PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 26.5.2009 LSU-2004-Y-1258 (111) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee lämpökeskuksen toimintaa Kokkolan kaupungin Kosilassa. Kokkolan Energia PL 165 67101 KOKKOLA SIJAINTI JA TOIMINTA Lämpökeskus sijaitsee Kokkolan kaupungin Kosilassa osoitteessa Varastotie 6, 67100 KOKKOLA (kiinteistö 272-034-006-009). Toiminta käsittää kaukolämmön tuotannon Kokkolan kaukolämpöverkostoon kolmella raskasöljykattilalla, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on 62 MW. Arvioitu vuosituotantomäärä huippukäytössä on maksimissaan 18 GWh ja varakäytössä maksimissaan 50 GWh. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 3 b) mukaan, koska kyseessä on öljyä käyttävä kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 MW. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 1 momentin kohdan 3 mukaan energialaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 megawattia, on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2004, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Laitos on luvanvarainen myös ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 5 a) mukaan, koska alueella varastoidaan polttonesteitä yli 100 m 3. Hakemuksen mukainen lämpökeskus on IPPC-direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY) liitteen 1.1 mukainen polttolaitos (polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW). Hakija on 8.4.2009 kirjeellä esittänyt, että LCP-asetuksen (1017/2002) 4 :ää tai IPPCdirektiiviä ei tule soveltaa Kosilan lämpökeskuksen kohdalla.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään lämpökeskuksen ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 3 mukaan, koska kyseessä on lämpölaitos, jonka polttoaineteho on vähintään 50 MW eikä kuitenkaan yli 300 MW. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 30.12.2004. Hakemusta on täydennetty 12.2.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt lämpökeskukselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 11.5.1999. Lämpökeskuksen tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja ympäristö Lämpökeskus sijaitsee Kokkolan kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kokkolan Kosilassa, Laajalahden ja valtatie 8:n välisellä alueella. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kokkolan kaupungin varikkoalue. Laitoksessa on lämpökeskuksen lisäksi varasto-, korjaamo- ja sosiaalitilat. Lämpökeskuksen alue on aidattu. Etäisyyttä laitoksen pohjoispuolella sijaitsevaan kaupungin keskustaan on noin 600 metriä. Mesilän asuinalueen pohjoisreuna sijaitsee laitoksen eteläpuolella noin 300 metrin etäisyydellä. Muita merkittäviä asuinalueita laitoksen läheisyydessä ovat laitoksen kaakkoispuolella sijaitseva Kirkonmäki noin 500 metrin etäisyydellä ja laitoksen lounaispuolella sijaitseva Koivuhaka noin 1 200 metrin etäisyydellä. Lämpökeskuksen sijaintialue on suhteellisen tasaista maastoa. Savupiipun korkeus maanpinnasta on 50,4 metriä ja merenpinnasta noin 55 metriä. Patamäen I luokan pohjavesialueen suojavyöhykkeen reuna sijaitsee laitoksen länsipuolella noin 100 metrin etäisyydellä ja muodostumisalueen reuna noin 240 metrin etäisyydellä. Tehdyt ympäristöselvitykset Lämpökeskuksen rikkidioksidin ja typen oksidien leviämismallilaskelmat ovat vuodelta 1998 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työ nro 12531). Arvioinnissa käytettiin lähtötietoina tuolloisia tuotantotietoja (kokonaisenergian tuotanto 104 GWh). Kokkolassa ilmanlaatua on seurattu mittauksin vuodesta 1991 alkaen. Ilmanlaatua seurataan Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007 2011 mukaisesti. Tällä hetkellä ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa sijaitsevilla mittausasemilla, joissa seurataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten, rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuuksia. Vuonna 2007 valtioneuvoston yhdyskuntailmalle aset-

