Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 2 OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 2 OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Rauman normaalikoulu/ viimeinen päivitys Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Päihtyneen henkilön akuuttihoito - sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/ liikelaitoskuntayhtymä

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia sekä huumeita ja päihtymistarkoituksessa käytettäviä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille

YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaan tehtävät Metsokankaan koulussa

Asuntolan järjestyssäännöt

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko

KESKIÖSSÄ LAPSI Mitä ja miten voimme tehdä yhdessä? Koonnut: Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, LasSe

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

Lähihoitajaopiskelijoiden soveltuvuus alalle

Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Tavoitteena terveyttä ja hyvinvointia

TPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt

Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin

Ohje viranomaisille 7/ (5)

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

PÄIHTEETTÖMYYS- SUUNNITELMA. PÄIHTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

SORA-lainsäädännön mukainen huumausainetestaus Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuollossa

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) uudistuu ja uudistaa Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien kokous Helsinki

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

PÄIHTEETTÖMYYS- SUUNNITELMA. Päihteettömyyssuunnitelma. Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3

Työelämän pelisäännöt

PÄIHDEOHJELMA. Voimassa alkaen

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Jyväskylä

Tampereen kaupunki Toisen asteen koulutus. Toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan

SIMPELEEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Nimi Ovessa hanke Kehittämisverkoston teema tapaaminen Vapautuvan vangin asumisen järjestäminen Tampereella eli Tampereen malli

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari Tampere

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

TERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA. ohjauksella saatuja kokemuksia. Riitta Husso, LM, Valvira

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

MITEN MENETELLÄ ONGELMATILANTEISSA

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Savuton duuni, nuuskaton huuli

LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira

Koulutuskuntayhtymä Brahen päihdestrategia

Tutkittua tietoa OPI-hankevaiheesta

Hämeenlinnalaisten päihdeasenteet vuonna 2015

Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Päätösliite sivistyslautakunta asia 94

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta /2011 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

HAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS

Savuton sairaala toimintaohjelma Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

- seminaari LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA

Kehitysvammaisten lasten ja nuorten oppilashuolto

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

MLL. Tukioppilastoiminta

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Asteen verran paremmin

OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA. Yhdessä enemmän yhdessä kasvaminen

Savuton Kontiolahti -työryhmä Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Tupakka ja terveys -päivä Työpaja: Tupakka politiikan kehittäminen. Amisnäkökulma

Liite 7: Yh Liite Jr Asuntolatoiminta

Koulutuskeskus Sedu Asuntolan järjestyssäännöt

HAAPAJÄRVEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN

Transkriptio:

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 2 OPISKELIJOIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSUUNNITELMA

2 (9) Sisällysluettelo 1. LUKIOKOULUTUS JA PÄIHTEET... 3 2. KOULU JA PÄIHTEET LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA... 3 3. SAVUTON OPPILAITOS JA TYÖPAIKKA... 4 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 5. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMINEN... 6 5.1. Päihteiden käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus... 6 5.2. Huumeainetestaus ja määräys huumetestaukseen... 7 5.3 Toiminta huumausainerikoksissa... 8 Kuvio 1. Huoli päihteiden käytöstä... 8 Kuvio 2. Päihtynyt opiskelija... 9

