EURAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2016 Euran erityisliikunnan kehittämistyöryhmä
1 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Taustaa 2 1.2. Erityisliikuntaa ohjaava lainsäädäntö 3 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 5 2.1. Suunnitelmattomuus, koordinoimattomuus ja yhteistyön puute 5 2.2. Resurssipula 6 2.3. Ohjaajapula 7 2.4. Uusien ryhmien ja tapahtumien tarve 8 2.5. Esteettömyysongelmat, vuorojen jakopolitiikka ja erityisliikunnan saavutettavuus 9 2.6. Tiedottamisen hajanaisuus 10 3. TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE 11
2 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Euran Erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa esitetään erityisliikuntapalveluiden tulevien vuosien kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Suunnitelman teko on osa Erityisliikunta kuntiin 2013 2015 -hanketta, johon Euran kunta lähti mukaan keväällä 2013. Suunnitelma perustuu alkuvuodesta 2014 valmistuneeseen erityisliikunnan peruskartoitukseen, jossa on selvitetty Euran erityisliikunnan nykytila, voimavarat ja tarpeet. Peruskartoituksessa toteutettiin kyselyitä erityisliikunnasta niin yhdistyksille, julkisen sektorin toimijoille kuin asiakkaille. Kyselyistä nousi esiin paljon erityisliikunnan kehittämiskohteita, jotka on huomioitu tässä suunnitelmassa. Suunnitelmassa on huomioitu myös lautakuntien antama palaute peruskartoituksesta ja Eurassa 3.4.2014 järjestetyssä erityisliikunnan keskustelutilaisuudessa esille tulleet näkemykset. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Euran kohdalla tämä tarkoittaa noin 2 500 3 100 henkilöä. Tarkemmin arvioituna Eurassa on liikunnan erityisryhmiin kuuluvia seuraavasti: pitkäaikaissairaita 3 200 3 500, vammaisia 700 1 000 ja iäkkäitä (yli 65 -vuotiaita) 2 800, joista toimintakyky on heikentynyt arviolta 650 800 iäkkäällä. Tässä kohdin on huomioitava, että erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa, kuten vammainen tai iäkäs pitkäaikaissairaissa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää
3 mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Toimen-piteet on aikataulutettu, jotta kehittämistyö jakautuisi tasaisesti ja sen etenemistä olisi helppo seurata. 1.2. Erityisliikuntaa ohjaava lainsäädäntö Kuntien erityisliikunnalla on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Erityisryhmien liikunta ja sen harrastamismahdollisuudet kiinnittyvät muun muassa Suomen perustuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin, Kuntalakiin, Liikuntalakiin, Kansanterveyslakiin, Vammaispalvelulakiin sekä Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Liikunta on jokaisen perusoikeus (Suomen perustuslaki). Suomen Perustuslain sivistykselliset oikeudet määrittelevät liikunnan perusoikeudeksi: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsensä kehittämisellä tarkoitetaan muun muassa liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamista. Julkisella vallalla tarkoitetaan niin valtiota kuin kuntia. Julkisen vallan tehtävänä on avustaa liikunnan harrastamista, ja näistä velvollisuuksista säädetään tarkemmin lailla (liikuntalaki). Sivistykselliset oikeudet sisältävät perustelun ja velvoitteen erityisliikunnalle. Eri kansanryhmien asettaminen eri asemaan on syrjintäkiellon vastaista ja erottelu vaatii perustuslaillisen perustelun. Sivistyksellisien oikeuksien velvoite taata jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään, antaa kunnille hyväksyttävän perusteen erityiskohtelulle. Ilman erityiskohtelua ei erityisryhmillä olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Liikunta on jokaisen peruspalvelu (Liikuntalaki). Peruspalvelu on kunnan tehtäväksi laissa määritelty palvelu, johon kansalaisilla on oikeus. Liikuntalain perusteluissa liikuntapalvelut
4 määritellään peruspalveluiksi: Oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Kunnan tehtävänä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (Kuntalaki). Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia alueellaan. Kuntalain perusteluissa todetaan, että yhteiskunnallisessa tehtävien jaossa on kunnalla edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta ja näihin palveluihin kuuluvat myös vapaa-ajan peruspalvelut. Liikunnallinen tasa-arvo ja yleinen yhdenvertaisuus (Liikuntalaki ja Yhdenvertaisuuslaki). Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien, kuten vammaisten, liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat juuri hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kuntien velvollisuus liikunnan järjestämiseen huomioiden erityisliikunta. (Liikuntalaki). Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Yhtenä osana edellytysten luomista kunnan tulee järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Kuntien tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka syystä tai toisesta jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista.