3 tamat vuosiraja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Ilmanlaatumittausten lisäksi Kokkolassa on seurattu ilman epäpuhtauksien vaikutuksia luontoon bioindikaattoritutkimusten avulla. Uusin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus sisältää Kokkolan seudun tutkimukset vuosina 2006 2007. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kosilan huippu- ja varalämpökeskus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Kattila K1 (26,6 MW pa ) on valmistunut 1981. Kattila K2 (12,9 MW pa ) ja kattila K3 (27 MW pa ) ovat valmistuneet laitoksen laajennuksen aikana 1986. Laitokselle aikaisemmin sijoitetut 4 kpl dieselgeneraattoreita (4 MW lämpöä ja 4 MW sähköä) on poistettu käytöstä ja romutettu vuonna 2004. Suuret typenoksidi- ja hiukkaspäästöt, varsinkin huipputeholla, poistuivat dieselmoottoreiden myötä. Kattilat käyttävät polttoaineenaan raskasta polttoöljyä ja niissä on pyöriväkuppiset polttimet. Kattiloilla on käytössä vesiemulsiopolttoja niissä on omat öljyn esilämmitysasemat sekä omat savupiiput saman ulkovaipan sisällä. Tuotanto ja kapasiteetti Kaukolämmön tuotanto laitoksella ajoittuu pääasiassa ajalle marraskuu-huhtikuu. Tänä aikana laitoksen käyntitarpeen määrää säätila. Suurin osa laitoksen tuottamasta lämmöstä tuotetaan kylmimpinä kuukausina tammi-helmikuussa. Kokkolan Energian kaukolämpöhankinnan ollessa n. 270 GWh (normaalivuoden säätilassa) jakaantuu tuotanto eri tuotantolaitosten välillä taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Lämmöntuotannon jakaantuminen vuoden aikana eri tuotantolaitosten välillä. Laitos Tuotanto GWh/vuosi Kosilan lämpökeskus 15 Kokkolan Voima Oy:n voimalaitos 180 Kemiran lisälämmityskattila 70 Kemiran lisälämmityskattila 5 Yhteensä 270 Kosilan lämpökeskuksen suurin tuotantomäärä sijoittui vuodelle 1999, jolloin lämpöä tuotettiin 86,9 GWh:a. Raskasta polttoöljyä käytettiin tuolloin 8 174 t. Syitä suureen tuotantoon oli päättynyt ostosopimus silloisen IVO:n Kokkolan voimalaitoksen kanssa sekä se, että Kemiran rikkihappotehtaan lämmön talteenottojärjestelmän (LTO) kautta hyödynnettävää lämpöä ei vielä saatu täysmääräisenä siirrettyä kaukolämpöverkkoon. Kokkolan Voima Oy:n voimalaitos käynnistyi syksyllä 2001 ja Kemiran lämmön talteenottojärjestelmä valmistui kokonaisuudessaan vuonna 2000. Vuoden 2004 jälkeen ovat kaukolämpöliitokset kasvaneet oletettua nopeammin. Kuitenkin huipputuotanto on saatu alenemaan kaukolämpöverkoston siirtokykyä parantamalla Kokkolan Voima Oy:ltä (KOVO). Kaukolämmön verkostoa on suurennettu kaupungissa ahtaimmilta osuuksilta noin 2,1 kilometriä. Siirtolinjan tehoa KOVO:lta on myös nostettu asentamalla toinen välipumppu Honkatien pumppaamoon ja samalla on tehostettu myös toista välipumppua syksyllä 2005. Edellä mainituilla toimenpiteillä on saatu KOVO:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sekä lämmön talteenottolaitoksen tuotantoja enemmän käyttöön. Lisääntyneellä KOVO:n tuotannolla on pystytty liittämään van-

4 hoja kiinteistöjä ja korvaamaan öljynpolttoa kaupunkialueella. Myös KOVO:n käynnistymisen jälkeinen Kosilan huippukäyttö on pienentynyt yli puolella verkostotehostuksen johdosta. Taulukko 2. Kokkolan Energian kaukolämpöasiakkaiden, lämmönmyynnin sekä Kosilan huippu- ja varalämpökeskuksen tuotannon kehitys vuosina 1999-2007. Kaukolämpö Rak. Kl-verkko Lämmönmyynti tuotanto öljynkäyttö Kosila Kosila Käyttötunnit asiakkaat tilav. pituus Kpl milj m 3 K1 K2 km GWh GWh t h h 1999 965 4,9 82,0 194,8 86,9 8173 3140 1903 2000 1017 4,9 86,2 182,9 2,4 235 4,7 452 48 2001 1129 5,2 98,6 204,9 10,8 1067 304 560 377 2002 1302 5,4 114,1 213,9 4,1 401 70 502 134 2003 1494 5,6 128,4 220,9 6,5 638 206 334 251 2004 1696 6,0 144,2 222,5 4,2 414 59 538 108 2005 1901 6,3 156,1 224,8 2,0 199 40 160 84 2006 2047 6,6 163,4 239,0 1,7 169 39 119 80 2007 2150 6,7 170,0 242,0 0,6 63 4 59 46 Koska kyse on huippu- ja varalämpökeskuksesta, on hakijan mukaan tulevien tuotantomäärien määrittely tarkasti mahdotonta. Määrät ovat riippuvaisia säästä, polttoaineen saatavuudesta, kaupallisista suhteista ja muiden laitosten mahdollisista laiterikoista. Hakijan arvion mukaan tuotanto voisi huippukäytössä olla vuosina 2008 2010 noin 2-8 GWh/vuosi ja vuosina 2011 2014 noin 6-18 GWh/vuosi säätilaltaan normaalivuotena. Laiterikko, joka keskeyttäisi tuotannon pitkäksi aikaa ja samalla osuisi kylmälle ajankohdalle, on erittäin epätodennäköinen. Muiden laitosten vakavassa laiterikossa voi vuosikäyttö nousta n. 50 GWh:iin, jos laiterikko sattuisi hyvin kylmään ajankohtaan ja kestäisi noin kuukauden. Kyse varakäytössä on poikkeusolosuhteesta, joka jo taloudellisessa mielessä pitää poistaa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Hakemuksen mukaan kattiloiden arvioidut käyttöajat ovat K1-kattilalla 450 tuntia vuodessa, K2-kattilalla 820 tuntia vuodessa ja K3-kattilalla 350 tuntia vuodessa. Kaikkien kattiloiden savukaasujen päästökorkeus maanpinnasta on 50,4 metriä. Polttoaineet ja niiden varastointi Kattiloiden polttoaineena on raskas polttoöljy POR 180, jonka rikkipitoisuus on alle 1 % ja lämpöarvo 40,6 GJ/t. Polttoainesäiliönä on maanpäällinen ulos sijoitettu pystylieriö tilavuudeltaan 990 m 3. Polttoaineen vuosittainen kulutus näkyy taulukosta 2. Savukaasujen puhdistus Erillisiä savukaasujen puhdistuslaitteita ei ole käytössä. Polton päästöistä pystytään käytännössä vaikuttamaan hiukkaspäästöön sekä jossain määrin typenoksideihin. Rikkipäästöt ovat polttoaineen rikkipitoisuudesta riippuvaisia. Kemikaalit Raskaan polttoöljyn lisäksi laitoksessa käytetään kattiloiden käynnistykseen nestekaasua, jota on kaksi pulloa jokaisen kattilan läheisyydessä. Muita kemikaaleja ei alueella säilytetä. K3 h

