KOTIHOITOPALVELUIDEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Tuija Kaltiainen, aluevastaava Heli Väyrynen, aluevastaava Anni Pesonen, kotihoidon päällikkö Hyväksytty 1.4.2015 Kotihoitopalveluiden johtotiimissä 1.1.2012 alkaen
S I S Ä L T Ö 1. Johdanto... 2 2. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Toimintatavat lääkehoidon toteuttamisessa... 3 2.2.1 Koneellinen annosjakelu... 3 2.2.2 Koneelliseen annosjakeluun kuulumattomat lääkkeet... 4 2.3 Lääkehoitoon liittyvät riskit kotihoidossa... 4 3. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpito... 4 4. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako... 6 5. Lupakäytännöt... 7 6. Lääkehuolto... 7 6.1 Lääkkeiden tilaaminen... 7 6.2 Lääkkeiden säilytys... 7 6.3 Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen... 7 6.4 Lääkkeiden palauttaminen... 8 7. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen... 8 8. Potilaiden ja omaisten tiedonsaanti ja neuvonta... 8 9. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi... 8 10. Dokumentointi ja tiedonkulku... 9 11. Seuranta ja palautejärjestelmät... 9 12. Lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö ja ohjeet... 10 12.1 Lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö... 10 12.2 Lääkehoitoon liittyviä ohjeita... 10 1
1. Johdanto Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kotihoidon lääkehoitosuunnitelma on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito oppaan mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoitoon liittyviä käytäntöjä ja toteuttamisperiaatteita sekä selkiyttää lääkehoitoon liittyvää vastuunjakoa Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun kotihoidossa. Lääkehoitosuunnitelma koskee kotihoidon ohella vuoden 2015 alusta kotihoitopalveluihin liitettyä kotisairaalaa. Suunnitelmassa käytetään jatkossa sanaa kotihoito yleiskäsitteenä, ellei erityisesti asia koska vain kotisairaalaa, jolloin käytetään termiä kotisairaala. Vastuu lääkehoitosuunnitelman sisällön laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on toimintayksiköiden johdolla. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa. Lääkehoitosuunnitelma pohjautuu lääkehoitoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö on tämän asiakirjan lopussa. Lääkehoitosuunnitelmaan liittyvät työohjeet ja liitteet tallennetaan L-asemalle olevaan Lääkehoitokansioon. 2. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 2.1 Toimintaympäristö Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta alueella kotihoidon tehtäväalue kuuluu sosiaali- ja terveyskeskuksen alaisuuteen ja siellä hoito- ja hoivapalveluiden palvelualueeseen. Kotihoitoalueita on kahdeksan (8), jotka vastaavat kukin maantieteellisen alueen kotihoitoa tarvitsevasta väestöstä. Kotihoitoalueet ovat Eteläinen keskusta, Pohjoinen keskusta, Niinivaara, Rantakylä-Karsikko, Vaarat-Pyhäselkä, Eno, Kontiolahti ja Outokumpu. Kotihoidon henkilöstö työskentelee aamu- ja iltavuoroissa kaikkina viikonpäivinä. Yöaikaan Joensuun kantakaupungissa ympäristöineen toimii kotihoidon yöpartio ja ympärivuorokaudenturva-auttaja. Outokummussa yöaikaisesta hoidosta vastaa yksi lähihoitaja. Muualla kotihoidon säännöllistä yöhoitoa ei ole saatavissa, vaan yöhoito on järjestetty turvapuhelinhälytyksiin perustuvana turva-auttajapalveluna, joko paikallisista tehostetun palveluasumisen yksiöistä tai Pohjois- Karjalan pelastuslaitokselta. Kotihoidossa toimii myös kotisairaala. Kotisairaalan henkilökunta toimii aamu- ja iltavuoroissa kaikkina viikonpäivinä ja yöaikaan kotisairaalahoitoa antaa yöpartion sairaanhoitaja. Kotisairaala toiminta alue on sama kuin yöpartioin ja turva-auttajien. Kotihoidon asiakkaat asuvat usein yksin, huonokuntoisina kotonaan ja tämä lisää lääketieteellisen osaamisen sekä lääkehoidon seuraamisen tarvetta, myös monilääkitys on yleistä. Asiakkaista valtaosalla on muistihäiriöitä ja tämä asettaa kotihoidon lääkehoidon toteutumiselle oman haasteensa. Kotihoitoon asiakkaat tulevat palveluohjauksen kautta palvelutarpeensa perusteella. 2
