TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. 26 TEK 2/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan keskipalkka kohosi 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Luvuissa ovat mukana vain vastaajat, joiden ylin tekniikan alalta suoritettu tutkinto on diplomiinsinöörin tutkinto. Aiempina vuosina joukosta ei ole karsittu vastaajia, joilla on lisäksi jokin ylempi tutkinto. Jos he olisivat edelleen mukana, kaikkien diplomi-insinöörien keskipalkka olisi 5 060 euroa (muutos edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia) ja palkka 4 530 euroa. Uuden määritelmän täyttävien diplomi-insinöörien ikä on 38 vuotta. Asiantuntijoita on 59 prosenttia, keskijohtoa 28 prosenttia ja ylempää johtoa 14 prosenttia. Naisvastaajia oli tällä kertaa vain 17 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevistä diplomi-insinööreistä enemmistö eli 54 prosenttia työskentelee edelleen teollisuuden palveluksessa. Teollisuuden keskipalkka on 5 135 euroa, ja se kehittyi samaa tahtia muiden DI-palkkojen kanssa, 1,9 prosenttia vuodessa. Teollisuuden palkkojen on 4 578 euroa kuukaudessa. Nuoret painavat keskipalkkoja Diplomi-insinöörien alkupalkkojen on nyt 3 220 ja 3150 euroa kuukaudessa toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa. Keskipalkka laski edellisestä vuodesta peräti 5,2 prosenttia. Vuosi 2010 ei kuitenkaan ollut normaali vertailuvuosi, sillä tutkinnonuudistuksen vauhdittamana valmistui tuplasti normaalivuotta enemmän diplomi-insinöörejä, osa tavanomaista kokeneempia. Alkupalkkatilastoista yritettiin tuolloin tuoreeltaan puhdistaa selvimmät tapaukset pois, mutta se ei ilmeisesti täysin onnistunut, sillä ikiteekkareista siivottuun tilastoonkin verrattuna keskipalkka nousi tänä vuonna vain 0,7 prosenttia. Se on tavanomaista huomattavasti vähemmän. Vuosi 2010 oli poikkeuksellinen, mutta valmistuvat vuosikurssit ovat toki muutenkin olleet jo pitkään huomattavasti suurempia kuin ammattivuosiltaan kokeneimpien vuosikurssit. Lisäksi netissä tehtäviin palkkakyselyihin vastaavat aktiivisimmin juuri nuorimmat. Vastausaktiivisuus on suurimmillaan vuosina 2005 valmistuneiden keskuudessa. Tänä vuonna tämä ilmiö korostui jostain syystä erityisen voimakkaasti. Jos sama kehitys jatkuu, tulevina vuosina on syytä ottaa käyttöön painokertoimet, mikäli koko ammattikunnan palkkakehityksestä halutaan julkistaa jotain keskilukuja. Muussa tapauksessa koko keskipalkka on ehkä syytä heittää sivuun ja tarkastella mieluummin valmistumisvuoden ja muiden muuttujien mukaan piirrettyjä graafeja. Turvallisin mielin voinee sentään edelleen sanoa, että tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin euroa. Reaaliansiokehitys sittenkin plussalla? Vuoden keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 prosenttia. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että palkkakehitys on jäänyt pahasti jälkeen. Työnantajien käyttämää henkilöidenttistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitys oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevillä diplomiinsinööreillä kuitenkin 6,0 prosenttia. Tämä luku saadaan, kun kuvitellaan, että koko ammattikunta on saanut vuoden lisää kokemusta eikä vastavalmistuneita oteta huomioon. Ehkä parhaiten todellista tilannetta kuvaa tällä kertaa ammattivuosi-identtinen palkkakehitys, joka oli diplomi-insinööreillä 3,2 prosenttia. Ammattivuosi-identtinen muutos kertoo, miten palkat olisivat muuttuneet, jos vuoden vastaajilla olisi takana keskimäärin sama määrä ammattivuosia valmistumisen