Uutta yhdyskuntarakenteista Kuntajakoselvittäjien työseminaari 11.11.2014 Matti Vatilo
Vähän taustaa Aluerakenne keskittyy Yhdyskuntarakenne hajautuu Kaupungistuminen jatkuu Palvelurakenteet erilaistuvat Elämäntavat yksilöllistyvät Digitalisaatio mullistaa Ja paljon muuta Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus / Hannu Kytö 2
Kaupunkiseudut ovat erilaisia Maakuntien keskusten asukaslukujen kehitys 2002-2012 VM/KAO/MM 2.11.2013 Lähde:Tilastokeskus Asukasluku Kaupungin osuus maakunnan asukasluvusta Maakunta Keskus Maakunta 2002 Maakunta 2012 Kaupunki 2002 Kaupunki 2012 2002 2012 Muutos 02-12 %-yksikköä Uusimaa Helsinki 1 419 938 1 566 835 559 716 603 968 39,4 % 38,5 % -0,9 % Varsinais-Suomi Turku 450 968 468 936 174 618 180 225 38,7 % 38,4 % -0,3 % Satakunta Pori 230 480 224 934 75 895 83 285 32,9 % 37,0 % 4,1 % Kanta-Häme Hämeenlinna 165 886 175 472 46 734 67 497 28,2 % 38,5 % 10,3 % Pirkanmaa Tampere 457 186 496 568 199 823 217 421 43,7 % 43,8 % 0,1 % Päijät-Häme Lahti 198 088 202 548 97 968 103 016 49,5 % 50,9 % 1,4 % Kymenlaakso Kouvola 186 111 181 421 31 369 87 296 16,9 % 48,1 % 31,3 % Etelä-Karjala Lappeenranta 135 840 132 355 58 707 72 424 43,2 % 54,7 % 11,5 % Etelä-Savo Mikkeli 164 130 153 426 46 491 54 519 28,3 % 35,5 % 7,2 % Pohjois-Savo Kuopio 251 976 248 233 87 821 105 136 34,9 % 42,4 % 7,5 % Pohjois-Karjala Joensuu 169 722 165 754 52 291 74 168 30,8 % 44,7 % 13,9 % Keski-Suomi Jyväskylä 266 806 275 161 81 110 133 482 30,4 % 48,5 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 194 105 194 058 31 085 59 556 16,0 % 30,7 % 14,7 % Pohjanmaa Vaasa 173 006 179 663 56 925 65 674 32,9 % 36,6 % 3,7 % Keski-Pohjanmaa Kokkola 67 497 68 610 35 583 46 773 52,7 % 68,2 % 15,5 % Pohjois-Pohjanmaa Oulu 373 151 400 670 124 588 190 847 33,4 % 47,6 % 14,2 % Kainuu Kajaani 87 371 80 685 35 842 37 973 41,0 % 47,1 % 6,0 % Lappi Rovaniemi 187 777 182 844 35 110 60 877 18,7 % 33,3 % 14,6 % Ahvenanmaa Maarianhamina 26 257 28 501 10 632 11 345 40,5 % 39,8 % -0,7 % Yhteensä 5 206 295 5 426 674 1 842 308 2 255 482 35,4 % 41,6 % 6,2 % Asukasluvut 31.12.2002 ja 31.12.2012. Vuoden 2002 luku ennen kuntaliitoksia. 3
Väestön keskittyminen jatkuu Maahanmuutosta muodostumassa merkittävä vastavoima väestöään menettäville alueille etenkin Itä-Suomessa.
Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen yleisesti hyväksytyt tavoitteet liittyvät yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja sen kääntöpuolena hajautumisen pysäyttämiseen. Kumpaankin vaikutetaan kunnan harjoittamalla maankäyttöpolitiikalla, kuten kaavoituksella ja maapolitiikalla sekä asuntopolitiikalla.
SYKE:stä taustaa ja tietoa Ymparisto.fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/yhdyskuntarakenne 6
Lisää SYKE-tietoa 7
8
9
10
Rakennetun alueen laajentumisen suhde väestökasvuun 2000-2012 (SYKE/Maija Tiitu 2014) 11
Osasto Kunta- ja aluehallinto-osasto 12 11.11.2014 11.11.2014 pp.kk. vvvv
13
Strategisuus kaupunkiseutujen kehittämisessä: Mitä tavoitellaan? Oleellista on tunnistaa ne asiat, joilla on todella strategista merkitystä ja jättää muissa asioissa riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelulle ja toteutusvaihtoehdoille. Tämä on hyvä pitää mielessä myös kuntarakenteita kehitettäessä. Joustavuus Reaktiivisuus Yleispiirteisyys Sitovuus Ohjaavuus Konkreettisuus 14
4 d Työpaikkaomavaraisuus- työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos Kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella JA Työssäkäyntiprosentti on -35 % Tampereen Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa - 25 % muilla työssäkäyntialueilla TAI Kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli TAI Keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli TAI Toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä.
Väestönkasvu Asuntomarkkinat Esimerkkinä Helsingin seutu Sosiaalinen kestävyys Liikkuminen Yhdyskuntarakenne Ympäristö Asema suhteessa kilpailijoihin Kansallinen merkitys Osasto pp.kk. 16 vvvv
Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa osin lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, kotikaupungit (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.
Yksikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne. Monikeskuksinen kaupunki Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen pp.kk. 18 vvvv Osasto
Helsingin seudun ydinalueiden keskukset ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät. Keskittymät on rajattu maa-alaltaan saman suuruisiksi alakeskusten kanssa (200 250 ha). (Lähde: Pohjoiset suurkaupungit 2014) pp.kk. 19 vvvv Osasto