Kotisairaalan potilaat ovat sekä akuuttihoitoa tarvitsevia työikäisiä ja vanhuksia että pitkäaikaista hoitoa tarvitsevia parantumatonta sairautta sairastavia henkilöitä, kuten eri syöpäsairauksia tai muita vaikea-asteisia pitkäaikaissairauksia sairastavia. Kotisairaalan asiakkaiden taustalla on aina lääkärin lähete ja hoito perustuu lääketieteelliseen hoitotarpeeseen. Sosiaalihuollon toimintaympäristössä (kotihoito) noudatetaan lääkehoidon osalta terveydenhuollon säädöksiä. Sairaanhoidolliset toimenpiteet (lääkkeiden jako/ lääkehoidon toteuttaminen, injektiot, haavahoidot) ovat kotihoidossa terveydenhuoltolain mukaista toimintaa ja kuuluvat ylilääkärin valvontaan ja vastuuseen. Lääkehoidon tulee olla järjestetty lääkelain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti mukaan lukien STM:n ohje turvallisesta lääkehoidosta ja että se on yhteneväinen PKSSK:n lääkehoidon oppaan kanssa. 2.2 Toimintatavat lääkehoidon toteuttamisessa Kotihoidossa toteutettavassa lääkehoidossa korostuvat terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden, apteekkien sekä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa saumaton yhteistyö. Kotihoidossa toteutetaan pääsääntöisesti pitkäaikaissairauksiin liittyvää lääkitystä ja annetaan eri sairauksiin liittyviä injektioita sekä rajoitetusti rokotteita (tetanus, influenssarokote). Ensiapuluonteisesti voidaan antaa esim. kipu- ja allergialääkkeitä sekä anafylaktisiin reaktioihin liittyvää lääkitystä. Kotisairaalan lääkehoito sisältää lisäksi mm. suonensisäisiä antibioottihoitoja, nesteytyksiä ja ravintoliuoksia. Lääkäri vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä potilaalle annettavasta lääkehoidosta kirjallisesti tai suullisesti antamansa määräyksen perusteella. Kotihoidossa lääkemääräykset tehdään sähköisesti e-reseptinä ja lääkkeet tilataan hankintasopimuksen mukaisesta apteekista. Kotisairaalan lääkäri tekee lääkehoitoa koskevat määräykset potilastietojärjestelmään ja lääkkeet tilataan sairaala-apteekista. Lääkehoitoa koskeva määräys tulee olla kirjattu selkeästi ja tavalla joka ei voi aiheuttaa vääriä tulkintoja. Lääkemääräys ja siihen tehtävät korjaukset vahvistetaan nimikirjoituksella, nimenselvennyksellä, leimalla ja päivämäärällä. Lääkkeitä määrättäessä tulee noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkkeiden määräämisestä ja lääkkeiden myyntilupaan liittyviä ehtoja. 2.2.1 Koneellinen annosjakelu Kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutus tapahtuu apteekin koneellisena annosjakeluna. Apteekit vastaavat kokonaisuudessaan lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta sekä annospussien jakelusta kotihoidon toimintayksiköihin sopimuksen mukaisesti. Apteekit toimittavat annosjakelulääkkeet kahden viikon välein kunkin toimintayksikön sisätilaan, erikseen sovittuun paikkaan. Annosjakelulääkkeiden toimitusten yhteydessä toimitetaan myös annosjakeluun soveltumattomat lääkkeet. Annospussien jakelu suoritetaan arkisin (ma-pe) klo 8-16 välillä, mikäli erikseen ei ole toisin sovittu. Tarkemmat jakelupäivät sekä aikataulut on suunniteltu yhdessä kotihoitoalueiden ja apteekkien välillä. 3
Apteekin annosjakeluvastaava ja kotihoitoyksikön edustajat ovat sopineet annosjakelun käytännön järjestelyistä. Kotihoitoyksiköstä luovutetaan apteekeille ajan tasalla olevat lääkelistat apteekin annosjakeluvastaavalle lääkkeiden kokonaistarkistusta varten. Kotihoidon henkilökunta toimittaa annosjakelupussit asiakkaan kotiin hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti ja huolehtii lääkkeiden asianmukaisesta säilytyksestä ja lääkkeiden antamisesta asiakkaalle sovitulla tavalla. 2.2.2 Koneelliseen annosjakeluun kuulumattomat lääkkeet Kaikki lääkkeet eivät sovellu koneelliseen annosjakeluun. Näitä lääkkeitä ovat mm. Marevan lääkitys, joka annostellaan laboratoriotulosten mukaisesti asiakkaalle annosjakelun ulkopuolisena lääkkeenä. Nämä lääkkeet jaetaan asiakkaalle dosettiin, lääkelaseihin tai annostellaan lääkepakkauksesta sovitusti. Kotisairaalan asiakkaille tilataan hänen sairautensa hoidossa tarvittavat lääkkeet sairaalaapteekista. Näiden lääkkeiden osalta varmistutaan siitä, että kotiin vietäviin lääkepakkauksiin on tehty asianmukaiset merkinnät (lääkevalmisteen nimi, vaikuttava-aine, annosmuoto, käyttötarkoitus, annostelu, antokertojen määrä, annostelureitti). Annosjakeluun kuulumattomia valmisteita ovat tarvittaessa annosteltavat lääkkeet, erilaiset inhaloitavat lääkkeet, lääkevoiteet ja lääkelaastarit. Näiden asianmukaisesta annostelusta ja käytöstä noudatetaan lääkärin antamia ohjeita. 2.3 Lääkehoitoon liittyvät riskit kotihoidossa Kotihoidon lääkehoitoon liittyvät riskit ovat yleisimmin väärä lääkeannos/lääke/antoaika, lääkeannos väärälle asiakkaalle, lääkelista ei ajan tasalla, asiakas ottaa lääkkeen virheelliseen aikaan tai jättää lääkkeensä ottamatta. Lääkkeiden säilyttäminen kodeissa voi aiheuttaa riskin siitä, että lääkkeet joutuvat ulkopuolisen henkilön käyttöön. Lääkkeiden kuljettaminen toimistolta asiakkaiden koteihin voi olla riski lääkkeen säilytyslämpötilan osalta. Huumausaineiden säilytys asiakaskodeissa voi lisätä riskiä lääkkeiden väärinkäyttöön. Lääkehoitoa toteutettaessa huomioidaan riskit ja pyritään minimoimaan ne. 3. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpito Sairaanhoitajien ja lähihoitajien/perushoitajien peruskoulutus antaa tiettyjä valmiuksia lääkehoidon toteuttamiseen ja näitä valmiuksia voidaan lisätä täydennyskoulutuksen kautta. Kotihoidon henkilöstön lupakäytännöt ja lupakaavakkeet ovat jokaisella kotihoitoalueella yhtenäiset. Seuraavassa taulukossa on lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön valmiudet ja edellytykset osallistua lääkehoidon toteuttamiseen nykyisten koulutusvaatimusten pohjalta. 4
Taulukko 1. Lääkehoitoa toteuttava henkilöstö Lääkehoitoa toteuttava henkilösttuksen antamat valmiudet Perustutkintoon johtavan koulu- Sairaanhoitaja / terveydenhoitaja lääkkeiden tilaaminen, käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihonsisäisesti ja lihakseen rokotteet suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen Osaamisen varmistaminen, lisäkoulutus suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen, mm. kipupumppuun annosteltavat lääkkeet rokotteet Lähihoitaja / perushoitaja Lääkkeiden tilaaminen apteekista ja jakaminen annoskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito Injektiot ihonalle ja lihakseen Injektiot ihon alle ja lihakseen Lääkehoidon lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi sote-yhteistoiminta-alueen kotihoitopalveluissa käytetään lääkehoidon osaamisen varmistamiseen LOVE verkko-opintoja. Jokaisella lääkehoitoon ja muuhun hoitotyöhön osallistuvalla työntekijällä on vastuu oman osaamisensa ylläpitämisestä. Uuden vakituisen työntekijän tai pitkäaikaisen sijaisen (yli 3 kk) tullessa työhön kotihoitoon tulee hänen suorittaa LOP koulutus ja siihen liittyvät tentit, mikäli LOVE-opinnot puuttuvat tai ovat vanhentuneet. LOVE- opinnot on uusittava viiden vuoden välein. Lisäksi