3 (9) 1. Lukiokoulutus ja päihteet Jyväskylän lukiokoulutuksessa opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria henkilöitä. Nuorten kanssa työskenneltäessä päihteidenkäytön ehkäisyssä huomioidaan erityisesti kasvatukselliset ja lastensuojelulliset näkökulmat. Jyväskylän lukiokoulutus edistää nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää terveyttä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tunnistamisella, hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään terveyshaittoja, parannetaan oppilaitoksen työturvallisuutta, vaikutetaan oppilaitoksen ilmapiiriin sekä tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskevaan tietouteen ja asenteisiin sekä suojataan päihteiden käytön haitoilta. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelijoille tarjotaan apua oppilaitoksen asiantuntijoiden avulla sekä muiden sidosryhmien palveluihin ohjaamalla. Kuraattoripalveluilla sekä opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä osuus päihteettömyyden edistämisessä. Nuoren päihteiden käyttö liittyy usein hänen henkilökohtaisiin vaikeuksiinsa ja elämäntilanteeseensa. Perhetausta, ystäväpiiri ja kouluyhteisö vaikuttavat päihteiden käyttöön. Ympäröivä yhteisö ja yhteiskunta vaikuttavat nuoreen ja hänen käytökseensä. Jyväskylän lukiokoulutuksessa pyritään tukemaan nuorta positiivisesti ja häntä autetaan, jos hänellä on vaikeuksia. Nuorten päihteiden käytöllä on erilaisia muotoja, on kokeilua, käyttöä, ongelmakäyttöä, ja erilaisia käyttökulttuureja. Siksi ennalta ehkäisevän toiminnan lähtökohtana on tunnistaa päihteiden käytön erilaiset muodot, joiden perusteella tehdään ratkaisuja nuoren asian hoitamisessa. 2. Koulu ja päihteet lainsäädännön näkökulmasta Jyväskylän lukiokoulutuksessa jokaisella opiskelijalla ja työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Päihteettömyydellä varmistetaan turvallisuus koulussa kaikille koulurakennuksissa työskenteleville. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneelle sattuneita tapaturmia. Jyväskylän lukiokoulutuksessa opiskelija velvoitetaan noudattamaan järjestyssääntöjä, jotka kieltävät päihtyneenä esiintymisen tai päihteiden käytön koulussa. Jyväskylän lukiokoulutuksessa on alkoholilain mukaan kiellettyä alkoholin käyttö ja hallussapito. Lisäksi laki kieltää alkoholin välittämisen alaikäiselle.

4 (9) Jyväskylän lukiokoulutuksessa huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Lastensuojelulain mukaan viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa päihteiden käytöstä sosiaalityöntekijälle. Laki velvoittaa sosiaaliviranomaisia välittömiin toimenpiteisiin, jos nuoren kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät nuoren kehitystä ja terveyttä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. 3. Savuton oppilaitos ja työpaikka Kaikki Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat savuttomia. Savuttomuus koskee opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Päätös koskee tupakointia, nuuskaamista, tupakkatuotteiden kaltaisten tuotteiden (sähkötupakan) sekä tupakkatuotteiden esilläpitoa ja käyttöä. Keskeisenä periaatteena on tupakoinnin vähentäminen ja lopettavien tukeminen. Savuttomuudesta tiedotetaan ryhmänohjaajien tunneilla sekä koulujen opinto-oppaissa ja nettisivuilla. Savuttomuuden lähtökohtana on koko koulun esimerkki savuttomuudesta koulupäivän aikana. Tavoitteena on käytännönläheinen, yhteisöllinen ja toiminnallinen tuki opiskelijoille. Opiskelijoille tarjotaan ohjausta ja vertaistukea tupakoinnin lopettamiseen. Yksittäiselle opiskelijalle mahdollistetaan henkilökohtainen tuki opiskelijaterveydenhuollosta. Lisäksi opiskelijoilla on käytössä virtuaalivieroituksen sivustot (mm. fressis.fi nuorille suunnattu virtuaalivieroitussivusto sekä stumppi.fi henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse). Lisäksi erilaisia savuttomuus-kampanjatapahtumia järjestetään vuosittain. Savuttomuuden edistäminen oppilaitoksessa on koko oppilaitosyhteisön asia. Savuttomuuteen pyritään ennen kaikkea positiivisella kannustamisella, motivoinnilla ja tukemalla savuttomuuteen. Jokaisen työntekijän tehtävänä on ottaa opiskelijoiden tupakointi puheeksi: muistuttaa säännöistä, valvoa niiden toteutumista ja keskustella tupakoinnin lopettamisesta sekä ohjata lopettamisen tuen piiriin. Ohessa on kuvattu savuttoman alueen tupakointikiellon huomioimatta jättämisen seuraamukset vaiheittain.