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan laitos käyttää polttoaineena raskasta vähärikkistä (alle 1 %) polttoöljyä, joka (kauppanimike Hi fuel eco 180) on kaupan olevista raskaista laaduista keskikokoisille lämpökeskuksille sopiva. Polttoaine ei vaadi yhtä korkeita käsittelylämpötiloja kuin raskaammat laadut. Polttoaineen säilytyslämpötilaan varastosäiliössä on kiinnitetty huomiota laskemalla lämpötilaa lähelle minimilämpötilaa 35 o C. Varastosäiliön lämpöenergian kulutusta varten säiliön lämmitys (imukuumennin ja pohjakierto) mitataan. Varastosäiliöiden ja kattiloiden välisissä putkilinjoissa kiertää seisonta-aikana pieni määrä öljyä. Öljynkierrosta vastaavat pumput on varustettu taajuusmuuntajakäytöillä sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Kaikissa kattiloissa on pyöriväkuppiset polttimet, jotka on varustettu vesiemulsiolaitteistolla. Polttimien ominaisuuksia hyödyntämällä sekä säädöllä ja automaatiojärjestelmän avulla palamisolosuhteet on pyritty optimoimaan eri kuormitusalueille. Kattiloiden ajojärjestyksellä sekä tehoalueen valinnalla (tulipesärasituksen tasoon) voidaan vaikuttaa vähentää hiukkaspäästöjä ja osittain myös typenoksidipäästöjä. Kattiloiden ajojärjestyksen valinnalla vaikutetaan myös energiatehokkuuteen käyttämällä kattiloita parhaimman hyötysuhteen tehoalueella. Sähkönkäytön energiansäästötoimenpiteitä ovat taajuusmuuntajakäyttöjen asentaminen kaukolämpöpumppuihin vuonna 1999 ja öljypumppuihin vuonna 1999 sekä niiden uusiminen 12 MW:n kattilaan vuonna 2005. Kattiloiden nuohoustarve määritellään savukaasujen loppulämpötilojen perusteella. Suorittamalla nuohous ajoissa pystytään vaikuttamaan polton hyötysuhteeseen. Hyötysuhteen pitämiseen korkealla tasolla vaikutetaan myös tarkalla palamisilman säädöllä, jolla estetään liiallisen yli-ilmamäärän käyttö. Kattiloiden ajojärjestyksen valinnalla vaikutetaan hyötysuhteeseen valitsemalla kuormitustasot kattiloiden välillä osatehoille. Järjestely toimii käytännössä, koska laitoksen käyttötarve on lähes poikkeuksetta huippukuormien tasaamista. Raskaan polttoöljyn varastoinnissa tarvittava lämmitysenergia mitataan erikseen. Järjestelyllä on pystytty selvittämään käytännön tasolla säilytys/kiertolämpötilan muutoksilla aikaansaadun energiansäästön määrää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Päästömäärät perustuvat 20 GW:n vuosituotantoon. Käytännössä normaalivuoden säätilassa ja normaalitoimintavuotena Kosilan lämmöntuotanto on hakijan mukaan kuitenkin alle tämän. Taulukossa 3 hakija on arvioinut kattiloiden ilmapäästöt yhteensä vuodessa. Siinä perusteena olevat ominaispitoisuudet perustuvat vuonna 2001 tehtyjen savukaasujen päästömittausten tuloksiin.

