KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE JA KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE OSAYLEISKAAVAT ASUKASKYSELYN TULOKSET RAPORTTI 2.3.2010 Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi LAPUAN KAUPUNKI
KYSELY TOTEUTUS Lapuan asukaskysely toteutettiin sekä webpohjaisena kyselynä että postikyselynä, joka lähettiin 6300 talouteen ilmaisjakelulehden mukana. Internetin kautta kyselyyn vastasi 41 ja postitse 366 asukasta. Yhteensä kyselyyn vastasi näin ollen 407 asukasta, joista suurin osa oli yli 60-vuotiaita. Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2009. Kysely sisälsi valinta- ja avoimia kysymyksiä sekä karttatehtävän, johon asukkaita pyydettiin merkitsemään näkemyksensä suunnittelualuetta koskevista paikoista (esim. kaunein paikka, mielipaikka, vaarallinen paikka, säilytettävät alueet, hyvä virkistysalue) YMPÄRISTÖN LAATU JA MAISEMALLISET TEKIJÄT Lapuan hyvät ja huonot puolet kyselyyn vastanneiden mukaan 1 Suurin osa kyselyyn vastanneista näki Lapuan parhaina puolina hyvät harrastusmahdollisuudet, palvelut, jokimaiseman tai kunnan puistot ja hoidetut viheralueet. Keskustaajaman todettiin olevan kauniin puistomainen ja kaupunkia kuvattiin rauhalliseksi mutta toisaalta kehittyväksi ja dynaamiseksi maaseutukaupungiksi, jossa on ystävällisiä ihmisiä, kaunista ja monimuotoista luontoa sekä hyvät palvelut. Kaupungin sijainti on hyvä ja liikenneyhteydet toimivat. Hyvinä puolina mainittiin myös muun muassa itsenäisyys, harva asutus, ympäristön siisteys sekä kunnan sopiva koko. Huonoina puolina mainittiin sen sijaan useaan otteeseen keskustan autioituminen ja näivettyminen sekä vanhat, huonosti hoidetut rakennukset. Erikoisliikkeitä ja vanhusten palveluja on vastanneiden mukaan niukasti ja keskusta on liian laajalle levittäytynyt. Mainintoja annettiin myös liikennekulttuurista ja liikennejärjestelyistä: liikenne sekavaa ja huonosti merkitty, paikallisliikenteen puute/junayhteydet. Hyvät puolet: + Harrastusmahdollisuudet + Puistot ja istutukset/hoidetut viheralueet + Palvelut, erit. terveydenhuolto + Joki ja jokimaisema + Rauhallisuus, turvallisuus ja siisteys + Simpsiö + Sopivan kokoinen/sopivan pieni + Sijainti, liikenneyhteydet + Luonto + Maaseutumaisuus + Vanha Paukku Huonot puolet: - Keskustan autioituminen - Joukkoliikenne, puute pyöräteistä - Kauppakatu, aseman seutu - Vähän erikoisliikkeitä, kauppojen hajautuminen - Liikenteen sekavuus/liikennekulttuuri - Valittaminen/valittajat - Työpaikkojen vähentyminen - Sisäänpäinlämpiävä/kateus 1 Mainitse kolme (3) hyvää ja kolme (3) huonoa puolta Lapuasta 1
