Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2009

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

No 748/18 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Lappeenrannassa 18 päivänä huhtikuuta Aarno Karels Tutkija FT

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Pien-Saimaan kunnostustoimet vuosina Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Itämeren kala elintarvikkeena

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Karhijärven kalaston nykytila

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

LAPPAJÄRVI Lappajärven hoitokalastus

Puula-forum Kalevi Puukko

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

FORTUM POWER AND HEAT OY

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

omistaja/haltija Yhteyshenkilö Rekisteriyksikön nimi Kiinteistötunnus PINTA-ALA (Pien- Saimaalla ? Heposalo I ,7 0,14 % 1

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Kalastus ja muikkukannat

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Meritaimen Suomenlahdella

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Haapajärven poistokalastus vuosina

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Transkriptio:

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden kalaston rakennetta ja lajien välisiä runsaussuhteita. Erityisesti tutkittiin muikun eri ikäluokkien esiintymistä sekä muikun kasvua, kuntoa ja kannan kehitystä. Tulevan vuosiluokan vahvuutta arvioidaan ennakkoon tutkimalla hottamuikun alueellista esiintymistä. Koetroolaukset suoritettiin Taipalsaarentien länsipuolella (Riutanselällä) ja Taipalsaarentien itäpuolella (Vehkasalonselällä). Riutanselällä on tehty koetroolauksia aikaisemmin vuosina 2001, 2005, 2006 ja 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011, Vehkasalonselällä vuosina 2006, 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011. 2. Aineisto ja menetelmät Vehkasalon- ja Riutanselän troolaukset suorittiin 19. syyskuuta 2012. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen. Troolauksessa käytettiin 60 m leveää trooliverkkoa, jossa oli 8 mm:n verkkopussi. Vetoaika oli Riutanselällä 32 min ja Vehkasalonselällä 35 min. Vetosyvyys oli Riutanselkä 14 m ja Vehkasalonselkä 15 m ja vetonopeus > 2 solmua, noin 4 km/tunti. Kalastettu pinta-ala puolen tunnin koevedon 60-metriselle troolille on siis noin 12 hehtaaria. Veden lämpötila oli sekä Riutan- että Vehkasalonselällä 15,5 0 C. Troolisaaliin kalat punnittiin lajeittain. Osa muikuista mitattiin ja punnittiin sekä otettiin suomunäytteitä iänmääritystä varten. 3. RIUTANSELKÄ 3.1. Kokonaissaalis Koetroolaussaaliiksi saatiin kaikkiaan 4 lajia ja yhteensä 21,6 kg kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 40,5 kg/vetotunti (taulukko 1.). Muikku oli troolisaaliiden tärkein laji (70,8 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneitä lajeja olivat kuore (22,2 %), kuha (1 kpl, 1 kg; 5,1 %) ja lahna (1 kpl, 0,4 kg; 1,9 %). Tämän vuoden kuhanpoikasia saatiin yhteensä noin 20 kpl (0,2 kg). Kuvat 1. ja 2. PISA hankkeen ja Taipalsaaren kirkonkylän-, Haikkaanlahden-, Illukansaaren- ja Merenlahden osakaskuntien edustajat seuraamassa koetroolausta ja oikeassa kuvassa Riutanselän syksyn 2012 koetroolaussaalis (yhteensä 21,6 kg).

Taulukko 1. Riutanselän koetroolaussaaliit vuonna 2012. Vetokohtaiset saaliit (kg), yksikkösaaliit (kg / vetotunti) sekä saalisosuudet kokonaispainosta. Yhteensä Yksikkö Saalis Vetoaika 32 min saalis osuus Laji / saalis kg kg/tunti kg % Muikku 8,3 15,6 38,4 Muikku 0+ 7,0 13,1 32,4 Ahven 0,0 0,0 0,0 Kuore 4,8 9,0 22,2 Kuha 1,1 2,1 5,1 Lahna 0,4 0,8 1,9 Yhteensä 21,6 40,5 100,0 Verrattuna aikaisempiin koetroolauksiin alueella (vuonna 2006-2011) vuoden 2012 muikkusaaliit olivat viidenneksi ja hottamuikkusaaliit kolmanneksi suurimmat (katso kuva 3). kg / vetotunti 350 RIUTANSELÄN KOETROOLAUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 300 250 200 150 100 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 50 0 Muikku Muikku 0+ Ahven Kuore Kuha Lahna Särki Hauki Järvitaimen Kuva 3. Riutanselän koetroolausten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) vuonna 2006-2012. Kuvat 4. ja 5. Riutanselän syksyn 2012 koetroolaussaalis.