6 Taulukko 3. Kattiloiden K1, K2 ja K3 arvioidut päästöt yhteensä vuodessa. Käytetty Polttoaine Tuotettu Hiukkas SO 2 NO x (NO 2 ) CO 2 Käyttö polttoaine energia lämpö päästöt päästöt päästöt päästöt aika t Gj MWh t t t t h Yht. normaalituotanto/v 1896 77005 20000 1.05 32.34 12.65 5960 800 Arv. suurin tuotanto/v* 4741 192513 50000 2.31 80.86 28.88 14901 2000 Suurin tuntipäästö 5,88 239 62 0.007 0.100 0.044 18.5 1 * tilanne jos esim. iso laiterikko KOVO:n voimalaitoksella, joka johtaisi Kosilan korvaavaan tuotantomäärään Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasupäästömittaukset on suoritettu vuosina 2001 ja 2005. Mittaustulokset hiukkasten, rikkidioksidin ja typenoksidien osalta 100%:n kattilateholla on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Kattiloiden K1, K2 ja K3 päästöt ilmaan vuosien 2001 ja 2005 päästömittausten mukaan 2001 2005 Kattilat K1 K2 K3 K1 K2 K3 Hiukkaset mg/mj 27 13 35 15 42 41 SO 2 mg/mj 428 419 429 428 411 400 NO x mg/mj 187 212 166 209 236 177 Jätevedet ja päästöt viemäriin Lämpökeskus on liitetty Kokkolan kaupungin viemäriverkostoon. Viemäriin johdettavia jätevesiä syntyy laitoksella kaikkiaan 180 m 3 vuodessa. Ne muodostuvat jäähdytysvesistä (80 m 3 /vuosi) ja saniteettijätevesistä (100 m 3 /vuosi). Laitoksen ja öljysäiliön altaan vedet johdetaan kahden öljynerotuskaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Rakennuksen kattovedet kerätään erikseen eikä niitä johdeta öljynerotuskaivojen kautta. Sosiaalitiloista jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Jätteet, niiden hyödyntäminen ja käsittely Kattiloiden höyrynuohouksessa syntyvä nokiliete toimitetaan nuohouksen suorittavalle ulkopuoliselle ongelmajätteen käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Nokilietteen määrä vuosittain on noin 1 tonni (kuiva-ainepitoisuus noin 25 %). Vesinuohouksessa syntyvä nokiliete neutraloidaan ja saostetaan nuohousvesikaivossa. Nuohousvesi käytetään uudelleen vesinuohouksessa. Saostunut nokiliete toimitetaan ulkopuoliselle ongelmajätteen käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Jätemäärä vuosittain on noin 2 tonnia (kuiva-ainepitoisuus noin 25 %). Muille toiminnassa syntyville ongelmajätteille (öljyiset imeytymisjätteet 0,1 tonnia/vuosi, loisteputket 0,01 tonnia/vuosi, aerosolit/painepakkaukset 0,01 tonnia/vuosi, lyijyakut 0,02 tonnia/vuosi) ja tavanomaisille jätteille (biojäte 2,5 tonnia/vuosi, energiajäte 1 tonnia/vuosi) on järjestetty asianmukaiset keräilyastiat, jotka ulkopuolinen ongelmajätteiden käsittelyluvan omaava yritys tyhjentää säännöllisesti. Huolto- ja kaukolämpöverkoston rakentamistöissä syntyvä metalliromu (1 tonni/vuosi) ja elektroniikkaromu (0,1 tonnia/vuosi) lajitellaan erikseen omiin kontteihinsa. Metalli- ja elektroniikkaromun luovuttamisesta hyötykäyttöön on laitoksella sopimus siihen erikoistuneen yrityksen kanssa.

7 Melu ja liikenne Hakijan mukaan melua aiheutuu vain vähän puhaltimista laitoksen ollessa käynnissä. Pumpuista aiheutuu tasaista käyntiääntä, jonka enimmäismelutaso on 45 L Amax db. Hakijan mukaan alueen vieressä kulkeva rautatie ja muu liikenne hukuttavat lämpökeskuksesta tulevat äänet. Liikennettä syntyy pääosin asentajien käynneistä kohteessa sekä säiliöautojen käynneistä (noin 30-40 kertaa vuodessa). ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki Kosilan lämpökeskukselle vuonna 1999 vaikutusten arviointia varten savukaasupäästöjen rikkidioksidin ja typpioksidin leviämismallilaskelmat. Laskelmien lähtötietoina käytettiin vuosituotantomäärää 100 GWh, joten laskelmat eivät ole vertailukelpoisia nykytilanteen pienemmän tuotannon kanssa. Tutkimusta voitaneen pitää suuntaa antavana ja todeta ohjearvojen alittuneen, joten nykyistä, huomattavasti pienempää tuotantomäärää vastaavien päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävästi pienempi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Mittalaitteet kalibroidaan noin kolmen vuoden välein. Tummuusmittaukset kalibroidaan viikottain. Vuosittain ympäristöviranomaiselle raportoitavat ilmapäästöt perustuvat polttoaineen kulutuksen seurantaan. Polttoaineen mittaukseen käytetään rengasmäntämittaria, jonka virhe on pienempi kuin +/- 1 %. Päästömäärien laskenta perustuu hiukkaspäästön osalta viimeksi tehtyyn savukaasun pitoisuusmittaukseen. Typenoksidien, rikkidioksidin ja raskasmetallipäästöjen osalta käytetään polttoaineeseen perustuvia päästökertoimia. Käyttötarkkailu Toiminnan käyttötarkkailu tapahtuu kaukokäyttöjärjestelmän avulla. Kattiloiden ohjaus, säätö ja valvonta tapahtuvat ohjelmoitavan logiikan avulla, joka on liitetty kaukokäyttöjärjestelmään. Kaukokäyttöjärjestelmään on asetettu hälytysrajat kaikille tarpeellisille mittauksille (esim. savukaasun O 2 -pitoisuus ja tummuus) ja poikkeaville tapahtumille. Hälytyksen aktivoituessa valvomo saa tiedon tilanteesta välittömästi ja pystyy suorittamaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Rengasmäntämittareilta viesti menee kaukokäyttöjärjestelmään. Kaukokäyttöjärjestelmästä on luettavissa hetkellinen virtaus sekä raportit. Jatkuvatoimisesti savukaasuista mitataan tummuutta, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Savukaasun tummuuden mittareina käytetään opasiteettimittareita ja savukaasun sähkönjohtokykyyn perustuvia mittareita. Savukaasun tummuuden määrittämiseen on pyritty rakentamaan laitoksen käyttötavalle parhaiten soveltuva tekniikka, joka antaa ensisijaisesti tiedon palamisen täydellisyydestä ja polttoaineilmasuhteen oikeellisuudesta. Absoluuttista hiukkaspäästön määrää ei ko. tekniikalla ole tarkoitus käyttötilanteessa mitata vaan saada tieto epätäydellisestä palamisesta. Kattilan K1 nuohous suoritetaan tarvittaessa (käyttötilanteessa noin kerran vuorokaudessa) höyrynuohouksena. Tehonsäätö on välillä 5-25 MW säätösuureena kattilan paine. Kattilan K2 nuohous suoritetaan savukaasujen loppulämpötilan noustessa (käytännössä noin 700-1 300 käyttötunnin välein) höyrynuohouksena ulkopuolisena palveluna. Kattilan tehonsäätö on por-

