tavalla. Haaste perinteiselle liiketoimintakonseptin rakentamiselle. 13.00-14.00 KIELITEKNOLOGIATUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN JULKISTAMINEN 14.00-16.00 Työryhmät Teemaryhmät esittelevät vuoden 2008 toimintaansa. 14.00-15.30 Työryhmä I: Asiakasetu, markkinointi ja yritysten integrointi yhteistyöhön Markkinointijohtaja Ari Nyfors, Lingsoft Oy ja toimitusjohtaja Seppo Laaksonen, Posito Oy. Kahvi 14.00-15.30 Työryhmä II: Tutkimuksen, opetuksen ja yritysten yhteistyö kansainvälisessä ympäristössä Toimitusjohtaja Janne Nevasuo, AAC Global Oy, professori Jouni Isoaho, Turun yliopisto. 14.00-15.30 Työryhmä III: Viestintä kunnallisen ja alueellisen integraation laatukysymyksenä Viestintäyhtiö Pohjoisrannan ja Kouvolan seudun viestimien edustajat keskustelevat yhdessä kaupungin edustajien kanssa viestinnän roolista kunnallisessa palvelutuotannossa. 15.30-16.00 Ymmärtämisen klusteri, Klaus Oesch ja Esa Norhomaa, toimitusjohtaja, Ente Consulting Oy 16.00 Tilaisuus päättyy Teemaryhmätoiminta osana kites-klusteria. Tavoitteet ja toiminta vuonna 2009. Bussikuljetus Helsinkiin 16.15-18.00
12 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 FT Klaus Oesch Ymmärtämisen teknologiasta voidaan luoda tietämystalouden menestystarina KITES-symposiumin Ymmärtämisen teknologia esitys ja työpaja käsittelevät mediateknologian kehityksen sekä kulttuurien välisen viestinnän näkökulmasta monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan klusterin uusia mahdollisuuksia. Tietoajan oppimisen ja tietämyksenhallinnan tietokäytännöt perustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Virtuaalisessa tietoteknisessä toimintaavaruudessa ja avoimessa innovaatioympäristössä kehittyvät, hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuvat toimintamallit ja käytännöt avaavat uusia tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä soveltaen ja oikein organisoituna ymmärtämisen teknologiasta voidaan luoda tietämystalouden menestystarina. Kieliteknologian lisäksi vuorovaikutteinen tietotekniikka sekä digitaalisen median sisältö- ja palvelukehitys tehostavat kulttuurien välistä viestintää. Eksponentiaalisesti kehittyvän mediateknologian kasvun vaikutus yhteisöllisen, osallistuvan, vuorovaikutteisen viestinnän sekä tietämyksen luonnin tietokäytäntöihin tarjoaa lisäarvoa nykyisille kieliteollisuuden tutkimusyksiköille sekä kansainvälisessä markkinassa toimiville yrityksille. Fenix-teknologiaohjelman 2003-2007 tuloksena syntyneen kites-klusterin tavoitteena on pidemmällä tähtäyksellä teollisuutemme veturisegmenttien tuella ymmärtämisen avainteknologioiden yhdistäminen monitieteisellä tietoliikennetestausalustalla. Ymmärtämisen lisäarvo luodaan käyttäjien toimesta yhteisöllisenä prosessina. Laajimmillaan on kyse vertikaaliseksi integroitujen arvoketjujen kehittyminen monikulttuurisen viestinnän ja ymmärtämisen ekosysteemiksi, jossa arvoketjujen eri osia (myynti ja jakelu, tuotteiden ja palvelujen kokoaminen ja paketointi, tuotteiden kehittäminen, tuotanto jne.) hoitavat eri tutkimusyksiköt, yritykset sekä käyttäjien betatestausyhteisö koordinoidusti. Liity nyt! Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan yhdistys Kites ry Liittyä voit osoitteessa www.kites.fi