jälkeen kuin edellisen vuoden vastaajilla. Näin kiepautettuna reaaliansiokehitys olisi jo aavistuksen plussan puolella. Arkkitehtien palkat laahaavat jäljessä Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit tulivat mukaan työmarkkinatutkimukseen vasta pari vuotta sitten. Heiltä saatiin tänä vuonna 254 vastausta, lähes sata vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin osallistumisessa oli vielä uutuudenviehätystä. Vastausosuus ei sinällään romahtanut muita ryhmiä alhaisemmaksi, mutta absoluuttinen lukumäärä on kovin pieni hienojakoiseen tarkasteluun. Arkkitehtivastaajien keskipalkka oli 4 045 euroa ja muutos viime vuodesta 2,1 prosenttia. Myös palkka lähestyy vihdoin euron maagista rajaa, mikä ei tosin ole kovin paljon ottaen huomioon, että arkkitehtien -ikä on 44 vuotta, kuusi vuotta diplomi-insinöörejä korkeampi. lehti.tek.fi TEK 27
TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajat tutkinnon mukaan Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) 9 % Filosofian maisteri 6 % Arkkitehti 3 % Muu tutkinto 2 % Diplomiinsinööri 81 % Vastaajat ylimmän tutkinnon mukaan (n = 9 589) lkm % Diplomi-insinööri 7797 81 Arkkitehti 242 3 Filosofian maisteri 539 6 Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT) 851 9 Muu tutkinto 160 2 Yhteensä 9589 100 Vastaajat toimiaseman mukaan Asiantuntijatehtävät 19 % Ylin johto 5 % Johto 8 % Vastaajat toimiaseman mukaan (n = 9 255) lkm % Ylin johto 465 5 Johto 728 8 Vaativat asiantuntijatehtävät 30 % Ylempi keskijohto 19 % Alempi keskijohto 6 % Ylempi keskijohto 1741 19 Alempi keskijohto 542 6 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 1199 13 Vaativat asiantuntijatehtävät 2801 30 Asiantuntijatehtävät 1779 19 Yhteensä 9255 100 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 13 % 28 TEK 2/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajat työnantajan mukaan Yliopistot 7 % Valtiosektori 8 % Kuntasektori 7 % Vastaajat työnantajan mukaan (n = 9 421) lkm % Teollisuus 4380 47 Suunnitteluala 954 10 Muut palvelualat 2069 22 Teollisuus 47 % Yliopistot 620 7 Valtiosektori 776 8 Muut palvelualat 22 % Kuntasektori 622 7 Yhteensä 9421 100 Suunnitteluala Ikäero selittyy sillä, että arkkitehtien koulutusmäärät ovat pysyneet diplomi-insinöörejä tasaisempina. Arkkitehtien hidas palkkakehitys ei siis johdu siitä, että ammattikunnan ikärakenteessa olisi tapahtunut muutoksia: myös edellisen vuoden tulosten kanssa ammattivuosi-identtiseksi tasattu palkkakehitys oli noin 2 prosenttia. Arkkitehdeista lähes puolet (49 prosenttia) työskentelee suunnittelualalla, enimmäkseen pienehköissä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa, ja 34 prosenttia kuntasektorilla. Näiden alojen palkat ovat diplomi-insinööreilläkin esimerkiksi teollisuutta heikommat. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta arkkitehdista työskentelee toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Maisterit työllistyvät softayrityksiin Tekniikan alalla työskentelee diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ohella myös alati kasvava joukko muita akateemisia, pääasiassa filosofian maistereita, jotka ovat opiskelleet matematiikkaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä tai suunnittelumaantiedettä. Heistä 644 vastasi tänä vuonna huutoon ja kertoi omasta työmarkkinatilanteestaan. Kyselyyn vastanneiden filosofian maistereiden keskipalkka oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 4 450 euroa. Muutos edellisestä vuodesta oli suurempi kuin muilla tekniikan