8 taattomasti 3-12 MW:n välillä. Kattilan K3 nuohous suoritetaan savukaasujen loppulämpötilan noustessa (käytännössä noin 500-1 000 käyttötunnin välein) vesinuohouksena. Kattilan tehonsäätö on portaattomasti 5-25 MW:n välillä. Automaatio säätää palamisilmamäärää tulipesän paine-eron mukaan hetkellisen öljyvirtaaman perusteella. Lisäksi automaatio säätää palamisilmamäärää automaatioon ohjelmoidun savukaasun tavoitehappiarvon mukaan, joka on 2-3 % (maksimikuormalla 2 %). Säätötavalla varmistetaan riittävä palamisilmamäärä kaikissa olosuhteissa sekä vähennetään epätäydellisen palamisen mahdollisuutta (esim. yhtäkkisen mittalaitteen vikaantumisen johdosta) käyttämällä kahta säätösuuretta palamisilmamäärän säätöön. Kuormitustarkkailu ja vaikutustarkkailu Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kattiloiden savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidija hiukkaspitoisuudet tulee mitata ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vähintään kolmen vuoden välein. Viimeisimmät mittaukset on suoritettu vuonna 2005. Kokkolan Energia osallistuu yhdessä alueen muiden ilmalupavelvollisten teollisuuslaitosten kanssa ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Mittaukset ja raportoinnin hoitaa Kokkolan kaupungin ympäristöosasto. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuuksiin pyritään hakijan mukaan luonnollisesti varautumaan estämällä ne kaikin tavoin ennakkoon. Tilannevarautuminen ja esto monesti ovat yhteisiä toimenpiteitä. Lämpökeskuksen valvomo sijaitsee Kokkolan Voiman Oy:n tiloissa ja toimii kaukovalvomona. Valvonta on ympärivuotista jatkuvaa valvontaa. Kaikista laitoksen toimintaan vaikuttavista tapahtumista saadaan tieto kaukokäyttöjärjestelmän kautta. Laitoksella tehtiin vuonna 2003 vaaranarviointiselvitys, jonka tarkoitus oli tunnistaa kattilalaitoksen toimintaan liittyvät vaarat ja onnettomuusmahdollisuudet sekä arvioida niiden mahdolliset seuraukset ja varautumisen riittävyys. Laitos on varustettu öljyvuotojen varalle öljynilmaisinantureilla, jotka on asennettu öljyn pumppaushuoneeseen, öljynesilämmityskeskusten (3 kpl) vuotokaukaloihin ja öljynerotuskaivoihin. Öljyvuodon sattuessa niistä saadaan hälytys. Öljyvuotojen havaitsemiseen tarkoitetut anturit ja ilmaisimet koestetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Vedet öljysäiliöiden vallitilasta, kattilahallista ja dieselhallista sekä piha-alueelta, jolla öljyä käsitellään, johdetaan kahden sarjassa olevan öljynerotuskaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivoista ensimmäinen on tilavuudeltaan noin 3 m 3 ja jälkimmäinen lasikuitusäiliö 50 m 3. Lasikuitusäiliön erotustilavuus on noin 10 m 3 ja teho 37 litraa sekunnissa. Siinä on kaksi hälytystasoa erillisin hälytyslaittein ja lähtöputkessa käsin suljettava hätäsulkuventtiili. Öljysäiliö on vallitilassa, joka on mitoitettu 100 %:n säiliötilavuudelle ja jonka pohja on asfaltoitu säiliön noin 100 %:n valumakorkeudelle. Vallitilan pohja on kalteva sadevesiviemärikaivoon, josta vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Vallitilan reunalla on käsin suljettava viemärin hätäsulkuventtiili. Öljysäiliössä on ulkopuoliset öljymäärän vaijerinäyttömittarit ja lisäksi mittausnäyttö kaukokäytössä.

