TuKos-projektin tutkimusten ja alustavien tulosten esittely



Samankaltaiset tiedostot
Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Kosteikot vesienhoidossa

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Soistuvien metsäojitettujen turvemaiden käyttö vesiensuojelurakenteena turvetuotannon vesienpuhdistuksessa

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Humus pintavalutuskentillä ja rakennetekijöiden vaikutus puhdistustuloksiin ojittamattomilla ja ojitetuilla pintavalutuskentillä

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

VAPO OY JA PELSON VANKILA

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely (TuKos)

Turvetuotannon kuormitus

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

TURVETUOTANNON KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA KUORMITUKSEN ENNAKOINTI

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

SELVITYS RUOSTEJÄRVEEN LASKEVISTA OJAVESISTÄ

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Kunnosta lähivetesi -koulutus

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Puula-forum Kalevi Puukko

Biohiili ja ravinteet

Kasvillisuuskentät ja kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TASO

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Näytteenottokerran tulokset

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Transkriptio:

TuKos-projektin tutkimusten ja alustavien tulosten esittely TuKos-projektin seminaari 3.12.2009 Klöve, B., Postila, H., Karjalainen, S.M., Saukkoriipi, J., Riihimäki, J., Heikkinen, K., Visuri, M. & Ihme, R.

Sisällysluettelo Tukos-projektin esittely (Björn Klöve) Yleistä kosteikoista ja niiden prosesseista (Björn Klöve) Esiselvitys ja sen tuloksia (Heini Postila) Tukos-projektin ensimmäisenä vuotena tehtyjä tutkimuksia (Heini Postila) Kenttätutkimukset tki k t Laboratoriotutkimukset

Taustaa Kuvat: H. Postila

TuKos -projektin tutkimuksen osa-alueetalueet ja tavoitteet Osatehtävä 1: Tavoitteena on selvittää, millaisin edellytyksin ojitetulle suoalueelle voidaan rakentaa turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistava vesiensuojelukosteikko Osatehtävä 2: Tavoitteena on tutkia, miten vesiensuojelukosteikon toimintaa voidaan parantaa sorptiomateriaalien tai muiden pidättymistä tehostavien ratkaisujen, kuten veden alumiinilisäyksen avulla Osatehtävä 3: Tavoitteena on saada selvitettyä ja kehitettyä sellaisia pumppaus- ja vedenjakoratkaisuja, jotka soveltuvat ympärivuotiseen vesien käsittelyyn mahdollisimman yleisesti Osatehtävä 4: Tavoitteena on laatia menetelmille mahdollisimman kattavat mitoitus- ja suunnitteluohjeet ja sekä teknisen testauksen että vuorovaikutteisen suunnittelun avulla saada menetelmistä yleisesti hyväksyttyjä

Yleistä kosteikoista ja niiden prosesseista

Puhdistusprosessit kosteikoissa Useat prosessit vaikuttavat veden puhdistumiseen fysikaaliset prosessit kuten suodatus kemialliset prosessit kuten adsorptio ja saostus mikrobiologiset prosessit kuten nitrifikaatio-denitrifikaatio Veden pitoisuus ja koostumus vaikuttaa puhdistustulokseen reduktio ja aineiden poistuminen on suuri kun tuleva pitoisuus on suuri (kun vesi puhdasta on sen puhdistuminen mahdotonta) hiukkasiin sitoutuneet ravinteet poistuvat laskeutumalla ph vaikuttaa puhdistukseen Puhdistus tehokasta kun ympäristötekijät suotuisat lämpötila kontrolloi varsinkin typen poistoa Turve ja maaperä laatu vaikuttaa vesien puhdistukseen maaperän rauta ja alumiini lisäävät fosforin poistoa Hydrologiset olosuhteet suotuisat virtasolot edellytys puhdistumiselle Kentän kasvillisuus? vaikutus usein välillinen ravinteita ei juuri sitoudu kasveihin