akateemisilla, keskipalkka nousi 3,1 prosenttia ja saman verran. Tyypillinen tekniikan alalla työskentelevä filosofian maisteri on samanikäinen kuin DI-serkkunsakin, 38-vuotias. Maistereista 33 prosenttia työskentelee teollisuudessa ja muutama prosentti suunnittelualalla, mutta eniten heitä työllistää muu yksityinen sektori (39 prosenttia), muun muassa tietotekniikan palvelualan yritykset. Maistereiden palvelualojen palkat eivät jää jälkeen teollisuuden maistereiden palkoista. Myös valtion leipiin on päätynyt kohtalaisen moni maisteri (12 prosenttia). Tohtorit ylenevät nopeasti Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit suorittivat tieteellisiä jatko-opintoja ahkerasti jo 1990-luvun lamavuosina. Suoritettujen jatkotutkintojen määrä suhteessa muutaman edeltävän vuoden aikana valmistuneisiin diplomi-insinööreihin ja arkkitehteihin ei ole noussut enää noista vuosista, pikemminkin hieman laskenut. Jatkotutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä on silti kasvanut huimasti diplomi-insinööritutkintojen vanavedessä, ja nykyään lähes kaikki jatkotutkinnot ovat suoraan tohtoritutkintoja. Tohtoreita alkaa siis olla paljon. Kaikista näistä lisensiaateista ja tohtoreista 853 henkilöä vastasi tällä kertaa TEKin työmarkkinatutkimukseen. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevien keskipalkaksi saatiin 5 542 euroa, reilut 500 euroa enemmän kuin diplomi-insinööreillä. Tohtorien ja lisensiaattien työura vie muita useammin valtion leipiin (22 prosenttia) ja yliopistoon (16 prosenttia), joten he tienaavat palkkansa aloilta, jotka muutoin tiedetään keskivertoa kitsaammiksi palkanmaksajiksi. Riemua onnistuneista palkkaneuvotteluista hillitsee kuitenkin tieto, että tämän porukan -ikä on 45,5 vuotta eli heillä on lehti.tek.fi TEK 29
TYÖMARKKINATUTKIMUS Vastaajien palkat joulukuussa ( ) Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten osuus (%) Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Diplomi-insinööri* 5 015 5 660 7 364 3 295 2 920 3 428 4 400 7 % Yksityinen sektori 5 065 4 504 5 769 3 887 3 210 4 023 5 220 3 % Teollisuus 5 135 4 578 5 849 7 600 3 692 3 200 5 007 3 % Suunnitteluala 4 394 3 920 5 050 6 316 3 146 2 775 3 820 5 175 2 % Muut palvelualat 5 208 4 620 5 995 7 720 4 518 3 370 4 410 5 740 3 % Yliopistot 3 781 3 633 4 435 5 132 2 745 2 700 3 332 72 % Valtiosektori 4 587 4 340 5 300 6 200 3 516 3 150 3 952 5 014 Kuntasektori 4 816 4 654 5 307 6 244 3 591 3 400 4 076 4 988 16 % Arkkitehti* 4 045 3 950 4 450 5 179 2 743 2 835 3 443 ** 3 % Filosofian maisteri* 4 450 4 200 5 100 6 230 3 022 2 900 3 400 4 271 11 % Tieteellinen jatkotutkinto 5 542 5 125 6 220 7 813 4 166 3 850 4 450 5 236 14 % (TkL, TkT, FL tai FT) * ei jatkotutkintoa ** liian vähän havaintoja TEK ry Vastaajien alkupalkat ( )* Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikaisten Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili Keskiarvo Mediaani fraktiili fraktiili osuus (%) Diplomi-insinööri 3 220 3 150 3 413 3 858 2 713 2 620 3 458 30 % Yksityinen sektori 3 232 3 150 3 413 3 887 2 952 2 800 3 300 3 720 17 % Teollisuus 3 208 3 120 3 402 3 843 2 932 2 800 3 270 3 488 20 % Suunnitteluala 3 239 3 135 3 401 4 110 2 850 2 775 3 713 ** 15 % Muut palvelualat 3 282 3 210 3 520 3 978 3 128 2 775 3 898 ** 13 % Yliopistot 2 234 2 234 ** ** 2 317 2 290 2 516 93 % Valtiosektori 2 735 2 735 ** ** 2 973 2 920 3 217 ** 82 % Kuntasektori 3 417 3 400 3 580 ** 2 591 2 637 3 110 ** 55 % Arkkitehti 3 178 3 140 3 295 ** 2 720 2 720 ** ** Filosofian maisteri 3 151 