9 Öljyvuotojen varalle on lämpökeskuksen halliin varastoitu öljyn imeytysainetta pienempien vuotojen ensihoitoa varten. Öljyvahingot hoidetaan tarvittaessa Kokkolan palo- ja pelastuslaitoksen toimesta. Tulipalon ja savukaasuvuotojen varalta laitoksella on paloilmaisin- ja sammutuslaitteisto. Paloilmaisinkeskukselta hälytys siirtyy automaattisesti pelastuslaitokselle. Laitoksella on varauduttu myös mahdollisiin painepurkauksiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 25.2. 25.3.2008 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Keski-Pohjanmaa ja Österbottningen. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokkolan kaupungin ympäristötoimistossa. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. Laitoksen ilmapäästöjä on tarkkailtava. Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain raportoitava laitokselta aiheutuneet rikkidioksidi, typenoksidi- (typpidioksidiksi laskettuna), hiukkas-, hiilidioksidi- sekä metallipäästöt ilmaan. Raportissa on mainittava myös laitoksen käyttöaika ja tuotettu energiamäärä. Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuja toimenpideraportin yhteenveto. Kokkolan Energian on osallistuttava myös jatkossa Kokkolan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimukseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta 31.3.2008 lähetetyllä kirjeellä. Hakija ilmoittaa 9.4.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa vastineessaan, että Kokkolan Energian Lämpöyksiköllä ei ole lausuntoon huomautettavaa. Tarkastus Hakemuksen johdosta on 19.12.2007 suoritettu tarkastus, josta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

10 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Kokkolan Energialle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lämpökeskuksen toiminnalle jäljempänä olevin lupamääräyksin. Laitos sijaitsee Kokkolan kaupungin Kosilassa kiinteistöllä 272-034-006-009 osoitteessa Varastotie 6, 67100 KOKKOLA tähän päätökseen liitetyn kartan ja asemapiirroksen osoittamalla paikalla. (YSL 6, 41, 42, YSA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissaan esittämät asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä 13 17 ilmenevällä tavalla. Toimintaa kuvaavat tiedot Huippu- ja varalämpökeskuksena toimivalla laitoksella on kolme raskasöljykattilaa polttoainetehoiltaan 26,6 MW (K1), 12,9 MW (K2) ja 27 MW (K3). Raskas polttoöljy varastoidaan kiinteistöllä maanpäällisessä 990 m 3 :n säiliössä, joka sijaitsee asfalttipohjaisen maa/betonivallin sisäpuolella. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt ilmaan 1. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. (YSL 43, YSA 19, VNA 689/2006) 2. Kattilat tulee pitää hyvässä toimintakunnossa ja ne tulee nuohota sekä huoltaa säännöllisesti. Raskasöljypolttimet on pidettävä jatkuvasti hyvin säädettyinä ja ne on huollettava niin usein, että polttoöljyn palaminen on mahdollisimman täydellistä. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan maanpinnasta 50,4 metriä korkean piipun kautta.(ysl 43, YSA 19 ) 3. Laitosta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Raskasöljykattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla enintään 40 mg/mj tavoitearvon ollessa 20 mg/mj. Päästöraja-arvo ei koske kattiloiden ylös- tai alasajotilanteita eikä häiriötilanteita. Päästöraja-arvo katsotaan tavoitetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Mikäli lämpökeskuksen jonkin kattilan hiukkaspäästö ylittää raja-arvon, on toiminnanharjoittajan toimitettava yksityiskohtainen selvitys teknisistä ja taloudellisista mahdollisuuksista pienentää päästö lupamääräyksen mukaiselle tasolle. Selvitys on esitettävä päästömittausta seuraavan vuosiraportin yhteydessä. (YSL 43, YSA 19 ) Jätteet ja niiden käsittely 4. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, 45, JL 6 )

11 5. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten öljykattiloiden nuohouksessa syntyvät nuohouslietteet (10 01 22), öljyiset imeytysjätteet (15 02 02), loisteputket (20 01 21), aerosolit ja painepakkaukset (15 01 11), lyijyakut (16 06 01) sekä vaarallisia aineita sisältävä elektroniikkaromu (20 01 23) on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 edellytetyt tiedot. Ongelmajätteet on säilytettävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3a, 6 ) 6. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metallijäte (20 01 40), biojäte (20 01 08) ja energiajäte (19 12 10) on toimitettava hyötykäyttöön. Sekalainen yhdyskuntajäte (20 03 01) tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet saadaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty alueellisten ympäristökeskusten ylläpitämään jätetiedostoon. (YSL 43, 45 YSA 19, JL 6, 15, 49, JA 3 ) Jätevedet ja päästöt viemäriin 7. Kaupungin viemäriverkostoon ei saa laskea ongelmajätteitä eikä sellaisia jätevesiä, joista voi olla haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. (YSL 43, 47, YSA 19, 36 ) 8. Öljysäiliön suoja-altaasta ja laitoksen sisältä tulevat vedet on kerättävä öljynerotuskaivoihin ennen niiden johtamista kaupungin sade- tai jätevesiviemäriin. Saniteettivedet on johdettava kaupungin jätevesiviemäriin. Öljynerottimet, suoja-altaat ja muut öljyntorjuntaan liittyvät rakennelmat on mitoitettava ja niiden toiminta on järjestettävä siten, ettei öljyä pääse häiriö- tai poikkeustilanteissakaan viemäriin, ojaan tai maahan. Öljynerotuskaivot on pidettävä toimintakuntoisina huolehtimalla niiden säännöllisestä tyhjentämisestä ja puhdistamisesta. Öljynerottimen hälytyslaitteet on testattava kuuden kuukauden välein ja öljysäiliön vallitilan hätäsulkuventtiili on pidettävä toimintakunnossa. Erottimen pintakerros on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja toimitettava ongelmajätteenä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (YSL 43, 45, 47 ) Meluntorjunta 9. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa sen vaikutusalueella ulkona, lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00 22.00) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22.00 7.00) 50 db. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua toimintansa laajuuden ja laadun mukaisesti alueella mahdollisesti tehtäviin meluselvityksiin. (YSL 43, VNp 993/1992) Varastointi 10. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Mahdollinen kattilavesikemikaali on säilytettävä allastettuna suurimman kemikaaliastian suuruisessa altaassa. Polttoainesäiliö, sen suojarakenteet ja putkis-

12 tojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. (YSL 43, YSA 19 ) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen 11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet tai kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, 62, YSA 19 ) 12. Häiriötilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava pelastusviranomaisen lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 62, YSA 19 ) Tarkkailu 13. Laitoksella tulee olla nimettynä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmukaiseen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee olla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 14. Kattiloista on tarkkailtava savukaasujen happipitoisuutta sekä lämpötilaa jatkuvatoimisesti ja savukaasujen tummuutta vähintään kerran viikossa kattiloiden käyntiaikana. Mittaustiedot on tallennettava ATK:lle tai piirturille. Mittalaitteet on kytkettävä laitoksen hälytysjärjestelmään. Polttoaineen palamisen seurannassa käytettävät hälytysjärjestelmään kytketyt ja päästöjen tarkkailuun käytettävät mittauslaitteet on huollettava ja kalibroitava säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 15. Kattiloiden päästöt on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kuuden vuoden välein, mikäli kattiloiden käyttöaika on alle 1 500 käyttötuntia vuodessa. Mikäli käyttöaste on jollakin kattilalla tätä korkeampi, tulee mittaukset kyseisen kattilan osalta tehdä kolmen vuoden välein. Savukaasuista on mitattava ainakin hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö SO 2 :na sekä typen oksidien pitoisuus ja päästö NO 2 :na. Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla. Kummallakin tehoalueella on suoritettava vähintään kolme mittausta. Kaikki mittaukset on suoritettava CEN-standardin tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Mittaustulokset on ilmoitettava laskentakaavoineen yksiköissä mg/mj ja mg/m 3 (n) redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden osalta. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 16. Ilmapäästöjen määräaikaismittausten mittaussuunnitelma tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittauksen tekemistä. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviran-

13 omaiselle viimeistään kuukauden kuluessa mittausraportin valmistumisesta. Mittausraporttiin tulee liittää arvio päästömittausten kokonaisepävarmuudesta. (YSL 43, 46 ) 17. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kokkolan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YSL 46 ) Kirjanpito ja raportointi 18. Kattilalaitosten käyttötiedoista ja häiriöitä koskevista tiedoista tulee pitää kirjaa. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon tulee sisältyä ainakin seuraavat tiedot: kattiloiden käyttö- ja tuotantotiedot kuukausittain käytetyn polttoaineen määrä ja siihen liittyvät dokumentit kuukausittain tehdyt mittaukset ja niiden tulokset sekä niihin liittyvät mittausraportit mittalaitteiden huollot ja kalibroinnit säiliöiden käyttötarkkailutiedot öljynerotuskaivojen tarkkailut ja tyhjennykset jätteiden laatu ja määrä, toimituspaikka ja aika sekä kuljettaja häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto ja korjaustoimenpiteet laitoksen valvontaa koskevat tiedot (YSL 43, 46, YSA 19 ) 19. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan soveltuvin osin sähköisesti. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitetut jätteet - tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyntiajoista kattiloittain - tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a) - laitoksen hiukkaspäästöt (laskennalliset, johon sisältyy myös häiriöiden aikaiset päästöt, jotka on laskettu polttoainetietojen, päästömittaustietojen, häiriötilanteiden ja kattilatietojen perusteella) - kattiloiden rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt (laskennalliset, polttoaineiden määrä- ja laatutietojen, päästömittausten ja häiriötilanteita koskevien tietojen avulla) - kattiloiden hiilidioksidipäästöt (laskennalliset, polttoainetiedoista päästökertoimen avulla) - erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 edellyttämät päästöt Kirjallisesti ilmoitetaan lisäksi lupamääräyksessä 3 mainituille kattiloille annetun päästörajaarvon ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet. (YSL 43, 45, 46, JL 51 ) Muut määräykset 20. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YSL 5, 43, 58, YSA 19 ja 37 )

14 21. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava samoille viranomaisille ilmoitus viimeistään kuusi kuukautta ennen lopettamista ja siihen liittyvässä ilmoituksessa on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 81 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muiden käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvassa on annettu tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään, tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 (polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi- typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta, ns. LCP-asetus) 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristöviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen. Kosilan lämpökeskus on rakennettu vuonna 1981 ja sitä on laajennettu vuonna 1986. Kattiloilla on omat savupiiput ulkovaipan sisällä. Länsi-Suomen ympäristökeskus ei katso Kosilan lämpökeskuksen muodostavan VNa 1017/2002 mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) koskee liitteen 1 kohdan 1 mukaan polttolaitoksia, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW. Rajat koskevat yleensä tuotantokapasiteettia tai tuotantoa. Jos sama toiminnanharjoittaja suorittaa useampaa saman otsakkeen alle lukeutuvaa toimintaa samassa laitoksessa tai samalla paikalla, näiden toimintojen kapasiteetit lasketaan yhteen. Direktiivin määritelmien mukaan laitoksella tarkoitetaan kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa liitteessä 1 mainittua toimintaa sekä mitä tahansa niihin suoranaisesti liittyvää toimintaa, joka on teknisesti sidoksissa paikalla suoritettuun toimintaan ja joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen. Koska Kosilan lämpökeskuksen kattiloiden yhteiskapasiteetti on yli 50 MW, katsotaan se IPPCdirektiivin mukaiseksi laitokseksi. Lupamääräysten perustelut Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. (Lupamääräys 1)

