Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014 Uusimaa - Nyland Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2014 Figur 1. Export och import efter landskap år 2014 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Milj. e Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki 18.11.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
Vienti kasvoi selvästi Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla viime vuonna Vuonna 2014 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan lähes 56 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 57,8 miljardia euroa. Viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla, mutta tuonnin arvo laski prosentin. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi viime vuonna sekä prosentuaalisesti että arvossa mitattuna eniten Varsinais-Suomessa. Nousua kertyi kolmannes, eli 939 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 maakunnan vienti laski 30 prosenttia. Varsinais-Suomen viennin heilahtelut johtuvat pääosin kuljetusvälineviennin vuosittaisista määrämuutoksista. Viennin arvo kasvoi viime vuonna Varsinais-Suomen jälkeen seuraavaksi eniten Keski- Pohjanmaalla, viidenneksen, ja Pohjois-Pohjanmaalla, 11 prosenttia. Vienti parani selkeästi myös Pohjois-Savossa (+9 %). Kainuussa ja Kymenlaaksossa vienti suureni liki viisi prosenttia, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä noin neljä prosenttia. Vienti väheni prosenttimääräisesti eniten Ahvenanmaalla, 27 prosenttia. Tilastoa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Ahvenanmaan vienti on arvoltaan maakunnista pienin, joten jo muutaman kymmenen miljoonan euron viennin muutos näkyy tilastossa suurena prosenttimääräisenä muutoksena. Manner-Suomen maakunnista vienti laski eniten Uudellamaalla (-7 %), Keski-Suomessa (-4 %), Pirkanmaalla (-3 %) ja Etelä- Karjalassa (-3 %). Uudellamaalla viennin pudotus johtui enimmäkseen öljytuotteiden vientihintojen laskusta. Maamme vientiteollisuus on erityisesti keskittynyt Uudenmaan, Pirkanmaan, ja Kymenlaakson maakuntiin, joiden yhteenlaskettu viennin arvo on hiukan yli puolet Suomen kokonaisviennistä. Uudenmaan osuus Suomen kokonaisviennistä oli viime vuonna lähes 35 prosenttia, kun vuonna 2013 se oli yli 37 prosenttia. Varsinais-Suomen osuus kasvoi vuoden 2013 noin viidestä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet kokonaisviennistä suurenivat muutaman prosentin kymmenesosan. Muiden maakuntien osuudet pysyivät lähes ennallaan viime vuonna. Uudenmaan osuus yritysten tavaratuonnin arvosta oli 64 prosenttia vuonna 2014. Maakunnan yritysten tuonnin arvo laski neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja osuus kokonaistuonnista noin kaksi prosenttiyksikköä. Tuonnin arvo kohosi maakunnista eniten Ahvenanmaalla. Yli kymmeneksen tuonnin vahvistumisia tilastoitiin myös Keski- Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomelle. Tuonti pieneni eniten Etelä-Karjalassa (-16 %), Pohjanmaalla (-9 %) ja Kymenlaaksossa (-6 %). 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tilastointiprosessin muutoksesta johtuen vuosien 2011 ja 2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2013 ja 2014 tietojen kanssa. Tulli tilastointi
Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2014, muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2014, förändring (%) -30-20 -10 0 10 20 30 40 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuuden osuus viennistä suurin Pohjois-Karjalassa Vuoden 2014 tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli noin prosenttiyksikön vuotta 2013 suurempi. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli viime vuonna lähes 14 prosenttia, eli hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois-Karjalassa, 97 prosenttia. Myös Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla teollisuuden osuus viennistä oli yli 95 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (35 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner- Suomen maakunnista eniten Varsinais-Suomessa, yhdeksän prosenttiyksikköä, ja Satakunnassa, neljä prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Etelä-Pohjanmaalla, jossa laskua kertyi kahdeksan prosenttiyksikköä ja Keski-Pohjanmaalla, hieman alle neljä prosenttiyksikköä vähennystä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli vuonna 2014 suurin Keski- Pohjanmaalla, 63 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman alle neljännes, ja Uudellamaalla, jossa osuudeksi tuli viidennes. Kaupanalan osuus oli pienin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, molemmissa noin prosentin. Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli viime vuonna koko maan osalta 45 prosenttia, ja kaupan toimialojen kohdalla 47 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi Tulli tilastointi
noin kahdeksan prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli suurin Lapissa (93 %), ja pienin Ahvenanmaalla (7 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, noin kolme neljännestä, ja pienin Lapissa, kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 3. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Andra Julkisten yritysten viennin osuus lähes kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2014 ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin osuus Suomen koko viennistä oli hieman yli kolmannes. Osuus enentyi noin prosenttiyksikön edellisvuodesta. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut 11 prosenttia, ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 55 prosenttia. Osuudet vaihtelivat huomattavasti maakunnittain. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain seitsemän prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 31 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 13 prosenttia. Keski-Suomessa tällaisten yritysten viennin osuus oli neljä prosenttia ja Pohjois-Karjalassa muutaman prosentin. Muissa maakunnissa osuus jäi alle prosenttiin. Tulli tilastointi
Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla jopa 93 prosenttiin viime vuonna. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa osuus oli myös huomattava, yli puolet maakunnan viennistä. Pienimmät osuudet olivat Päijät-Hämeessä, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Manner-Suomen maakunnissa viime vuoden suurin muutos viennin rakenteessa tilastoitiin Varsinais-Suomelle. Yksityisten kotimaisten yritysten viennin osuus kokonaisviennistä nousi siellä kahdeksan prosenttiyksikköä, ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus putosi kuusi prosenttiyksikköä. Koko maan tuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli viime vuonna 45 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 38 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 18 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 85 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (11 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 89 prosenttia, kun se Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa oli alle kymmenes. Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 4. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter ägaretypen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Pohjois-Pohjanmaa - Norra Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Valtio tai kunta/stat eller kommun Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägda Tulli tilastointi
Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 1. Export efter landskap åren 2011 2014 2011 2012 2013 2014 Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Förändring Export Andel Förändring Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 18 760 33,0 19 011 33,4 1,3 20 985 37,4 10,4 19 522 34,9-7,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 266 7,5 4 111 7,2-3,6 2 867 5,1-30,3 3 806 6,8 32,8 Satakunta - Satakunta 3 617 6,4 3 726 6,6 3,0 3 879 6,9 4,1 3 852 6,9-0,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 258 2,2 1 277 2,2 1,4 1 419 2,5 11,2 1 471 2,6 3,7 Pirkanmaa - Birkaland 4 298 7,6 4 312 7,6 0,3 4 269 7,6-1,0 4 125 7,4-3,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 854 3,3 1 825 3,2-1,5 1 594 2,8-12,7 1 655 3,0 3,8 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 272 9,3 4 939 8,7-6,3 4 666 8,3-5,5 4 886 8,7 4,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 294 2,3 1 240 2,2-4,2 1 355 2,4 9,3 1 309 2,3-3,3 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 0,8 431 0,8-4,5 393 0,7-8,9 399 0,7 1,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 028 1,8 1 051 1,8 2,3 1 000 1,8-4,8 1 093 2,0 9,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 1,6 889 1,6 0,5 822 1,5-7,5 804 1,4-2,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 433 4,3 2 259 4,0-7,2 1 973 3,5-12,6 1 904 3,4-3,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 1,1 609 1,1-0,4 584 1,0-4,1 594 1,1 1,7 Pohjanmaa - Österbotten 3 329 5,9 3 186 5,6-4,3 3 317 5,9 4,1 3 266 5,8-1,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 551 2,7 1 760 3,1 13,5 1 349 2,4-23,4 1 616 2,9 19,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 821 3,2 1 846 3,2 1,4 1 420 2,5-23,1 1 572 2,8 10,7 Kainuu - Kajanaland 167 0,3 170 0,3 1,9 138 0,2-19,2 144 0,3 4,7 Lappi - Lappland 3 249 5,7 3 712 6,5 14,2 3 345 6,0-9,9 3 291 5,9-1,6 Ahvenanmaa - Åland 71 0,1 160 0,3 125,5 117 0,2-27,1 85 0,2-26,9 Tuntematon - Okänd 640 1,1 365 0,6-43,0 555 1,0 52,1 578 1,0 4,1 Yhteensä - Totalt 56 855 100,0 56 878 100,0 0,0 56 048 100,0-1,5 55 973 100,0-0,1
Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 2. Import efter landskap åren 2011 2014 2011 2012 2013 2014 Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Förändring Import Andel Förändring Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 38 260 63,2 36 969 62,1-3,4 38 221 65,4 3,4 36 858 63,8-3,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 565 5,9 3 453 5,8-3,1 2 698 4,6-21,9 3 019 5,2 11,9 Satakunta - Satakunta 1 989 3,3 1 861 3,1-6,4 1 445 2,5-22,4 1 426 2,5-1,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 639 1,1 697 1,2 9,1 675 1,2-3,1 688 1,2 2,0 Pirkanmaa - Birkaland 2 937 4,9 3 355 5,6 14,2 3 057 5,2-8,9 3 029 5,2-0,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 096 1,8 1 125 1,9 2,6 955 1,6-15,1 1 015 1,8 6,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 951 1,6 832 1,4-12,5 888 1,5 6,8 835 1,4-6,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 534 0,9 556 0,9 4,0 540 0,9-2,8 454 0,8-16,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 208 0,3 242 0,4 16,8 222 0,4-8,3 238 0,4 7,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 485 0,8 557 0,9 15,0 476 0,8-14,6 507 0,9 6,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 0,5 309 0,5-7,1 246 0,4-20,4 256 0,4 4,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 833 1,4 864 1,5 3,7 690 1,2-20,0 712 1,2 3,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 547 0,9 