työntekijän tulee antaa kolme näyttöä luvanvaraisten lääkehoitoon liittyvien tehtävien osaamisesta. Sairaanhoitajat suorittavat lisäksi iv- hoito osion sekä ABO osion ja siihen liittyvät näytöt. Alle 3 kk sijaisuudessa olevat työntekijät saavat lääkehoidon luvat antamalla näytöt osaamisestaan. Työntekijän ollessa pidempään poissa työelämästä (yli 1 vuosi) tai jos työntekijällä havaitaan tarvetta osaamisen varmistamiselle, tulee hänen antaa uudet näytöt osaamisestaan kuten uuden luvan hakijan. Esimies arvioi tilanteen ja voi määrätä lääkehoidon näyttöjen uusimisen tarpeen mukaan. Opiskelijat osallistuvat lääkehoitoon ohjaajiensa vastuulla. Vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt uusivat lääkehoidon lupansa viiden (5) vuoden välein suorittamalla LOVE koulutuksen ja tentin, joiden lisäksi annetaan 1 näyttö. Tämän lisäksi ivhoitoja antavien sairaanhoitajien tulee suorittaa osioita koskevat tentti ja näyttö (1 krt) lupia uusiessa. Rokotuksia antavat sairaanhoitajat antavat näytön myös rokottamisesta. Lääkehoidon luvat ja niiden uusiminen merkitään yksikössä olevaan lääkehoidon seurantalomakkeeseen. 5
Lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt (kotiavustajat, kodinhoitajat), joiden peruskoulutukseen ei kuulu lääkeopintoja, suorittavat MiniLOP-verkkokurssin. Kurssin teoriaopinnot ja käytännön näytön suoritettuaan he saavat työyksikössään potilas- ja/tai asiakaskohtaisen lääkkeenantoluvan. 4. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako Lääkehoitosuunnitelmassa määritellään toimintayksikön/työyksikön lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön rakenne, tehtävät ja vastuualueet. Kotihoidon aluevastaavien tehtävänä on varmistaa, että yksikön lääkehoitoon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja että olosuhteet ovat oikeanlaiset lääkehoidon toteuttamiseksi. Aluevastaavat ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista ja laatua lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä lääkehoidon toteuttamisessa niin, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja siten lääkehoidon kokonaisuudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa yhteistyössä lääkehoidon koulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa hoidon tarpeen arvioinnista, lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta terveydenhuollon / sosiaalihuollon yksiköissä. Kokonaisvastuulla tarkoitetaan kotihoidon asiakkaan hoitoon liittyvästä tehtäväjaosta päättämistä, siihen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja valvontaa sekä työyksikön lääkehuollon toimivuudesta huolehtimista. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat jakaa lääkkeitä asiakaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Lääkehoitoon peruskoulutukseltaan kouluttamaton henkilöstö voi osallistua luonnollista tietä annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen jälkeen. Kotihoidossa lääkehoitoa toteuttavat lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja/perushoitaja, kodinhoitaja sekä kotiavustajat edellä mainitun työnjaon mukaisesti. Lisäksi kaikki osaltaan seuraavat lääkehoidon vaikutusta ja kirjaavat lääkehoitoon liittyvät havainnot Mediatriin ja tarvittaessa reagoivat esille tulleisiin lääkehoidon ongelmiin. 6
Kotihoidon henkilökunta vastaa lääkehoidosta silloin, kun asiakas kuuluu automaattisen annosjakeluun tai kotihoidon henkilökunta jakaa lääkärin määräämät lääkkeet ohjeen mukaisesti esim. dosettiin tai lääkelasiin, silloin kun lääke ei sovellu automaattiseen annosjakeluun. 5. Lupakäytännöt Lupakäytännöt noudattavat PKSSK:n ohjetta lääkkeenantoluvista. Lääkehoidon toteuttamiseen luvat suoritetaan PKSSK:n verkko-oppimisympäristössä, jossa lääkehoidon osaamisen kokonaisuus on nimeltään LOVE. Ohjeistus löytyy L-asemalta: Lääkehoidon osaaminen verkossa ohjeistus sote-yhteistoiminta- alueella kotihoidossa. Kotihoidon sairaanhoitajilla on henkilökohtainen lupa Marevan lääkityksen määrittelyyn verikokeen perusteella. Lupa hankitaan erillisen koulutuksen suorittamisen mukaan ja suorittamalla riittävä näyttö. Luvan myöntää ylilääkäri. 6. Lääkehuolto 6.1 Lääkkeiden tilaaminen Asiakaskohtaiset lääkkeet tilataan hankintasopimuksen mukaisesta apteekista, joka toimittaa automaattisen annosjakelun lääkkeet kotihoitotoimistoihin. Sairaala-apteekista tilataan kotisairaanhoitoon hoitosuunnitelman mukaisesti kuuluvia lääkkeitä sähköisesti, joita ovat mm. rokotteet. Kotisairaalaan tilataan sairaala-apteekista lääkärin lääkehoitoon määräämiä lääkkeitä sekä neste- ja lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavia tuotteita. 6.2 Lääkkeiden säilytys Lääkkeet säilytetään turvallisessa paikassa, mieluiten lukittavassa lääkekaapissa asiakkaiden kotona ja kotihoitoalueen toimistossa. Lääkkeet säilytetään lääkekohtaisten ohjeiden mukaisesti oikeassa lämpötilassa. Kotisairaalan toimistolla on lääkkeiden säilytykseen lukittava lääkekaappi, johon jokainen työntekijä saa henkilökohtaisen avaimen. Kotisairaalan lääkekaapissa säilytetään ainoastaan kotisairaalan lääkkeitä, ei potilaiden henkilökohtaisia lääkkeitä. Asiakkaiden kodeissa toteutetaan turvallista säilytystapaa asiakkaan/omaisen kanssa sovitulla tavalla. 6.3 Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen tässä yhteydessä tarkoittaa injektiokuiva-aineen liuottamista, injektionesteen vetämistä ruiskuun ja lääkkeen lisäämistä infuusionesteeseen. Toimitaan lääkekohtaisten ohjeiden mukaisesti ja noudatetaan hyvää aseptiikkaa. 7
6.4 Lääkkeiden palauttaminen Kaikki käyttämättä jääneet ja/tai vanhentuneet toimitetaan apteekkiin (hankintasopimuksen mukainen tai sairaala-apteekki). 7. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Apteekista toimitetut annosjakelupussit viedään asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Henkilökunta huolehtii lääkkeiden antamisesta ja sen onnistumisesta kotikäyntien yhteydessä. Injektiolääkkeiden osalta toimitaan lääkärin antamien määräysten mukaisesti. Annosjakeluun kuulumattomat lääkkeet annostellaan sopimuksen mukaan dosettiin, lääkelasiin tai annostellaan asiakkaalle lääkepakkauksesta asiakkaan/omaisen kanssa sovitulla tavalla. Omaiset voivat osallistua lääkehoidon toteuttamiseen hoito- ja palvelusuunnitelman tai hoitosuunnitelman mukaisesti. Omaisia tulee tällöin ohjata lääkehoidon toteuttamisessa, lääkehoidon vaikutusten arvioinnissa ja ohjeet on annettava suullisesti ja kirjallisesti. 8. Potilaiden ja omaisten tiedonsaanti ja neuvonta Lääkehoidon aloittamisesta, muutoksista ja lopettamisesta päättää lääkäri. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava potilaan / asiakkaan lakisääteinen oikeus osallistua häntä koskevaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Lääkkeen aloituksen yhteydessä lääkäri ja sairaanhoitaja informoivat potilasta / asiakasta ja/ tai hänen omaisiaan lääkkeen ominaisuuksista. Lääkkeen nimi, vaikuttava lääkeaine, annosmuoto, annostelu, antokertojen määrä ja annostelureitti kerrotaan. Lääkäri antaa lääkemääräyksen sähköisenä reseptinä, jolloin potilaalle / asiakkaalle annetaan mukaan potilasohje. Potilaan/asiakkaan ja omaisen on oltava tietoinen lääkkeen käyttötarkoituksesta, toivotuista vaikutuksista ja tavallisimmasta sivuvaikutuksista. Kaikki lääkitykseen liittyvät ohjeet on annettava potilaan / asiakkaan tai hänen edustajansa yksilölliset ominaisuudet huomioiden niin selkeästi, että hän ymmärtää