Terveydenhuollon menetelmäarviointi Pirjo Räsänen Dos., FT, esh. Arviointipäällikkö HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1
Luennon sisältö Tausta Mitä on menetelmäarviointi Miksi terveydenhuollon menetelmiä arvioidaan Esimerkki menetelmäarvioinnin soveltamisesta Yhteenveto Lähteet 2
Number of lives saved by spending 100 000 on each of four drugs after myocardial infarction A: soluble aspirin 150 mg daily in first five weeks B: soluble aspirin 150 mg daily long term C: atenolol 50 mg daily D: simvastatin 20 mg daily. Ferner RE. Secondary prevention in coronary heart disease. BMJ 1998;317:1592 (letter) 3
Taustaa I Terveydenhuollossa otetaan vuosittain käyttöön lukuisia uusia menetelmiä (esim. lääkkeet, laitteet, toimenpiteet) perusteet käyttöönotolle eivät aina selviä ja vaihtelevat jopa 60% käytetyistä hoidoista ja menetelmistä on vailla tutkimusnäyttöä! lääkkeet ovat poikkeus Samalla kustannukset moninkertaistuneet ja niiden nousupaine jatkuvasti suuri 4
Taustaa II Juuret USA:ssa 1970-luvulla Suomeen perustettiin terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finohta 1995 INAHTA (International Network of Agencies for Health Technology Assessment) Fimea (lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus) tuottaa ja kokoaa lääkehoitojen hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeja ja koordinoi yhteistyötä 5
Menetelmäarviointi pyrkii vastaamaan kysymyksiin Mikä on sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuus? Onko Suomessa tarpeen käynnistää eturauhassyövän seulonta? Millaiset hoidot antavat parhaan tuloksen MS-potilaiden kuntoutuksessa? Kumpi on tehokkain tapa käyttää taudin X hoitoon varatut resurssit leikkaus vai lääkehoito? 6
Miksi menetelmäarviointia Näyttöön perustuvien menetelmien käytön edistäminen siten, että rajalliset resurssit käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla Terveydenhuollossa tavoitteena pitäisi olla että näyttö on järjestelmällisesti koottu ja arvioitu paras saatavilla oleva tieto menetelmän vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja muista käyttöpäätöksiin vaikuttavista tekijöistä Tuki päätöksenteolle tieteellisesti perustellun korkeatasoisen tiedon avulla terveydenhuollon ammattiryhmille, poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle 7
Menetelmien arviointia tarvitaan erityisesti, kun menetelmä on kansanterveyden ja/tai kansantalouden kannalta merkittävä menetelmä on uusi, kallis tai kiistanalainen menetelmän käytössä tai tuloksissa havaitaan merkittävää alueellista vaihtelua menetelmälle ei löydy riittävästi luotettavaa tieteellistä tukea 8
Menetelmien arviointi on moniulotteista Terveysongelma ja teknologian käytön nykytilanne Arvioitavan menetelmän kuvaus Turvallisuus Kliininen vaikuttavuus Kustannukset ja taloudellinen arviointi Eettiset näkökohdat Organisatoriset vaikutukset Sosiaaliset tekijät Lainsäädäntökysymykset 9
Terveysongelma ja menetelmän käytön nykytilanne Menetelmän kehitys Nykykäytännöt Toteutus Aiheet Hoitopolut Tilanne verrattuna muihin maihin 10
Arvioitavan menetelmän kuvaus Miksi menetelmää käytetään? Kuka on menetelmän käyttäjä? Tarvitaanko rekisteri menetelmän käytön seuraamiseen? Tarvitseeko henkilökunta koulutusta menetelmän käyttöönottoon? Tarvitseeko menetelmästä tiedottaa yleisölle laajemmalti? 11
Turvallisuus Haittavaikutusten identifiointi (kuolleisuus, sairastavuus, vammautuminen, työkyky) Vertailu vaihtoehtoiseen teknologiaan Ympäristöturvallisuus 12
Vaikuttavuus Kuolleisuus Parantuminen Elämänlaatu Liitännäissairauksien esiintyminen Toiminta- ja työkyky Hoidon tarpeen väheneminen 13