5 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 2.1. Suunnitelmattomuus, koordinoimattomuus ja yhteistyön puute Eurassa ei ole voimassaolevaa pidempiaikaista liikuntasuunnitelmaa tai -strategiaa, eikä suunnitelmaa erityisliikuntapalveluiden järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Eurassa on kuitenkin aktiivista erityisliikuntatoimintaa, jota järjestävät liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalveluiden eri yksiköt, kasvatus- ja opetuspalvelut, vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä yksityiset toimijat. Mikään taho ei kuitenkaan koordinoi palveluiden järjestämistä. Pääsääntöisesti eri järjestäjätahot toimivat yksin oman kohderyhmän, asiakaskunnan tai jäsenistönsä parissa. Yhteistyötä ei ole tehty järjestelmällisesti ennen keväällä 2013 alkanutta erityisliikunnan kehittämishanketta, jonka avulla eri hallintokuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on alkanut ensimmäisen kerran erityisliikunnan edistämiseksi. Keskeisin kartoitustyössä esille noussut kehittämiskohde on päätoimisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen kuntaan. Euraan tarvittaisiin ehdottomasti henkilö, joka toimisi kunnan alueella erityisliikunnan suunnittelijana, organisoijana, yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä, kouluttajana, tiedottajana ja ryhmien ohjaajana. Näin saataisiin tehostettua nykyisten resurssien käyttöä, luotua paremmat edellytykset nykyistä laaja-alaisemmalle liikuntatoiminnalle, lisättyä järjestävien tahojen määrää ja aktivoitua uusia asiakkaita mukaan toimintaan. Suomen 10.000 19.999 asukkaan kunnista 2/3 on erityisliikunnanohjaaja, joten Eura kuuluu tässä kohdin vähemmistöön. Toimenpiteet: Luodaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, johon kirjataan Euran erityisliikuntapalveluiden tulevien vuosien kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Viedään kehittämissuunnitelma kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakuntaan ja mahdollisesti myös kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi. Palkataan Euran liikuntapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, joka suunnittelee ja koordinoi palveluita sekä huolehtii yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Erityisliikunnanohjaaja myös seuraa toiminnan tuloksellisuutta, kuten ohjaajien, ryhmien ja osallistujien määrien kehittymistä sekä koulutusten järjestämistä. Toiminnan tuloksellisuudesta raportoidaan vuosittain kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalle. Liikuntapalvelut lisää yhteistyötä ja sopii eri toimijoiden kanssa toiminnan järjestämisen vastuista ja työnjaoista, kuten kuka järjestää ja mitä erityisliikuntaa? Näin voidaan vastata alueen erityisliikuntatarpeisiin tuottamalla erityisliikuntapalveluita nykyistä suunnitelmallisemmin ja tiiviimmässä yhteistyössä
6 eri toimijoiden kanssa. Samalla saadaan eri toimijoiden, kuten kuntatoimijoiden ja yhdistysten, osaaminen paremmin hyödynnetyksi palveluiden tuottamisessa. Jatketaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmän toimintaa myös Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen päätyttyä vuodesta 2016 eteenpäin. Työryhmä toimii asiantuntijaelimenä ja yhteistyötahona Euran erityisliikuntapalveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä toimii kuntaan palkatun erityisliikunnanohjaajan työn tukena. Työryhmä parantaa erityisliikunnan asemaa ja tietoisuutta tekemällä Eurassa erityisliikunnan vaikuttamistyötä ja järjestämällä tilaisuuksia. Parannetaan yhdistysten ja kunnan välistä yhteistyötä järjestämällä vuosittain tilaisuus, jossa vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä erityisliikunnan ajankohtaisista asioista. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, johon voidaan olla yhteyksissä liikunta-asioissa. 