13 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Kommunikoinnista ymmärtämiseen Voidakseen selviytyä tehtävistään, tulee ammattilaisten kyetä tuottamaan ja ymmärtämään monikielistä ja -kulttuurista sisältöä täsmällisesti tilanteen, kohderyhmän ja toiminnan reunaehtojen mukaisesti. Organisaatioiden monikielisen vuorovaikutuksen ratkaisujen täytyy tavoittaa kaikki organisaatiotasot ja soveltua erilaisten liiketoiminta-alueiden jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Tämä edellyttää apuvälineiltä joustavaa luonnollisten kielten käyttöä sekä prosesseihin ja erilaisiin käyttöliittymiin lokalisoitavissa olevia työkaluja ja ajan tasalla olevaa organisaatioterminologiaa. AAC Global Oy, Kielikone Oy ja Lingsoft Oy ovat yhteistyössä kehittäneet uutta monikielisen vuorovaikutuksen konseptia ja sitä tukevia työkaluja. Yritysten missiona on kehittää organisaatioiden monikielisen vuorovaikutuksen tueksi konsepti ja työkalut, jotka hyödyntävät uusinta teknologiaa. Mission periaatteena on neljä aksioomaa: - riittävän hyvä on päivittäisessä työskentelyssä tärkeämpää kuin täydellinen - vuorovaikutus on hyödytöntä, ellei se johda ymmärtämiseen - monikielinen vuorovaikutus on yrityksille strateginen asia, ei hallinnolle delegoitu tukitoiminto - monikielisen ymmärtämisen kehitys on voitava aloittaa heti, mutta kasvaminen ymmärtäväksi organisaatioksi vaatii kärsivällisiä investointeja teknologiaan ja organisaatioiden toimintatapojen muuttamiseen. Innovatiivisen monikielityöpöydän (Multilingual Workbench - MLWB) konsepti on suunniteltu näiden aksioomien varaan. Se tuottaa organisaatioiden käyttöön: - kielityökalut kaikilla luonnollisilla ja rajoitetuilla liiketoimintakielillä tapahtuvaan sisällön tuottamiseen, ymmärtämiseen ja hakemiseen. - yleisiin sanakirjoihin liitettävät organisaatio-, toimiala- ja henkilökohtaiset terminologiat sekä niiden monikieliset tulkinnat. - yleisillä teknologioilla toteutetun runkoratkaisun, joka avoimien rajapintojen kautta mahdollistetaan kaikkien kielityökalujen ja inhimillisten kielipalvelujen liitännät. Suurissa organisaatioissa jo vaatimattomatkin monikielistä vuorovaikutusta helpottavat työkalut voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin. Kaikissa organisaatioissa taas sujuvampi monikielinen vuorovaikutus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa nykyistä toimintaa ja pienentää riskejä. Poikkeuksellisen kehityshankkeen ensimmäiset pilottitoimitukset Suomessa toteutuvat syksyn 2008 aikana. Myös kansainvälisiä pilotointeja valmistellaan. Monikielityöpöydän kaupallisiin toimituksiin päästään vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Esa Norhomaa, toimitusjohtaja, Ente Consulting Oy Kirjoittaja on toiminut kehityshankkeen ja kehityskonsortion takapiruna tuotekehitystä edeltäneestä strategiaprosessista lähtien ja uskoo vahvasti sen kansainväliseen menestykseen.
14 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Monikielisen viestinnän palveluita tarjoavat yritykset muodostavat toimialan, jonka toimialakohtaisten palvelukokonaisuuksien vakiintuminen on vasta alkutekijöissä. Palveluita ostavat yritykset kyselevätkin peruspalveluiden laatustandardien ja yhteisten palvelunimikkeiden perään. Tiina Gefwert AAC Global Oy Monikielisen viestinnän palvelut ja nopeasti kehittyvän toimialan kasvuhaasteet Kun laajeneva kansainvälinen toiminta on luonut tarpeen yrityksen viestinnän tehostamiselle ja yritysten lisäksi myös työntekijät ovat tilanteessa, jossa päivittäin täytyy ymmärtää tai tuottaa oman alansa vieraskielistä tekstiä, ovat yritykset lisääntyvässä määrin etsimässä ratkaisuja monikielisyysongelmien selvittämiseksi. Etenkin suuret yritykset ovat heränneet kieliongelmien aiheuttamien pullonkaulojen ja sitä kautta piilokustannusten laajuuteen. Vaikka tarpeeseen vastaavien monikielisen viestinnän palveluita tarjoavien yritysten määrä on viime vuosina vakiintunut, palveluiden sisältö, niiden määrittely ja nimikkeet ovat edelleen osittain toimittajakohtaisia.pääsääntöisesti monikielisen viestinnän palvelut rakentuvat kielikoulutuksen, monikielisen dokumentoinnin sekä käännös- ja lokalisointipalvelujen kokonaisuuksista. Lisäksi on vielä lukematon määrä oheispalveluita jotka vaihtelevat toimittajakohtaisesti. Jatkuu seuraavalla sivulla
15 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Koulutuskeskus Sinoa Ostajalle palveluiden sekava kenttä ja läpinäkymättömyys voi aiheuttaa lisätyötä. Ensimmäisiin haasteisiin ostaja törmää jo tarjouspyyntöä laatiessaan, sillä harva monikielisen viestinnän palveluita tarjoava yritys tarjoaa tarvittavaa palvelupakettia kokonaisuutena. Ensimmäinen pohdittava asia onkin, haetaanko palveluihin kokonaisratkaisua vai ostetaanko ne palasina eri toimittajilta. Yhä useammin yritykset päätyvät yhteen toimittajaan jo palveluiden päällekkäisyyksiä välttääkseen. Alan suurimmat toimijat ovat myös edelläkävijöitä palveluiden laatustandardien käyttöönotossa ja pystyvät tarjoamaan konsultointiapua monikielisyystarpeiden kartoittamiseen. KIINAN KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJAPALVELUJA www.helsinki.fi/sinoa Tarjouksissa käytettävien palveluiden nimikkeiden eroavaisuudet voivat tehdä vertailusta hankalaa. Eri toimittajien palvelut ovat usein eri nimillä tai jopa samanniminen palvelu voi olla täysin poikkeava sisällöltään. Alalla vaikuttavat myös useat eri teknologiaratkaisut, joiden hyötyjä ja kustannussäästöjä on vaikea arvioida pelkkien tarjousten perusteella. Ostajalla siis riittää työtä selvittäessä, mitä palvelut pitävät sisällään ja mikä on toimittajan palveluiden todellinen laatutaso. Monikielisen viestinnän palveluiden ostaminen ei siis aina ole helppoa. Pientä helpotusta ongelmaan on kuitenkin tulossa. Kites-yhdistys on valmistelemassa opasta sekä monikielisten palveluiden ostajille että myyjille. Oppaan tarkoituksena on lisätä asiantuntemusta ja ymmärrystä ostamisen helpottamiseksi. Opas perustuu suurilta osin vallitseviin standardeihin ja on tervetullut apu koko alalle - niin myyjille kuin ostajillekin. Ihmiset, organisaatiot ja koko yhteiskunta uudistuvat oppimisen kautta. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö tarjoaa monipuolisia koulutusja kehittämispalveluita. Toimintamme perusta on Suomen suurin ja monialaisin yliopisto, Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola www.helsinki.fi/palmenia/kouvola 050 316 0540, 050 316 0542