5 (9) 1. Keskustelu ryhmänohjaajan kanssa Ilmoitus ryhmänohjaajalle Työntekijän havaittua tupakoitsijan oppilaitoksen alueella ja tiloissa hän pyytää opiskelijan henkilötiedot: (nimi, ryhmä, ryhmänohjaaja) ja toimittaa tiedot ryhmänohjaajalle Ohjaus tuen piiriin Työntekijä ohjaa tuen piiriin Keskustelu ryhmänohjaajan kanssa ja ilmoitus huoltajalle Ensimmäisellä kerralla ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja alaikäisen kohdalla ottaa yhteyttä huoltajaan 2. Ryhmäohjaajan puhuttelu / huomautus Toisella kerralla ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijan ja antaa kirjallisen ilmoituksen puhuttelusta (huomautus) 3 Kirjallinen huomautus Kolmannella kerralla rehtori antaa opiskelijalle kirjallisen huomautuksen (valmis lomake) 4 Kirjallinen varoitus Neljännellä kerralla opiskelijaa ja hänen huoltajaa kuullaan rehtorin toimesta kirjallista varoitusta varten, josta rehtori tekee päätöksen Ohjaus opiskeluterveydenhuoltoon 4. Ehkäisevä päihdetyö Jyväskylän lukiokoulutuksessa päihdetyön periaatteita ovat päihteettömyys, yhteisövastuu ja yksilön vapauden ja vastuun kunnioittaminen. Päihteettömyys on yksi keskeisimmistä toiminta-ajatuksista. Jyväskylän lukiokoulutus on paikka, jonka toimintaan päihteet eivät kuulu. Kaikilla työyhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua havaittuun päihteiden käyttöön ja toimia omalta osaltaan päihteettömyyden edistämiseksi. Laajasti nähtynä ehkäisevä päihdetyö on yhteydessä työyhteisön hyvinvointiin. Opiskelu on opiskelijan työtä ja koulu on hänen työyhteisönsä yhdessä henkilökunnan kanssa. Toimiva ja hyvinvoiva yhteisö on riittävän vahva kohtaamaan ja tukemaan päihdeongelmaisia

6 (9) jäseniään. Toimiva työyhteisö lisää kaikkien työviihtyvyyttä, millä voidaan olettaa olevan syrjäytymistä ja päihteidenkäyttöä ehkäisevä vaikutus. Jyväskylän lukiokoulutuksella on toimivat yhteystyöverkostot nuorten auttamiseksi. Yhteistyötä tehdään opetustoimen, sosiaalitoimen, opiskeluterveydenhuollon, nuorisotoimen ja poliisiviranomaisten kanssa. 5. Päihteiden käytön tunnistaminen Päihteiden käytön varhaisoireita voivat olla opiskelijan runsaat poissaolot, yleinen velvollisuuksien laiminlyönti, opintosuoritusten heikentyminen, olemuksen tai käyttäytymisen muutokset ja tapaturma-alttius. Perhe ja muu lähipiiri huomaavat usein ystäväpiirin vaihtumisen, äkilliset mielialan vaihtelut, harrastusten jäämisen ja rahankäytön lisääntymisen. Huumeiden käyttäjän tunnistaminen on usein hankalaa varsinkin, kun kyse on kokeilusta tai satunnaiskäytöstä. Huumeiden käyttöön voivat edellä mainittujen havaintojen lisäksi viitata imelä, makea savun tuoksu vaatteissa ja hiuksissa, päihtymys ilman alkoholin hajua, erilaiset käyttövälineet (piiput, ruiskut, lusikat), pillerit, pistosjäljet käsivarsissa, verestävät silmänvalkuaiset, laajentuneet ja pistemäiset pupillit, hihittelevä käytös tai poissaoleva ja sekava mielentila. 5.1. Päihteiden käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus Jyväskylän lukiokoulutuksen henkilöstöstä jokainen, joka epäilee opiskelijan päihteiden käyttöä, on velvollinen puuttumaan asiaan. Perusteltu syy voi perustua opettajan, ryhmänohjaajan, muun henkilöstön edustajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Luottamuksellinen kahdenkeskinen keskustelu opiskelijan kanssa antaa mahdollisuuden jatkokontaktiin ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen. Opiskelijan myöntäessä käyttävänsä päihteitä, ryhmänohjaaja varaa yhdessä opiskelijan kanssa ajan terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille. Jos opiskelija kiistää ongelmansa, hänelle kerrotaan, että asia viedään terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille ja rehtorille tiedoksi. Lähtökohtana on, että opiskelija yritetään saada menemään vapaaehtoisesti huumausainetestaukseen ja hoitotoimenpiteiden piiriin. Jos huoltaja ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kertoo epäilevänsä opiskelijan päihteiden käyttöä, hänen kanssaan keskustellaan ja ohjataan ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin.