2.2. Resurssipula Euran kunnan talousarviossa ei ole kohdennettuja määrärahoja erityisliikuntaan. Euran liikuntapalvelut käyttivät vuonna 2013 arviolta noin 9 000 euroa käyttömenoina erityisliikuntaan. Euralaisten vammais- ja eläkeläisyhdistysten on ollut mahdollista hakea kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalta perus- tai kohdeavustusta liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Vain yksi yhdistys haki vuonna 2013 perusavustusta summan ollessa 300 euroa. Euran kunnan tarjoamat liikuntatilojen voidaan sanoa olevan edulliset euralaisille yhdistyksille. Koulujen liikuntasalit ovat yhdistyksille maksuttomia, jos toiminta on suunnattu alle 18 -vuotiaille, erityisryhmille tai eläkeläisille. Erityisryhmiin kuuluville myönnetään alennusta liikuntapaikkojen kertamaksuissa ja sarjalipuissa. Toimenpiteet: Ehdotetaan, että kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta varaa erityisliikunnalle omat kohdennetut ja riittävät määrärahat talousarvioon. Selvitetään yhdistysten avustustenjakoa ja avustuksista tiedottamista, jotta erityisliikunnan avustamiseksi Eurassa on selkeä kanava ja kaikki hakemukset saavat tasavertaisen kohtelun. Selvitetään mahdollisuudet kehittää liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikkaa ja aktivoida uusia liikkujia käyttämään palveluita esimerkiksi saattaja- tai avustajakortilla ja tutustumisseteleillä. Saattaja- ja avustajakortti mahdollistaisi avustajan ilmaisen sisäänpääsyn erityisryhmiin kuuluvan liikuntaharrastukseen. Tutustumisseteliä voitaisiin jakaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim.
7 LIIKKUMIS -lähetteeseen/liikkumis-reseptin yhteydessä?). Tutustumissetelillä saisi alennusta liikuntapaikkojen kertamaksuissa ja sarjalipuissa. 2.3. Ohjaajapula Euran alueella erityisliikuntaa ohjaa vähintään reilut kolmekymmentä henkilöä. Erityisliikuntaryhmien ohjaajina toimivat Euran liikuntapalveluiden liikuntasihteeri ja tuntiohjaaja, halliyhtiön työntekijä, sosiaalipalveluiden tuntiohjaaja, toimintayksiköiden ja palvelutalojen työntekijät, terveyskeskuksen fysioterapeutit, kuntohoitaja ja ohjaaja, yksityisten toimijoiden fysioterapeutit, ohjaajat ja kuntohoitaja sekä yhdistysten yli kymmenen ohjaajaa tai vertaisohjaajaa. Peruskartoituksen perusteella ohjaajia tarvitaan lisää, sillä ohjaajapula on suurin ja merkittävin este erityisliikuntaryhmien liikunnan järjestämisessä ja lisäämisessä. Ohjaajapula oli suurin este erityisliikunnan järjestämisessä niin liikuntapalveluissa, yhdistyksissä kuin palvelukodeissa. Esimerkiksi palvelukotien työntekijöiden aika ei riitä liikuntatuokioiden järjestämiseen. Euran liikuntapalveluihin tarvittaisiin henkilö, joka ohjaisi kunnan erityisliikuntaryhmiä ja kouluttaisi muihin toimijoihin lisää osaavia ohjaajia. Kunnan erityisryhmiä nykyisin ohjaavat työntekijät kaipaavat tukea ja uusia ideoita, joita voisi antaa päätoiminen erityisliikunnan ammattilainen. Euraan tarvitaan myös muita ammattitaitoisia ohjaajia ja vertaisohjaajia, kuten erityisryhmien uimaopettajia, lasten liikuntakerhon ohjaajia ja kuntosali- ja jumpparyhmien ohjaajia. Kunnan alueella olisi hyvä olla myös ikäihmisten ulkoiluttajia, jotka toimisivat yhteistyössä vanhainkotien ja palvelukotien kanssa. Toimenpiteet: Palkataan Euran liikuntapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, joka ohjaa kunnan erityisliikuntaryhmiä ja perustaa uusia ryhmiä tarpeen mukaan. Lisäksi ohjaaja huolehtii koulutusten järjestämisestä kunnassa ja kouluttaisi yhdistyksiin lisää ammattitaitoisia ohjaajia, mikä kasvattaisi entisestään Euran erityisliikuntapalveluita. Euran liikuntapalvelut tai erityisliikunnan kehittämistyöryhmä selvittää erityisliikuntaa järjestävien toimijoiden koulutustarpeet ja laatii tarpeiden perusteella koulutussuunnitelman. Tarpeiden perusteella liikuntapalvelut järjestää koulutuksia etenkin yhdistyksille, kuten vertaisohjaajakoulutuksia ikäihmisten liikuntaan tai vesiliikuntakoulutuksia. Selvitetään myös mahdollisuuksia järjestää kuntien muiden toimijoiden (esim. kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden) kanssa yhteistyössä erityisliikuntaan liittyviä koulutuksia heidän henkilöstölle.