Mielikuvat Lapuasta Kyselyyn vastanneiden näkemyksiä Lapuan ilmipiiristä, harrastusmahdollisuuksista, liikenneyhteyksistä ja muun muassa kaupunkimaisuudesta on koottu seuraaviin kuvioihin. Ensimmäisessä taulukossa on kaikkien vastauksien suhteellinen jakauma arvoasteikoin mukaisesti (5 luokkaa; ääripäinä esim. avoinilmapiiri ja eripurainen ilmapiiri). Yli puolet vastanneista näkee harrastusmahdollisuudet sekä sijainnin hyvinä tai kohtalaisina. Palveluvarustukseen on kysymyksen mukaan tyytyväisiä lähes puolet (49 %). Sen sijaan yli puolet vastanneista näkee julkiset liikenneyhteydet puutteellisina. Yli 60 prosenttia vastanneista näkee Lapuan maaseutumaisena kuntana, mikä näyttäytyy lähes vain positiivisena mielikuvana muiden kysymysten perusteella. Seuraava kuvio kuvaa vastausten keskiarvopisteitä, kun vastauksille on annettu arvot 1 5. Kuten edellä kävi ilmi harrastusmahdollisuudet sekä sijainti saivat parhaimmat pisteet. Julkisista liikenneyhteyksistä annettiin huonoimmat pisteet (kun maaseutumaisuutta ei lueta negatiivisena/kehitettävänä asioina). 2
Vieraille näytettävät paikat ja alueet sekä kauniit ja miellyttävät paikat 2 Vieraille näytettävät paikat: Suurin osa kyselyyn vastanneista näyttäisi vierailleen Vanhan Paukun ja sen ympäristön, tuomiokirkon tai Simpsiön alueen. Näytettävänä paikkana mainittiin lisäksi usein Jokilaakso, Alajoki sekä puutarhat (erit. matkailupuutarha). Kysyttäessä suunnittelualueen muita kauniita ja miellyttäviä paikkoja vastaukset olivat pääpiirteissään samat. Kauniina rakennuksena kyseisen kysymyksen kohdalla mainittiin usein lisäksi kaupungintalo. Vanha Paukku, Paukun alue Tuomiokirkko, kirkot Simpsiö (laskettelurinne, luontopolut) Alajoki, Jokilaakso, jokirannat, Matkailupuutarha Lintukoto Jokilaivaristeily Paukun kulttuurikeskus, tuomiokirkko, Alajoki, Simpsiö, matkailupuutarha, jokilaivaristeily Simpsiön vuoren, mutta en haluaisi sitä kehitettävän liikaa eli rakennetaan ja muokataan lisää. Nykyinen tila on riittävä. Ympäristölliset epäkohdat 3 Ympäristöllisinä epäkohtina mainittiin useimmiten asemaseudun tienoo ränsistyneine rakennuksineen ja viljavarastoineen, Syväojan rakennukset, nuorisotalon edustan rakennus sekä Alanurmontien alkupää. Lisäksi muun muassa jokirantojen osalta toivottiin siistimistä ja keskustan tyhjät liikehuoneistot todettiin ympäristöllisiksi epäkohdiksi. Epäkohdat voi itse huomta jos miettii itsensä turistin tai eipaikkakuntalaisen housuihin, mitä he ajattelevat ennen kuin saapuvat keskustaan. Mielikuva kaupungista tehdään paljon ennen keskustaa Syväojan rakennus hirvittävä rumilus ja häpeänpilkku kauniin kirkon lähellä, vanhat viljasiilot ja entisen Agrimarketin alue Jokirantojen epäsiisteys, jokirannoilla tulisi olla maisenmanhoito-ohjeet, jotka koskisivat myös yksityisiä maanomistajia. Käyttöä vailla olevat rakennukset, kuten Paukun ruokalarakennus, linja-autoasema ja Keskuskoulun piharakennus tulisi purkaa, koska niillä ei ole Lapuan kannalta merkittävää kulttuuri- tai rakennushistoriallista arvoa. Ei ole tarkoitus, että Lapualla tulisi säilyttää kaikki vanhat julkiset rakennukset. Ympäristölliset epäkohdat Asemanseudun (linja-auto- ja rautatieasema), ränsistyneet rakennukset, viljavarasto Syväojan kiinteistöt Nuorisotalon edessä oleva keltainen talo Alanurmontien alkupää Jokirantoja voisi