3.2. Muikun pituus- ja ikäjakaumat Vuoden 2012 Riutanselän aikuisten muikkujen koetroolaussaalisnäytteiden ikäjakaumat ja keskipituus ja paino on esitetty taulukossa 2. Muikkusaaliissa oli vuonna 2012 neljä eri vuosiluokkaa: vuonna 2012 (0+ vuotiaita), vuonna 2011 (1+ vuotta) vuonna 2010 (2+vuotta) ja vuonna 2009 (3+ vuotta). Hottamuikun (0+ vuotta) keskipituus ja -paino (50 kpl) olivat 12,6 cm ja 14,6 g. Taulukko 2. Riutanselän muikun ikäjakauma sekä pituus ja paino syksyllä 2012 (68 kpl). muikun ikäluokka 1+ vuotta 2+ vuotta 3+ vuotta otos pituus paino osuus pituus paino osuus pituus paino osuus pvm. kpl cm g kpl % cm g kpl % cm g kpl % 19.9.2012 68 17,2 30 4,4 19,6 61 94,1 21,5 75 1,5 Kuvat 6. ja 7. Riutanselän hottamuikun pituusmittaus ja suomun iänmääritys ( ikä 0+, pituus 13,8 cm ja paino 18 grammaa).

4. VEHKÄSALONSELKÄ 4.1. Kokonaissaalis Koetroolaussaaliiksi saatiin kaikkiaan 4 lajia ja yhteensä 17,9 kg kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 30,6 kg/vetotunti (katso taulukko 3.). Muikku oli troolisaaliiden tärkein laji (86,8 % saaliin painosta, josta hottamuikku 40,3 %). Seuraavaksi eniten esiintyneitä lajeja olivat kuore (6,7 %), ahven (6,2 %) ja 6 kpl kuhanpoikasia (0,3 %). Taulukko 3. Vehkasalonselän koetroolaussaaliit vuonna 2012. Vetokohtaiset saaliit (kg), yksikkösaaliit (kg / vetotunti) sekä saalisosuudet kokonaispainosta. Yhteensä Yksikkö Saalis Vetoaika 35 min saalis osuus Laji / saalis kg kg/tunti kg % Muikku 8,3 14,2 46,5 Muikku 0+ 7,2 12,3 40,3 Ahven 1,1 1,9 6,2 Kuore 1,2 2,1 6,7 Kuha 0,1 0,1 0,3 Yhteensä 17,9 30,6 100,0 Verrattuna aikaisempiin koetroolauksiin alueella (vuonna 2006-2011) vuoden 2012 muikkusaaliit olivat kuudenneksi ja hottamuikkusaaliit kolmanneksi suurimmat (katso kuva 8). kg / vetotunti 150 VEHKASALONSELÄN KOETROOLAUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 120 90 60 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 30 0 Muikku Muikku 0+ Ahven Kuore Kuha Lahna Särki Hauki Kuva 8. Vehkasalonselän koetroolausten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) vuonna 2006-2012.

Kuvat 9. ja 10. Jauhialan osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Puustinen, PISA hankkeen projektikoordinaattori Raija Aura, Kirvesniemen osakaskunnan puheenjohtaja Antti Kilpiä, Markku Törrönen ja Pakkalan osakaskunnan Pasi Pakkanen Vehkasalonselän syksyn 2012 koetroolauksissa (oikea kuva lajiteltu kokonaissaalis, yhteensä 17,9 kg). 3.2. Vehkasalonselän muikun pituus- ja ikäjakaumat Vuoden 2012 Vehkasalonselän aikuisten muikkujen koetroolaussaalisnäytteiden ikäjakaumat ja keskipituus ja paino on esitetty taulukossa 4. Muikkusaaliissa oli vuonna 2012 neljä eri vuosiluokkaa: vuonna 2012 (0+ vuotiaita), vuonna 2011 (1+ vuotta) vuonna 2010 (2+vuotta) ja vuonna 2009 (3+ vuotta). Hottamuikun (0+ vuotta) keskipituus ja paino (50 kpl) olivat 12,2 cm ja 12,0 g. Taulukko 4. Vehkasalonselän muikun ikäjakauma ja pituus ja paino syksyllä 2011 (otos 58 kpl). muikun ikäluokka 1+ vuotta 2+ vuotta 3+ vuotta otos pituus1 paino osuus pituus paino osuus pituus paino osuus pvm. kpl cm g kpl % cm g kpl % cm g kpl % 19.9.2012 58 17,2 35 17 18,2 43 55 19,0 50 28 Kuvat 11. - 12. Hottamuikun koko Vehkasalonselällä syksyllä 2012 ja 3+ vuotiaan muikun suomu Vehkasalonselällä syksyllä 2012.