8 Kootaan Euran liikuntapalveluihin erityisliikunnan ohjaajapankki, joka sisältää tiedot alueen erityisliikunnan ohjaajista ja vertaisohjaajista, kuten ohjaajien yhteystiedot, käytettävyyden ja osaamisalueet. Selvitetään mahdollisuudet kannustaa halukkaita ohjaamaan erityisliikuntaryhmiä tarjoamalla ohjaajille mahdollisuus käyttää edullisemmin tai ilmaiseksi kunnan liikuntapalveluita. Selvitetään yhdistysten mahdollisuutta toimia ohjaajina liikuntaryhmissä yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa, kuten erityisryhmien lastenkerhoissa apuohjaajina. Etsitään ja opastetaan ikäihmisten ulkoiluttajia, jotka toimisivat yhteistyössä palvelukotien ja yksinäisten kotona asuvien vanhusten kanssa. 2.4. Uusien ryhmien ja tapahtumien tarve Euran kunnan alueella toimii 23 erityisliikuntaryhmää ja 31 hyväkuntoisten ikäihmisten liikuntaryhmää. Erityisliikuntaryhmiä on Euran kokoisissa kunnissa keskimäärin noin vajaat 30 ryhmää 10.000 asukasta kohden, joten tilannetta on pidettävä hyvänä. Positiivista on, että erityisliikuntaryhmiä on niin erityislapsille, vammaisille, pitkäaikaissairaille kuin niille ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Ryhmiä järjestävät niin kunnan eri toimijat kuin kolmannen sektorin toimijat. Peruskartoituksen perusteella Eurassa on kuitenkin kysyntää ja tarvetta uusille erityisryhmille. Tarve tulee myös kasvamaan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Kartoituksessa toteutettujen kyselyiden perusteella suurin este sosiaalitoimen ja toimintakeskuksen asiakkaiden liikunnanharrastamiselle oli sopivan ryhmän puuttuminen. Myös lasten vanhemmat kokivat, että sopivan ryhmän puuttuminen oli suurin este lapsen ja nuorten liikkumiselle. Palvelukodeissakin toivottiin, että Eurassa järjestettäisiin lisää heidän kohderyhmälle sopivaa liikuntaa. Kyselyiden perusteella suurimmalla osalla euralaisista yhdistyksistä ei ole nimettynä liikunnasta vastaavaa henkilöä. Myöskään kovin moni yhdistyksistä ei ole kartoittanut jäsenistönsä erityisliikuntatarpeita. Toimenpiteet: Selvitetään mitä uusia erityisliikuntaryhmiä voidaan käynnistää lähivuosina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan uusien ryhmien käynnistämistä esimerkiksi kouluttamalla vertaisohjaajia yhdistyksiin. Yhtenä painopistealueena uusissa ryhmissä voisi olla uinti ja vesiliikunta, joille näyttää olevan suurin kysyntä eri kohderyhmissä. Euran peruskorjattu urheilutalo uimahalleineen antaa vesiliikunnan
9 järjestämiselle hyvät mahdollisuudet. Uinnin ja vesiliikunnan lisäksi kysyntää olisi ulkoliikunnalle (esim. ohjatut sauvakävelyt/kävelyt ja liikuntaleikit), kuntosalitoiminnalle jne. Selvitetään mahdollisuus lasten ja nuorten integraatioliikuntaryhmälle, jossa jokainen erityislapsi tai -nuori saisi tuoda vammattoman kaverin mukaan toimintaan. Ryhmien perustamista voisi suunnitella toteutettavaksi yhteistyössä liikuntapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Selvitetään tarve kesäajan (esim. touko, kesäkuu ja elokuu) liikuntaryhmille, jotka voitaisiin toteuttaa kurssimuotoisina tai leiritoimintana. Kesäajan toiminta laajentaisi kunnan erityisliikunnan tarjonnan ympärivuotiseksi. Euran liikuntapalvelut tai erityisliikunnan kehittämistyöryhmä järjestää vuosittain kaikille avoimen liikuntatapahtuman yhdessä kunnan muiden hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, jotka voivat selvittää jäsenistönsä liikuntatarpeita ja lisätä yhdistyksen aktiivisuutta järjestää liikuntaa sekä erilaisia liikuntatapahtumia. 