Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke



Samankaltaiset tiedostot
Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa

Avoimet luontohavainnot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Avausseminaari LUOMUS - Suomen Lajitietokeskus. Leif Schulman ja Kari Lahti

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla

Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä

Inspire-direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa. Inspire-sihteeristö Antti Rainio

INSPIRE direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa. Inspire-sihteeristö Antti Rainio

TORI-siirtojen tilannekatsaus. TORI-hankkeen ohjausryhmä

Paikkatiedot palveluväylässä

LAJITIETOKESKUKSEN KOKONAISARKKITEHTUURI

Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto

Lajitietotyöryhmän aloituskokous

Envibase-hanke. Esittely KTKlle SYKE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

COPERNICUS LYHYESTI. Yrjö Sucksdorff

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen Lajitietokeskuksen eliölajien havaintopalvelu ja vieraslajiportaali palvelemaan kuntalaisia ja kuntien viranomaisia

Paikkatietoinfrastruktuuri ja INSPIREn toimeenpano

Kansallinen palveluväylä Kuntien kokonaisarkkitehtuuri -seminaari

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

SOPIMUS MATRI-YHTEISTYÖSTÄ

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Seuranta ja raportointi

Toimialariippumattomien ICTtehtävien

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

JHS XXX Kansalaishavainnot. Timo Pyhälahti Suomen Ympäristökeskus Paikkatietomarkkinat 2016

TTA-hankkeen kokonaisarkkitehtuuri. TTA-seminaari

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Kärkihanke-työpaja äänestyksiä

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

Paikkatietoinfrastruktuuri Kauppalehden Tietopalveluiden taustalla

Kokouksen puheenjohtaja Timo Tanninen (YM) avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi.

Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari

Asemakaavat ja arkkitehtuurit Kyösti Könönen

Tilastokeskuksen Inspireaineistot ja rajapintapalvelut. Paikkatietomarkkinat Marja Tammilehto-Luode

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

A) Tulosohjauksen kehittäminen

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa Antti Rainio Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö

Verkkolaskun vastaanotto valtiolla

Verkkolaskutilastot 2016

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

INSPIRE Tietotuotevalmistelu

Kansallisen infrastruktuurin kriteerit

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Koodistoeditorin tavoitteet ja tilannekatsaus

Paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire-direktiivin toimeenpano TILANNEKATSAUS

D9 - TILANNEKATSAUS

FOSS4G at CSC. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Kylli Ek

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET)

Kokemuksia XDW-piloteista

Suomen Lajitietokeskuksen aineistopolitiikka

Kokemuksia hakemusten valmistelusta: tiekartan infrastruktuurin näkökulma

1. Työryhmän esittäytyminen. 2. Lajitietokeskuksen kokonaisuuden esittely. 3. Työryhmien esittely ja karkea asiajako

LYNETin tavoitteet ja tehtävät on määritelty asetuksessa (797/2009) seuraavasti:

Tietotuoteseminaari. Helsingin Messukeskus klo 13-16

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi

Eläinmuseo, TY. Taksonomian ja systematiikan opetus Turun yliopistossa

Tutkimuksen aineistonhallinnan eettisiä ulottuvuuksia. Tutkimusetiikkaseminaari, Tampereen yliopisto Arja Kuula-Luumi

Palvelukeskuksen Käynnistysaikataulu (alustava)

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä, 12. kokous

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Tietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi. Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

Paikkatietoinfrastruktuurin palvelusopimus Luonnoksen esittely

Merentutkimusta tehdään

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Tietovarannot. Anna Eteläaho. Analyysi ja yhteenveto avoimen datan innovaatiokilpailun kilpailutöistä. Intressiryhmän 2. kokous 27.2.

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto

Valtion verkkolaskutilastot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela

Paikkatiedon tuottajien tehtävät ja velvollisuudet

VEETI-neuvottelupäivä vesihuoltolaitoksille Minna Hanski, MMM

JUSTUS - Theseus integraatio

TEHOKAS JA KETTERÄ SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN Ville Päivinen Rake-sali, Helsinki

Tekninen alusta. Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos

Seuranta ja raportointi

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset

Osaamisrakenteet murroksessa KASVUA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSESTA JA VERKOSTOISTA Erkki Alasaarela

Julkisen datan avaaminen periaatteista käytäntöön. Anne Kauhanen-Simanainen Paikkatietomarkkinat

Ajankohtaista tutkimuspolitiikasta Liike-seminaari

Transkriptio:

Lajitietokeskus: LTKM:n lajitiedon hallinnan kehittämishanke Yhteistyöllä vaikuttavuutta LYNETin tutkimusaineistoseminaari 31.1.2012

Esityksen rakenne Tausta Nykytilanne Ongelmat Ratkaisumalli osallistuvat tahot muita keskeisiä tahoja kansainväliset esimerkit

Tausta Lajitieto on informaatiota, joka liittyy eliöiden luokitteluun ja nimistöön esiintymiseen levinneisyys ja runsaus, muutosten seuranta ominaisuuksiin hallinnolliset ominaisuudet (uhanalaisuus, rauhoitukset, riistalajit, vieraslajit, tuholaiset) biologiset ominaisuudet käyttäytymiseen ympäristövaikutuksiin

tausta Lajitiedon ulottuvuuksia ovat lisäksi havainnoijat henkilöllisyys ammattitaito tietolähteet kokoelmat, kirjallisuus, arkistot dokumentaatio näytteet, piirrokset, valokuvat, videot ja äänitteet moniulotteista tietoa

Nykytila Lajitietoa syntyy ja käytetään Suomessa lukuisissa julkishallinnon, yrityssektorin ja järjestöjen toiminnoissa Lajitiedon tarve lisääntyy jatkuvasti luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, maankäytön suunnittelu, taloudellis-tekninen kehitys, opetus ja koulutus, tutkimus erilaisia sitoumuksia: CBD, IPBES, INSPIRE, Natura, Ramsar, EuroBats

Ongelmat Lajitietoa käsittelevät organisaatiot pitkälti itsenäisiä toimijoita erilaisia teknisiä ratkaisuja lajitiedon hallinnassa epäyhtenäiset rajapinnat tiedonsiirto organisaatioiden välillä vaikeaa ja alkeellista (mm. sähköpostin liitetiedostoja) ydintietoja (nimistöt, paikkatiedot, henkilötiedot, muuttujat) ei ole yhtenäistetty organisaatioiden välillä

Ratkaisumalli Tavoitteena on Suomen lajitietokeskus tietovarasto ja aineistoportaali lajitiedon kokoamiseksi yhdenmukaisessa muodossa yhteisesti käytettäväksi aineistojen kuvaileminen (metadata) ydintietojen hallinta ja yhtenäistäminen osallistuvat organisaatiot yhtenäistävät lajitiedon käsittelyä omissa järjestelmissään lajitietokeskuksen toiminta kuvataan kokonaisarkkitehtuurina

LAADUNVALVONTA lisääntyy YT TV TA KÄYTTÄJÄ TUNNISTUS tarkentuu = tietovarasto = ydintiedon hallinta = tietoarkisto

Osallistuvat tahot; mukaan tarvitaan: aluksi ainakin Kaikki luonnontieteelliset kokoelmayksiköt LYNET (ainakin SYKE, RKTL, Metla; ehkä myös MTT, Evira, GL) Metsähallitus luontopalvelut pian mielellään myös Luontoharrastusjärjestöt Metsästys- ja kalastusjärjestöt ehkä muitakin (tilastokeskus?)

Muita keskeisiä tahoja: Ministeriöt: YM, OKM, MMM Yliopistot (biotieteiden laitokset, maatalous- ja metsätieteiden laitokset, Aalto-yliopiston TKK) Suomen Akatemia ja säätiöt (rahoitusehdot) Maanmittauslaitos (teemakartat) Ilmatieteen laitos (ilmastoaineistot) Geologian tutkimuskeskus (maa- ja kallioperä) Kansainväliset organisaatiot (mm. Global Biodiversity Information Facility GBIF)

Organisaatio Lajitietokeskus hallinnoi informaatiota voi toimia virtuaaliorganisaationa raskaita investointeja infrastruktuuriin ei tarvita voi (valtaosin) perustua olemassa oleviin jäsenorganisaatioiden tietojärjestelmiin vaatii tietorakenteiden yhtenäistämistä ja rajapintoja

organisaatio Tehtävät jaetaan jäsenorganisaatioiden kesken kunkin erityisosaamisalueen perusteella LTKM: Eliönimistöt ja taksonomiat tietovarasto, joka voidaan skaalata valtakunnalliseksi toiminnoksi portaali (www.lajitietokeskus.fi)

Esimerkkejä muista maista: Biological Records Center (UK) http://www.brc.ac.uk/ National Biodiversity Data Centre (Irlanti) http://www.biodiversityireland.ie/ Artdatabanken (Ruotsi) http://www.slu.se/ Artsdatabanken (Norja) http://www.biodiversity.no/ Atlas of Living Australia http://www.ala.org.au/