16 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Lauri Carlson professori, Helsingin yliopisto Ensimmäisellä kuulemallani kielitieteen oppitunnilla vuonna 1971 USA:sta maahan muuttanut assistenttimme kertoi, että kielitiede on terminologian vidakko (kyllä, yksi i-kirjain). Tämän olen oppinut tuntemaan. Kieliopin standardointi Kielitieteen käsitteistö ulottuu silminkantamattomiin, on tuhansia vuosia vanha ja muodostuu lukemattomista sedimenteistä. Ydinterminologia löytyy Platonilta ja Aristoteleelta (teema, reema, kategoria, sija) ja kreikkalaisesta kieliopin ja retoriikan traditioista (grammatiikka, syntaksi, sanaluokka), sittemmin roomalaisten latinaksi kääntämänä ja täydentämänä (konsonantti, vokaali, substantiivi, verbi, partikkeli, subjekti, predikaatti, objekti, aktiivi, passiivi ). Käsitteitä ja termejä on lainattu myös Intian kielioppitraditiosta (sandhi, dvandva). 1800-luvun filologia ja 1900-luvun yleinen kielitiede rikastuttivat sanastoa uusilla kerrostumilla (fonologia: labiaali, dentaali, velaari;morfologia: morfeemi, paradigma, reduplikaatio, syntaksi: konstituentti, dependentti, agentti, patientti). Tavoitteena ei ole vain ihmisten välisen yhteisymmärryksen parantaminen, vaan viestinnän automaatio. Merkityksen ja käytön tutkimukseen on saatu vuosituhannen vaihteessa aineksia filosofiasta ja logiikasta (semantiikka: kvanttori, modaliteetti; pragmatiikka: puheakti, evidentiaali) sekä matematiikasta ja tietojenkäsittelytieteestä (rekursio, transformaatio). Eri kielten ja kulttuurien omat kielioppitraditiot ovat tahoillaan tehneet termejä omiin tarpeisiinsa. Kielitieteen pikku kuppi- ja koulukunnat keksivät vielä omat terminsä uusille käsitevariaatioille, joilla ne pyrkivät erottumaan toisistaan ja valtaamaan kaistaleveyttä. Termien standardointiin ei kielitieteessä ole ollut suurta painetta. Alan luonteeseen kuuluu käsitteiden hionta ja teorioiden kehittely. Kielitieteilijät suorastaan rakastavat uusia termejä ja teorioita. Nimikkeitä vaihdetaan kuin paitaa. Standardointi vaikuttaa
17 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 monesta ennenaikaiselta, kun ei ole sovittu, miten ilmiöt on oikein ymmärrettävä. On kuitenkin joitakin alueita, joissa termien kiinnittämisellä on kysyntää. Kielitypologiassa on vaikea vertailla kieliä, jos kielet on kuvattu keskenään yhteismitattomilla käsitteillä. Toinen alue, jossa harmonisointi voisi viedä asioita eteenpäin, on monikielinen kieliteknologia. Elektroninen viestintä, internet ja viimeisimpänä villityksenä semanttinen web on lisännyt kiinnostusta viestinnän käsitteiden standardointiin. Tavoitteena ei ole vain ihmisten välisen yhteisymmärryksen parantaminen, vaan viestinnän automaatio. Jotta tietokoneet voisivat viestiä keskenään omin nokkineen ilman ihmiskeskusteluille tyypillistä merkitysten neuvottelua, täytyy niille määritellä tarkat kiinteät käsitteistöt ja protokollat. Ihmisten puhumien eli luonnollisten kielten kuvauksen standardoinnin voi hyvin käsittää helpottavan kieliteknologian ohjelmistojen rakentamista ja ohjelmistojen välistä yhteentoimivuutta. Olisihan se kätevää, jos vaikkapa eri kielten sanakirjoja voisi yhdistellä tai käännöksiä ketjuttaa tuosta vain. Kieliteknologian ja teollisuuden alalla on olemassa monenlaisia standardeja ja standardiehdotuksia, valtaosa kuitenkin sellaisia, joilla on kielten kuvauksen kannalta avustava tai perifeerinen rooli. http://appling.kent. edu/resourcepages/ltstandards/chart/ LanguageTechnologyStandards.htm Varsinaisesti kieltä kuvaavia standardeja on ehdotettu sekä kieliteknologiaohjelmien sanaston kuvaukseen että jäsennettyjen tekstiaineistojen merkintään. Valtakielten, ennen kaikkea englannin, kuvaukseen on eräitten suurten tekstiaineistojen eli korpusten sananmuotojen ja osaksi lauserakenteenkin kuvaukseen olemassa de facto-standardin omaisia merkintätapoja eli tagsettejä (British National Corpus, Penn Treebank). Viime vuosikymmenen puolivälissä Euroopan yhteisön EAGLES (Expert Advisory Group on Language Engineering Standards) teki yrityksen standardoida kieliteknologian tarvitsemia leksikkokuvauksia http://www. ilc.cnr.it/eagles/clwg.html. Työtä on jatkettu myöhemmissä EU-hankkeissa PARO- LE/SIMPLE (1997-1999), ISLE (2002) http:// www.springerlink.com/content/dd8klur8- pyunc8u2/. Viimeisin yritys on econtenthanke LIRICS http://lirics.loria.fr/. Vain näkyvimpiä mainitakseni, hankkeita on leegio. Metamallit,rekisterit, konversiot, työkalut Standardien luonne on muuttunut ajan kuluessa. Kieliteknologia- tai webistandardin leviämiseen ei riitä yhdestä paikasta saatavilla oleva, auktorisoitu ihmisten luettava kuvaus aiotusta formaatista. Standardille pitää olla toimivia sovelluksia: ohjelmistotukea ja kellokkaita, jotka levittävät standardia omaksumalla sen omiin tuotteisiinsa. Standardi ei välttämättä ole yksi yhteisesti hyväksy monoliittinen dokumentti. Siinä voi olla useita abstraktiotasoja. Uloinna voi olla jonkinlainen abstrakti metamalli, jota instantioi yksi tai useampi konkreettisempi syntaksi. Standardi ei välttämättä kiinnitä Esimerkkejä yksittäisiä datakategorioita, mutta säännöstelee sitä, miten käyttäjät voivat soveltaa standardia ja tiedottaa muita käyttäjiä keksimistään laajennuksista. Suosittu ajatusmalli on verkkopalveluna toimiva rekisteri tai repositorio, jossa laajennukset julkistetaan. Toinen tuore ajatus on tullut esiin mietittäessä miten verkkosivustot voivat välittää toisilleen tietoa formaateista riippumatta. GRDDL-standardi (Gleaning Resource Descriptions from Dialects of Languages) ei määrittele verkkosivuille yhteistä metatietojen tallennusformaattia, vaan protokollan, jolla sivusto voi tiedottaa asiakkailleen reseptin (sivuston tekijän takaaman XSLT-konversioohjelman), jolla tieto saadaan sivusta poimittua määrämuotoon. Eräänlainen meta-standardointihanke on myös EU:n CLARIN-hanke, jossa tavoitteena on levittää kieliteknologian tutkijoiden ja soveltajien yhteiskäyttöön helposti saatavia kieliteknologian resursseja ja avoimen lähdekoodin työkaluja. ISLE-hankkeen toivelistalla oli monikielinen leksikkoformaatti MILE, rekisteri datakategorioista, repositorio valmiita leksikko-objekteja, ja leksikografin työasema. LIRICS:in oli määrä tuoda ISO:n ratifioitavaksi kokonainen paketti standardeja, muun muassa leksikkoesityksille sekä muoto- ja lauseopin merkinnöille. OLIF Open Lexicon Interchange Format http://www.olif.net/ on SAPin johtaman kieliteollisuusyritysten konsortion kehittämä kieliteknologiasovellusten leksikon siirtoon tarkoitettu XML-formaatti. ISO:n termityöryhmä TC-37 on julkaissut koko joukon terminologian (erikoiskielten käsitelähtöisen sanastotyön) standardeja. Uusin on LISA:n kehittämä terminologian siirtoon tarkoitettu XML-kielinen TBX-standardi. Siihen liittyy uusi ISOcat-rekisteripalvelin http:// lux12.mpi.nl/isocat/, jossa eri tahot voivat julkistaa käyttämiään datakategorioita. Uudessa Helsingin yliopiston johtamassa ContentFactory-hankkeessa käytetään semanttisen webin ontologiakieliä (RDF, OWL) terminologisen ja kieliteknologisen tiedon tallennukseen ja jakamiseen verkossa. Koska koneiden välittämästä (ja välisestä) viestinnästä on kysymys, koetamme noudattaa myös edellä kuvattuja kieliteknologian standardeja mahdollisuuksien mukaan. Hankkeesta enemmän KITES-symposiumissa.