2.5. Esteettömyysongelmat, vuorojen jakopolitiikka ja erityisliikunnan saavutettavuus Euran kunnan alueella on paljon tiloja, joissa erityisryhmiin kuuluvien on mahdollista harrastaa liikuntaa. Euran pääliikuntapaikka on urheilutalo, jonka vuonna 2013 peruskorjatut tilat soveltuvat hyvin erityisryhmille. Myös muut tilat, kuten urheilukeskus, koulujen salit ja eri toimijoiden kuntosalit, mahdollistavat erityisliikunnan järjestämisen. Kaikkiin liikuntatiloihin liittyy kuitenkin esteettömyyden kannalta enemmän tai vähemmän ongelmia, joten paljon on kehitettävää. Ongelmakohdista on jo olemassa tietoa, joita korjaamalla esteettömyys kehittyisi Eurassa merkittävästi. Toisaalta kaikkea ei tiedetä eri tilojen esteettömyydestä. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä tuotetaan jonkin verran lisää tietoa esteettömyydestä. Moni esteettömyysongelma olisi korjattavissa aika pienillä toimenpiteillä. Esteettömyyden kehittäminen on siis pitkälti kiinni tahdosta ja tietenkin resursseista. Erityisliikunnan kehittämistyön yhteydessä tuli esille myös kehittämiskohteita vuorojen jakopolitiikassa. Esimerkiksi palloiluhallivuorot tulisi olla erityisryhmien ja ikäihmisten varattavissa, koska päiväaikana ryhmät eivät voi saada vuoroa koulujen liikuntatiloista.
10 Osalla erityisryhmäläisistä (esimerkiksi toimintakeskuksen asiakkailla) voi liikuntaharrastuksen saavutettavuus nousta ongelmaksi. Välimatka harrastukseen on liian pitkä eivätkä kuljetuspalvelut tue harrastukseen pääsyä. Toimenpiteet: Päivitetään Euraan vuonna 2006 tehty esteettömyyskartoitus ja laaditaan suunnitelma esteettömyysongelmien korjaamiseksi yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Listataan erityisryhmille parhaiten soveltuvat liikuntatilat- ja paikat, välitetään niistä tietoa liikkujille sekä huomioidaan erityisryhmiin kuuluvat tasa-arvoisesti tiloja ja vuoroja jaettaessa. Selvitetään esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa mahdollisuudet kehittää ja järjestää kuljetuksia erityisliikuntaryhmiin. 2.6. Tiedottamisen hajanaisuus Erityisryhmille soveltuvista kunnan liikuntapalveluiden järjestämistä liikuntaryhmistä ja tapahtumista on tiedotettu tähän mennessä kunnan internetsivulla kohdassa terveys-, kuntoliikunta ja erityisryhmät. Tiedote avautuu kunnan sivulta myös kohdasta ikäihmiset. Liikuntatoimen ja halliyhtiön järjestämistä ryhmistä on tiedotettu lisäksi paikallislehdessä. Yhdistykset ja muut erityisliikuntaa järjestävät toimijat tiedottavat omien kanavien välityksellä toiminnastaan, kuten paikallislehdissä ja internetissä. Mistään ei ole ollut siis saatavissa koostettua tietoa kaikista Euran erityisliikunnan ryhmistä ja tapahtumista eikä tieto ole varmastikaan tavoittanut koko laajaa asiakaskuntaa. Tiedon kokoaminen, tiedottamisen aktivointi ja uusien kanavien löytyminen parantaisivat mahdollisuuksia tavoittaa koko asiakaskunta. Samalla pystyttäisiin lisäämään