Fosforin poisto kosteikoissa Kiintoaineeseen i sitoutunut t t fosfori f poistuu laskeutumalla ll ja suodattumalla Fosfaatti PO 4- sitoutuu maaperään ioneihin kuten Fe+, Al+, Ca+ sitoutuminen rautaan riippuu maan ph:sta ja happipitoisuudesta (redox) sitoutuminen t i alumiiniin riippuu maaperän ph:sta Fosfaattifosforin sitoutuu adsorption avulla eli Fosforia sitoutuu kun tuleva pitoisuus suuri Fosforia voi vapautua kun tuleva pitoisuus pieni Maaperä voi vapauttaa fosforia raudasta, jos turve on hapeton esimerkiksi maan vettyminen voi vapauttaa fosforia Fosfaattifosfori jää pääosin kenttien turpeeseen vain vähäinen osa poistuu kasvillisuuden kautta turvetta oltava riittävästi

Mitä tämä tarkoittaa turvevesien puhdistamisessa? Kosteikkojen fosforin poisto riippuu turpeen laadusta Fe ja Al sekä turpeen P pitoisuus Fosfaatin poisto edellyttää veden kontaktia turpeen kanssa Liian suuri hydraulinen kuorma voi vähentää fosfaatin poistoa Kun tuleva pitoisuus on pieni on reduktio pieni (tai negatiivinen) Esimerkiksi kun virtaama suuri on usein PO 4 -P pieni ja reduktio vähäistä Kun tuleva pitoisuus on suuri on reduktio suuri Jos kosteikon pintakerros on hapeton, voi fosforia vapautua Jos kenttä vettyy, voi happipitoisuus laskea ja fosforia vapautua Jos kentän turpeen fosforipitoisuus on suuri, voi fosforia vapautua jos kenttä vesitetään Kasvien hajoaminen voi ajoittain vapauttaa fosforia Kosteikko voi kyllästyä fosforista jolloin reduktio vähenee Poistumista voidaan ehkä edistää lisäämällä Al tai Fe kemikaaleja tai sorptiomateriaaleja t i keinotekoisesti k i ti

Typen poisto kosteikoista Turvesuon valumavedessä on yleensä ammoniumtyppeä, orgaanista typpeä ja kiintoaineeseen sitoutunutta typpeä Ammoniumtyppi poistuu nitrifikaatio-denitrifikaatio prosessissa Typen poistumiseen vaikuttaa veden viipymä ja lämpötila prosessi vaatii aikaa poistuminen i pieni i kuin hydraulinen kuorman on suuri poistuminen vaatii happea prosessi nopeutuu lämpötilan noustessa poistumine vähäistä kun lämpötila laskee 5-10 asteeseen Ammoniumtyppi voi varastoitua turpeeseen, joka edistää poistumista silloin kun prosessin toiminta on hidasta Typen poistuminen riippuu pitoisuudesta poistuminen suuri kun pitoisuus on suuri

Kasvillisuuden merkitys Kasvillisuuden merkitys ravinteiden pidättäjänä pieni verrattuna turpeen merkitykseen. Kasvillisuudella on kuitenkin tärkeä välillinen merkitys kentän toiminnalle valumavesien puhdistajana: kuljettaa happea syvempiin turvekerroksiin ja tehostaa näin ravinteiden poistumiin johtavia prosesseja parantaa veden leviämistä kentälle hidastaa veden virtausta ja tehostaa näin kiintoaineen laskeutumista suodattaa vedestä kiintoainetta

Hydrologian merkitys Veden tasainen levittäytyminen lisää viipymää joka edistää kentän toimintaa antaa aikaa prosesseille koko turveala käytössä esim. P pidätykseen Hydraulisen kuorman kasvu voi vähentää poistumaa Pintavalutuksessa vesi virtaa yleensä pintakerroksissa ja korkeintaan 30-60 cm syvyyteen turpeessa Kentän kaltevuus ja maaston muodot ohjaavat virtauksia i Virtaukset muuttuvat vesimäärien kasvaessa Jakokamman sijoitus tärkeä veden viipymän kannalta

Hydrologia, oikovirtaukset ja fosforin poisto Ronkanen, A.K. and Kløve, B. 2009. Long-term phosphorus and nitrogen removal processes and flow paths in Northern constructed peatlands. Ecological Engineering, 35, 843-853.

Ojitettujen kosteikkojen eroja pintavalutuskenttiin nähden Vanhat ojat muodostavat potentiaalisia virtausuomia Miten saadaan vesi levittäytymään tasaisesti kentälle Mahdollinen ojien aiheuttama mineraalimaakontakti Vesi saattaa kulkeutua alapuoliseen mineraalimaahan, jos ojat ovat turvekerrosta syvempiä Ojittamattomalla suolla vesi virtaa pääasiassa turpeessa Ojituksen jälkeen turpeen ominaisuudet ovat muuttuneet aerobisen hajotustoiminnan t i ja metsäkasvillisuuden tuottaman tt karikkeen seurauksena maatuneempaa turvetta pinnassa mahdollisesti i heikompi i vedenläpäisevyys äi ja turpeen kontakti k valumaveden kanssa puhdistustulos Hapellisia oloja vaativat kasvit ja hajottajaorganismit kuolevat nopeasti, vedenjohtamisen ja ojien tukkimisen i seurauksena tapahtuvan pohjavedenpinnan nousun seurauksena Alueelle tulevat vedet huuhtovat hajotustoiminnan vapauttamia ravinteita ja hajotustuotteita t tt valumavesiin Ennallistettavilla alueilla on lisääntynyt erityisesti liukoisen fosfaattifosforin huuhtoutuminen

Esiselvitys TuKoksen -pohjana

Esiselvitys Esiselvityksessä oli mukana 13 kosteikkoa, joista 12:sta alueella ll oli ojia Kosteikoilla käytiin yhden päivän aikana alkukesästä 2006 tekemässä maastokäynti, jossa selvitettiin mm. seuraavia asioita: Vedenjohtavuus, mitattuna 1-6 pisteestä ja 3-4 eri syvyydeltä Kosteuskartoitus ja kasvillisuuskartoitus Turpeen maatuneisuus ja turvelaji yleensä 1-2 pisteestä noin 0,1-0,2 m syvyydeltä Kentällä ä oe olevien e oje ojien, jakokamman/-ojan a a oja ja keräilyojan ulottuminen mineraalimaahan saakka (1,2 m mineraalimaatikulla) Ojien tukkimistavat Lisäksi käytiin läpi kohteilta olevaa tietoa lähtevän (ja tulevan) veden pitoisuuksista ja kuormituksista ja arvioitiin sillä perusteella kosteikon toimivuutta

Toimivuusarvioinnit Suon nimi CODMn Kok.P PO4 PP Kok.N NH4 NN NO2+3-N Kiintoaine Rauta Haarasuo 1) huono/ keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim huono/ Hankilanneva pvk 1 1) keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim Hankilanneva pvk 2 1) keskim keskim keskim/ huono hyvä/ keskim keskim keskim keskim keskim/ huono Isosuo 2) keskim keskim keskim keskim keskim huono keskim keskim Karhunsuo 2), 3) huono keskim keskim hyvä Keskiaapa pvk 2 3 2), 4) keskim keskim keskim keskim keskim huono hyvä keskim Kynkäänsuo pvk 3 2) keskim huono huono keskim hyvä hyvä hyvä keskim hyvä keskim hyvä huono /hyvä huono/ keskim keskim huono/hyvä keskim huono/ 1), 5) Lintusuo pvk 3 Luomanneva 2) huono huono huono huono keskim huono huono keskim Nurmesneva 1) keskim huono huono keskim keskim keskim keskim keskim Pehkeensuo pvk 1 2) keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim keskim Savalonneva 2), 6) keskim keskim huono keskim huono keskim

Ojitettujen ja ojittamattomien kohteiden vertailu Vertailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella yhteistarkkailussa mukana olleita ojitettuja ja ojittamattomia kohteita vuosina 1996-2005 Tulokset: Kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin (PO 4 -P) suhteen pitoisuuseroja Ehkä hieman myös raudan ja kiintoaineen suhteen Brutto-ominaiskuormituksissa eroja fosfaattifosforin ja raudan suhteen

TuKos-projektin tutkimuskosteikottki k t ik t Kapustaneva Luomaneva Savaloneva Äijönneva

Kapustaneva, Veteli (Vapo Oy) Vesi pumpataan ympärivuotisesti kosteikolle jako-ojan ja putkien kautta Osa ojista tukittu kokonaan, osa osittain Toiminnassa toukokuusta 2008 Kasvillisuusarviointien perusteella ravinnetaso oligotrofinen eli karu Kuvat: H. Postila

Luomaneva, Kärsämäki (Vapo Oy) Reikäputket Ojia ei ole tukittu Vesienkäsittelyratkaisu toiminnassa noin 10 vuotta Kasvillisuusarviointien i i perusteella ravinnetaso mesotrofinen eli keskiravinteinen Kuva: H. Postila

Savaloneva, Siikalatva (Turveruukki Oy) Pumppaus roudattomana aikana, gravitaatio talvella Ojia tukittu olki ja olkiturvepadoilla Kasvillisuusarviointien perusteella ravinnetaso mesotrofinen eli keskiravinteinen, vaikkakin oligotrofian ilmentäjälajit vallitsevia Kuva: H. Postila

Äijönneva, Haapavesi (Vapo Oy) Reikäputket Kosteikolle alettiin johtamaan vesiä heinäkuun 2009 alussa Ojia ei tukittu Kasvillisuusarviointien perusteella ravinnetaso mesotrofinen eli keskiravinteinen Kuva: H. Postila

Tehtyjä/tekeillä olevia tutkimuksia Kosteikkojen ominaisuudet Hydrologiset mittaukset Vedenlaatu- ja puhdistusteho Ympärivuotinen pumppaus Fosforin pidättymiseen liittyvät tutkimukset Humusfraktiointi

Turpeiden maatuneisuusasteet Maatunei Maatunei Määrityspis i teiden suus keskimää Vaihtelu Määrityspis i teiden suus keskimää Vaihteluväli lukumäärä rin 0 10 väli 0 10 lukumäärä 20 30 rin 20 30 Pikk Paikka 0 10 cm cm cm 20 30 cm cm cm Kapustaneva 6 H2 H3 H1 H4 6 H3 H4 H2 H5 Luomaneva 12 H4 H5 H2 H7 4 H5 H4 H5 Savaloneva 17 H4 H3 H5H5 5 H4 H3 H5H5 Äijönneva 6 H3 H4* H2 H5* 6 H4** H3 H5** Pehkeensuo*** 1 H2 * Näytteenottosyvyys vaihdellut 0-20 cm välillä ** Näytteenottosyvyys vaihdellut 20-40 cm välillä *** Määritys tehty vuonna 2006 yhdestä pisteestä noin 10-20 cm syvyydeltä kentän yläosasta Pintavalutuskenttien maatuneisuusastesuositus H1-H3 Turvelaji oli Kapustanevalla pääasiallisesti pinnassa (puu)rahkaturvetta, muualla vaihtelua varpu/puu/sara/rahkavaltaisen ja niiden yhdistelmien välillä

Turpeen alkutilan pitoisuuksia Äijönneva ja Kapustaneva 2500 2000 1500 Fosfori (mg/kg) 35000 30000 25000 20000 Typpi (mg/kg) 1000 500 0 Max Min 15000 10000 5000 0 Max Min Keskiarvo Keskiarvo 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Rauta (mg/kg) 10000 9000 8000 7000 6000 5000 Alumiini (mg/kg) 4000 3000 Max 2000 Max Min 1000 Min Keskiarvo 0 Keskiarvo

Kesällä 2009 tehtyjä kenttien hydrologiaan liittyviä tutkimuksia Hydrologinen seuranta turpeen ja mineraalimaan vedenpinnankorkeuksista Merkkiainekoe Kapustanevalla ja Savalonevalla veden viipymän (ja virtausreittien selvittämiseksi) Vedenjohtavuuden mittaus Savalonevalla ja Luomanevalla Tulo- ja lähtövirtaaman mittaus Kuva: H. Postila Kuva: H. Postila

Äijönnevan vedenpinnankorkeuksien k k i seurantaa

Viipymän kenttämittaukset kaliumjodidilla Kapustaneva (oikealla) 0,8 0,7 Savaloneva (alhaalla) 0,3 Pitoisuus [mg g/l] 0,6 0,5 0,4 Läpimenoku vaaja alueen vedellä 0,2 Määritysraja Pitoisuus (m mg/l) 0,40 0,35 0,30 0,25 020 0,20 0,15 0,10 0,05 0,1 0 0 100 200 300 400 500 Aika [t] Läpimenoku vaaja alueen vedellä Määritysraja 0,00 0,05 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Aika [t]

12000 Kapustanevan virtaamat 2009 Virtaamien vaihtelut 1600 Luomaneva virtaamat 2009 10000 m 3 /d) 8000 (m 3 /d) 1200 Menovirtaama ( 6000 4000 Menovirtaama 800 400 2000 0 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Tl Tulovirtaama (m 3 /d) 0 0 400 800 1200 1600 Tulovirtaama (m 3 /d) 1200 Savaloneva virtaamat 2009 3500 Äijönnevan virtaamat 2009 1000 3000 Menovirtaa ama (m 3 /d) 800 600 400 Menovirta aama (m 3 /d) 2500 2000 1500 1000 200 500 0 0 200 400 600 800 1000 1200 Tulovirtaama (m 3 /d) 0 500 500 1500 2500 3500 Tulovirtaama (m 3 /d)

Tutkimuskosteikkojen tulevien pitoisuuksien vertailu pintavalutuskenttien yleiseen tasoon Tuleva pit Tuleva pit Luomaneva yhteistark yhteistark Kapustaneva loppukesä Savaloneva Äijönneva kailut kesä kailut kesä Ominaisuus kesä 2009 2009* kesä 2009 kesä 2009 2007 2009 2008 2009 COD Mn (mg/l) 55 40 51 37 23 24 Kok.P (µg/l) 103 118 62 68 103 77 PO 4 -P (µg/l) 22 26 7 20 156 51 Kok. N (µg/l) 2000 1900 3000 2100 1200 1200 NH 4 -N (µg/l) 600 240 1400 950 380 260 NO 2,3 -N (µg/l) 29 44 6 8 48 58 Kiintoaine (mg/l) 10 22 20 11 14 16 Rauta (µg/l) 3300 3050 6400 4700 6700 7700 Alumiini (µg/l) 330 720 566 430 Tulevien pitoisuuksien tiedot on koottu vuosien 2007-2009 yhteistarkkailuista tehontarkkailussa olleilta kohteilta (ei 2009 Piipsanneva) (kohteita 9/5) * Luomanevan kohdalla seminaarin jälkeen havaitut virheet korjattu tähän esitykseen

Ojitettujen kosteikkojen puhdistustehoja kesä 2009 Ominaisuus Pintavalutuskenttien Kapustaneva kesä keskimääräiset 2009 kuormitus- kuormitusre reduktiot duktiot Luomaneva loppukesä 2009 Luomaneva loppukesä 2009 pitoisuusre i kuormitusre duktiot* duktiot* Äijönneva loppukesä 2009 Savaloneva Savaloneva kesä 2009 pitoisuus i kesä 2009 kuormitus kuormitusr reduktiot reduktiot eduktiot Äijönneva syksy 2009** kuormitus reduktiot Hankilane va kesä 2009 pitoisuusr i eduktiot Pehkeensuo kesä 2009 pitoisuured i uktiot *** COD Mn 4 21 6 10 37 50 70 211 13 18 28 Kok.P 46 57 56 1 33-201 47 321 1 49 47 PO 4 -P 51 71 77 188 45 845 92 629 17 48 62 Kok. N 29 49 46 32 54 39 80 10 28 33 23 NH 4 -N 33 92 94 40 71 12 85 73 72 66 73 NO 23 2,3 -N 41 55 92 55 85 232 46 72 667 50 0 Kiintoaine 55 72 82 63 78-134 77 11 68 57 72 Rauta 30 58 70 12 22 262 43 49 10 19 28 * Luomanevan kohdalla seminaarin jälkeen havaitut virheet korjattu tähän esitykseen **28.10 edeltävän ajan lähtövirtaama eli kuormitustiedot puuttuvat *** Ei rankkasadekerran tuloksia, koska silloin ei otettu tulevaltakaan puolelta näytettä