18 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 KymiDesign&Business elinkeinotoimintaa edistämässä Pasi Tulkki, tutkimusjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Elokuun alussa 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun ja viestinnän toimialat yhdistyivät uudeksi kansainvälisen kaupan ja kulttuurin toimialaksi. Osana yhdistymistä molemmilla toimialoilla harjoitettu tutkimus- ja kehitystoiminta koottiin uuden KymiDesign&Business -yksikön puitteisiin. Uuden yksikön rakentamisessa on panostettu toimintojen edelleen kehittämiseen. Verrattuna aiempaan KymiDesign&Business korostaa toiminnassaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvempaa ankkuroimista ammattikorkeakoulun opetustoimintaan. Kehittämistoiminnan kantavana ajatuksena on sulauttaa opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdeksi jakamattomaksi kokonaisuudeksi. Viestinnän osaaminen on perinteisesti ollut KDB:n toiminnan keskiössä. Tästä kertovat mm. useat toteutetut ja suunnitellut ESRja Tekes-rahoitteiset hankkeet. Oppimis- ja innovaatioympäristönä KDB:n toiminta on monialaista ja hyödyntää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamista ja verkostoitumisen kautta saatuja yhteistyökumppaneita. KymiDesign&Business yksikön taustalla olleiden T&K-yksiköiden käytännön toiminta on aina ollut volyymiltaan hyvin oppilasvetoista. Niiden tuottamia opetuspalveluita ovat työharjoittelun muodossa käyttäneet sadat opiskelijat ja niiden tuottamista yritysyhteyksistä. Projekteihin ja hankkeisiin kiinnittyneistä oppimistehtävistä on koulutusohjelmissa tapahtuvan oppimisen kautta päässyt hyötymään satoihin kohoava opiskelijajoukko. Toimintatapa Tyypillisesti Kymidesign&Busineksessä työskentelevä opiskelija on siellä työharjoittelussa tai tekemässä opinnäytetyötään. Hänelle tarjotaan yksiköistä oma työpiste ja niissä sovelletaan normaaleja työelämän käytäntöjä toki oppimista korostaen. Yksikköihin ei ilmoittauduta, vaan sinne päästään ja sinne tullaan valituksi. Hankkeiden ja projektien rakentaminen etenee siten, että ensin KymiDesign&Business -yhteisön henkilökunta yhdessä opetushenkilökunnan kanssa neuvottelee yritysten kanssa yhteistyöstä ja hankkeistaa yhteiset tavoitteet projekteiksi. Kaikki KDB:ssä tehtäväksi sovitut toimet perustuvat yhteistyöyritykselle esitettyyn ja sen hyväksymään tarjoukseen tai sopimukseen. Vuonna 2007 KDByksiköillä oli sopimusperusteista yhteistoimintaa puolentoista sadan yrityksen kanssa. KDB-yhteisön henkilökunta vastaa prosessien etenemisestä sekä niiden asiantuntijuudesta ja yhteydenpidosta yrityksien vastuuhenkilöihin. Aihealueiden opettajat sitoutuvat prosesseissa opiskelijan ammatillisiksi ohjaajiksi. KymiDesign&Businesksen henkilökunta koostuu vastaisuudessa tutkimusjohtajasta, tutkimuspäälliköistä ja projektipäälliköstä. Osa väestä työskentelee KDB:n ohella opettajina. Näiden lisäksi on vierailevia, usein ulkomaisia tutkijoita ja opiskelijoita.
19 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 Uusi osaamisalan peruskoulutusohjelma alkaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa alkaa tammikuussa 2009 Kouvolassa uusi koulutusohjelma, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Koulutusohjelmasta valmistuu tradenomeja kielten ja kulttuurien sekä yritys- ja yhteisöviestinnän asiantuntijoiksi. Tutkinto on korkeakoulututkinto. Koulutusohjelman painopistealueita ovat laajapohjainen liiketalouden perusosaaminen, ammatillinen kielitaito ja kulttuuritietous sekä viestintäosaaminen. Myös MovIT-hankkeella on käynnistynyt syyskuussa täydennyskoulutus. Kouvolan seudun kunnat Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyvät uudeksi Kouvolan kaupungiksi 1.1.2009. Uudessa Kouvolassa on noin 90 000 asukasta ja se on Suomen 10. suurin kaupunki. www.kouvola2009.fi
AAC_Global_184x237.pdf 8/29/08 9:23:55 AM 20 SYMPOSIUM KOUVOLASSA 23.-24.10.2008 AAC Globalin asiakkaat saavat kaikki monikieliseen viestintään liittyvät palvelut samasta paikasta. AAC tuottaa asiakkailleen seuraavia synergiahyötyjä: C M Y CM MY CY CMY K Monikielisen viestinnän asiantuntija Tarjoamme kattavan valikoiman kansainvälistymisen tukipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi: W T P www