7 (9) Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty toimintamallit epäiltäessä opiskelijan päihdeongelmaa. 5.2. Huumeainetestaus ja määräys huumetestaukseen Opiskelija velvoitetaan esittämään huumausainetestausta koskeva lääkärintodistus, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija opiskelee sellaisia kursseja, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Näiden lisäksi edellytyksenä on, että huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän hallussa olevien huumausaineiden (tai lääkkeiden) laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Huumausainetestiä koskeva todistus on laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (lääkärintodistus), josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Lähtökohtana on, että opiskelija yritetään saada menemään vapaaehtoisesti huumausainetestaukseen ja hoitotoimenpiteiden piiriin. Rehtorin kanssa käydyssä keskustelussa käydään opiskelijan kanssa yhdessä läpi perusteet sekä lain mukaiset kriteerit, joihin huumausainetestaukseen määrääminen perustuu. Samalla täytetään yhdessä opiskelijan kanssa lomake, joka toimii lähetteenä huumausainetestaukseen. Opiskelijan on mentävä testiin kolmen arkipäivän kuluessa ensisijaisesti omaan opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskelijan on toimitettava huumausainetestin tulosta koskeva todistus kahden viikon kuluessa rehtorille. Kontrollitesti otetaan etukäteen ilmoittamatta opiskeluterveydenhuollon päättämänä ajankohtana.

8 (9) 5.3 Toiminta huumausainerikoksissa Huumausainerikosta epäiltäessä otetaan aina yhteys koulun rehtoriin ja poliisiin. Jyväskylän lukiokoulutuksessa huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Kuvio 1. Huoli päihteiden käytöstä Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä (epäilys päihteiden väärinkäytöstä) Opettaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja kartoittaa tilanteen Opiskelija ohjataan koulukuraattorille / terveydenhoitajalle Aloitetaan työskentely opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa Täysi-ikäisen suostumus yhteistyöhön Opiskelija myöntää väärinkäytön Hoitoonohjausprosessi käynnistyy Jatkotyöskentely Opiskelun tukeminen Seuranta Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Päihdeongelma jatkuu Keskustelu sidosryhmien ja oppilaitoksen edustajien kanssa Oppilaitoksen johto päättää jatkotoimenpiteistä

9 (9) Kuvio 2. Päihtynyt opiskelija Joku henkilökunnasta havaitsee päihtyneen opiskelijan Välitön puuttuminen Varmistetaan tilanteen turvallisuus (otetaan työpari tilanteeseen, jos mahdollista) Havaitsija saattaa päihtyneen opiskelijan tilannearviointia varten koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle Ilmoitus rehtorille Ilmoitus alaikäisen opiskelijan huoltajalle Varmistettava, ettei päihtynyt henkilö ole vaaraksi itselleen tai muille. Hälytetään apua tarvittaessa. Työskentely ja tarvittaessa hoitoonohjaus Huume-epäilyssä nuori ohjataan huumetestiin (alaikäisen opiskelijan kohdalla huoltajan suostumus) Alaikäisen opiskelijan kohdalla huomioitava lastensuojelun tarve Opiskelija suostuu vapaaehtoiseen huumausainetestaukseen (Määrätään huumeainetestiin tarvittaessa) Jatkotyöskentely Koulukykyisyyden arviointi (työssäoppiminen / teoriaopinnot) Opiskelun tukeminen Seuranta Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Päihdeongelma jatkuu Keskustelu sidosryhmien ja oppilaitoksen edustajien kanssa Oppilaitoksen johto päättää jatkotoimenpiteistä