Ympärivuotinen pumppaus kosteikoille Määttä, J. 2009. Turvetuotannon kuivatusvesien ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentille: Ongelmia: Penkereiden painumisia varsinkin alkuvuosina Paannejään muodostumista Tutkimussoilla ja vertailusoilla ei merkittäviä eroja kesä- ja syksyaikaisissa kuormituksissa k i Talviaikaiset kuormitukset ja pitoisuudet tutkimussoilla pääasiassa pienempiä kuin laskeutusaltaallisilla vertailusoilla T K j kti i i lä it i ti hd tt tähä TuKos-projektissa ei vielä erityisesti perehdytty tähän osaalueeseen vaan tarkastelua olisi tarkoitus tehdä kevättalvella 2010 ja 2011

Kokeet fosforin pidättymisestä turpeeseen Ojitetulla kosteikolla turve on muuttunut (hapettunut) ja siten mahdollisesti fosforia heikommin sitova. Hapellisissa olosuhteissa rauta pidättää fosforia, mutta turpeen vesittämisen yhteydessä muodostuu hapettomia olosuhteita turpeeseen, jolloin rauta on liukoisessa muodossa eikä kykene pidättämään fosforia. Vaarana on fosforin pidättymisen heikentyminen turpeeseen. Hapettuneen ja uudelleen vesittyneen turpeen fosforin pidättymiskykyä testattu laboratoriokokeilla Turvenäytteet sekä mineraalimaanäytteet Savalonevalta eri syvyyksiltä Alustavat laboratoriokokeet tehty, tulokset vielä analysoitava Fosforin pidättymisen edistäminen pintaturpeessa sorptiomateriaaleilla sekä alumiinikemikaalilla Alustavat laboratoriokokeet tehty, tulokset vielä analysoitava

Humusfraktiointikokeet Kapustanevalla ja Savalonevalla Tutkitaan veteen liuenneiden orgaanisten yhdisteiden (DOM) eri molekyylikoon fraktioiden roolia ravinteiden ja metallien kuljettajina, fraktioiden osuutta fosfori- ja typpiravinteiden pidättymisessä sekä fraktiojakauman muutoksia ojitetuilla suoalueilla Fraktiot erotettiin toisistaan peräkkäisillä suodatuksilla Suodatusvaiheiden jälkeen suodoksille teetettiin kemiallisia analyysejä ravinnekuorman selvittämiseksi Piirros: Saukkoriipi J.

Lähteitä Ennallistamistyöryhmä. 2003. Ennallistaminen suojelualueilla: Ennallistamistyöryhmän y mietintö. Helsinki: Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö, 618. 220 s. Heikkinen, K., Ihme, R. & Lakso, E. 1994. Ravinteiden, orgaanisten aineiden ja raudan pidättymiseen johtavat prosessit pintavalutuskentällä. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, Sarja A, No 193. 84 s. Laiho, R., Sallantaus, T. & Laine, J. 1999. The effect of forestry drainage on vertical distributions of major plant nutrients in peat soils. Plant and Soil 207:169-181. Määttä, J. 2009. Turvetuotannon kuivatusvesien ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentälle. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. 69 s.+liitteet Ronkanen, A-K. 2009. Hydrologic and hydraulic processes in northern treatment peatlands and the significance for phosphorus and nitrogen removal. Oulu, Acta Univ.Oul. C 321. 70 s.+liitteet

KIITOS! Kuva: H. Postila