ne. Kotihoidon asiakkaalla/omaisella tulee olla kirjalliset ohjeet lääkityksestä sekä ajan tasalla oleva lääkelista. Lääkehoidossa voi tapahtua virheitä, erehdyksiä tai vahinkoja (esim. virheellinen annos) sekä sattua myös läheltä piti-tilanteita, jolloin virhe havaitaan ennen kuin se ehtii varsinaisesti aiheuttaa seuraamuksia. Tällaisia tilanteita kutsutaan lääkepoikkeamiksi. Lääke poikkeamista ja niihin liittyvistä vaikutuksista informoidaan potilasta / asiakasta tai hänen omaisiaan heti, kun se on tilannekohtaisesti mahdollista. Tapahtumasta tehdään myös lääkepoikkeama ilmoitus Haiproon. 9. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Lääkehoidon toteutuksen yhteydessä arvioidaan lääkityksen tarkoituksenmukaisuus, toivotut hyödyt ja myönteiset vaikutukset. Lääkityksen kokonaisvaltaisesta arvioinnista vastaa kotihoidon 8
lääkäri. Lisäksi lääkehoitoon osallistuvien hoitajien tehtävänä on arvioida lääkkeiden vaikutuksia potilaiden/asiakkaiden sairauden hoitoon. Annosjakelupalvelun yhteydessä apteekki huolehtii osaltaan lääkehoitoon liittyvien päällekkäisyyksien poistamisesta. Asiakasta ja hänen omaistaan ohjataan lääkkeiden vaikutuksen havainnointiin ja neuvotaan informoimaan tarvittaessa henkilökuntaa asiasta. Virheellisestä lääkityksestä tehdään HaiPro- ilmoitus ja se käsitellään työyksikössä tulevien virheiden välttämiseksi. 10. Dokumentointi ja tiedonkulku Kotihoidossa noudatetaan kirjaamisesta ja asiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä annettuja säädöksiä. Kotihoidossa käytetään Mediatri- tietojärjestelmää, johon kirjataan asiakkaan lääkehoitoon liittyvät tapahtumat. Dokumentointi koskee kaikkia ammattiryhmiä omien vastuidensa mukaisesti. Lääkehoidon ja verensiirtohoidon toteuttaminen ja vaikutusten arviointi kirjataan huolellisesti. Asiakirjaan kirjataan lääkkeen vaikutus, toivotut hyödyt ja myönteiset vaikutukset, haittavaikutukset, sivuvaikutukset ja päällekkäisvaikutukset ja mahdolliset allergiat. Asiakirjoihin tehdään merkinnät verensiirron ajankohdasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Lääkelistan oikeellisuus ja ajantasaisuus (allergiat, interaktiot, päällekkäisyydet) on jatkuva vaatimus. Lääkelistan oikeellisuus varmistetaan aina asiakkaan lääkityksen muuttuessa ja asiakkaan siirtyessä yksiköstä toiseen. 11. Seuranta ja palautejärjestelmät Lääkepoikkeamista tehdään merkintä HaiPro-raportointijärjestelmään. Esimies käsittelee tehdyn ilmoituksen ja kaikki ilmoitukset käsitellään työyksikössä. 9
12. Lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö ja ohjeet 12.1 Lääkehoitoa ohjaava lainsäädäntö Lääkelaki (395/1987) Lääkeasetus (693/1987) Huumausainelaki (373/2008) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkiöistä (564/1994) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) Asetus lääkkeen määrämisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (1129/2013) Veripalvelulaki (197/2005) Veripalveluasetus (258/2006) Potilasvahinkolaki (585/1986) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Tartuntatautilaki (583/1986) Asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä (99/2001) Laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003) 12.2 Lääkehoitoon liittyviä ohjeita Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Ohje lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamisesta (2/2013), Fimea Määräys sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminnasta (6/2012), Fimea Päätös huumausaineita koskevasta kirjanpito- ja tietojenantovelvollisuudesta sekä huumausaineiden käsittelystä ja hävittämisestä (1708/1993) Turvallinen lääkehoito Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Lääkehoidon opas. (17.6.2013). 10