Kustannukset ja taloudellinen arviointi Mitä resursseja ja kuinka paljon? Mitkä ovat terveydenhuollon välittömät (suorat) kustannukset? (esim. lääkkeet, instrumentit, koneet) Mitkä ovat välittömät muun kuin terveydenhuollon kustannukset? (esim. sosiaalipalvelut, apuvälineet, matkakustannukset) Mitkä ovat aikakustannukset? (potilaan matka-, odotus-, tutkimus- ja hoitoaika, omaishoitajan aika) Mitkä ovat tuottavuuskustannukset? (työaika, jonka potilaat menettävät) Mitkä ovat vaikutukset suhteessa kustannuksiin? kustannusten minimointianalyysi kustannushyötyanalyysi kustannus-vaikuttavuusanalyysi kustannus-utiliteettianalyysi budjettivaikutusten analyysi 14
Eettiset näkökohdat Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Menetelmän hyödyllisyys Haitan välttäminen 15
Organisatoriset vaikutukset Vaikutukset henkilöstön koulutukseen ja työoloihin? Sopiiko nykyisiin fyysisiin raameihin? Miten käyttöönotto vaikuttaa muiden osastojen toimintaan tai palveluihin? Miten käyttöönotto vaikuttaa yhteistyöhön muiden sairaaloiden, alueiden tai perusterveydenhuollon kanssa? 16
Sosiaaliset tekijät Potilaan käsitykset, tiedot, taidot ja kokemus menetelmän käyttäjänä Mikä on menetelmän käyttöönoton vaikutus päätöksentekoon? 17
Lainsäädäntökysymykset Toteutuuko lain vaatimukset esim. laki potilaan asemasta ja oikeuksista tai valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä Täyttyvätkö kiireettömän hoidon perusteet? Onko menetelmällä eurooppalainen säädäntö? 18
Esimerkki soveltamisesta farmakoekonomiaan Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto ohjelmassa tehtiin HALO*- katsaus Bevasitsumabin käyttö silmänpohjan nesteisen ikärappeuman hoidossa Katsauksen perusteella neuvottelukunta antoi suosituksen bevasitsumabin käytössä em. indikaatiossa * HALO=hallittu menetelmien käyttöönotto 19
HALO-katsauksen tavoite Arvioida bevasitsumabin, pegaptanibin ja ranibitsumabin tehoa, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta silmänpohjan nesteisen ikärappeuman hoidossa silmän sisäisesti annosteltuna Menetelmänä järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus 20
Arviointikysymyksen muotoilu, PICO Patient: silmänpohjan nesteistä ikärappeumaa sairastava Intervention: anti-vegf lasiaisinjektio Comparator: sham-injektiot Outcome: vähemmän kuin 15 kirjainta (kolme ETDRS-näkötaulun riviä) menettäneiden potilaiden prosentuaalinen osuus 21
HALO-suositusten liikennevalomalli rutiinikäyttöön - voi olla rajoituksia käyttö tietoa keräten tutkimus, rekisteri, kirjallisuus ei pidä käyttää www.thl.fi/halo 22
Suositus johon päädyttiin Vaikuttavuus: Tieto riittävästä tehosta perustuu riittäviin potilassarjoihin, pitkäaikaisseurantatieto puuttuu Turvallisuus: Vaihtoehtoisiin menetelmiin verrattuna riittävä perustuen potilassarjoihin Kustannukset: Vaihtoehtoisiin menetelmiin ja lääkkeisiin verrattuna edullinen. Kustannusvaikuttavuustieto puuttuu Kliininen suositus: Voidaan käyttää yksilöllisen harkinnan perusteella ja potilaan suostumuksella, kunnes vertailevat tutkimukset ovat valmistuneet Rajoitukset: Valmisteella ei ole myyntilupaa tähän indikaatioon Työnjako: Suositellaan keskittämistä yksiköissä 23
Lopuksi Terveyshyötyjen maksimointi vaatii järjestelmällistä kustannusvaikuttavuustiedon keräämistä Eettisesti kestävän terveydenhuollon tulee käyttää vain vaikuttaviksi osoitettuja menetelmiä Yhteiskunta ei voi panostaa vain yhteen yksilöön ja unohtaa muita - hoidon tuottama hyöty täytyy suhteuttaa sen aiheuttamiin kustannuksiin EUnetHTAn hyödyntäminen tulevaisuudessa Moniammatillisuus 24
Lähteet Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M. Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Kustannus Oy Duodecim, 2007 EUnetHTA Core Model http://www.eunethta.net/public/work_packages/eun ethta-project-2006-08/eunethta_deliverables_project_2006-2008/ Palosaari T, Mäkinen E, Kataja M, Räsänen P, Kaila M, Uusitalo H. Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen Sisäisestä angiogeneesin estosta? SLL 2008;63:2229-36 25