erityisliikuntapalveluihin osallistuvien henkilöiden määrää. Toimenpiteet: Kootaan Euran erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri, joka sisältää kohderyhmittäin jaotellut tiedot (esim. aika, paikka, yhteyshenkilö, osallistumismaksu, kuvaus toiminnasta) kaikista erityisliikuntaryhmistä ja -tapahtumista ja kaikille avoimista tapahtumista. Kalenteriin voidaan koota omaehtoista liikkumista varten tiedot liikuntapaikoista ja niiden aukioloajoista, mahdollisista alueen apuvälineiden vuokrausmahdollisuuksista, kuljetuspalveluista, paikallisten vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisyhdistysten yhteystietoja jne. Kalenteri lähetetään tarpeen mukaan jokaiseen kotiin ja jaettaisiin
11 terveyskeskuksissa, kirjastossa, apteekissa ja urheilutalolla. Kalenteri olisi myös avattavissa eri muodoissa kunnan internet-sivuilla. Erityisliikunnan asioista tiedotetaan jatkossa yhdistyksille sähköpostitse ja kunnan internetsivuilla sekä vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa. Laaditaan kunnassa sijaitsevista esteettömistä tai erityisryhmiin kuuluville parhaiten soveltuvista liikuntapaikoista lista, joka olisi nähtävissä esimerkiksi kunnan internetsivuilla ja erityisliikuntakalenterissa. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä tai päätoiminen erityisliikunnanohjaaja huolehtii kunnan sisäisestä viestinnästä erityisliikunnassa tiedottamalla jatkossa erityisliikunnan ajankohtaisista asioista, kuten uusista ryhmistä, niin kunnan viranhaltijoille kuin kuntapäättäjille. 3. TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE Syksy 2014 Kesäkuussa tiedote 12.8. järjestettävästä koulutuksesta Elokuussa 4.-6.6. Erkkarikerho Elokuussa kehitysvammaisten vesijumppakokeilu ja jatkokerrat Elo-/syyskuussa ilmoitukset syksyn ryhmistä Ikäihmisten ohjaajien koulutus 12.8. Internetsivuille erityisliikuntaryhmien syksyn toiminta Tutustumiskäynti Raikun petankkihalliin Kalenteritietojen keruu yhdistyksiltä ja muilta toimijoilta, ohjaajatietojen keruu Loka-/marraskuussa ohjaajakoulutus vesiliikunnassa Joulukuussa kalenterin jako koteihin ja toimipisteisiin Kehittämissuunnitelma kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan käsittelyyn: erityisliikunnanohjaajan virka, erityisliikunnan määrärahat (palkat, tiedotus, avustukset) Kokouksia eri toimijoiden kanssa yhteistyön käynnistämiseksi Kevät 2015 Selvitetään yhdistysten avustustenjakoa ja avustuksista tiedottamista Ohjaajapankki nettiin Lastenliikuntaryhmien tiedotus Tilaisuuden järjestäminen yhdistyksille erityisliikunnasta Esteettömyyskartoituksen päivitys teknisen toimen kanssa Erityisliikkujille soveltuvat liikuntatilat nettiin Saattaja/avustajakortti ja tutustumissetelin alkuselvitys Tarpeelliseksi katsottu koulutus, esimerkiksi ulkoiluttaja
12 Mahdollisten uusien ryhmien käynnistäminen Omat kohdennetut ja riittävät määrärahat talousarvioon. Syksy 2015 Uudistettu kalenteri jakoon elokuussa eri pisteissä Saattaja-/avustajakortit ja tutustumissetelit mahdollisesti käyttöön Kaikille avoimen liikuntatapahtuman järjestäminen Tarpeelliseksi katsottu koulutus Mahdollisten uusien ryhmien käynnistäminen Kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen vuosille 2016 2017