paikoin siistiä Vanhoja asumattomia rakennuksia Keskustassa huonokuntoisia rakennuksia, vanhoja liikerakennuksia Vanha autogrilli Entisen Agrimarketin alue Hoitamattomat piha-alueet romuineen ASUMINEN Lapualla asuminen 4 Suuri osa vastanneista totesi asuvan Lapualla, koska Lapua on syntymäpaikkakunta, perhesyistä, töiden takia tai esimerkiksi positiivisen ilmapiirin vuoksi tai sattuman kautta. Usein mainittiin myös alueen asuinympäristön rauhallisuus ja että Lapua on asuinpaikkana tuttu ja turvallinen. 2 Minkä paikan tai alueen haluaisit näyttää vieraillesi, jotka eivät ole ennen käyneet Lapualla? Onko suunnittelualueella muita kauniita tai miellyttäviä paikkoja (rakennukset ja/tai maisemat)? 3 Onko suunnittelualueella ympäristöllisiä epäkohtia (esim. maisemahaittoja, rumia paikkoja tai rakennuksia, saasteita, maaperä- tai vesistöhaittoja)? 4 Miksi haluat asua Lapualla? 3
oma koti on täällä kotoisin Lapualta, hyvä kasvattaa lapset, turvallista ja rauhallista Mihin sitä kotoaan lähtisi. Kotiseutu merkitsee edelleen paljon lapualaisille Syyt Lapualla asumiseen syntymäpaikkakunta, koti täällä suku asuu täällä tuttu ja turvallinen hyvä sijainti työn takia hyvät palvelut sopivan kokoinen rauhallinen paikka Suurin merkitys asuinpaikanvalinnassa on kyselyn mukaan asuinalueen turvallisuudella ja rauhallisuudella. Lisäksi vastauksissa korostuivat halu asui pienessä talossa, luonnonläheisyys ja asuinympäristön viihtyisyys. Sen sijaan kaupunkimainen asuinympäristö ei noussut merkittävänä asuinpaikkaan vaikuttavana tekijänä esiin. Kyselyn muissa vastauksissa käykin ilmi, että suuri osa asukkaista arvostaa Lapuan maaseutumaisuutta sekä turvallisuutta ja rauhallisuutta. Hieman yllättäen, vesistön läheisyydellä ei ole vastanneiden mukaan juurikaan merkitystä asuinpaikan valinnassa. Suurin osa kysymykseen vastanneista näki tekijöiden merkityksen keskivertaisena ( ei pieni eikä suuri ) tai suurena. 4
Asutuksen tiivistäminen ja lisääminen Suuri osa vastanneista toivoo asutuksen tiivistämistä ydinkeskustassa ja sen läheisyydessä, mutta muissa osissa tiivistämistä ja asutuksen lisäämistä ei juuri suosita. Osan mukaan tiivistämistä ja lisärakentamista tarvitaan kunnassa ehdottomasti, toisten mukaan ei missään tapauksessa. Tulee lisätä ja tiivistää keskustan alueella. On ihmisiä, jotka ovat varta vasten muuttaneet keskustasta kauemmaksi, joten ne paikat pitää jättää rauhaan. Erään vastanneen mukaan ei tarvitse tiivistää, sillä väljyys on nähtävä Lapuan etuna. Myös Alanurmo ja Ritamäki mainittiin useaan otteeseen tiivistämisen ja asutuksen lisäämisen alueena. Toivottiin, että keskustamaisema voisi olla kaupunkimaisempi, toisaalta vastauksissa oltiin tyytyväisiä nykyiseen maaseutumaiseen yhdyskuntarakenteeseen, jossa talot eivät ole ihan kiinni toisissaan. Todettiin, että omakotitalotonttitarjontaa voisi lisätä, esimerkiksi joen vartta pitkin tai nauhakaupunkimaisesti Seinäjoentien suuntaisesti. Tonttien koot eivät kuitenkaan saa olla liian pieniä tai lähellä toisiaan, kyllähän täällä maata riittää. Suuret tontit nähdään myös Lapuan vetovoimatekijänä. Lähiöiden kehittämistä ja kylien elävöittämistä toivottiin jatkettavan. Asumismuoto 5 5 Millaista asumista alueelle tulisi osoittaa (esim. omakoti-, kerrostalo-, rivitalo-, loma-asuminen)? 5
Suurin osa vastanneista toivoi lisää omakotitaloasumista Lapualle. Usea toivoi osoitettavan enemmän myös rivitaloasumista sekä paritaloja. Edeltävien kysymyksien Suosituimmat asumismuodot 1. Omakotitaloasuminen vastauksissa toivottiin monin osin juuri väljää 2. Rivitalo- ja paritaloasuminen omakotitaloasumista ja suuria tontteja. 3. Kerrostaloasuminen (keskustan tuntuma) (+/-) 4. Loma-asuminen (jokivarret)(+/-) Kerrostaloasumista toivottiin pääasiassa vain keskustan tuntumaan, mutta osan mukaan kerrostaloasumista ei tulisi osoittaa alueelle lainkaan. Loma-asumisen suhteen vastaukset jakautuivat selvästi kannattajiin ja vastustajiin. Lomaasumista toivottiin esimerkiksi Simpsiölle ja vesialueiden ympäristöön, mutta osan mukaan loma-asumista ei haluta lisätä kunnassa lainkaan. Vastaajista osa toivoi myös kaikkia asumismuotoja: sopivassa suhteessa vähän kaikkia. Suunnittelualueen vahvuudet ja parhaat ominaisuudet asuinympäristönä 6 Vastauksissa arvostettiin suuresti Lapua liikenneyhteyksiä, asuinalueen viihtyisyyttä sekä joen läheisyyttä kysyttäessä Lapuan vahvuuksista ja parhaista ominaisuuksista asuinympäristönä. Toisaalta edeltävien kysymykset osalta on tullut ilmi, että suuri osa myös antoi moitteita kunnan joukkoliikenneyhteyksistä. Virkistysmahdollisuuksia todettiin olevan monipuolisesti, kuten edelläkin on jo käynyt ilmi, ja palvelutaso ja niiden läheisyys todettiin pääosin hyväksi tai riittäväksi. Tietty joen läheisyys on hyvä ja etäisyys palvelusta on sopiva, katu- ja tieverkon osalta jonkinverran kehittämistä on. Suunnittelualueen vahvuudet hyvät liikenneyhteydet asuinalueen viihtyisyys joen läheisyys - tulisi paremmin hyödyntää virkistysmahdollisuudet palvelujen läheisyys luonnonläheisyys maaseutumaisuus väljyys PALVELUT JA ELINKEINOT 6 Mitkä ovat mielestäsi suunnittelualueen vahvuudet ja parhaat ominaisuudet asuinympäristönä (esim. joen läheisyys, virkistysmahdollisuudet tms.)? 6
Asuinympäristön ja palvelujen kehittäminen 7 Asuinympäristön ja palvelujen kehittämisen suhteen esitetyt toiveet on kuvattu kootusti seuraavassa taulukossa. Kunnallistekniset palvelut Muut kunnalliset palvelut (mm. kirjasto) Päivähoito- ja koulupalvelut Vanhusten palvelut Kaupalliset palvelut Kulttuuripalvelut Harrastusmahdollisuudet (aikuisille) Harrastusmahdollisuudet (lapsille) Muut liikuntamahdollisuudet Puisto- ja viheralueet Kehittämistarve: - Kaukolämmön tarjonta - viemäriverkosto sivutaajamiin - teiden kunnosta huolehtiminen - katuvalot (esim. Haapakoski/Karhunkylä jne.) ja kevyen liikenteen huomiointi - Kirjastot, (reitit kirjastoon, aukiolo myöhemmäksi, kirjoja, sivukirjasto?, parkkipaikat - Terveydenhuoltoon panostaminen, palvelut säilytettävä - päiväkoteja ja ryhmiä lisää - koulujen remontointi, kunnostus (erit. Alanurmo) - ala-asteet liian täynnä, ryhmät pienimmiksi - lisää resursseja (hoivapalveluja ja paikkoja lisää, kotihoitopalveluja, avopalveluja, lisää henkilöstöä, päivätoimintaa) - kotiasumisen tukeminen, pienkoteja lisää. kodinomaisia palvelukoteja - kehitettävä - erikoisliikkeitä, kaupan palveluja, iso tavaratalo - keskustan elävöittäminen - elokuvateatterin kehittäminen (esim. pysyvyys, tarjonta - teatteri, kesäteatterin elvyttäminen - on riittävät - ulkoilualueiden valaistus - muutakin kuin liikuntapalveluja - on riittävät - mahdollisuus harrastaa ilman kilpailua - kerhoja, järjestötoimintaa - vaellusreitistön kehittäminen (lisääminen, tiedotus) - pururatoja - koirille puisto - puiston kohentaminen, lisää viheralueita - vanhat leikkipuistot huonokuntoisia Etäisyys palveluihin - palveluja tulisi hajauttaa/keskittää Asuinympäristön viihtyisyys Asuinympäristön yleisilme Asuinympäristön (tonttien ym.) hintataso - siisteyden hoito jatkossakin, lisää koirankakkaroskiksia - puistojen parempi hoito - valaistusta lisää teille - vanhat ja huonokuntoiset rakennukset purettava/säilytettävä/kunnostettava - keskustan ilmeen kohentaminen - kilpailukykyiset hinnat / hinnat alas Tonttikoko - suurempia tontteja, 1000-3000m2, ja erilaisia vaihtoehtoja Asukkaiden yhteishenki - kehitettävää, parantamisentarvetta Julkiset (mm.kokoontumis-) tilat Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Luonnonläheisyys ja ympäristön laatu - nuorten tilat turvattava - heikohkot, avoimuutta päätöksentekoon, tiedotusta lisää - enemmän kyselyitä - jokirannat kuntoon - Simpsiölle ei lisää rakennuksia Kaupunkikuva - ydinkeskustan kehittäminen, asemaseutu, tyhjät liiketilat käyttöön Turvallisuus ja rauhallisuus - katuralli kuriin - katuvalojen lisääminen/korjaus Liikenneyhteydet (omalla autolla) - liikenneympyröitä - kehitettäviä tieosuuksia/risteyksiä Joukkoliikenne - Seinäjoki-Lapua-Kauhava kehittäminen, linja-auto- ja junavuoroja lisää - paikallisliikenteen kehittäminen, vuoroja sivukylistä taajamaan lisää Kevytliikenne - lisää kevyenliikenteen väyliä (eri. Alanurmontie) 7 Miten odotat, että asuinympäristöä ja palveluja kehitetään Lapualla? 7
Peruspalvelujen enimmäisetäisyys Noin kaksi viidestä (40 %; 150 vastaajaa) kyselyyn vastanneesta näki peruspalvelujen (peruskoulu, lähikauppa ja terveydenhuollon peruspalvelut) enimmäisetäisyytenä 2-4 kilometriä. Noin neljänneksen (26 %; 98 vastaajaa) mukaan välimatka saisi olla enintään kaksi kilometriä ja kuudenneksen (16 %; 59 vastaajaa) mukaan peruspalvelut saisivat sijaita enintään 4-8 kilometrin etäisyydellä. Elinkeinojen kehittäminen 8 Kysyttäessä elinkeinojen kehittämisestä osayleiskaava-alueella vastaajat toivoivat muun muassa lisättävän mahdollisuuksia yrittäjille, keskustan kiinteistöihin uutta toimintaa, matkailun kehittämistä ja teollisuustontteja sekä -halleja. Elinkeinojen kehittäminen Teollisuustontteja, teollisuutta lisää mahdollisuuksia yrittäjille keskustan liiketiloihin uutta toimintaa maatalouden turvaaminen VIRKISTYS JA LIIKENNE Virkistyksen, viihtymisen ja vapaa-ajan kannalta tärkeimmät alueet ja reitit sekä kehittämistarpeet 9 Kehittämistarpeet Uusia latureittejä, pururatoja Ampumarata Koirapuisto Ratsastusmahdollisuuksia Luontoretkeilyn kehittäminen Kevyen liikenteen väyliä Simpsiön kehittäminen Skeittausparkki/-halli Isompi/uusi leikkipuisto Golfkenttä Kanoottireitti Kesäuimapaikkoja/maauimala Tärkeimmät virkistyksen, viihtymisen ja vapaaajan alueet Simpsiö Jokirannat Leikkipuistot Urheilukentät Uimahalli Vanha Paukku Honkimäki Ritamäki Huhdanneva Keskeisimpiä vastanneiden vapaa-ajan alueita ja reittejä ovat Simpsiö ja jokirannat tai esimerkiksi Vanhan Paukun alue. Kehittämistarpeita lueteltiin useita, mutta useimmissa vastauksissa korostuivat nimenomaan uusien latureittien ja pururatojen rakentaminen, uusi ampumarata, koirapuisto sekä ratsastusmahdollisuuksien kehittäminen. 8 Onko osayleiskaava-alueella tarvetta kehittää elinkeinoja (esim. maataloutta tai teollisuutta)? Millaisia mahdollisuuksia Lapuan tulisi tarjota nykyisille sekä mahdollisille uusille yrittäjille? Onko teillä tiedossa esimerkiksi alueelle tulossa olevia toimintoja, jotka tulisi huomioida osayleiskaavoituksessa? 9 Mitkä ovat tärkeitä alueita ja paikkoja sekä toimintoja ja reittejä virkistyksen, viihtymisen ja vapaa-ajan kannalta teille ja lähiympäristönne asukkaille? Missä on esim. ulkoilumaastoja, retkeilypolkuja tai lapsia kiinnostavia leikkipaikkoja? 8
Henkilöautoliikenteen, julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen taso ja kehittäminen 10 Henkilöautoliikenteen taso todettiin olevan hyvä tai kohtalaisen hyvä. Kehittämistarpeet koskevat yksittäisiä tieosuuksia ja risteysalueita. Lapua-Seinäjoki -väylä toivottiin kehitettävän nopeammaksi ja useampikaistaiseksi. Kunnan sisällä esimerkiksi Koveron risteys, Syväojan risteys, Kosolan risteys saivat moitteita liikenneturvallisuudeltaan. Julkisen liikenteen tason osalta on aikaisemmissa kysymyksissä tullut ilmi kehittämistarpeita koskien sekä kunnan sisäistä että ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä. Junayhteyksiä toivottiin lisää ja niiden toivottiin pysähtyvän Lapualla useammin. Myös linja-autovuoroja toivottiin lisää, ja muun muassa lyhyisiin matkoihin ehdotettiin minibusseja. Sivukyliltä keskustaan toivottiin lisää yhteyksiä. Vaasan ja Seinäjoen suuntaan yhteydet ovat usean vastanneen mukaan riittämättömät. Kevyt liikenne arvioitiin melko hyväksi, mutta myös puutteita lueteltiin. Pyöräteitä toivottiin kuntaan lisää. Yksittäisistä tieosuuksista suurin osa vastaajista mainitsi Alanurmontien: Alanurmontien kevyenliikenteenväylättömyys hirvittää joka kerta kun pimeällä ajan siitä. 10 Ovatko liikenneyhteydet tällä hetkellä riittävän hyvällä tasolla? Miten niitä tulisi kehittää? 9