3 100 3 433 4 060 2 346 2 538 ** 33 % * vuoden aikana valmistuneiden palkat joulukuussa ** liian vähän havaintoja TEK ry takana myös enemmän työvuosia kuin muilla. Lisäksi he kuuluvat muita useammin organisaation ylempään johtoon (21 prosenttia). Palkkaero diplomi-insinööreihin selittyykin pääasiassa ammattivuosien määrällä ja toimiasemalla. Jatkotutkintoa ei näiden lukujen valossa kannata tehdä, jotta saisi parempaa palkkaa nykyisestä työstään, varsinkaan yksityisellä sektorilla. Tohtoroituminen voi kuitenkin olla hyvä investointi, jos tavoittelee nopeaa urakehitystä etenkin julkisella sektorilla ja yliopistomaailmassa. Tarkistus laskentaperusteisiin Tutkimuksen tulokset kuvaavat vastaajien päätoimen työtilannetta ja kuukausiansiota bruttona joulukuussa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 9 686 kappaletta eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskuukausiansio sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja kuukausittain maksettavat muuttuvat erät, kuten esimerkiksi myyntiprovisiot ennen ennakonpidätystä. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Keskipalkan ilmoittamisperusteita on muutettu hieman edellisestä vuodesta kaikissa vertailuryhmissä (diplomi-insinööreissä, arkkitehdeissa ja filosofian maistereissa) siten, että tekniikan alan tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneet on siivilöity vastaajien joukosta erilleen omaksi ryhmäkseen. Lukuja on luonnollisesti verrattu edellisen vuoden aineistosta samoilla periaatteilla laskettuihin lukuihin. Muutoksen syy on jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu vuosien saatossa riittävän suureksi, jotta heidän palkoistaan on mahdollista ja järkevää ilmoittaa tietoja myös erikseen. Palkkakäyrissä ovat mukana edellisten vuosien tapaan sekä vakituisten että määräaikaisten kokopäiväistä työtä tekevien palkat. Määräaikaisia on vajaat kahdeksan prosenttia. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia on luvassa huhtikuun TEK-lehdessä ja TEKin jäsensivuilla. Kiitokset kaikille vastaajille! 30 TEK 2/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. lehti.tek.fi TEK 31
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoa yliopistosektorin palkoista työn vaativuuden mukaan. Yliopistoissa käytetään erilaisia asteikkoja opetus- ja tutkimushenkilö kunnan ja muun henkilökunnan vaativuuden ja suoriutumisen arviointiin. Jälkimmäisen ryhmän vastauksia saatiin turhan niukasti jatkoanalyysiä ajatellen. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vastauksista kuitenkin muodostuu melko selkeä kuva tekniikan alan palkkapolitiikasta. Heidän vaativuustasonsa vaihtelevat asteikolla 1 11 ja suoritustasonsa asteikolla 1 9. 28 TEK 3/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Vaativuuden määrittelyssä selkeät sävelet Yliopistoilla näyttäisi olevan sisäisesti melko yhtenäiset ja jäykät käytännöt vaativuustason määrittämiseen, ainakin siinä mielessä, että saman koulutuksen omaavien ja samalla nimikkeellä samassa yliopistossa työskentelevien henkilöiden vaativuustasot ovat erittäin todennäköisesti samat. Suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Väitöskirjavaiheessa käytössä ovat tyypillisimmin vaativuusluokat 2 4, ja tohtoroitumisen jälkeen luokat tästä ylöspäin. Aalto-yliopiston vastaajista yksikään ei työskentele vaativuustasolla 1, mutta muissa yliopistoissa tämäkin luokka näyttäisi olevan aktiivikäytössä tohtoriopiskelijoiden työn arvioinnissa. Professorit sijoittuvat useimmin tasoille 8 10. Suoritus vaihtelee tarpeen mukaan Vaikuttaa siltä, että henkilökohtaista suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi. Tähän viittaa esimerkiksi se, että suoritus tasot eivät jakaudu tasaisesti vaativuusluokittain. Alimpien vaativuustasojen tehtävissä kukaan ei suoriudu erinomaisesti, kun taas korkeilla vaativuustasoilla kukaan ei suoriudu heikosti. Myös mahdollisesti virheellinen tai ainakin tavallisesta poikkeava vaativuusarvio korjataan ilmeisesti joskus kajoamalla suoritustasoon. Eräässä yliopistossa nuorempi tutkija voi työskennellä laitoksesta riippuen vaativuustasolla 7 ja suoritustasolla 1 tai vaativuustasolla 1 ja suoritustasolla 7. Kuukausipalkassa on kuitenkin vain parin sadan euron ero. Seuraavilla sivuilla on lisää muilla sektoreilla työskentelevien palkkakäyriä. Osa työmarkkinatutkimuksen tuloksista on julkaistu jo TEK-lehdessä 2/12. Tuoreita palkkatietoja päivitetään TEKin jäsensivuille pitkin kevättä. Työmarkkinatutkimuksen tuloksia riittää vielä 15.6. ilmestyvään TEK-lehteenkin. Yliopistosektorin DI-taustaiset (myös TkL ja TkT) Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat n = 503 Valmistumisvuosi (DI-tutkinto) TEK ry 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 n = 417 Vaativuustaso TEK ry lehti.tek.fi TEK 29
TYÖMARKKINATUTKIMUS Palkkakuvioiden merkinnät n = :n fraktiili = vastaajien lukumäärä se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Yksityisen sektorin diplomi-insinöörit :n fraktiili = Mediaani = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 ) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita. n = 6 110 Valmistumisvuosi TEK ry Teollisuuden diplomi-insinöörit Suunnittelualan diplomi-insinöörit n = 3 772 Valmistumisvuosi TEK ry n = 726 Valmistumisvuosi TEK ry 30 TEK 3/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Kuntasektorin diplomi-insinöörit Valtiosektorin diplomi-insinöörit n = 394 Valmistumisvuosi TEK ry n = 493 Valmistumisvuosi TEK ry 20 000 IPE-palkat 1 Job Grade -palkat 1 1 1 1 1 1 1 11 000 1 1 1 11 000 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 n = 687 IPE-luokka TEK ry 7 8 9 10 11 12 13 14 n = 500 Job Grade TEK ry lehti.tek.fi TEK 31
TYÖMARKKINATUTKIMUS Ylin johto Johto n = 374 Valmistumisvuosi TEK ry n = 568 Valmistumisvuosi TEK ry Ylempi keskijohto Alempi keskijohto n = 1 423 Valmistumisvuosi TEK ry n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry 32 TEK 3/2012
TYÖMARKKINATUTKIMUS Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät n = 434 Valmistumisvuosi TEK ry n = 774 Valmistumisvuosi TEK ry Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät n = 2 036 Valmistumisvuosi TEK ry n = 1 281 Valmistumisvuosi TEK ry lehti.tek.fi TEK 33
TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Meriittikorotukset vaihtuvat Hekot uran alkuvaiheessa Noin kolmasosa vastaajista on aikaisempina vuosina saanut henkilökohtaisia palkankorotuksia. Lamavuonna 2009 osuus putosi siitä puoleen. Siitä on noustu parin vuoden aikana 27 prosentin tasolle. Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneilla palkka nousi edellisestä vuodesta keskimäärin 385 euroa ja nousu oli 300. Todelliset meriittikorotukset ovat tätäkin pienempiä, sillä osa palkannoususta on usein yleiskorotusta. Meriittikorotuksia jaetaan erityisesti uran alkuvuosina. Lähes 11 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä vuoden aikana uusiin tehtäviin samalla työnantajalla. Heistä 94 protulospalkkioihin Teksti Henna Laasonen Vuosiperuspalkat nousivat joulu-tammikuussa toteutetun TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan keskimäärin 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulospalkkioiden kasvu nosti kokonaisvuosiansioita 3,4 prosenttia. Tulospalkkioiden piirissä on jo kaksi kolmesta yksityisen sektorin tekkiläisestä. Heistä yli 83 prosenttia arveli saavansa tulospalkkion myös vuodelta. Yksityisen sektorin tulospalkkioiden on nyt 8 006 euroa. Tyypillisin tulospalkkio lienee kuukauden palkka tai osia siitä, mutta suuret tulospalkkiot nostavat a. Julkisella sektorilla tulospalkkioiden piirissä on alle 30 prosenttia vastaajista ja keskimääräiset tulospalkkiot jäävät reilusti jälkeen yksityisestä sektorista. Vuosipalkat ja tulospalkkiot on esitetty tarkemmin seuraavilla sivuilla. vastaajista vaihtoi uuden työnantajan palvelukseen. sentilla palkka nousi edellisestä vuodesta, keskimäärin 653 euroa ja lla mitattuna 500 euroa. Uraliikkuvuus oli vastaajien joukossa melkoista, sillä lisäksi peräti 10 prosentilla palkka muuttui vuoden aikana, koska työnantajakin vaihtui. Suurimmalla osalla heistä suunta oli ylöspäin, keskimäärin palkka nousi 770 euroa, ja nousu oli 600 euroa. Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia löytyy aiemmista TEK-lehdistä sekä TEKin jäsensivuilta. Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden osuus (%) iän mukaan % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Yksityinen sektori Julkinen sektori Yksityinen sektori (trendi) Julkinen sektori (trendi) 0 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä TEK ry 32 TEK 4/2012
Taulukko 1. Vuosipalkat ( /v). Verotettava kokonaisvuosiansio sisältää peruspalkan lisäksi tulospalkkiot, lomarahat ja muut palkanlisät sekä mahdolliset pääomatulot. Yksityinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio Keskiarvo Mediaani ylin johto 131 188 55 400 7 104 833 14 232 800 johto 105 043 6 7 9 121 000 150 000 ylempi keskijohto 72 956 50 000 57 300 6 8 101 712 alempi keskijohto 61 726 4 50 000 60 000 70 000 80 000 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 70 961 48 400 54 453 6 80 000 98 746 vaativat asiantuntijatehtävät 55 402 40 000 4 5 6 7 asiantuntijatehtävät 45 271 3 38 400 4 50 000 58 200 yhteensä 67 716 40 000 4 5 75 600 100 000 Vuosiperuspalkka ylin johto 108 639 50 000 6 9 130 000 160 000 johto 92 252 56 890 70 000 85 218 10 130 000 ylempi keskijohto 66 250 4 5 6 7 90 000 alempi keskijohto 57 090 4 46 200 5 6 7 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 65 063 45 612 51 613 61 110 7 88 400 vaativat asiantuntijatehtävät 51 265 38 400 42 233 49 090 5 67 115 asiantuntijatehtävät 42 404 33 380 36 740 40 800 46 315 53 486 yhteensä 61 194 3 4 5 70 000 90 109 Julkinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio ylin johto 90 803 65 400 73 288 8 108 750 134 600 johto 83 682 60 000 70 000 81 900 9 110 505 ylempi keskijohto 66 883 4 5 6 73 965 84 804 alempi keskijohto 60 145 4 5 60 000 6 7 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 61 179 4 50 000 5 64 637 75 372 vaativat asiantuntijatehtävät 48 061 3 40 000 47 010 54 550 64 212 asiantuntijatehtävät 38 474 28 524 3 37 800 4 50 000 yhteensä 55 567 3 40 791 51 440 6 79 070 Vuosiperuspalkka ylin johto 87 138 57 636 6 81 208 108 200 132 210 johto 79 142 58 200 67 725 7 90 000 100 330 ylempi keskijohto 62 652 45 600 5 6 70 000 80 000 alempi keskijohto 57 510 41 864 50 194 5 6 74 400 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 55 507 4 4 54 900 60 600 71 800 vaativat asiantuntijatehtävät 46 703 33 976 39 973 45 611 5 60 580 asiantuntijatehtävät 37 522 2 31 311 3 41 978 48 200 yhteensä 52 410 32 942 40 000 50 000 61 200 7 Kokonaisvuosiansiot yhteensä 65 218 38 701 4 5 73 080 9 Vuosiperuspalkat yhteensä 59 426 3 4 5 6 8 TEK ry Toimiasemat Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, rehtori Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja; professori Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntija tehtävät ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, lehtori, opettaja Vaativat asiantuntijatehtävät vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät muut asiantuntijatehtävät Toimiasemia on luonnehdittu työmarkkina tutkimuksen kysymys lomakkeessa esimerkkien avulla. lehti.tek.fi 33
TYÖMARKKINATUTKIMUS Taulukko 2. Tulospalkkiot ( /v) Tulos - palkkauksen piirissä (%) Tulos - palkkionsa ilmoittaneet (%) Osuus vuosiansioista (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto 59,8 78,4 14,1 27 230 3 680 6 200 1 3 60 800 johto 78,5 81,9 13,2 17 666 1 20 000 3 ylempi keskijohto 75,7 86,7 8,6 7 523 1 000 9 850 1 alempi keskijohto 71,5 82,6 7,8 5 564 1 000 2 091 6 701 10 333 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 74,0 85,7 8,8 7 657 1 270 1 vaativat asiantuntijatehtävät 64,7 85,2 7,3 4 687 700 1 540 3 112 5 984 asiantuntijatehtävät 50,1 77,8 6,6 3 590 438 1 000 yhteensä 66,6 83,8 8,7 8 006 1 000 4 279 15 600 Julkinen sektori ylin johto 20,8 80,0 3,8 4 588 400 575 johto 28,2 85,7 4,5 4 690 568 1 190 2 800 5 250 1 ylempi keskijohto 33,6 88,0 3,1 2 23 1 000 2 550 alempi keskijohto 37,5 80,0 2,5 1 778 450 1 050 1 874 2 473 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 19,4 88,5 3,7 2 253 550 838 1 557 2 100 vaativat asiantuntijatehtävät 31,0 86,4 3,2 1 733 315 700 1 200 1 808 asiantuntijatehtävät 23,0 81,0 2,9 1 285 200 455 895 1 683 2 470 yhteensä 27,1 85,1 3,3 2 095 400 800 2 063 Kaikki yhteensä 58,1 83,9 8,1 7 441 800 1 TEK ry Taulukko 3. Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista (%) Keskiarvo Mediaani Yksityinen sektori ylin johto 14,1 3,8 6,7 12,0 18,8 29,5 johto 13,2 3,8 6,6 11,2 16,7 24,3 ylempi keskijohto 8,6 1,7 4,0 7,1 11,4 15,7 alempi keskijohto 7,8 1,9 3,7 6,5 10,1 14,6 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 8,8 2,3 4,0 7,0 11,5 16,5 vaativat asiantuntijatehtävät 7,3 1,4 3,1 5,8 9,4 13,7 asiantuntijatehtävät 6,6 1,0 2,4 5,2 8,3 13,3 yhteensä 8,7 1,7 3,7 6,8 11,2 17,0 Julkinen sektori ylin johto 3,8 0,5 0,7 2,0 8,1 johto 4,5 0,9 1,5 3,1 5,4 11,9 ylempi keskijohto 3,1 0,9 1,5 2,8 3,8 4,6 alempi keskijohto 2,5 0,7 1,4 2,6 3,3 4,5 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,7 1,0 1,3 2,4 3,7 5,8 vaativat asiantuntijatehtävät 3,2 0,7 1,5 2,2 3,4 5,0 asiantuntijatehtävät 2,9 0,6 1,1 2,1 3,9 4,8 yhteensä 3,3 0,7 1,3 2,4 3,8 5,2 Kaikki yhteensä 8,1 1,4 3,1 6,2 10,6 16,7 TEK ry Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista Palkkakuvioissa ovat mukana kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Vuosipalkkojen osalta lisäehtona on vähintään 10 työkuukautta vuoden aikana. 34 TEK 4/2012
Kaikki diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio /vuosi 150 000 140 000 TEKrekry tie tulevaisuuteen. 130 000 120 000 1 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 TEK ry Valmistumisvuosi n = 6 845 Teollisuuden diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio /vuosi 150 000 140 000 130 000 120 000 1 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 TEKin jäsen käy katsomassa uusimmat työpaikat 30 000 20 000 TEK ry Valmistumisvuosi n = 3 501 lehti.tek.fi 35