Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kriminaalihuollon tukisäätiö, tukiasumispalvelut (Tupa) Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Tuettu asuminen, asunnottomana vapautuvat vangit Sijaintikunnan yhteystiedot Kunta Kunnan nimi Helsinki Sijaintikunta Helsinki Palvelujen tuottajan virallinen nimi Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimintayksikön nimi Tukiasumispalvelut Toimintayksikön postiosoite Kinaporinkatu 2E 39 Postinumero 00500 Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Tarja Latvanen ja Sanna Väyrynen Postiosoite Kinaporinkatu 2E 39 Postinumero 00500 Sähköposti tarja.latvanen@krits.fi Postitoimipaikka Helsinki Postitoimipaikka Helsinki Palvelujen tuottajan Y-tunnus 1715085-7 Puhelin 0504144118 Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta 25.6.2012 llmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Toistaiseksi voimassa oleva, vakuutussopimus 16-326-542-1 Pohjola Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta 10.7.2012 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1/13
Toiminta-ajatus Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits) on yleishyödyllinen toimija, jonka tehtävänä on rikosseuraamuksesta vapautuvien sekä heidän läheistensä aseman parantaminen ja oikeuksien turvaaminen yhteiskunnassa kehittämällä ja tukemalla kuntouttavaa kriminaalihuoltoa sekä alan järjestö- ja vapaaehtoistyötä. Säätiön tukiasumispalvelut -yksikkö (Tupa) tuottaa päihteetöntä tuetun asumisen palvelua vankilasta asunnottomana vapautuville sekä valvontarangaistukseen, ehdonalaisvalvontaan, valvottuun koevapauteen ja rangaistuksen aikaiseen laitoksen ulkopuoliseen kuntoutukseen osoitetuille rikosseuraamusasiakkaille. Tupassa työskentelee 11 työntekijää. Toiminnasta vastaa asumispalvelupäällikkö. Tupan käytössä on 24 asumisvalmennusyksikköpaikkaa sekä 62 tukiasuntoa Helsinki, Espoo, Vantaa alueella. Arvot ja toimintaperiaatteet Kriminaalihuollon tukisäätiö on strategiassaan määritellyt arvoikseen Inhimillisyys, Yleishyödyllisyys, Asiantuntijuus, Turvallisuus, Laadukkuus ja Luotettavuus. Tukiasumispalveluissa näitä arvoja toteutetaan asiakastyön ja henkilöstöpolitiikan johtamisessa ja käytännöissä. Toiminta on yleishyödyllistä, säätiön ylläpitämää voittoa tavoittelematonta. Asiakastyön lähtökohtana on jo vankeusaikana kuntoutukseen sitoutuneiden ja/tai motivoituneiden vankien tukeminen vapautumisvaiheessa. Tupan toiminnassa hyödynnetään säätiön monipuolista asiantuntemusta ja sen maksuttomia palveluja (mm. perhetyö, oppimisvalmennus, vertaistuki- sekä asiamiestoiminta). Työntekijöiden alan asiantuntevuus ja koulutus varmistetaan sosiaali- tai terveydenhuollon peruskoulutuksella, jota on täydennetään mm. osallistumisella Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tarjoamiin koulutuksiin (yhteistyösopimus Krits-RSKK). Lisäksi työntekijät osallistuvat säännölliseen työnohjaukseen. Säätiön asiakastyön tavoitteena on rangaistuksesta vapautuvan kuntoutumisen tukeminen ja häiriötön sijoittuminen yhteiskuntaan. Käytännössä tämä merkitsee päihde- ja mielenterveysongelmien sekä niihin liittyvien oheisongelmien, kuten rikollinen elämäntyyli, asunnottomuus hoitamiseen sekä yksilön tukemista ja motivointia päihteettömyyteen. Turvallisuutta edistetään ja ylläpidetään parityöskentelyn suosimisella ja sen edellyttämisellä vaikeiden asiakkaiden tai tilanteiden kohdalla, työntekijän henkilökohtaisella henkilöhälyttimellä, kameravalvonnalla sekä sosiaalisen talonmiehen valvonnalla iltaisin ja viikonloppuisin. Turvallisuutta tuottaa myös yhdessä sovitut periaatteet ja säännöt, joihin työntekijät sitouttavat myös asiakkaat. Kaiken ytimenä on asiakaslähtöinen ja asiakasta ymmärtämään pyrkivä työote, joka konkretisoituu kunnioittavana, rauhallisena ja kiireettömänä kohtaamisena. Työn laatua seurataan arvioimalla toimintaa puolivuotis -ja vuosiraportein, asiakas- ja intressiryhmäkyselyin, kehityskeskusteluin sekä koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Tupan työntekijöille suositellaan erityisesti Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen laadukkaita täydennyskoulutuksia. Asiakastyön keskiössä on asiakkaan tilanteeseen paneutunut tilannearvio, tuetun asumisen suunnitelma, motivointi ja sitä tukevat haastattelutekniikat ja työmenetelmät, palveluohjaus sekä verkostotyö. Toiminnan luotettavuudesta huolehditaan läpinäkyvällä toimintatavalla. Asiakastyöhön liittyvät periaatteet ja säännöt käydään asiakkaan kanssa keskustellen läpi asiakkuuden alkaessa. Työryhmä on tehnyt tuetun asumisen toiminnasta palvelu- ja prosessikuvauksen sekä asumisohjaajan ohjekirjan käytännön työn ohjeistamiseksi. 2/13
Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja muutosten osalta tarvittaessa välittömästi. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Säätiön toiminnanjohtaja Sanna Väyrynen Tukiasumispalveluista vastaava asumispalvelupäällikkö Tarja Latvanen Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Tarja Latvanen Kinaporinkatu 2E 39, 00500 Helsinki. Asumispalvelupäällikkö. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Tarja Latvanen asumispalvelupäällikkö, Sanna Väyrynen toiminnanjohtaja Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma osa Tupan henkilöstön perehdytystä. Säätiöllä on oma "perehdyttämispassi", jolla huolehditaan hyvästä perehdyttämisestä. Perehdytetyn sisäistämistä seurataan työ- ja kehittämispalaveissa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Tupan asiakkaille tehdään vuosittain (keväällä) kysely. Kyselyssä kerätään tietoa asiakkaan palvelukokemuksista ja kysytään, mitkä asiat toimivat ja missä on kehitettävää. Asiakaspalaute on sisällytetty myös yksikön arjen toimintaan siten, että sitä palautetta kerätään asukashaastatteluissa ja loppuarvioinneissa sekä asukasdemokratia kokouksissa. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Asiakaspalautekysely sisältää vuosittain samoja kysymyksiä, jolloin mahdollistuu vertaileva arviointi ja kehityksen seuraaminen. Kysely teetetään mahdollisimman samalla tavalla ja samaan ajankohtaan vuodesta. Kysely tehdään lomakepohjalla henkilökohtaisesti haastatellen ja tarvittaessa puhelimitse, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri vastaajakunta. Tämän jälkeen kyselylomakkeet kerätään yhteen ja analysoidaan. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautteesta saadaan merkittävää tietoa asiakkaan kokemuksesta suhteessa Tupan toimintaan, sen palveluihin ja työntekijöihin. Asiakaspalautteet analysoidaanja tuloksia tarkastellaan myös yksiköittäin (asumisvalmennusyksikkö, tuetut tukiasunnot). Tupan kohdalta asiakaspalautteet käydään läpi syyskauden alussa työryhmän kanssa. Toimintaa ja käytäntöjä arvioidaan saadun palautteen perusteella ja tarvittaessa palveluita kehitetään ja suunnitellaan uudelleen. 3/13
Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asiakaspalautteen antamismahdollisuutta kehitetään entistäkin helpommaksi ja osaksi arkisia käytäntöjä siten, että sitä on mahdollista antaa aina tarvittaessa. Palautteen antamisesta ohjeistetaan ja kerrotaan asiakkaalle heti, kun asiakas tulee palvelun piiriin. Asiakaspalautteen antamiseen kehitetään malli, jossa asiakasta ohjeistetaan palautteen antamiseen, palautelomakkeen käyttöön sekä tiedotetaan palautteen käsittelytavasta. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Tupan toiminnan lähtökohtana on yhdessä työntekijöiden kanssa tehty palvelu- ja prosessikuvaus, jossa tuetun asumisen kulku ja työvaiheet on esitetty yksityiskohtaisesti. Tätä tehtäessä on myös tunnistettu kriittisiä työvaiheita ja pyritty työn suunnittelulla vastaamaan niihin. Palvelu- ja prosessikuvausta päivitetään muutosten osalta jatkuvasti ja muuten sitä arvioidaan Tupan omassa kehittämistyössä, joka tapahtuu säännöllisesti ns. "Tupa-työryhmässä" noin joka toinen kk. Asumisohjaajan ohjekirjaan on koottu toimintaohjeet eri työvaiheiden sekä riski- ja vaaratilanteiden kohdalla toimimiseen. Säätiön työsuojelutoimikunta (edustus myös Tupasta) tekee säännöllisesti koko henkilökunnan kattavan vaara- ja riskikyselyn. Säätiön kiinteistössä toimiville on ajantasainen pelastussuunnitelma. Käytössä on myös vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ja henkilökunnalle on annettu erilaisia ohjeita, mm. ohje työpaikkaväkivallan hallintaan. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Työntekijän kohdatessa vaara- tai uhkatilanteen, hänet on velvoitettu tekemään siitä ilmoituksen (lomake: ilmoitus väkivallasta, uhkauksesta tai muusta painostuksesta) ja toimittamaan sen työsuojelupäällikölle, työsuojeluvaltuutetulle ja toiminnanjohtajalle. Raportit käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Riskienhallinnan keinoja ovat työkäytäntöjen muuttaminen, koulutus, menettely- tai työohjeen laatiminen sekä vastuuhenkilön nimeäminen. Epäkohdat ja korjaustoimet käsitellään tarvittaessa myös säätiön työsuojeluorganisaation toimesta. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Tiedotus tapahtuu viikoittaisissa Tupan henkilökunnan kokouksissa, tarvittaessa säätiön viikkotiedotteessa tai kuukausikokouksessa. Yhteistyötahoja informoidaan tarvittaessa. Tupan yhteistyötahoista koostuvalle yhdyshenkilöverkostolle järjestetään kaksi kertaa vuodessa tapaaminen, jossa informoidaan keskeisistä tapahtumista ja muutoksista Tupan toiminnassa. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisuunayta/ julkaisu/1571326 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Tupan henkilöstömäärä 1.4.2013 oli 11 työntekijää, jotka vastaavat 62 tukiasunnosta ja 24 asumisvalmennusyksikköpaikasta (ei-ympärivuorokautinen tukiasumisyksikkö). Toimintaa johtaa ja valvoo asumispalvelupäällikkö(yamk, johtaminen ja kehittäminen). Asiakkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa asumispalvelukoordinaattori (sosionomi), Tukiasuntojen asumisohjaajia on kaksi (sosionomi), Asumisvalmennusyksikössä työskentelee kolme asumisohjaajaa sekä sosiaalinen talonmies. 31.12.2015 saakka Asumisvalmennusyksikössä työskentee myös Saattaen vapauteen- 4/13
kehittämisprojektin kolme työntekijää (projektipäällikkö ja kaksi ohjaajaa). Tupan työtä tukee hallinnollisissa asioissa (mm. tilojen huolto&kunnostus, vuokrasuhteiden hoito, laskutus jne.) päätoiminen isännöitsijä sekä säätiön kiinteistötiimi (kaksi työntekijää). Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Pääsääntöisesti henkilöstön rekrytointi tapahtuu asettamalla tehtävä avoimeen hakuun. Valituksi voi tulla vain kelpoisuusehtojen täyttävä hakija, jonka kohdalla varmistetaan myös soveltuvuus rikosseuraamusalalla työskentelyyn. Sijaiseksi voidaan valita myös sosiaali- tai terveysalan opintojen loppuvaiheessa olevia (yleensä sosionomiopiskelijoita) tai muuten määräaikaiseen tehtävän täyttöön soveltuva henkilö, jolla katsotaan olevan riittävä koulutus sekä kokemus tehtävässä selviytymiseen. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3. Säätiöllä on vakiintunut perehdytysohjelma, ns. perehdytyspassi, jolla varmistetaan, että uusi työntekijä on saanut tarvittavan perehdytyksen (passi sisältää mm. perehdytyksen jälkeen annettavan arviointilomakkeen). Tarvittaessa järjestetään ryhmäperehdytystilaisuuksia. Lisäksi Tupan työntekijöiden osalta asumispalvelupäällikkö osoittaa uudelle työntekijälle perehdyttäjän sekä vastaa itse siitä, että työntekijä saa tarvittavan perehdytyksen tehtäväänsä. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu-ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Työntekijä käy vuosittain kaksi kehityskeskustelua esimiehensä kanssa, joissa työntekijän ammattitaitoa ja työhyvinvointia voidaan arvioida ja ottaa käsittelyyn. Tupan työntekijät ovat säännöllisen työnohjauksen piirissä (ryhmä- ja/tai yksilötyönohjaus). Henkilöstön työhyvinvointiakysely toteutetaan ja analysoidaan säännöllisellä. Henkilöstölle järjestetään kaksi Tyky-päivää/vuosi. Säätiö tukee henkilökunnan ammatillista jatkokoulutusta opintovapaalla ja/tai työnaikaisella koulutusvapaalla sekä opintojen ohjauksena. Lisäksi yöntekijöitä kannustetaan alan täydennyskoulutukseen. Henkilöstön kehittämisen suunnitteluun osallistuvat yksikön oman päällikön lisäksi säätiön kehittämispäällikkö sekä toiminnanjohtaja. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Tällä hetkellä säätiöllä ei ole ajantasaista henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. ) 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Tupan asiakkaiden käytössä on 62 itsenäistä, omaa tukiasuntoa (yksiöitä ja kaksioita, joiden koko vaihtelee 28m2-60 m2) normaaleissa kerrostaloasunto-osakeyhtiöissä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Asukkaan kanssa tehdään normaali vuokrasopimus ja sen lisäksi asumispalvelusopimus. Asumisvalmennusyksikön eli keskitettyjen tukiasuntojen tilat sijaitsevat säätiön Kinaporinkatu 2:n Aja E -rapuissa. Käytössä kaikkiaan 24 asumisvalmennuspaikkaa kolmessa yksiössä (per 24 m2), kahdessa kaksiossa (per 60m2), yhdessä kolmiossa (per 90m2), yhdessä 4 h + k (108m2) sekä kahdessa peruskorjatussa soluasuntoyksikössä, jossa on yhteensä yhdeksän pienasuntoa ja yhteistiloja. Pienasuntojen koot vaihtelevat 20-30 m2:n välillä. Jokaisella asukkaalla on käytössä joko oma asunto, huone tai pienasunto (oma tupakeittiö & WC- ja suihkutilat). Osa asunnoista on tarkoitettu perhekäyttöön. Kaikki asumisvalmennusyksikön asunnot ovat peruskalustettuja. 5/13
Asukkaiden käytössä on myös sauna ja pyykinpesutilat. Lisäksi asukkaat voivat käyttää A-rapussa olevaa Vertaistuki Rediksen päiväkeskusta. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Osassa asumisvalmennusyksikön tiloja on suuri yhteiskeittiö. Lisäksi käytössä ovat Vertaistuki Rediksen keittiö-, harraste- ja vapaa-ajan tilat talosauna ja pyykkitupa sekä pieni kuntoilutila. Yhteishuoneistojen (kaksiot jne) osalta asukkaiden käytössä on riittävä määrä WC ja suihkutiloja sekä myös huoneistokohtaisia pyykinpesumahdollisuuksia. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Vertaistuki Rediksen tilat ja palvelut tarjoavat hyvät mahdollisuudet yhteisöllisyyteen (mm. lauantaisin kokoontuva ruokaryhmä). Lisäksi osassa huoneistoja on yhteistiloja. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Asukkaat vastaavat omien asuintilojen lisäksi yhteisten asuintilojen siivouksesta, puhtaanapidosta sekä järjestyksestä. Asumisohjaajat valvovat siivousnormien valvonnasta. Loppusiivouksissa tai muuten tarvittaessa voidaan käyttää säätiön kiinteistötiimin apua. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Tukiasuntojen kohdalla asia on ao. taloyhtiön vastuulla, mutta huoneistokohtaisesti valvontaa suorittaa säätiön isännöitsijä. Kinaporinkadun kiinteistön osalta valvonnasta ja tarkistuksista vastaavat isännöitsijä ja kiinteistönhoitaja. Kiinteistössä on luonnollinen ilmanvaihto joka vähentää oleellisesti riskiä sisäilmaongelmiin. Tilat ovat myös pelastusviranomaisten normaalitarkastusten valvonnassa. Kiinteistötiimi tai ulkopuolinen palveluntuottaja tekee tarvittaessa kosteusmittauksia. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Kun kyse on tukiasunnoista henkilökohtaisista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista asukas vastaa itse. Yhteistiloissa sekä työntekijöiden tiloissa on normaalit ensiapuvälineet ja tarvikkeet. Vastuuhenkilön yhteystiedot Asumispalvelupäällikkö p. 050-4144118 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/201 0) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24-26 :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays 4 2010 kayttajan vt ilmoitus.pdf Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Tiloissa olevien ensiapuvälineiden ja tarvikkeiden asianmukaisuus tarkistetaan säännöllisesti vähintään kerran toukokuussa ja kerran joulukuussa. 6/13
8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Asumispalvelupäällikkö (p. 050-4144118), työsuojelupäällikkö (050-4124307), työsuojeluvatuutettu ja työsuojelutoimikunta Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Tupan käytössä olevat asunnot tarkastetaan asumisohjaajan toimesta ennen uuden asunnon muuttoa sekä poismuuttaessa. Asumisvalmennusyksiön tilat (mm. palovaroittimet) tarkistetaan asumisohjaajien toimesta viikoittain. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Kinaporinkadun tilojen valvonnassa on apuna valvontakameroita sekä ulkotiloissa että porrasrapuissa. Valvontakameroiden toimivuus varmistetaan viikoittain. Asumisvalmennusyksikön asuntojen ovissa tai huoneistojen porrasovissa käytetään elektronista lukkoa, joka mahdollistaa seurannan. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Asunnot on varustettu normaaleilla palohälyttimillä ja osassa asuntoja on vuokranantajan toimesta sammutuspeite. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Kaikkiin tukiasuntoihin tullaan sijoittamaan sammutuspeite ja asumisohjaajat valvovat, että huoneistokohtainen palohälytin on kunnossa ja antavat sen käytöstä tarvittavat ohjeet asukkaalle. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Tupan asiakkaan käytössä ovat Tupan palvelujen oma asumisohjaaja, asumispalvelukoordinaattori, asumispalvelupäällikkö) lisäksi säätiön muut kohderyhmälle tarkoitetut palvelut (mm. Vertaistuki Redis, asiamiehen ja Sosiaalineuvojan tai perhe- tai oppimisvalmennustyöntekijän palvelut). Jokaiselle Tupan asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan kanssa sopimus tuetusta asumisesta, joka päivitetää vähintään 3 kk välein. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Tupan asiakkailla on mahdollisuus jo rangaistuksen aikana käydä tutustumassa Tupaan, sen työntekijöihin ja tulevaan asuntoonsa, mikäli Rikosseuraamuslaitos sen hyväksyy. 7/13
Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Tehtäessä asiakkaan kanssa vuokra- ja/tai sopimusta tuetusta asumisesta varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt sopimuksen sisällön ja siinä sovittavat sitoumukset. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Lukuunottamatta vuokra- ja/tai palvelusopimuksessa yhdessä sovittuja käytänteitä ja sopimuksia sekä asuintilojen omistajan oikeutta tarkistaa tilojen kunto, ei asiakkaan itsemääräämisoikeutta ole mitenkään rajoitettu. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Tupan kaikki asiakkaat vastaavat itse rahavaroistaan, avaimistaan ja tavaroistaan. Säätiö säilyttää määräajan (max 1 kk) asukkaan säätiön tiloihin jättämistään tavaroista, jonka jälkeen tavarat todisteellisesti hävitetään tai luovutetaan yleishyödylliseen käyttöön. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Tälle ei tarvetta tällä hetkellä. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Asumisohjaajien ohjekirjassa on tarvittavat ohjeet ja menettelytavat kirjattuna. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asiasta järjestetään asumispalvelupäällikön toimesta tutkinta ja selvitys, tiedotetaan siitä säätiön työsuojelupäällikölle sekä toiminnanjohtajalle, jonka jälkeen tapauksesta riippuen jatkotoimista päättää joko asumispalvelupäällikkö tai toiminnanjohtaja. Jos kyse on rikoksen tunnusmerkit täyttävästä tapahtumasta, tehdään siitä ilmoitus poliisille. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakas-/asukassuhde päätetään aina yhteisymmärryksessä asiakkaan ja toiminnan järjestäjän ja rahoittajan tai tietyissä tilanteissa Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Tupan asumispalvelupäällikkö/ Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtaja Kinaporinkatu 2 E 39, 00500 Helsinki (Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto) 8/13
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Helsingin kaupungin sosiaaliasiamies Jaana Iivonen, p. 09-3104 3365, Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki Tupan asiakas voi pyytää apua säätiön kriminaaliasiamieheltä, Kinaporinkatu 2 C, p. 050-3447582 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Säätiön toiminnanjohtaja käsittelee Tupaa koskevat muistutukset kuultuaan Tupan asumispalvelupäällikköä. Tarvittaessa muistutus viedään säätiön hallituksen käsittelyyn. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Tupan asiakkuus (sijoituspäätös/maksusitoumus) edellyttää aina henkilön kotikunnan vastuullisen työntekijän päätöstä. Tupalla on kiinteät suhteet tarvittaviin kunnan työntekijöihin, joiden kanssa yhteistyö voi olla varsin konkreettista (mm. yhteiset asiakaskäynnit ja asiakasarvioinnit). Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Tälle ei ole Tupa-lähtöistä tarvetta. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Tarve kehittämistoimiin ja suunnitelmiin arvioidaan asumispalvelupäällikön toiminnanjohtajalle tekemien esitysten perusteella. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi/ Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Tupan asiakkaiden keskeisiä ongelmia ovat päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus sekä asunnottomuus. Näitä ehkäistään tuetulla asumisella, asumisohjauskeila sekä säätiön ja muiden tahojen tarjoamilla palveluilla. Keskeistä on varmistaa palveluohjauksen toimivuus päihdehuoltoon ja mielenterveyspalveluihin. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Terveellisiä ja taloudellisia ruokailutottumuksia edistääkseen säätiö on järjestänyt Tupan asiakkaille mahdollisuuden osallistua lauantaisin järjestettävään ruokaryhmään. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http:/lwww. ravitsemusneuvottelukunta. fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ 9/13
Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Tupa ei järjestä ruokahuoltoa vaan asiakkaat vastaavat siitä itse. Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa terveydesta/elintavat/liikunta Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen - asumisohjaajat sekä kiinteistötiimi valvovat asuntojen hygieniatasoa ja puhtautta ja antavat tarvittaessa ohjeita asukkaalle - työntekijöiden käytössä on suojavälineitä infektiotartuntojen ehkäisemiseksi - epidemiatilanteissa työntekijöitä muistutetaan käsihygienian jne. käytänteistä, tarjotaan mahdollisuus rokotuksiin ja epidemiaa estävien hygieniavälineiden käyttöön Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä - otetaan tarvittaessa esille asiakkaiden, työntekijöiden tai toiminnasta vastaavien aloitteesta 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) -Tupa ei järjestä asiakkailleen terveydenhuollon palveluja Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa 10/13
Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi -välitön yhteys 112 hätäkeskukseen Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) - Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/ julkaisu/1083030 ei-ympärivuorokautisen asumispalvelun järjestäjänä Tupalla ei ole tarvetta eikä velvoitetta tähän Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot - Potilasasiamiehen yhteystiedot - Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma - 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Tupan toiminnassa tarvittavat asiakastiedot kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään (Vetobox), jonka käytöstä, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta on annettu ohjeet asumisohjaajan ohjekirjassa. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwgd57 1.pdf Tietosuojavastaavan yhteystiedot Asumispalvelupäällikkö (p. 050-4144118 11/13
Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfi8w.pdf ja http://www.tietosuoja. fi/uploads/drs1w.pdf Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas http://www.tietosuoja. fi/uploads/r63fxb8bp1c8to.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www. sosiaaliportti.fi/file/eef14b19-bacf-4820-9f6e- 9cc407f1Oe6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Osana säätiön henkilöstön normaalia perehdytysprosessia sekä erikseen Tupan käytänteiden osalta. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja. fi/uploads/64znaj.pdf ja http://www.tietosuoja. fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälakin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin talienneitujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) - arkistoitavat asiakirjat arkistoidaan säännön mukaisesti erillisiin kansioihin ja säilytetään arkistohuoneessa. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Sopimuksen mukaan. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Säätiön arkistosäännöstön laatiminen 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Tupalla ei ole alihankkijoita Luettelo alihankkijoita 12/13
Kehittämissuunnitelma - 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelman päivittämistä valvoo säätiön toiminnanjohtaja yhdessä asumispalvelupäällikön kanssa. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Asumispalvelupäällikkö valmistelee yhdessä yksikön työntekijöiden kanssa mahdolliset muutosesitykset omavalvontasuunnitelmaan, jotka sitten esitetään toiminnanjohtajalle. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Helsingissä Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys 13/13