15 Kattiloiden riittävä huolto on tarpeen energiatehokkuuden säilyttämiseksi ja päästöjen hallitsemiseksi. Polttimien tarkka säätäminen vähentää päästöjä raskaan polttoöljyn poltossa. Riittävä savukaasujen päästökorkeus takaa päästöjen riittävän laimenemisen ulkoilmassa ja estää paikallisia haittoja. (Lupamääräys 2) Hiukkaspäästöjen raja- ja tavoitearvoja koskeva lupamääräys on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 649/2003 (Paras käytettävissä oleva tekniikka 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa) on arvioitu päästötasoja, jotka vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa pienillä kattilalaitoksilla ja asetetut raja- ja tavoitearvot on annettu siinä esitettyjen tietojen mukaisesti. Tavoitearvo on taso, johon tulee pyrkiä kattilan hyvällä kunnossapidolla ja huolellisella ajotavalla. Lupamääräyksen raja-arvon ylittyessä on tarpeen laatia selvitys ylityksen syistä ja korjaustoimenpiteistä. Vuoden 2005 savukaasupäästömittauksissa kattiloiden K2 ja K3 hiukkaspäästöt ylittivät annetun raja-arvon 100 %:n teholla. (Lupamääräys 3) Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen käytöstä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä ympäristövaikutuksista. (Lupamääräys 4) Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti käsittelyyn. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen ympäristölupa. Jätelain mukaan jätteen ja ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräykset 5 ja 6) Laitoksen jätevedet eivät saa haitata kaupungin jätevesilaitoksen toimintaa. Viemärilaitos voi tarvittaessa antaa yksityiskohtaisempia ehtoja vastaanottamansa jäteveden laadusta. (Lupamääräys 7) Öljysäiliön suoja-altaasta, tankkausalueelta ja laitoksen sisältä tulevien vesien käsittely öljynerottimissa on tarpeen laitoksen toiminnan luonne huomioon ottaen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Öljynerottimiin kertyvän ongelmajätteen säännöllinen poistaminen on tarpeen ympäristön suojelemiseksi. (Lupamääräys 8) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueella. Tarvittaessa laitoksen toiminnasta aiheutuvat melutasot voidaan määrätä mitattaviksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Toiminnasta aiheutuva melu ei erikseen arvioituna yksistään ylitä melutason ohjearvoa. Mikäli alueella kuitenkin tehdään yhteinen meluselvitys, tulee laitoksen osallistua siihen saadakseen samassa yhteydessä tiedon aiheuttamansa melun määrästä (Lupamääräys 9) Kemikaalien ja polttoaineiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. (Lupamääräys 10) Onnettomuus- tai häiriötilanteissa vuotoina ympäristöön päässeen polttoaineen keräämiseen tarvittava materiaali on tarpeen varastoida valmiiksi laitokselle. (Lupamääräys 11)

16 Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annettu määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoittaminen häiriötilanteista viranomaisille on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 12) Vastuuhenkilö on tarpeen viranomaistyön järjestämiseksi sekä laitoksen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. (Lupamääräys 13) Kattiloiden riittävä tarkkailu on tarpeen polttoaineiden mahdollisimman täydellisen palamisen ja kattiloiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi, jolloin poltossa muodostuvat päästöt ovat mahdollisimman pieniä. Kattiloiden polttolämpötilan tarkkailu on tarpeen typen oksidien päästöjen minimoimiseksi. Riittävä tarkkailu edellyttää myös toimivaa hälytysjärjestelmää. (Lupamääräys 14) Päästömittaukset ovat tarpeen raja-arvojen valvonnan kannalta, koska mittauksilla saadaan tietoa laitoksen todellisista päästötasoista. Alle 1 500 vuosittaisen käyttötunnin kattiloilla voidaan mittaukset suorittaa kuuden vuoden välein, sillä vähäisellä käytöllä olevien kattiloiden päästöjen mittaaminen kolmen vuoden välein ei ole tarkoituksenmukaista. (Lupamääräys 15) Mittaussuunnitelman esittämisellä varmistetaan mittausten asianmukainen suorittaminen. Mittausraportti on valvonnan keskeinen asiakirja, joten se tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Lupamääräys 16) Määräys osallistumisesta Kokkolan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun on annettu, koska ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. (Lupamääräys 17) Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen tarkkailun ja valvonnan toteuttamiseksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt. (Lupamääräykset 18 ja 19) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 20) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta lupamääräyksiä. (Lupamääräys 21) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 )

17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Dnro 0898Y0772-111 raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin yhteenvedot tarkkailujen tuloksista ja selvitys toiminnan vaikutuksista ympäristöön. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 62, 64a, 81, 83, 96-97, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 16-19, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a ja 5-6 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Asetus öljyvahinkojen torjunnasta (636/1993) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006

18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaan asetuksen 1387/2006 5 :n mukaisesti. Asetuksen 1237/2003 mukaan voimalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50 150 MW, maksu on 5 610 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi lehdissä Kokkola ja Österbottens Tidning.

19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Kartta