540 0,9-1,4 534 0,9-1,1 518 0,9-2,9 Pohjanmaa - Österbotten 1 310 2,2 1 227 2,1-6,3 1 205 2,1-1,8 1 092 1,9-9,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 314 2,2 1 414 2,4 7,6 1 152 2,0-18,5 1 359 2,4 18,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 861 3,1 1 888 3,2 1,4 1 583 2,7-16,2 1 512 2,6-4,5 Kainuu - Kajanaland 142 0,2 138 0,2-2,8 46 0,1-66,3 48 0,1 3,8 Lappi - Lappland 1 905 3,1 2 048 3,4 7,5 1 793 3,1-12,4 1 903 3,3 6,1 Ahvenanmaa - Åland 232 0,4 461 0,8 98,8 451 0,8-2,1 565 1,0 25,3 Tuntematon - Okänd 1 396 2,3 984 1,7-29,5 1 530 2,6 55,5 1 735 3,0 13,4 Yhteensä - Totalt 60 535 100,0 59 517 100,0-1,7 58 407 100,0-1,9 57 769 100,0-1,1
Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 3. Export efter landskap åren 2011 2014, andel (%) efter näringsgren 2011 2012 2013 2014 Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 18 760 73,3 23,1 3,7 19 011 74,3 20,1 5,5 20 985 71,3 21,6 7,2 19 522 71,4 20,1 8,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 266 83,4 14,1 2,5 4 111 81,3 16,3 2,4 2 867 75,2 20,8 4,0 3 806 84,3 13,6 2,1 Satakunta - Satakunta 3 617 84,8 13,4 1,8 3 726 84,4 13,4 2,2 3 879 77,4 13,5 9,1 3 852 81,2 12,6 6,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 258 84,1 2,0 13,9 1 277 92,3 1,7 5,9 1 419 93,6 1,9 4,4 1 471 91,7 3,8 4,5 Pirkanmaa - Birkaland 4 298 93,9 4,7 1,3 4 312 93,4 5,4 1,2 4 269 93,0 5,3 1,7 4 125 94,2 3,7 2,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 854 83,7 14,2 2,1 1 825 91,0 7,8 1,2 1 594 93,1 5,0 1,9 1 655 94,3 3,7 1,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 272 95,9 3,6 0,5 4 939 95,1 3,4 1,5 4 666 91,2 3,4 5,4 4 886 89,5 3,7 6,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 294 90,9 5,9 3,2 1 240 88,2 7,1 4,6 1 355 83,2 5,1 11,6 1 309 84,5 3,4 12,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 91,0 4,1 4,8 431 90,0 4,4 5,6 393 91,5 3,6 4,9 399 93,0 2,5 4,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 028 96,4 3,0 0,5 1 051 97,0 2,6 0,5 1 000 94,9 4,5 0,5 1 093 96,0 3,4 0,6 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 98,0 0,9 1,1 889 98,2 0,7 1,1 822 96,7 0,9 2,4 804 97,3 1,1 1,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 433 94,4 3,9 1,6 2 259 65,8 32,9 1,3 1 973 74,5 23,2 2,3 1 904 73,3 23,7 3,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 93,3 2,8 3,9 609 96,3 2,2 1,4 584 93,5 2,7 3,8 594 85,7 9,0 5,3 Pohjanmaa - Österbotten 3 329 97,1 2,3 0,6 3 186 96,5 2,7 0,8 3 317 93,6 2,2 4,2 3 266 95,9 2,0 2,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 551 41,1 58,6 0,3 1 760 30,8 69,0 0,2 1 349 38,2 59,7 2,1 1 616 34,8 63,4 1,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 821 86,9 9,3 3,8 1 846 84,4 3,7 11,9 1 420 89,0 3,5 7,5 1 572 90,9 3,8 5,3 Kainuu - Kajanaland 167 56,8 2,6 40,6 170 58,6 3,1 38,2 138 63,4 4,7 31,9 144 64,6 5,2 30,2 Lappi - Lappland 3 249 92,8 0,9 6,3 3 712 92,6 0,8 6,7 3 345 92,9 1,1 6,0 3 291 93,6 1,2 5,2 Ahvenanmaa - Åland 71 72,8 12,7 14,5 160 30,9 13,1 56,0 117 45,3 11,6 43,1 85 66,3 16,9 16,8 Tuntematon - Okänd 640 42,1 43,4 14,5 365 4,1 86,0 10,0 555 25,5 63,4 11,1 578 18,8 70,9 10,3 Yhteensä - Totalt 56 855 83,1 13,7 3,1 56 878 81,5 14,5 4,0 56 048 79,8 14,4 5,9 55 973 80,7 13,5 5,8
Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 4. Import efter landskap åren 2011 2014, andel (%) efter näringsgren 2011 2012 2013 2014 Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 38 260 39,2 54,2 6,5 36 969 40,2 51,6 8,2 38 221 37,9 53,2 8,9 36 858 37,5 54,8 7,7 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 565 65,6 31,1 3,3 3 453 61,4 33,8 4,8 2 698 47,5 45,1 7,4 3 019 57,6 38,3 4,1 Satakunta - Satakunta 1 989 72,5 9,4 18,2 1 861 80,6 7,9 11,5 1 445 81,5 8,9 9,6 1 426 80,8 9,7 9,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 639 49,1 34,8 16,0 697 56,7 36,7 6,5 675 57,9 36,7 5,4 688 52,4 42,4 5,2 Pirkanmaa - Birkaland 2 937 55,7 35,5 8,8 3 355 52,3 36,9 10,8 3 057 57,3 33,5 9,3 3 029 52,7 37,3 10,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 096 59,9 35,8 4,2 1 125 62,3 33,8 3,9 955 67,9 26,2 5,8 1 015 64,6 27,7 7,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen 951 61,9 23,6 14,5 832 53,4 27,5 19,1 888 50,7 25,6 23,8 835 50,3 28,4 21,4 Etelä-Karjala - Södra Karelen 534 69,2 23,9 6,9 556 65,3 26,8 7,9 540 68,5 24,2 7,3 454 70,1 23,6 6,3 Etelä-Savo - Södra Savolax 208 71,4 19,2 9,4 242 71,5 22,9 5,6 222 64,3 26,8 8,9 238 60,9 29,6 9,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax 485 60,0 30,2 9,8 557 57,1 39,1 3,8 476 54,7 37,9 7,4 507 54,7 38,5 6,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 75,2 13,4 11,4 309 71,5 15,6 12,8 246 66,7 23,2 10,1 256 63,6 26,1 10,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland 833 68,7 24,0 7,3 864 44,0 48,4 7,6 690 51,0 40,0 9,0 712 54,7 35,8 9,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 547 54,2 39,4 6,4 540 59,7 38,4 1,9 534 54,9 36,1 8,9 518 53,6 36,7 9,7 Pohjanmaa - Österbotten 1 310 70,5 15,3 14,2 1 227 77,8 14,7 7,5 1 205 72,1 17,0 11,0 1 092 72,6 17,5 9,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 314 26,7 72,5 0,8 1 414 24,2 75,4 0,4 1 152 25,6 73,5 0,9 1 359 24,6 74,7 0,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 861 83,9 12,4 3,6 1 888 85,1 9,2 5,7 1 583 81,2 13,6 5,2 1 512 80,3 13,4 6,3 Kainuu - Kajanaland 142 28,5 7,8 63,7 138 34,1 6,3 59,6 46 61,1 20,3 18,6 48 56,7 18,6 24,7 Lappi - Lappland 1 905 93,0 3,6 3,4 2 048 96,1 2,8 1,1 1 793 93,0 3,3 3,7 1 903 93,2 2,9 3,9 Ahvenanmaa - Åland 232 20,3 43,0 36,7 461 10,9 38,5 50,6 451 8,7 16,0 75,3 565 6,8 13,9 79,3 Tuntematon - Okänd 1 396 13,8 64,1 22,1 984 11,0 78,8 10,3 1 530 9,9 78,6 11,6 1 735 10,5 79,1 10,4 Yhteensä - Totalt 60 535 47,6 44,9 7,6 59 517 47,5 44,4 8,2 58 407 44,7 46,1 9,2 57 769 44,5 47,1 8,4
Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina 2013 2014 Tabell 5. Export efter landskap åren 2013 2014, andel (%) efter ägartypen 2013 2014 Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 20 985 37,2 31,3 31,5 19 522 34,9 30,8 34,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 867 41,5 2,0 56,5 3 806 49,2 0,4 50,4 Satakunta - Satakunta 3 879 41,7 0,1 58,2 3 852 43,1 0,1 56,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 419 64,1 13,1 22,8 1 471 64,6 13,4 22,0 Pirkanmaa - Birkaland 4 269 59,5 0,3 40,2 4 125 62,0 0,8 37,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 594 87,7 0,0 12,3 1 655 89,3 0,0 10,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 666 86,7 0,0 13,3 4 886 84,4 0,0 15,6 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 355 81,3 0,0 18,7 1 309 79,4 0,0 20,6 Etelä-Savo - Södra Savolax 393 63,8 0,0 36,2 399 61,4 0,0 38,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 000 76,6 0,0 23,4 1 093 74,7 0,0 25,3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 822 77,7 2,4 19,8 804 76,7 2,4 20,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 973 56,4 5,0 38,6 1 904 55,3 4,3 40,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 584 78,2 0,5 21,4 594 73,5 0,4 26,1 Pohjanmaa - Österbotten 3 317 77,0 0,0 23,0 3 266 75,9 0,0 24,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 349 7,9 0,0 92,1 1 616 7,3 0,0 92,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 420 85,9 0,0 14,1 1 572 86,7 0,0 13,3 Kainuu - Kajanaland 138 59,9 0,0 40,1 144 62,1 0,0 37,9 Lappi - Lappland 3 345 87,9 0,1 12,0 3 291 88,3 0,1 11,6 Ahvenanmaa - Åland 117 80,5 0,1 19,4 85 71,4 0,0 28,6 Tuntematon - Okänd 555 4,2 0,2 95,6 578 3,6 0,0 96,4 Yhteensä - Totalt 56 048 55,1 12,4 32,5 55 973 54,9 11,4 33,7
Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina 2013 2014 Tabell 6. Import efter landskap åren 2013 2014, andel (%) efter ägaretypen 2013 2014 Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 38 221 35,8 28,0 36,3 36 858 36,6 26,4 37,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 698 56,4 3,5 40,1 3 019 66,6 0,6 32,8 Satakunta - Satakunta 1 445 35,6 0,3 64,1 1 426 38,0 0,4 61,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 675 59,0 10,1 30,9 688 66,1 5,2 28,8 Pirkanmaa - Birkaland 3 057 60,4 6,9 32,8 3 029 59,3 7,2 33,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 955 67,8 1,9 30,2 1 015 67,4 2,0 30,6 Kymenlaakso - Kymmenedalen 888 48,1 0,5 51,4 835 47,6 0,2 52,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen 540 90,7 0,2 9,1 454 89,8 0,4 9,8 Etelä-Savo - Södra Savolax 222 60,1 0,7 39,2 238 58,8 0,7 40,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 476 67,9 1,4 30,7 507 67,9 1,0 31,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 246 69,1 1,0 29,8 256 75,7 1,1 23,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland 690 48,4 7,3 44,3 712 48,1 7,5 44,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 534 88,0 0,2 11,7 518 87,0 0,3 12,7 Pohjanmaa - Österbotten 1 205 77,8 0,4 21,8 1 092 77,1 0,5 22,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 152 13,8 0,2 86,1 1 359 10,9 0,1 89,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 583 86,2 0,6 13,2 1 512 86,8 0,5 12,7 Kainuu - Kajanaland 46 88,6 0,4 11,0 48 89,0 0,2 10,8 Lappi - Lappland 1 793 87,3 0,4 12,3 1 903 87,5 0,7 11,8 Ahvenanmaa - Åland 451 67,3 25,1 7,6 565 65,4 28,8 5,8 Tuntematon - Okänd 1 530 10,3 0,8 88,9 1 735 7,5 0,2 92,3 Yhteensä - Totalt 58 407 43,6 19,4 37,0 57 769 44,7 17,9 37,5
Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuosien 2013 ja 2014 maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tämä tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) on yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli 120 000 euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Jotkin suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisen, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2008). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tässä tilastossa Tilastokeskuksen yritysrekisterin omistajatyyppi (OTY) on yhdistetty ryhmiin seuraavasti: Yksityinen kotimainen = Yksityinen kotimainen (OTY=1) Valtio tai kunta = Valtio (OTY=2), Kunta (OTY=3) ja Ahvenanmaan maakunta (OTY=4) Ulkomaalaisomisteinen = Ulkomaalaisomisteinen (OTY=5) ja Muu omistajatyyppi (OTY=6 tai tyhjä). Ulkomaalaisomisteisiin on lisätty yritykset, joille OTY on tyhjä, koska nämä ovat pääosin ulkomaalaisia yrityksiä.
Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan alle arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan arvonlisäveroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan selvästi väärät yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoite taulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppi tietoihin (OTY) y tunnustasolla. Sitten summataan vienti ja tuonti TOL:in mukaan ja lopuksi OTY:n mukaan.
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014 2015:M23, 18.11.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Penttilä, Olli-Pekka p. 040 332 1862 Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi