Kapasiteetti Monialainen kapasiteetti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintamuotona työmarkkinoille kuntoutuville asiakkaille Raportin tavoitteena on kuvata TE -toimiston työmarkkinoille kuntoutuville asiakkaille kapasiteettimuotoisena hankittua työvoimapoliittista aikuiskoulutusta.raportissa tarkastelun kohteeksi on otettu etenkin Suuntoprojektin kapasiteetista asiakkaille hankitut yksittäiset opiskelupaikat.
1. Suunto-projekti... 4 2. Kapasiteetti... 6 2.1 Kapasiteettihankinta... 6 2.2 Tarjouspyyntö ja hankintasopimus... 7 2.3 Kapasiteetin alat... 10 2.4 Osatutkinto kerrallaan... 13 3. Yksittäiset opiskelijat, Ainokaiset... 15 3.1 Ainokaisen polku... 15 3.2 Koulutus-/työhönvalmentajan käyttö... 19 3.3 Opintojen muodostuminen... 19 3.4 Väylä-hanke... 20 4. Toteutuminen seutukunnittain... 21 4.1 Rovaniemen seutukunta... 21 4.2 Kemi-Tornio seutukunta... 24 5. Suunto-projektin asiakasprosessin seuranta... 25 6. Yhteenveto ja johtopäätökset... 34 2
Kuva 1. Työmarkkinoille suuntautuneet tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat... 5 Kuva 2. Työhönkuntoutuksen palveluprosessissa etenemisen osatehtävät... 5 Kuva 3. Asiakkuusprosessi... 16 Kuva 4. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta Suunto-projektin kautta... 18 Kuva 5. Yksittäiset opiskelijapaikat koulutusaloittain... 26 Kuva 6. Yksittäisen opiskelijan ammatillista koulutusta edistävä palvelu... 28 Kuva 7. Yksittäisen opiskelijan ammatillisen tutkinnon suorittaminen... 29 Kuva 8. Yksittäisen opiskelijan tuen tarve opiskelun aikana sekä työllistymisessä... 30 Kuva 9. Yksittäisen opiskelijan sijoittuminen ammatillisen koulutuksen jälkeen... 31 Kuva 10. Yksittäisenä opiskelijana ammatillisen koulutuksen aloittaneen asiakkaan tilanne tarkastushetkellä 27.4-3.5.2011... 33 Taulukko 1. Rovaniemen seutukunnan kapasiteetin alat... 11 Taulukko 2. Kemi-Tornion seutukunnan kapasiteetin alat... 12 Taulukko 3. Rovaniemen seutukunnassa alkaneet ryhmäkoulutukset... 21 Taulukko 4. Rovaniemen seutukunnassa yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut koulutukset... 23 Taulukko 5. Kemi-Tornion seutukunnassa alkaneet ryhmäkoulutukset... 24 Taulukko 6. Kemi-Tornion seutukunnassa yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut koulutukset... 24 Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi... 39 Liite 2. Koulutusesityslomake... 40 Liite 3. Suostumuslomake... 42 Liite 4. Toteuttamissuunnitelman pohja, malli Lapin ammattiopisto/tuotantoalat... 43 3
1. Suunto-projekti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoima Suunto-projekti kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 2: työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Suunto-projekti toteutetaan ajalla 1.5.2008 31.12.2013. Suunto-projekti on osa valtakunnallista välityömarkkinoiden kehittämiskokonaisuutta. Projektin tavoitteena on Lapin alueen välityömarkkinoiden koordinointi ja asiakaskohderyhmän palveluprosessien tuotekehitystyö, jolla pyritään vähentämään rakenteellista työttömyyttä Lapin läänin alueella. Välityömarkkinoilla toimiva verkosto tullaan liittämään kiinteäksi osaksi palveluprosessien tuotekehitystyötä ja seutukunnallisia yhteistyömalleja. Projektissa kehitetään työllistymistä edistäviä palveluprosesseja yhteistyössä TE -toimiston, työvoiman palvelukeskusten ja välityömarkkinoilla toimivan palveluverkoston kanssa. Projektin tuotekehitystyön kohdealueina ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnat. Palvelujen tuotekehitystyö toteutetaan tilaaja-tuottaja mallilla Rovaniemen ja Meri- Lapin TE -toimistojen alueella. Tavoitteena on rakentaa työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille. Lapin välityömarkkinoiden kehittämisen välineeksi on rakennettu yhdessä verkostotoimijoiden kanssa toimintamalli, joka perustuu työhönkuntoutuksen palvelumalliin. Palvelumalli pohjautuu prosessiajatteluun, johon on määritelty työhönkuntoutuksen vaiheet: 1) arviointi- ja suunnitteluvaihe 2) kuntoutusvaihe 3) kouluttautumisvaihe 4) työllistymisvaihe (Liite 1. työhönkuntoutuksen palveluprosessi ). Lisäksi eri vaiheille laadittiin tavoitteet, tehtävät ja palvelut. Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat määritellään asiakkaiksi, jotka ovat suuntautuneet työmarkkinoille, mutta tarvitsevat matkan varrella ohjausta ja tukea. Työmarkkinoille kuntoutuvista asiakkaista kouluttautumisvaiheessa oleville asiakkaille on Suunto-projektissa hankittu erilaisia koulutuksia kuten kapasiteettimuotoisena hankittu monialainen koulutus. Kapasiteetin tarkoituksena on olla osa tuotekehitystyötä. 4
Tehtävä Tavoite Asiakaskriteeri Työmarkkinoille suuntautuneet tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat Arviointi- ja suunnitteluvaihe Kuntoutusvaihe Kouluttautumisvaihe Työllistymisvaihe Ei akuuttia terveydellistä ongelmaa Elämänhallinnan osalta perusasiat kunnossa Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan fyysisen ja psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn puutteet Perusasiat kunnossa (fyysinen ja psyykkinen terveys riittävän hyvä ja kouluttautumista tukeva) Sosiaaliset taidot riittävät kouluttautumiselle Ammatillisessa osaamisessa puutteita On edellytyksiä työsuhteen edellyttämään pitkäjänteiseen toimintaan Perusasiat kunnossa Alalle soveltuvuus Ammatillista osaamista Motivaatiokynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja toimintakykykynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja pätevyyskynnyksen ylittäminen Motivaatio- ja työllisyyskynnyksen ylittäminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan toiminta- ja työkyvyn selvittely ja varmentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan toimintakyvyn rakentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla vaadittavan työmarkkinakelpoisuuden selvittely ja muutoksen varmentaminen Työ- ja koulutusmarkkinoillla vaadittavan ammatillisen työelämä- ja työtaitojen saavuttaminen Kuva 1. Työmarkkinoille suuntautuneet tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat Työhönkuntoutuksen palveluprosessissa etenemisen osatehtävät Arviointi- ja suunnitteluvaihe Palveluohjaus Kuntoutusvaihe Kuntoutuksen palveluohjaus Kouluttautumisvaihe Koulutusvalmennus Työllistämisvaihe Työhönvalmennus Palvelutarpeen arviointi Motivointi- ja kuntoutuspalveluiden käynnistäminen Motivointi ja opiskeluvalmiuksien selvittäminen Työelämätaitojen kehittäminen Arjen ja elämänhallintaa tukeva toiminta Ammattiin suuntautuminen Työhönkuntoutuksen suunnittelu Opintoihin tai työhön suuntautuminen Työelämälähtöiset ammattiopinnot Avoimille työmarkkinoille suuntautuminen Kuva 2. Työhönkuntoutuksen palveluprosessissa etenemisen osatehtävät 5
2. Kapasiteetti 2.1 Kapasiteettihankinta Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta. Työ- ja elinkeinohallinto kilpailuttaa ja hankkii työvoimapoliittista koulutusta ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä korkeakouluilta ja yksityisiltä koulutuspalveluiden tuottajalta. Koulutusta hankitaan erilaisilla sopimusmenettelyillä ja erisuuruisina kokonaisuuksina. Raportissa on kyse useamman koulutusalan kapasiteettihankinnasta. Kapasiteettihankinnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa koulutusalaa koskevaa laajaa opiskelijatyöpäivien määrää tai koulutuskokonaisuuksien sopimuspakettia, johon kootaan yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta tehdyt koulutushankinnat. Koulutukset voivat olla sekä rintama- että non stopkoulutuksena toteutettavia. Hankinta voi koskea yhtä alaa ja sen sisällä useita eri ammatteja/työtehtäviä koskevia erillisiä koulutuksia. Hankinta voi koskea myös useita toisistaan täysin poikkeavia koulutusaloja. (Ohje TEM/1453/07.02.02/2010, 13) Suunto-projekti kilpailutti Rovaniemen seutukunnalle sekä Kemi-Tornion seutukunnalle kapasiteettimuotoisena hankittavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen. Kapasiteettimuotoisena hankittavaan työvoimakoulutukseen pyydettiin tarjousta useammalta eri koulutusalalta. Rovaniemen seutukunnalle hankittava kapasiteetti sisältää tekniikan ja liikenteen alan, hyvinvointialan, palvelualan perus- ja ammattitutkintoja sekä niiden osia. Kapasiteetti sisältää myös eri aloille valmentavaa, ei tutkintotavoitteista koulutusta. Kemi-Tornio seutukunnalle hankittava kapasiteetti sisältää tekniikan alan, hyvinvointialan, palveluala sekä eri aloille valmentavaa, ei tutkintotavoitteista koulutusta. Kapasiteettia käytetään sekä ryhmien että yksittäisten opiskelijapaikkojen hankintaan. Rovaniemen seutukunnalle koulutuksen toteuttajaksi valittiin Lapin ammattiopisto ja Kemi-Tornio seutukunnalle ammattiopisto Lappia. Rovaniemen seutukunnalle kapasiteetti hankittiin ajalle lokakuu 2009- syyskuu 2011. Kapasiteetin optiohankinta on otettu käyttöön ajalle marraskuu 2010- syyskuu 2012. Kemi-Tornio seutukunnalle kapasiteetti on hankittu ajalle helmikuu 2010- joulukuu 2011. Suunnitelmissa on jatkaa hankintaa myös Kemi-Tornio seutukunnalle kapasiteetin optiohankintana. Työvoimapoliittisen koulutuksen kapasiteettihankinnoissa hankintasopimuksen kesto voi olla enintään kolme vuotta mahdolliset optiot mukaan lukien. Kaksivuotisissa kapasiteettihankinnoissa optiota käytettäessä kyseeseen tulee enintään yhden vuoden lisähankinta. 6
Tekstissä Suunto-projektin kapasiteettimuotoisena hankittavasta monialaisesta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta käytetään lyhyesti muotoa kapasiteetti. 2.2 Tarjouspyyntö ja hankintasopimus Koulutuksen suunnittelun jälkeen hankintaprosessi etenee tarjouspyynnön laatimiseen. Tarjouspyynnössä kuvataan hankinnan kohteena olevaa koulutusta. Mitä tarkemmin hankittavaa koulutusta on tarjouspyyntöön saatu kuvattu sen tarkemmin ja myös paremmin koulutuspalveluiden tuottajat pystyvät tarjoukseen vastaamaan. Suunto-projektin monialaisen kapasiteettikoulutuksen tarjouspyynnössä erityisen tärkeää oli kuvata riittävän selkeästi koulutuksen kohderyhmää. Kohderyhmänä molemmilla seutukunnilla, niin Rovaniemen seutukunnassa kuin Kemi-Tornion seutukunnassa ovat TE -toimiston sekä palvelukeskuksen työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat. Kohderyhmän kuvaus varmistaa sen, että koulutuksen tarjoajalla on mahdollisimman realistinen kuva asiakkaista, joille koulutusta on suunniteltu hankittavaksi ja toteutettavaksi. Tarjouspyynnössä kohderyhmää kuvattiin seuraavasti. kohderyhmänä ovat rakennetyöttömyyden piiriin kuuluvat vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja maahanmuuttajat, joilta puuttuu ajantasainen ammatillinen osaaminen ja työkokemus ja joille tuotetaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluja. Tarjouspyynnössä korostettiin, että kapasiteetilla tavoitellaan toteutusmallia, jonka puitteissa työmarkkinoille kuntoutuville voidaan hankkia koulutusta joustavasti heidän tarpeidensa mukaisesti. Koulutukseen sisäänotot tapahtuvat tarpeen mukaan joko non stop -periaatteella tai rintamatyyppisinä sisäänottoina eli yksittäisinä opiskelijapaikkoina tai koulutusryhminä. Tavoitteena on, että asiakkaita voidaan ohjata joustavasti tutkintoon johtavaan sekä valmentavaan koulutukseen. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on antaa koulutukseen ohjatuille tarvittavat ammatilliset valmiudet tekniikka-, hyvinvointi- ja palvelualojen yrityksiin työllistymiseksi. Lisäksi tavoitteena on perustutkinnon tai vastaavien ammattitutkintojen tai niiden osien suorittaminen. Valmentavassa koulutuksessa tavoitteena on opiskelijan ammatillisen kiinnostuksen, osaamisen ja soveltuvuuden kartoittaminen tekniikka-, hyvinvointi- ja palvelualoille. Tavoitteeksi myös kirjattiin, että opiskelija saa realistisen kuvan ammatin vaatimuksista, tutkinnon rakenteesta ja kynnys hakeutua alan koulutukseen madaltuu. Tehdyssä tarjouspyynnössä huomio kiinnitettiin siihen, että kapasiteetin sisällä hankittavien koulutusten laajuus ja kesto tulee vaihtelemaan yksilöllisesti. Tarjouspyynnössä korostettiin, että Suunto-projektin hankkiman kapasiteetin kautta tutkintoon johtavaa koulutusta hankitaan pääsääntöisesti osatutkinto kerrallaan. Tavoitteena on, että työmarkkinoille kuntoutuville asiakkaille pyritään rakentamaan lähettävän tahon toimesta tavoitteellisia ja pitkäjänteisiä ammatillista osaamista kehittäviä ja avoimille työmarkkinoille johtavia prosesseja, jotka voivat koostua monista eri työhallinnon palveluista. 7
Koska kyseessä ovat työmarkkinoille suuntautuvat asiakkaat, kapasiteetistakin hankittavat opinnot voivat jaksottua pidemmälle ajalle ja koulutusjaksojen välissä asiakas voi olla esimerkiksi palkkatukityössä, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa. Kapasiteetista hankittavaa koulutusta voidaan toteuttaa myös yhtäaikaisesti esimerkiksi palkkatukityön kanssa. Tällöin koulutukseen valitut opiskelijat ovat palkkatukityösuhteessa ja koulutusta voi olla esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa Toppis-mallin mukaisesti. Kouluttajalle maksetaan sovituista lähiopetuspäivistä, sovituista työssäoppimispäivistä sekä sovituista ohjatuista itsenäisen työskentelyn päivistä. Tarjouspyynnössä korostettiin myös, että koulutuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon työmarkkinavalmiuksiaan parantavien asiakkaiden erityistarpeet. Suunto-projektin vaiheistuksen mukaan huomio kiinnitetään erityisesti asiakasohjauksen oikea-aikaisuuteen. Ammatillisen kehittymisen asiakasohjauksen oikea-aikaisuuteen kuuluu, että koulutuksiin ohjataan asiakkaita, joiden työ- ja toimintakyky ovat sillä tasolla, että heillä on valmiuksia suoriutua koulutuksesta, jossa heidän erityistarpeensa huomioidaan. Tarjouspyynnössä koulutusta tarjoavalle korostetaan sitä, että kaikkeen järjestettävään koulutukseen on varattava riittävästi resursseja henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen ja tukeen. Yksittäisillä opiskelijapaikoilla opiskelevien kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja tehdä järjestelyitä, joiden ansiosta heillekin tarjotaan mahdollisuus vertaistukeen. Työmarkkinoille kuntoutuvien kohderyhmän on todettu hyötyvän toiminnallisista opetus- ja työskentelymenetelmistä, minkä koulutuksen tarjoajan odotetaan ottavan huomioon koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida myös kohderyhmän valmiudet itsenäiseen opiskeluun. Työmarkkinoille kuntoutuvien kohdalla itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvä etäopiskelu ja - tehtävät voivat osoittautua turhan vaativiksi. Jos itsenäinen opiskelu katsotaan välttämättömäksi osaksi koulutusta, kouluttajan tulee pystyä tarjoamaan opiskelijalle myös riittävästi tukea opinnoista suoriutumiseen. Suunto-projektin kapasiteetin tarjouspyynnössä osatarjouksia ei hyväksytty. Tavoitteena oli hankkia monialainen koulutuskokonaisuus keskitetysti yhdeltä koulutuksen tuottajalta. Tarjouspyynnössä korostettiin, että koulutuksen tarjoajilta edellytetään kehittämishalukkuutta ja sitoutuneisuutta tuotekehitystyöhön yhdessä Suunto-projektin kanssa koko palvelun hankintaajan. Näin valitun koulutuksen tuottajan kanssa päästään kehittämään eri koulutusaloja niin, että niiden kyky vastaanottaa ja huomioida erityisesti työmarkkinoille kuntoutuvia asiakkaita paranee. Monialaisesta koulutuskokonaisuudesta voidaan sujuvasti tarjota koulutusvaiheessa olevalle asiakkaalle juuri hänelle sopiva kokonaisuus. Aikaa ja vaivaa säästyy, koska hankintaan liittyvät toimenpiteet on tehty kerralla ja hankinta on valmiina usealle eri koulutusalalle. Tarjoukseen vastaaminen on haasteellista niin monialaisuudesta kuin erityisestä kohderyhmästä johtuen. Monialaisuudesta johtuen koulutuksen tarjoajiksi valikoituu useimmiten paikallinen ammattioppilaitos, jolla on usein 8
myös parhaimmat valmiudet järjestää koulutusta niin valmiista alavalikoimasta, tiloista kuin opettajaresursoinnista ym. johtuen. Koulutuksen tarjoajien taholta työmarkkinoille kuntoutuvat voidaan kokea ymmärrettävästi haasteelliseksi kohderyhmäksi. Suunto-projektin kapasiteetin hankinnassa pyrittiinkin korostamaan nimenomaan yhteistyötä projektin ja kouluttajan välillä sekä annettiin lupaus olla kouluttajan mukana kehittämässä haastavalle kohderyhmälle tarjottavaa koulutusta. Koulutuksen hankinta tulisi lähteä aina asiakkaiden koulutustarpeesta. Kapasiteetin monialaisessa hankinnassa työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden hyvinkin erilaisten koulutustarpeiden ennakointi oli haasteellista. Kapasiteetin kautta hankittiin opiskelijatyöpäiviä tietty määrä. Opiskelijatyöpäiviä ei lähdetty kuitenkaan sitomaan tiettyä määrää tietylle koulutusalalle. Eri alojen mahdollisesti erihintaisten koulutusten tarvetta pyrittiin ennakoimaan varattaessa rahoitusta kapasiteetille. Tarjouspyynnössä tarjoajaa pyydettiin ilmoittamaan opiskelijatyöpäivän hinta erikseen eri aloille. Koulutuksen hankintaprosessissa hintavertailu tehtiin koulutusten keskihinnalla. Suunto-projekti järjesti Rovaniemen ja Meri- Lapin seutukunnan kapasiteetin aloituspalaverin ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Aloituspalaverin tarkoituksena on käydä läpi koulutuksen tuottamisen kannalta keskeisiä asioita sekä luoda sujuvat yhteistyökäytännöt. Aloituspalaveriin kutsuttiin mukaan mahdollisimman laaja-alaisesti eri koulutusalojen edustajia niin koulutuspäälliköitä, ammattiopettajia kuin hallinnon henkilökuntaa. Aloituspalaverissa käytiin läpi kapasiteettimuotoisena hankittavaan koulutukseen liittyviä käytäntöjä ja muita keskeisiä asioita, kuten projektin odotuksia koulutusta kohtaan sekä koulutuksen toteuttamiseen ja laskutukseen liittyviä käytäntöjä. Koska koulutusta hankitaan monelta eri koulutusalalta, vaatii kapasiteettimuotoisena hankittava koulutus erityistä seurantaa kapasiteetin toteutumisen ja laadun suhteen. Seurannan merkitys korostuu etenkin työmarkkinoille kuntoutuvien haastavasta kohderyhmästä tulevien yksittäisellä opiskelijapaikalla aloittavien opiskelijoiden kohdalla. Aloituspalaverissa korostettiin mm. sitä, että kapasiteetista tulee tiedottaa kaikkien eri alojen opettajia ja toimittaa myös heille tiedoksi kapasiteetin hankintasopimus. Kapasiteettimuotoinen monialaisen työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta ei ole välttämättä kaikille koulutushenkilökuntaan kuuluville tuttua. Lisäksi hankinnan monialaisuus ja kohderyhmän haastavuus voi olla monelle uutta. Etenkin yksittäisten opiskelijapaikkojen kohdalla on tärkeää, että tiedonkulku asiakkaan tilanteesta on sujuvaa niin oppilaitoksen sisällä kuin yhteistyöverkostolle. 9
2.3 Kapasiteetin alat Kapasiteettimuotoisena hankittavaan monialaiseen koulutuskokonaisuuteen eri aloja valittiin mukaan mahdollisimman monipuolisesti. Eri koulutusaloja otettiin mukaan kohderyhmän asiakkaiden, työmarkkinoille kuntoutuvien, kannalta. Tulevina vuosina suurten ikäluokkien eläköitymisestä on ennakoitu seuraavan työvoimapula. Työmarkkinoille kuntoutuvat ovat ryhmä, joka voi vastata osaltaan työvoiman kysyntään. Heidän ammatillisessa osaamisessaan sekä työkokemuksessaan on kuitenkin monista eri syistä johtuvia puutteita. Suuntoprojektin kapasiteettimuotoisen koulutuksen on tarkoitus olla yksi keino vahvistaa tämän kohderyhmän ammatillista osaamista. Kapasiteettiin pyrittiin ottamaan mukaan koulutusaloja, joista saatava ammatillinen osaaminen tulisi työllistämään asiakkaan jatkossa mahdollisimman hyvin, oli kyseessä sitten osatutkinnon tai kokotutkinnon suorittaminen. Työmarkkinoille kuntoutuvien kohdalla koulutusalat valmistavat käytännönläheiseen suorittavaan työhön. Tietyille aloilla jo osatutkinnon suorittaminen voi auttaa työllistymään. Suunto-projektissa tehtiin työnantajakäynteihin liittyvä selvitys, jossa työnantajia pyydettiin mm. määrittämään koulutuksen merkitystä heidän edustamalleen alalle. Koulutusta toki arvostettiin, mutta mm. siivous- ja kiinteistönhoitoalalla kokotutkinnon lisäksi riittäväksi katsottiin tiettyjen tarvittavien osatutkintojen suorittaminen, kunhan työntekijän asenne työntekoon oli kohdallaan. Koulutusaloista sosiaali- ja terveyspuolen lähihoitajakoulutuksen uskottiin olevan alana yksi työllistävimmistä. Lähihoitajakoulutuksen osatutkintoja onkin Suunto-projektin monialaisesta kapasiteetista hankittu syksyyn 2011 mennessä eniten. Uusimpina kapasiteetista hankittavana koulutuksena on Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnassa alkanut hoiva-avustajakoulutus. Koulutuksessa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisista ammattiopinnoista kaksi tutkinnon osaa, kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutumisen tukeminen. Lisäksi opiskelijan on valittava 10 ov:n laajuinen tutkinnon osa, joka tukee työskentelyä joko vanhus- tai vammaispalveluissa. Osiot suorittamalla mm. työmarkkinoille kuntoutuva asiakas saa mahdollisuuden työllistyä hoiva-avustajan työhön, vaikka kyse ei olekaan kokotutkinnosta. Kapasiteettiin pyrittiin ottamaan mukaan niin miehille kuin naisillekin suunnattuja koulutusaloja. Vaikka rajanveto naisten ja miesten töihin ei ole nykypäivää, tietyt alat asettavat opiskelijoille tiettyjä vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajakoulutus on osoittautunut alaksi, jolle myös työmarkkinoille kuntoutuvista hakeutuu niin naisia kuin miehiä. Tänä päivänä kapasiteettien koulutusvalikoimaa tarkasteltaessa voisi ajatella mukana olevan myös mm. kaivosalaan tai siihen läheisesti liittyvää koulutusta. Toisaalta moni kapasiteetissa olevista aloista voi olla sellaisenaan reitti ja mahdollisuus työllistyä erilaisiin tehtäviin kaivosalalle. 10
Kapasiteetin alat Rovaniemen seutukunnalle Koulutuksen järjestäjänä Lapin ammattiopisto Tekniikan ja liikenteen ala Logistiikan perustutkinto/autonkuljettaja Autoalan perustutkinto/ ajoneuvoasentaja, hyötyajoneuvoasentaja Kone- ja metallialan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto/ kiinteistönhoitaja/ putkiasentaja/ilmastointiasentaja Pintakäsittelyalan perustutkinto/ maalari Rakennusalan perustutkinto/ talonrakentaja Puualan perustutkinto/ levyseppäteollisuus, puuseppä, sahateollisuus Koneistajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Lisäksi on mahdollisuus suorittaa tutkintoja/ tutkinnon osia henkilökohtaistamisperiaatteen mukaisesti niiltä aloilta, joihin Lapin ammattiopistolla on järjestämissopimus Hyvinvointiala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ lähihoitaja Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Palveluala Cateringalan perustutkinto/ palveluvastaava, suurtalouskokki Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto/ hotellivirkailija, ravintolakokki, tarjoilija Liiketalouden perustutkinto/ merkonomi Matkailualan perustutkinto/ matkailuvirkailija, matkailupalveluiden tuottaja Puhdistuspalvelujen perustutkinto/ toimitilahuoltaja, tekstiilihuoltaja Tietojenkäsittelyn perustutkinto/ datanomi Myynnin ammattitutkinto sekä ammattitutkintoja Taulukko 1. Rovaniemen seutukunnan kapasiteetin alat 11
Kapasiteetin alat Kemi-Tornio seutukunnalle Koulutuksen järjestäjänä Ammattiopisto Lappia Tekniikan ala Ajoneuvoasentajan perustutkinto/ ajoneuvoasentaja, hyötyajoneuvoasentaja Kone- ja metallialan perustutkinto/ koneenasentaja, koneistaja, automaatioasentaja, hitsaaja Talotekniikan perustutkinto/ kiinteistönhoitaja, putkiasentaja Pintakäsittelyalan perustutkinto/ maalari, pintakäsittelijä Rakennusalan perustutkinto/ talonrakentaja Puualan perustutkinto/ teollisuuspuuseppä Koneistajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Hyvinvointiala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ lähihoitaja Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Palveluala Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto/ tarjoilija, ravintolakokki Matkailualan perustutkinto/ matkailupalveluiden tuottaja Liiketalouden perustutkinto/ merkonomi Tietojenkäsittelyn perustutkinto/ datanomi Puhdistuspalvelujen perustutkinto/ toimitilahuoltaja Myynnin ammattitutkinto/ myynti yksityisille kuluttajille Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Laitoshuoltajan ammattitutkinto Taulukko 2. Kemi-Tornion seutukunnan kapasiteetin alat 12
Valmentavakoulutus Lisäksi kapasiteettiin kuuluu molemmille seutukunnille eri aloille valmentavakoulutus. Valmentavan koulutuksen kesto määräytyy kunkin opiskelijan yksilöllisen suunnitelman ja tarpeen mukaan, enimmäiskesto 60 päivää. Valmentavan koulutuksen sisältönä on opiskelijan ammatillisen kiinnostuksen, osaamisen ja soveltuvuuden kartoittaminen. Koulutuksen aikana selvitetään mm. oppimisvalmiudet. Valmentavaan koulutukseen sisältyy alalle ohjaava/ orientoiva osuus, jonka aikana tutustutaan alan työtehtäviin työpaikoilla ja ammattitaitovaatimuksiin. Lisäksi koulutukseen sisältyy työssäoppimisjakso, terveydentilaa koskevat selvitykset huomioiden ammattialan vaatimukset, elämän tilanteen erityispiirteiden tunnistaminen. Mikäli opiskelija jatkaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, koulutuksen aikana toteutetaan henkilökohtaistamisen prosessin hakeutumisvaiheen toimet ja laaditaan konkreettinen suunnitelma jatko-opintoihin. Jatko-opintoja on mahdollista lähteä toteuttamaan mm. hankitun monialaisen kapasiteetin kautta. Rovaniemen seutukunnassa on toteutettu kaksi nuorten osa-ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä valmentavana koulutuksena starttikoulutus rakennusalalle. Nuorten osa-ammattitutkintoon valmentavaan koulutukseen on kuulunut varsinaisen valmentavan koulutusosion lisäksi mahdollisuus jatkaa ammatillisia opintoja osatutkinto kerrallaan Suunto-projektin hankkimana. Viimeisin nuorten valmentavakoulutus muodostui kartoitusvaiheesta sekä ammattiin ja työelämään valmentavasta vaiheesta. Joustavimmillaan ammatillisten opintojen jatko löytyy samasta hankitusta kapasiteetista kuin valmentavakoulutus on hankittu. Sekä ammatillinen koulutus että valmentavakoulutus voi sisältää lisäksi tiettyjen alojen työtehtävissä vaadittavia lupa- ja passikoulutuksia asiakkaan tarpeen mukaan. Koulutuksen päättyessä kaikille asiakkaille toteutetaan palaute-/ jatkosuunnitelmakeskustelut, kolmikantana, yhdessä TE -toimiston virkailijan, kouluttajan ja opiskelijan kanssa. 2.4 Osatutkinto kerrallaan Suunto-projektin kapasiteetista yksittäistä opiskelijapaikkaa lähdetään hankkimaan pääsääntöisesti osatutkinto kerrallaan. Kohderyhmän asiakkaista saatu kokemus puoltaa koulutuksen hankkimista osatutkinnoittain. Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden toimintakyky voi olla alentunut monista erilaisista syistä johtuen. Toimintakyvyn alentuminen voi liittyä niin sosiaalisiin kuin terveydentilaan liittyviin syihin. Asiakkailla voi olla elämänhallinnassaan erilaisia puutteita. Koulutuksen suorittamiseen liittyvä säännöllisyys ja päivärytmi voi olla vielä hukassa. Asiakkaiden motivaatio koulutukseen lähtemiseksi on heikko. Asiakkaiden tilanteen taustalta voi löytyä erilaisia oppimisvaikeuksia, jotka usein liittyvät teorian opiskeluun. Teorian ymmärtäminen ja soveltaminen on vaikeaa. Tietylle alalle suuntautuminen voi olla epärealistista, joten alalle soveltuvuutta tulee selvittää. 13
Aina ennen koulutukseen ohjaamista kouluttautumisvaiheen asiakaskriteerit tulisi kuitenkin täyttää, jotta koulutuksesta saataisiin asiakkaalle suurin mahdollinen hyöty. Koulutusvaiheen asiakkaalla on osaamisessa puutteita ja hän tarvitsee tukea työllistymisessä sekä koulutuksessa, mutta asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys on hyvä ja sosiaaliset taidot riittävät kouluttautumiselle. Ennen kuin asiakas siirtyy ammatilliseen koulutukseen motivaatio koulutukseen lähtemiseen ja koulutuksen suorittamiseen tulee olla kohdallaan ja asiakkaan opiskeluvalmiudet on selvitetty. Ammatillisten opintojen aloittaneen työmarkkinoille kuntoutuvan kouluttautumisvaiheen asiakkaan motivaatiota tulee usein tukea edelleen koulutuksen aikana. Osatutkinnossa opiskelijalle asetetut tavoitteet ovat suppeampia. Osatutkinto on myös kestoltaan yleensä sen verran lyhyt, että opiskelijan motivaatio riittää tutkinnon suorittamiseen. Asiakkaan on helpompi hahmottaa koulutusta osatutkinnoittain. niin koulutuksen sisällön kannalta kuin ajallisesti. Kokotutkinto voi varsinkin työmarkkinoille kuntoutuvan asiakkaan kohdalla vaikuttaa ylitsepääsemättömän haastavalta ja pitkältä. Vaikka tutkinto olisi tarkoitus suorittaa kokonaisuudessaan, osatutkinto on asiakkaan kannalta helpommin hallittavissa. Asiakkaan ohjaukseen osallistuvien opettajien, TE - toimiston virkailijan ja/tai koulutusvalmentajan voi olla myös helpompi tarvittaessa puuttua koulutuksen aikana mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin. Osa kapasiteettimuotoisena hankitusta koulutuksesta on toteutettu toppis-mallin mukaisesti. (Suunto-projektin Toppis-malli raportti) Suunto-projektin kokemuksen mukaan koulutuksen yhdistäminen palkkatukityöhön tai työelämävalmennukseen on ollut monialaisen kapasiteetin kautta hankittaessa joustavaa niin asiakkaan kuin työnantajan kannalta. Kapasiteetissa on koulutusta hankittuna valmiina monelta eri alalta. Kun asiakkaalle on löydetty koulutusala ja alaa vastaava palkkatukipaikka tai työelämävalmennuspaikka ja koulutusta lähdetään toteuttamaan, kapasiteetti mahdollistaa joustavan väylän koulutuksen hankintaan. Mahdollisesti pitkäksikin venyvää hankintaprosessia ei tarvita, koska kapasiteetti on valmiiksi kilpailutettu ja hankittu. Myös toppis - mallin mukaan toteutettavissa koulutuksissa koulutus toteutetaan osatutkinto kerrallaan. Osatutkinnon yhdistäminen palkkatukityöhön tai työelämävalmennukseen on helpompaa kuin kokotutkinnon. Toppis-mallin raportti Suunto-projektin internetsivuilla: www.ely-keskus.fi/lappi >työvoima ja työllisyys > Suunto-projekti>raportit 14
3. Yksittäiset opiskelijat, Ainokaiset 3.1 Ainokaisen polku Otsikko ainokaisen polku on lähtöisin Lapin ammattiopiston Väylä-hankkeesta, josta yksittäisellä opiskelijapaikalla aloittavat asiakkaat, ainokaiset saavat tarvittaessa tukea koulutuspolullaan. Ainokaisen koulutus voi olla joko Suuntoprojektin kautta tai kansallisen rahoituksen kautta hankittu. Väylä-hanketta esitellään tekstissä myöhemmin. Yksittäistä opiskelupaikkaa voidaan lähteä hankkimaan kouluttautumisvaiheessa olevalle työmarkkinoille kuntoutuvalle asiakkaalle. Koulutuksia ei ole aina välttämättä haettavana siinä vaiheessa, kun asiakkaan koulutustarve todetaan. Kapasiteetti mahdollistaa sen, että yksittäistä opiskelijapaikkaa voidaan lähteä hankkimaan tarpeen mukaan ja räätälöidysti oppilaitoksen kanssa neuvotellen. Tarkoituksena on, että kouluttautumisvaiheessa olevaa koulutukseen motivoitunutta opiskelijaa ei jätetä odottamaan koulutuksen alkamista. Asiakkaan koulutustarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman pian. Lapin ammattiopistolta hankitun monialaisen kapasiteetin kautta on yksittäisiä opiskelupaikkoja hankittu syksyyn 2011 mennessä jo useita. Seuraavassa on taustalla esimerkkinä yksittäisen opiskelijapaikan hankinta nimenomaan Lapin ammattiopistolta. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta lähtee liikkeelle kouluttautumisvaiheessa olevan asiakkaan todetusta koulutustarpeesta. TE -toimistossa asiakkaan työnhakusuunnitelmaan kirjataan koulutustarve ja motivaatio kouluttautumiseen. TE- toimiston virkailija tekee koulutusesityksen asiakkaalle Suunto-projektin kautta hankittavaksi suunnitellusta koulutuksesta. Esitys tehdään Suuntoprojektin laatimalle koulutusesityslomakkeelle (Liite 2). Tämän lisäksi asiakas täyttää Suunto-projektin laatiman suostumuslomakkeen asiakasprosessin seurantaa varten (Liite 3) Suunnitellun koulutuksen saatavuutta asiakas voi selvittää omatoimisesti. Useimmiten työmarkkinoille kuntoutuvan asiakkaan koulutukseen hakeutumista tulee kuitenkin tukea. Asiakkaalle voidaan hankkia tarpeen mukaan koulutusja/tai työhönvalmentajapalvelua. Koulutusvalmentaja voi olla asiakkaan mukana niin koulutuksen suunnitteluvaiheessa, koulutuksen aikana kuin myös siirtymävaiheessa työhön. Hankittu valmentaja voi sopia asiakkaan kanssa käynnin oppilaitokseen ja olla asiakkaan mukana oppilaitoksessa neuvottelemassa opiskelupaikasta. Valmentajapalveluita voidaan hankkia myös koulutuksen ajalle. Tällöin tulee sopia erityisen tarkasti valmentajan roolista suhteessa oppilaitoksen rooliin. Oppilaitos tarjoaa opiskelijalle tukea varsinaisiin opintoihin oppimisen lisäohjauksen eli tukiopetuksen muodossa. Asiakas voi olla mukana valmentavassa koulutuksessa, palvelutarve- tai ammattitaitokartoituksessa. Asiakkaan koulutuksen suunnittelu voi lähteä liikkeelle myös näiden palveluiden aikana. Koulutuksen toteuttamissuunnitelman hankinnassa voi olla tukena kartoituksen tai valmentavan koulutuksen ohjaaja. Kapasiteetista on hankittu yksittäisinä 15
opiskelijapaikkoina koulutusta myös työmarkkinoille kuntoutuville asiakkaille, jotka ovat/ tai ovat olleet mukana Lapin ammattiopiston ASKARI koulutuksessa. Askari- koulutusta toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattiopiston Väylä-hankkeen kanssa. Askarin oma blogi: http://askarikoti.blogspot.com/ Lapin ammattiopistossa yksittäisen koulutuspaikan suunnitteluvaiheessa asiakas käy oppilaitoksessa kaksivaiheisessa tulohaastattelussa, jossa mukana ovat niin kyseisen alan opettaja kuin opinto-ohjaaja ja/tai erityisopettaja. Mukana voi olla myös asiakkaan koulutusvalmentaja. Tulohaastattelun perusteella laaditaan yksittäisestä opiskelupaikasta toteuttamissuunnitelma, joka toimitetaan TE- toimiston virkailijan laatiman koulutusesityksen liitteenä Suunto-projektille. Tarkoituksena on ollut, että koulutusesitys liitteineen toimitettaisiin ensin TE- toimiston koulutuspalveluihin. Tietyin väliajoin tai tarvittaessa tehdyt esitykset käytäisiin läpi koulutuspalveluiden ja Suuntoprojektin edustajien kesken. Käytännössä esitysten läpikäynti ei ole toteutunut edellä mainitulla tavalla. Käytäntöä tulee vielä kehittää. Esitetty koulutus voi olla alkamassa hyvinkin pian ja aikatauluja esitysten läpikäymiseen on ollut vaikea sovittaa. Lapin ammattiopiston tuotantoaloilla on Suunto-projektin kapasiteetista hankittavien yksittäisten opiskelijapaikkojen hankintaan liittyen laadittu ja otettu käyttöön oma lomake selvitys henkilökohtaistamissuunnitelmasta/ toteuttamissuunnitelmasta (Liite 4). Lisäksi selvityksen liitteeksi oppilaitos toimittaa tarkemman kuvauksen koulutuksen sisällöstä. Selvityslomakkeessa on esillä lyhyesti ne keskeisimmät tiedot, joita yksittäisen opiskelijapaikan hankintaan Suunto-projektin kautta tarvitaan. Suunnitelmallinen prosessin eteneminen Tavoite Tulos Suunnitelma ja sen päivittäminen Asiakkuusprosessin ohjaaminen välipalaute Palveluntuottajan tuottama palvelu Kuva 3. Asiakkuusprosessi 16
Työvoimapoliittisen koulutuksen aikana vastuuvirkailijalle kuuluvat ns. koulutuksen kummivirkailijan tehtävät. Koulutuksen alkaessa ja koulutuksen aikana asiakkaan oma vastuuvirkailija seuraa ja huolehtii asiakkaan työvoimapoliittiseen koulutukseen kuuluvista toimenpiteistä. Vastuuvirkailija seuraa asiakkaan tilannetta niin koulutuksen aikana kuin koulutuksen loppupuolella työmarkkinoille siirtymisen yhteydessä. Vastuuvirkailija huolehtii yhteydenpidosta oppilaitokseen ja muihin yhteistyöverkoston tahoihin. Oppilaitoksen kanssa sovitaan mm. koulutuksen seurannasta ja välipalautteiden antamisesta. Oppilaitokselta edellytetään, että vastuuvirkailija saa tietoa opiskelijan opintojen etenemisestä, näyttöjen suorittamisesta. Vastuuvirkailijan tulee saada tieto hyvissä ajoin mahdollisesti suunnitellusta koulutuksen jatkosta sekä asiakkaan poissaoloista, jos niihin liittyy jotain epäselvyyttä. Koulutuksen aikana mahdollisesti esille tuleviin ongelmiin tulee puuttua ajoissa (kuva 3.) Suunto-projekti huolehtii koulutuksen hankintaan liittyen mm. rahoituksen seurannasta, hankintasopimusten kirjaamisesta sekä seuraa opiskelijatyöpäiviä oppilaitoksen seurannan lisäksi. Suunto-projektista on oltu myös mukana kolmikantakeskusteluissa, jos asiakkaan koulutuksen jatkosuunnitelmien laatiminen on sitä edellyttänyt. Väylä-hankkeen kanssa on pyritty järjestämään yhteisiä palavereita yksittäisiin opiskelijapaikkoihin, ainokaisiin, liittyen aina tarpeen mukaan. Palavereissa on käyty läpi esiin tulleita ongelmia ja haasteita sekä onnistumisia. 17
Kuva 4. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta Suunto-projektin kautta 18
3.2 Koulutus-/työhönvalmentajan käyttö Valmentaja toimii tarpeen mukaan niin koulutus- kuin työhönvalmentajana. Valmentaja toimii koulutusjaksojen aikana koulutusvalmentajan roolissa ja työjaksojen aikana työhönvalmentajan roolissa. Palvelua toteutetaan tarpeen mukaan joko yksilövalmennuksena tai ryhmävalmennuksena. Valmentajan tehtävät määräytyvät tapauskohtaisesti. Valmentaja on opiskelijan tukena koko koulutusprosessin ajan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hän voi olla opiskelijan tukena muun muassa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimisessa ja opintojen henkilökohtaistamiseen liittyvissä keskusteluissa sekä auttaa opiskelijaa työllistymään koulutuksen päätyttyä. Mikäli koulutukseen kuuluvat esimerkiksi keskenään vuorottelevat palkkatukijaksot ja oppilaitoksen toteuttamat koulutusjaksot, valmentajan tehtävänä voi olla koulutuksen ja palkkatukijaksojen kokonaiskoordinointi. Koulutusvalmentaja voidaan hankkia asiakkaan tueksi TE-toimiston kautta. Aiheesta enemmän Suunto-projektin raportissa Työhönvalmennusta vai koulutusvalmennusta? Suunto-projektin internetsivut: www.ely-keskus.fi/lappi >työvoima ja työllisyys > Suunto-projekti >raportit 3.3 Opintojen muodostuminen Yksittäisiä opiskelijapaikkoja on hankittu erilaisina kokonaisuuksina. Useassa tapauksessa opiskelijan motivaatio opiskeluun on koulutuksen aikana entisestään vahvistunut. Näissä tapauksissa heti ensimmäisen suoritetun tutkinnon jälkeen tai jopa jo sen aikana on suunniteltu seuraava osatutkintokokonaisuus. Nämä opiskelijat ovat edenneet koulutuksessa osatutkinto kerrallaan. Osalle opiskelijoista on hankittu heidän jo aiemmin suorittamiinsa opintoihin liittyen puuttuva osio. Opinnot ovat voineet keskeytyä useita eri syistä ja taustalla saattaa olla useampiakin keskeytyneitä opintoja. Työllistymisen ja muutenkin asiakkaan tilanteen edistymisen kannalta hankittu osatutkinto on voinut ollut varsin ratkaiseva tekijä. Tietyille aloille työllistymiseen on riittänyt, että asiakas on saanut suoritettua ammattitutkinnosta tietyn osion/osiot. Koko tutkinnon suorittamiseen asiakkaalla ei ole välttämättä ole ollut riittäviä voimavaroja. Elämäntilanne, fyysinen ja psyykkinen kunto on vaikuttanut asiakkaan jaksamiseen, vaikka hänet katsottaisiinkin koulutusvaiheen asiakkaaksi. Muutamalle asiakkaalle on hankittu myös muunto- sekä täydennys- ja päivityskoulutusta, koska aiemmin hankittu tietyn koulutusalan tutkinto ei ole johtanut työllistymiseen. Yksittäisinä opiskelijapaikkoina on hankittu koulutusta myös asiakkaille, jotka ovat opiskellet ensin ryhmämuotoisessa koulutuksessa osatutkintoa ja ovat tämän jälkeen olleet halukkaita ja motivoituneita jatkamaan 19
heti seuraavaan koulutusosioon, mutta omaehtoiseen koulutukseen ei ole ollut mahdollisuutta hakea. 3.4 Väylä-hanke Lapin ammattiopiston Väylä-hanke on Suunto-projektin tärkeä verkosto- ja yhteistyökumppani etenkin kapasiteetista hankittuihin yksittäisiin opiskelijapaikkoihin liittyen. Lapin ammattiopiston oman välityömarkkinahankkeen, Väylä-hankkeen, yhtenä tavoitekokonaisuutena on vahvistaa opetushenkilöstön ohjauksen ja erityisopetuksen asiantuntijuutta kohdata, ohjata ja opettaa erilaisia oppijoita ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Väylä-hanke on mukana yksittäisten opiskelijapaikkojen suunnittelussa sekä koulutuksen aikana. Väylän opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä projektiohjaaja tukevat tapauskohtaisesti ja tarvittaessa yksittäistä opiskelijaa. Suuntoprojektista yksittäiselle opiskelupaikalle ohjautuvat välityömarkkinoille kuntoutuvat koulutusvaiheen asiakkaat tarvitsevat vielä hyvin usein ainakin jonkin asteista tukea. Väylä-hankkeessa on kehitelty ainokaisena alkuun -malli yksin aloittavan opiskelijan tueksi. Tuki voi olla opettajan tai Väylä-hankkeen ohjaajan erityistä tukea. Tuki voi olla vertaistukea, varsinaisen oman opiskeluryhmän puuttuessa. Väylä-hankkeessa on myös kehitetty yksittäisen opiskelijan tueksi mm. ainokaisen blogi, jossa on mahdollisuus kokemusten vaihtoon toisten yksittäisellä paikalla opiskelevien kanssa, mahdollisuus erilaisten kysymysten esittämiseen ja tarjolla vertaistutorin palveluja. Suuntoprojekti pitää Väylä-hankkeen kanssa yhteistyöpalavereita yksittäisten opiskelijoiden koulutuspolkuun ja sen kehittämiseen liittyen. VÄYLÄ-hanke: http://www.lao.fi/suomeksi/hankkeet/eu-hankkeet/vayla.iw3 AINOKAINEN- verkkopalvelu opiskelijoille: http://ainokainenkoti.blogspot.com/ 20
4. Toteutuminen seutukunnittain Kemi-Tornion seutukunnassa Suunto-projektin toiminta käynnistyi myöhemmin kuin Rovaniemen seutukunnassa. Tämän vuoksi myös monialainen kapasiteetti hankittiin myöhemmin Kemi-Tornion seutukunnan alueelle. Eri alojen koulutusryhmät ovat käynnistyneet myöhemmin Kemi-Tornion seutukunnassa. Kemi-Tornio seutukunnassa yksittäisiä opiskelupaikkoja on kapasiteetista käynnistynyt varsin vähän. Tämä näkyy myös käsiteltäessä myöhemmin raportissa yksittäisten opiskelijapaikkojen seurantaa. Seurannassa on tarkasteltu ajanjaksoa, 1.11.2009-17.1.2011, mutta hankittujen koulutusten määrällinen suhde seutukuntien välillä ei ole juurikaan muuttunut elokuuhun 2011 mennessä. 4.1 Rovaniemen seutukunta Ryhmäkoulutukset, kapasiteetista alkaneet ryhmäkoulutukset Rovaniemen seutukunnassa. Tilanne elokuussa 2011. Ryhmäkoulutukset Myynnin osa-ammattitutkintoon valmistava koulutus Sosiaali- ja terveysalan osa-ammattitutkinto, hoito ja huolenpito Nuorten osa-ammattitutkintoon valmentava koulutus I Siivouspalvelujen koulutus, siivouksen perusteet Starttikoulutus rakennusalalle, valmentava koulutus Nuorten osa-ammattitutkintoon valmentava koulutus II Taulukko 3. Rovaniemen seutukunnassa alkaneet ryhmäkoulutukset 21
Yksittäiset opiskelijapaikat, yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut eri alojen osatutkinnot Rovaniemen seutukunnassa. Saman alan koulutusta on voitu hankkia useammankin yksittäisen opiskelijan kohdalla. Tilanne elokuussa 2011. Yksittäiset opiskelijapaikat Hyvinvointiala: Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja kasvun tukeminen ja ohjaus lasten ja nuorten hoito ja kasvatus kuntoutumisen tukeminen hoito ja huolenpito Tekniikan- ja liikenteen ala: Talotekniikka-ala, kiinteistönhoitaja talotekniikan perustaidot asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen lvi-järjestelmien hoito kiinteistön yleishoito ja valvonta kiinteistön vihertyöt kaukolämpö ja laitteet automaatio ja sähköjärjestelmät Talotekniikka-ala, ilmanvaihtoasentaja, ohutlevytyöt Kone-ja metalliala, koneistaja, koneistus/ NC-koneistus, CAD/CAMtyöstöratojen valmistus Puuala, puuseppä puualan perustaidot puuseppäalan tuotantotoiminta huonekaluteollisuus puualan yritystoiminta 22
Rakennusala, talonrakentaja muuraus sisävalmistusvaiheen työt perustustyö runkovaiheen työt teräsrakentaminen betoniraudoitus/ betonointi ikkunatyöt korjausrakentaminen sisäpuutyöt hitsaus Sähköala, sähköasentaja, sähkö- ja automaatiotekniikka /sähkö-ja energitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka-ala, tietokoneasentajan ammattitutkinto, tietokoneen asentaja, lähiverkkopalvelut sekä ohjelmistojen asennus Sähkö- ja automaatiotekniikka, sähköasentaja, sähköpiirustukset Palveluala: Matkailuala, matkailupalvelujen tuottaja matkailun ohjelmapalvelujen tuottaminen matkailupalvelut ohjelmapalveluyrityksessä toimiminen Palveluala, merkonomi, liiketalous/ talous- ja toimistopalvelut Palveluala, Hotelli- ravintola ja cateringala, majoitus- ja ravitsemuspalveluissa toimiminen Palveluala, myyjä, myynnin ammattitutkinto/kuluttajamyynti Puhdistuspalveluala, toimitilahuoltaja puhdistuspalvelut siivouspalvelut toimitilapalvelut Taulukko 4. Rovaniemen seutukunnassa yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut koulutukset 23
4.2 Kemi-Tornio seutukunta Ryhmäkoulutukset. Kapasiteetista alkaneet ryhmäkoulutukset Kemi-Tornion seutukunnassa. Tilanne elokuussa 2011. Ryhmäkoulutukset Sosiaali- ja terveysala, kasvun tukeminen ja ohjaus Sosiaali- ja terveysala, kasvun tukeminen ja ohjaus (hoiva-avustaja koulutus) Puhdistuspalvelualan osatutkinto, puhdistuspalvelujen tuottaminen Taulukko 5. Kemi-Tornion seutukunnassa alkaneet ryhmäkoulutukset Yksittäiset opiskelijapaikat, yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut eri alojen osatutkinnot Kemi-Tornion seutukunnassa. Saman alan koulutusta on voitu hankkia useammankin yksittäisen opiskelijan kohdalla. Tilanne elokuussa 2011. Yksittäiset opiskelijapaikat Palveluala: Hotelli- ravintola ja cateringala, tarjoilija, kahvilapalvelut Hotelli- ravintola ja cateringala, tarjoilija, asiakaspalvelu ja myynti Hyvinvointiala: Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja, kasvun tukeminen ja ohjaus Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja, hoito ja huolenpito Taulukko 6. Kemi-Tornion seutukunnassa yksittäisellä opiskelijapaikalla aloitetut koulutukset Rovaniemen seutukunnassa sekä Kemi-Tornion seutukunnassa asiakkaille on voitu hankkia useampi osio, samaa osiota ollut suorittamassa useampi, osa on jatkoja ryhmäkoulutuksessa jo olleille. 24
5. Suunto-projektin asiakasprosessin seuranta Asiakasprosessin seuranta ammatillisessa työvoimakoulutuksessa, yksittäiset opiskelijapaikat 2009-2011 Suunto-projektin asiakasprosessin seurannan ja arvioinnin tavoitteena on luoda työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden tueksi menetelmä, joka tukee asiakkaan kuntoutumisprosessin etenemistä ja kehittää kuntoutumisen tukena olevien palveluiden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta. Asiakasprosessin seurantaa tehdään SPSS Statistics ohjelmiston avulla. Seurantaan kerätään tietoja asiakkaiden palveluprosessista työhallinnon URA -järjestelmän, työvoiman palvelukeskuksen TYPPI -järjestelmän sekä webropoliin ( sähköinen palautejärjestelmä, ent. digium) saatujen kouluttajien/palveluntuottajien ja asiakaspalautteiden kautta. Suunto- projektin ammatillisen työvoimakoulutuksen yksittäisellä opiskelijapaikalla on aloittanut ajalla 1.11.2009-17.1.2011 yhteensä 46 asiakasta, joista Rovaniemen TE -toimiston asiakkaita on ollut 44 ja Meri -Lapin TE -toimiston asiakkaita on ollut 2. Tarkasteluryhmä painottuu Rovaniemen seutukunnalle. Suunto-projektin asiakasprosessin seurantaan osallistuvat ainoastaan ne asiakkaat, jotka ovat suostuneet kirjallisesti (liite 3) Suunto-projektin asiakasprosessin seurantaan. Suunto-projektin ammatilliseen koulutukseen (yksittäinen opiskelupaikka) em. aikavälillä osallistuneista asiakkaista 46:sta asiakkaasta 29 on suostunut asiakasprosessin seurantaan eli 63% tammikuun 2011 mennessä Suunnon ammatillisen koulutuksen aloittaneista asiakkaista on mukana seurannassa. Ikärakenne ja sukupuoli Tarkasteluryhmässä suurin osa on parhaassa työiässä olevia, 26-50 vuotiaita työmarkkinoille kuntoutuvia asiakkaita. Vanhempien asiakkaiden kohdalla koulutus ei ole ehkä enää niin ajankohtaista. Asiakkaalta ei löydy enää välttämättä motivaatiota siihen, että hän lähtisi opiskelemaan uutta tai vaikkapa päivittämään aiempaa ammatillista osaamista lisäkoulutuksena. Vanhempien asiakkaiden kohdalla koulutus ei ole useinkaan enää työllistymiseen vaikuttava ratkaisevin tekijä. Joukon nuorimmilla asiakkailla luonnollisin väylä kouluttautua on omaehtoiseen koulutukseen hakeutuminen. Vaihtoehtoja kouluttautumiseen löytyy myös muita reittejä käyttäen. Tarkasteluryhmästä yli puolet on miehiä. Seurantaotoksessa painottuvat koulusaloina terveydenhuolto ja sosiaaliala sekä talotekniikan ala. Talotekniikan ala voisi selittää miesten osuutta tarkasteluryhmässä. Terveydenhuolto ja sosiaaliala mielletään edelleen naisille suunnatuksi koulutusalaksi. Tässä tarkasteluryhmän otoksessa ei ole kuitenkaan eritelty moniko terveydenhuolto ja sosiaalialalle hakeutuneista onkin miehiä? Tai toisaalta onko talotekniikka-alalle hakeutunut puolestaan naisia? 25
Koulutusalat: Koulutusalojen luokittelu on otettu tähän tarkasteluun työ- ja elinkeinohallinnon URA-järjestelmästä. Seurantaan otetuista koulutusaloista eniten osatutkinnon suorittamisen aloittaneita on terveydenhuolto ja sosiaalialalla. Terveydenhuolto ja sosiaaliala katsotaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa hyvin työllistäväksi. Alalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia ja koulutus- ja lopulta työllistymisvaiheessa olevat työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat voivat täydentää osaajien joukkoa. Terveydenhuolto ja sosiaalialalle koulutukset lähtevät projektin kapasiteetista aina osatutkinto kerrallaan. Terveydenhuolto ja sosiaalialalta osatutkintoja lähdetään suorittamaan Suunto-projektin kapasiteetista yleensä lähihoitajaopinnoista. Suunto-projektin hankkimissa koulutuksissa pidetään myös huoli, että aina ennen ensimmäistäkään koulutusosiota, koulutukseen hakeutuvien asiakkaiden tulee osallistua alan soveltuvuuskokeeseen ja myös läpäistä koe, vaikka osatutkinnon suorittamiseen tätä ei suoraan vaadittaisi. Asiakkaan jatkaessa opintojaan soveltuvuuskokeen suorittaminen tulee joka tapauksessa eteen. Tarkasteluryhmässä toiseksi eniten opintoja on aloitettu talotekniikan alalla ja kolmanneksi eniten palvelutyön alalta. Kuva 5. Yksittäiset opiskelijapaikat koulutusaloittain 26
Ammatillista koulutusta edeltävä palvelu: Ammatilliseen koulutukseen ohjataan kouluttautumisvaiheessa olevia asiakkaita. Suunto-projektin kapasiteettimuotoisena hankittuun ammatilliseen koulutukseen näyttäisi ohjautuneen enimmäkseen asiakkaita, joilla on taustalla TE -toimiston tarjoamia aktiivipalveluita tai he ovat olleet työssä. Aktiivipalvelun piirissä olevilla asiakkailla kouluttautumisvaiheen kriteerit täyttyvät ilmeisen hyvin. Useimmat tarkasteluryhmän asiakkaat ovat olleet ennen ammatillisen koulutuksen alkamista TE -toimiston aktiivipalveluiden piirissä. Tarkasteluryhmässä työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa on ollut 29:stä asiakkaasta 21 % eli kuusi asiakasta. Asiakkaat ovat olleet myös valmentavassa koulutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai määräaikaisessa työssä. Työttömänä ennen ammatilliseen koulutukseen siirtymistään tarkasteluryhmän on ollut pari asiakasta. Työelämävalmennus/ työharjoittelu sekä eri alalle/aloille valmentava koulutus tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri alojen työtehtäviin. Konkreettinen tutustuminen eri alojen työtehtäviin auttaa asiakasta selkiyttämään omaa koulutusalaansa. Alaan tutustuminen voi kasvattaa motivaatiota pyrkiä ajatuksissa ollutta koulutusta ja työtä kohti. Toisaalta todellisiin työtehtäviin tutustuminen karsii epärealistisia käsityksiä alasta, josta asiakas on voinut pidemmän aikaa haaveilla. Kuntouttavan työtoiminnan kautta asiakkaalla on myös mahdollisuus tuetusti tutustua erilaisiin työtehtäviin. Asiakkaan koulutusta kohtaan osoittaman kiinnostuksen lisäksi myös asiakkaan todelliset valmiudet mahdolliseen kouluttautumiseen saadaan esille eli onko asiakas vielä lainkaan kouluttautumisvaiheessa. Mielekkään työn kautta asiakkaan valmius ja motivaatio kouluttautua lisää kyseiselle alalle kasvaa. Työ voi saada asiakkaan kiinnostumaan ko. alan mahdollisesti keskenjääneiden opintojen loppuun suorittamista tai asiakas on valmis hakeutumaan alan osaamista täydentävään koulutukseen, vaikka alaan liittyviä varsinaisia opintoja ei olisikaan taustalla. Motivaatio kouluttautumiseen on tullut saadun työmahdollisuuden kautta. 27
Kuva 6. Yksittäisen opiskelijan ammatillista koulutusta edistävä palvelu Ammatillisen koulutuksen kesto: Koulutusta hankitaan Suunto-projektin kautta pääsääntöisesti osatutkinto kerrallaan. Koulutuksen kesto riippuu pitkälti siitä koulutusalasta ja osatutkinnoista mistä kunkin asiakkaan kohdalla on kyse. Koulutuksen kestoon vaikuttaa myös se, opiskellaanko päivittäin vai toteutetaanko koulutusta esimerkiksi toppis -mallin mukaisesti. Toppis-mallissa koulutukseen on yhdistetty palkkatukityö tai työelämävalmennusta (Suunnon raportti toppiskoulutuksesta). Koulutuksen kestoon vaikuttaa myös asiakkaiden erilainen lähtötilanne koulutukseen hakeuduttaessa. Osalla asiakkaista voi olla lähes koko tutkinto suoritettuna, vain tietty osio puuttuu. Osalla asiakkaista voi olla taustalla useitakin keskeytyneitä opintoja tai he alkavat vasta suorittamaan ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Koulutus voi kestää parista kuukaudesta vuoteen. Vuoden aikana on voitu suorittaa useampikin tutkinnon osa. Toppis-mallin mukaisesti asiakas on voinut palkkatukityön tai työelämävalmennuksen yhteydessä saada suoritettua kokotutkinnon tai osan koko tutkintoon vaadittavista osioista. Kokopäiväisesti opiskellessa yhden osatutkinnon suorittaminen kestää alasta ja opiskelijan lähtötasosta riippuen kuukaudesta kolmeen kuukauteen. 28
Suoritettu tutkinto: Tarkasteluryhmästä suurin osa on suorittanut aloittamansa koulutuksen. Kokotutkinnon asiakkaista suoritti 28% (8) ja osatutkinnon 45% (13) asiakkaista. Kokotutkinto on voinut olla vaille vain yhtä osatutkintoa. Vain yksi asiakas on keskeyttänyt opintonsa. Tarkasteluhetkellä (27.4.- 3.5.2011) neljällä koulutus on edelleen kesken. Koulutuksen suorittaminen osatutkinnoittain näyttäisi ainakin tässä tarkasteluryhmässä vaikuttavan koulutuksen loppuun suorittamiseen, oli kyseessä sitten yksi tutkinnon osa tai mahdollisesti aiemmin kesken jääneen kokotutkinnon suorittaminen. Tutkinnon suorittamiseen on ollut vaikuttamassa myös asiakkaan omat koulutusvalmiudet. Koulutukseen on ohjattu oikeassa vaiheessa, kouluttautumisvaiheessa, olevia asiakkaita. Kuva 7. Yksittäisen opiskelijan ammatillisen tutkinnon suorittaminen 29
Tuen tarve opiskelun aikana sekä työllistymisessä: Työmarkkinoille kuntoutuvan asiakkaan taustalla ja tukijana toimii lähtökohtaisesti monitoimijainen verkosto. Verkostoon kuuluvat niin työvoimaohjaajat kuin sosiaaliohjaajat sekä asiakasryhmälle kohdennetut erilaiset hankkeet. Koska tarkasteluryhmässä kyseessä ovat työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat, kouluttautumis- ja työllistymisvaiheessa tarvitaan yleensä ja ymmärrettävästi vielä tukea. Tarkasteluryhmässä on eniten niitä, jotka tarvitsevat tukea ainakin jossain määrin. Opiskelun aikana sekä työllistymisvaiheessa itsenäisesti selviää reilu kolmannes. Tässä tarkastelussa on esitettynä, kuinka paljon tukea ollaan vailla, mutta esillä ei ole tarkemmin millaisesta tuen tarpeesta on kyse. Onko kyse esimerkiksi koulutuksen aikaisesta oppilaitoksen antamasta tukiopetuksen tarpeesta, vajaakuntoisen asiakkaan erityisen tuen tarpeesta, Väylä-hankkeen opintoohjaajan, erityisopettajan tai koulutusvalmentajan tarjoaman tuen tarpeesta vai onko asiakkaalla tarvetta TE -toimiston kummivirkailijan antamaan tukeen? Kuva 8. Yksittäisen opiskelijan tuen tarve opiskelun aikana sekä työllistymisessä 30
Asiakkaan sijoittuminen heti ammatillisen koulutuksen jälkeen: Tarkasteluryhmässä noin kolmannes jatkaa koulutusta työvoimakoulutuksena joko kansallisen puolen tai Suunto-projektin hankkimassa koulutuksessa. Omaehtoisen koulutuksen tai muun ammatillisen koulutuksen on aloittanut kolme asiakasta. Omaehtoiseen koulutukseen siirtyminen riippuu pitkälti siitä, onko koulutukseen ollut mahdollista hakea. Asiakas voi tarvita vielä tukea ja rohkaisua omaehtoiseen koulutukseen hakeutumiseen, joten osatutkinnon hankinta on tehty edelleen Suunto-projektin kapasiteetista. Työttömänä heti koulutuksen jälkeen on ollut kolme asiakasta. Osa asiakkaista on siirtynyt kuntouttaviin palveluihin. He eivät ole olleet vielä kouluttautumisvaiheessa, mutta tämä on tullut esille vasta koulutuksen aikana. Kuva 9. Yksittäisen opiskelijan sijoittuminen ammatillisen koulutuksen jälkeen 31
Asiakkaan tilanne tarkasteluhetkellä: Yksittäisellä opiskelijapaikalla opintonsa ajalla 1.11.2009-17.1.2011 aloittaneiden asiakkaiden tilanne tarkasteluhetkellä (27.4.- 3.5.2011) on ollut seuraavanlainen. Asiakkaista hieman vajaa 25% (7) on jatkanut ammatillisessa työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa. Työelämävalmennuksessa, palkkatukityössä tai avoimilla työmarkkinoilla on myös lähes 25% (7) asiakkaista. Vaikka koulutusta on jatkanut ja työelämään siirtynyt/siirtymässä noin puolet tarkasteluryhmästä, on yksittäisen opiskelijapaikan vaikuttavuutta tämän otoksen perusteella vara vielä parantaa. Työttömänä, sosiaalipalvelujen piirissä tai sairaslomalla on asiakkaista yhteensä noin 38% (11). Asiakkaan tilannetta on kartoitettu ja tämän perusteella hänen on katsottu olevan kouluttautumisvaiheen asiakas. Asiakas on voinut täyttää kaikki kouluttautumisvaiheelle annetut kriteerit ja hänet on ohjattu koulutukseen. Koulutuksen aikana onkin voinut osoittautua, ettei koulutusvaihe vastaakaan asiakkaan todellista tilannetta. Etenkin opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson aikana voi vielä tulla yllätyksenä esille se, ettei asiakas vastaa niihin vaatimuksiin, mitä työmarkkinat työvalmiuksilta edellyttävät. Asiakkaiden arjen ja elämänhallinta ei olekaan todellisuudessa sillä vähimmäistasolla, mitä työhön kuntoutuksen vaiheistuksessa kouluttautumisvaiheen asiakkaalta edellytetään. Kynnyksenä koulutuksesta suoriutumiseen voi olla vielä jopa se, ettei asiakkaalla olekaan kykyä ja voimia olla mukana toiminnassa viitenä päivänä viikossa ja viisi tuntia päivässä. Työmarkkinoille kuntoutuvien kohdalla koulutuksen onnistumiseen ja koulutuksen jälkeiseen tilanteeseen voivat olla vaikuttamassa monet eri tekijät. Työmarkkinoille kuntoutuvien vaiheistus on vielä varsin uusi asiakasohjauksen työkalu ja asiakkaan ohjaaminen oikean vaiheen kautta oikeisiin palveluihin on haastavaa. 32
Kuva 10. Yksittäisenä opiskelijana ammatillisen koulutuksen aloittaneen asiakkaan tilanne tarkastushetkellä 27.4-3.5.2011 33
6. Yhteenveto ja johtopäätökset Suunto-projektin kapasiteettimuotoisena hankittavan työvoimapoliittisen koulutuksen hankintasopimukset ovat edelleen voimassa ja projektin kautta hankitut koulutukset jatkuvat. Kemi-Tornio seutukunnalle kapasiteettihankintaa tullaan jatkamaan optiohankintana vielä vuodelle 2012. Rovaniemen seutukunnan sopimus on voimassa syyskuulle 2012. Suunto-projektin hankkiman kapasiteetin käytöstä voidaan vajaan kahden vuoden kokemusten jälkeen todeta, että kapasiteettimuotoisena hankittu koulutus on pääsääntöisesti vastannut sille asetettuja tavoitteita. Kapasiteetille asetetun tavoitteen mukaan, asiakkaita voidaan ohjata joustavasti tutkintoon johtavaan sekä valmentavaan koulutukseen. Monialaisessa kapasiteettihankinnassa eri alojen koulutuksia on hankittu kattava valikoina tarjottavaksi niin ryhmille kuin yksittäisille opiskelijoille. Kun koulutusta hankitaan kapasiteettimuotoisena, aikaa vievää hankintaprosessia ei tarvitse viedä läpi kuin kerran. Tarjolla on tietyn koulutusalan koulutusta hyvinkin nopealla aikataululla käynnistettäväksi. Kun koulutusta on tämän lisäksi hankittu kapasiteettimuotoisena monialaisesti, tarjolla toteutettavaksi usean eri koulutusalan koulutusta. Käytännössä hankittavaksi esitettyjä osatutkintoja on kapasiteetista lähtenyt huomattavasti enemmän Rovaniemen seutukunnassa kuin Kemi-Tornio seutukunnassa. Kemi-Tornio seutukunnan alueella projektin toiminta on käynnistynyt myöhemmin kuin Rovaniemen seudulla. Kapasiteetti hankittiin alueelle myös myöhemmin. Kouluttautumisvaiheeseen on Kemi-Tornion seutukunnassa ohjautunut tähän mennessä vähemmän asiakkaita kuin Rovaniemellä, mutta määrä näyttäisi koko ajan lisääntyvän. Edellä mainitusta syystä johtuen, tarkastelussa painottuu koulutusten tarjoajana Lapin ammattiopisto. TE-toimiston asiakkaille suunniteltuja ja esitettyjä koulutuksia on pääsääntöisesti saatu käynnistymään kapasiteetille asetettujen odotusten mukaisesti. Koulutustarvetta määriteltäessä mukana ovat olleet TEtoimistot, asiakkaansa tuntevina asiantuntijoina. Kapasiteetista lähtevää koulutusta suunniteltaessa on pyritty asiakaslähtöisyyteen sekä ottamaan huomioon koulutuksen todellinen tarve. Ryhmäkoulutuksia on suunniteltu yhteistyössä TE-toimiston, oppilaitoksen sekä mahdollisesti myös työnantajien kanssa. Etenkin koulutukseen liitetyn toppis -mallin soveltaminen on vaatinut erityistä suunnittelua ja sovittelua koulutuksen toteuttamiseen osallistuvilta eri tahoilta, niin oppilaitokselta kuin työnantajilta. Toppis-mallin suunnittelussa työnantaja otetaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kapasiteetti on ollut tärkeässä asemassa toppis -mallin onnistumisen kannalta. Kapasiteetin mahdollistama joustava osatutkinnoittain opiskelu on toiminut hyvin toppis-mallin mukaan toteutetussa koulutuksessa. Toppis-mallin mukaisesti koulutusta toteutettaessa pyritään madaltamaan yrityksiin työllistymisen kynnystä. Lisäksi tavoitteena on perustutkinnon tai vastaavien ammattitutkintojen tai niiden osien suorittaminen. Ammatilliset valmiudet eivät automaattisesti tarkoita kokotutkinnon suorittamista, vaan tietyillä aloilla jo tiettyjen koulutusosioiden suorittaminen edesauttaa työllistymistä. 34
Kapasiteetin monialaisuus on hyödyntänyt laajasti työmarkkinoille kuntoutuvien asiakaskuntaa. Lähes kaikkia kapasiteetista hankittuja eri alojen koulutuksia on jo käynnistynyt. Aloista parhaiten on vetänyt sosiaali- ja terveysala, jossa tarvetta työntekijöille on nyt ja myös tulevaisuudessa. Tähän tarpeeseen osa työmarkkinoille kuntoutuvista asiakkaista näyttäisi koulutuksista saatujen kokemusten mukaan nyt vastaavan. Kapasiteettimuotoisena hankittua monialaista koulutusta kuvattaessa mukana oleellisessa osassa ovat yksittäiset opiskelijat ainokaiset yksittäisillä opiskelijapaikoillaan. Lapin ammattiopistolta hankitun koulutuksen, etenkin yksittäisten opiskelijoiden koulutuksen, yhteyteen liittyy läheisesti Väylä-hanke. Suunto-projektin ja Väylä-hankkeen välillä on tehty molempia hankkeita palvelevaa yhteistyötä. Hankkeita on toteutettu samanaikaisesti ja tämä on ollut molempien hankkeiden kannalta erittäin hyvää yhteensattumaa, on se sitten ollut tarkoituksellista tai ei. Hankkeet ovat tukeneet ja tukevat edelleen toisiaan kapasiteetista lähtevän koulutuksen toteutuksessa. Uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa on hyvä jatkossakin pyrkiä siihen, että ainakin osa hankkeista tavalla tai toisella liittyisi toisiinsa ja mahdollistaisi yhteisen kehittämistyön. Tuloksena voi syntyä uusia laajemminkin eri tahoja hyödyntäviä malleja ja palvelutuotteita. Hankkeiden välinen yhteistyö auttaa myös näiden mallien ja palvelutuotteiden siirtämistä ja juurruttamista käytäntöön. Yksittäisten opiskelijapaikkojen koulutusesitykset on toimitettu Suunto-projektille TE -toimiston virkailijan kautta. Useimmiten koulutuksen toteutuksen suunnittelusta on vastannut (koulutus-/ työhön)valmentaja yhdessä oppilaitoksen edustajan kanssa. Eri koulutusaloilla käytännöt ja valmius lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutusta ovat hieman vaihdelleet, mutta pääsääntöisesti kapasiteetista haettua joustavuutta on löytynyt. Yksittäinen opiskelija on päässyt aloittamaan koulutuksen ilman pitkää odottelua. Vaikka työmarkkinoille kuntoutuva asiakas olisikin kouluttautumisvaiheessa, pitkäksi venyvä koulutuksen aloittaminen alkaa vaikuttamaan asiakkaan opiskelumotivaatioon. Asiakas on voinut olla ennen koulutukseen ohjautumista esim. tietyn alan ohjaavassa/ valmentavassa koulutuksessa. Asiakas on voinut olla tai on parhaillaan työelämävalmennuksessa tai palkkatukityössä. Yleensäkin kouluttautumisvaiheen asiakas on ollut mukana aktiivipalveluissa ennen koulutukseen ohjautumista. Eri palveluiden kautta kouluttautumistarve sekä valmius kouluttautua on noussut ajankohtaiseksi. Tähän tarpeeseen tulisi vastata mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Kapasiteetin joustavuus mahdollistaa sen, että siirtymä esimerkiksi edellä mainituista palveluista koulutukseen on ollut sujuvaa, prosessinomaisesti etenevää. Koulutuksen alkaessa yksittäisen opiskelijan oma vastuu- eli kummivirkailija huolehtii asiakkaan työvoimapoliittiseen koulutukseen kuuluvista toimenpiteistä. Kummivirkailija seuraa asiakkaan tilannetta niin koulutuksen aikana kuin koulutuksen loppupuolella työmarkkinoille siirtymisen yhteydessä. Koulutuksen pilkkominen osatutkintoihin ja koulutuksen toteuttaminen esimerkiksi toppismallin mukaisesti asettaa myös kummivirkailijalle uusia haasteita. Kummivirkailijalle kuuluu yhteydenpito oppilaitokseen ja muihin koulutuksen aikaisiin yhteistyötahoihin, kuten esimerkiksi työnantajiin. Kummivirkailija huolehtii, että asiakkaan kouluttautumisprosessi etenee suunnitelmien 35
mukaisesti. Osatutkinnon suorittamisen aikana tulisi jo suunnitella seuraavaa prosessin vaihetta. Kolmikantana tapahtuville tapaamisille tulee järjestää myös aikaa. Kaikkien osapuolten tulee saada tieto hyvissä ajoin mahdollisesti suunnitellusta koulutuksen jatkosta ja miten sen toteuttamisessa edetään. Koulutuksen aikana mahdollisesti esille tuleviin ongelmiin tulee puuttua ajoissa. Jotta työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden osalta päästäisiin kouluttautumisvaiheessakin vaikuttavaan asiakasprosessin ohjaukseen, olisi ohjaajien määrälliseen resurssointiin sekä aikaresurssointiin hyvä kiinnittää huomiota. Oppilaitoksilla on omat reunaehtonsa koulutusten järjestämisen suhteen. Jossain tapauksissa kaivattuun joustavuuteen voi olla vaikea päästä, vaikka halua siihen olisikin. Vaikka kapasiteetin kautta on löytynyt pääsääntöisesti joustavuutta koulutusten järjestämiseen, on eteen tullut myös tapauksia, joissa koulutuspaikan räätälöinti yhdelle asiakkaalle on ollut haastavaa. Tietyn alan tiettyjä tutkinnon osia ei ole oppilaitoksella välttämättä meneillään. Koulutusalalla ei ole ryhmää, johon esim. yksittäisen opiskelijan voisi sujuvasti integroida mukaan. Koulutusryhmiä ei ole lainkaan meneillään tai uusia ei ole aloittamassa ja yksittäiselle opiskelijalle on vaikea saada resursoitua opetusta. Näissäkään tapauksissa kouluttautumisvaiheen asiakasta ei jätetä vain odottamaan koulutuksen mahdollista alkamista, vaan asiakas pyritään saamaan koulutus- ja työllistymisprosessia eteenpäin vievien kouluttautumisvaiheen palveluiden piiriin, kuten esim. työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on antaa koulutukseen ohjatuille tarvittavat ammatilliset valmiudet tekniikka-, hyvinvointi- ja palvelualojen yrityksiin työllistymiseksi. Kouluttautumisvaiheessa olevien työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden kohdalla em. tavoitteeseen edetään askel kerrallaan eli osatutkinto kerrallaan. Koulutuksen toteuttaminen osatutkinto kerrallaan toimii kannusteena asiakkaan motivaation kehittymiselle koulutuksen jatkamiseen. Osatutkinnossa opiskelijalle asetetut tavoitteet ovat suppeampia ja koulutusjakso on sen verran lyhyt, että opiskelijan motivaatio riittää tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen hahmottaminen on niin ajallisesti kuin sisällön kannalta asiakkaallekin helpompaa. Kokotutkinto voi varsinkin työmarkkinoille kuntoutuvan asiakkaan kohdalla vaikuttaa ylitsepääsemättömän haastavalta ja pitkältä. Vaikka tutkinto olisi tarkoitus suorittaa kokonaisuudessaan, osatutkinto on asiakkaan kannalta helpommin hallittavissa. Asiakkaiden motivaatio kouluttautumiseen vahvistuu koulutuksen edetessä ja heidän onnistuessaan osatutkintojen suorittamisessa. Suunto-projektissa lähtökohtana on ollut, että koulutuksen päästyä vauhtiin asiakas hakisi ja siirtyisi omaehtoiseen koulutukseen. Käytännössä usealle asiakkaalle on hankittu Suunto-projektin kapasiteetin kautta useampi tutkinnon osa, koska omaehtoista koulutusta ei ole välttämättä ollut sopivasti tarjolla Koulutuksen hankkiminen ja eteneminen osatutkinnoittain puoltaa paikkaansa, mutta kehittämisen varaa on vielä. Vaikka koulutuksessa lähdetään liikkeelle yhdestä osatutkinnosta, olisi koulutuskokonaisuus ja koulutukselle asetettu päämäärä tuotava selkeästi esille. Käytännössä koulutusta on hyvä suunnitella 36
ajoissa jo tarvittavana ja toivottuna kokonaisuutena. Esimerkiksi rakennusalan koulutuksessa koulutuksen suorittaminen osatutkinnoittain on koettu kokonaisuuden palasteluksi kestoltaan turhan lyhytaikaisiin kokonaisuuksiin. Tämä on aiheuttanut joidenkin opiskelijoiden kohdalla epävarmuutta siitä, miten ja mihin koulutus lopulta johtaa. Onko takeita siitä, että koulutuksen saa halutessaan suorittaa loppuun. Koulutuksen hankintaa voisi suunnitella enemminkin muutamasta lyhyestä osatutkinnosta koostuvana, mutta sisällöltään järkevästi rakentuvana tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvana kokonaisuutena. Kapasiteetin valmentavassa koulutuksessa tavoitteena on opiskelijan ammatillisen kiinnostuksen, osaamisen ja soveltuvuuden kartoittaminen tekniikka-, hyvinvointi- ja palvelualoille. Kun valmentava koulutus on otettu mukaan kapasiteettimuotoiseen hankintaan, on valmentavan koulutuksen jälkeen siirtyminen ammatilliseen koulutukseen ollut sujuvaa. Jo valmentavan koulutuksen aikana on voitu lähteä suunnittelemaan jatkoja ammatilliseen koulutukseen niille asiakkaille, joille se on todettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Jatkossa on tarkoitus kehittää em. koulutuspolun jatkuvuutta, jossa asiakkaan kouluttautumiseen liittyvät eri palvelut sekä toiminnot järjestyisivät mahdollisimman portaattomasti ja mahdollisesti jopa saman palveluntuottajan kautta. Valmentavan koulutuksen tavoitteeksi on myös kirjattu, että opiskelija saa realistisen kuvan ammatin vaatimuksista, tutkinnon rakenteesta ja kynnys hakeutua alan koulutukseen madaltuu. Jos kapasiteetissa ei ole ollut tarjolla asiakkaalle soveltuvaksi katsottua koulutusalaa, on koulutuksen hankintaan lähdetty edelleen osatutkinto kerrallaan -tyylin mukaisesti. Useimmiten osatutkinnon kilpailuttaminen ja hankinta on voitu tehdä suorahankintana, joka voidaan toteuttaa varsin nopeallakin aikataululla. Suunto-projektin hankkima kapasiteetti on vastannut koulutustarpeisiin monialaisuudessaan niin hyvin, ettei erilliseen hankintaan ole tarvinnut lähteä kuitenkaan kuin muutaman asiakkaan kohdalla. Suurin osa alkaneista joko osatutkintoon tai kokotutkintoon tähtäävistä koulutuksista on saatu suoritettua loppuun. Koulutuksen keskeytyminen liittyy usein siihen, että asiakas ei ole ollutkaan todellisuudessa kouluttautumisvaiheessa. Vaikka kouluttautumisvaiheen kriteerit täyttyisivätkin, voi etenkin työmarkkinoille kuntoutuvan asiakkaan kohdalla olla vielä seikkoja, jotka yllättäen nousevat esille koulutuksen aikana ja johtavat jopa koulutuksen keskeytymiseen. Koulutuksen aikana tai käynnistyessä asiakkaalle on voinut tulla joko terveydellisiä tai muita ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet koulutuksen keskeyttämisen. Muita keskeyttämiseen liittyviä seikkoja ovat olleet esimerkiksi asiakkaan kykenemättömyys sitoutua tehtyyn henkilökohtaistettuun koulutussuunnitelmaan. Vaikka kapasiteetista lähteneessä koulutuksessa kyseessä ei ole ollut varsinaisesti koulutuskokeilu, on hankittu koulutus voinut toimia kuitenkin koulutuskokeilun tyyliin. Koulutuksen aikana on noussut esille sellaisia asiakkaan tilanteeseen ja voimavaroihin liittyviä seikkoja, jotka voidaan jatkossa kyseisen asiakkaan kohdalla ottaa erityisesti ja vielä paremmin huomioon. 37
Työmarkkinoille kuntoutuvien kouluttautumisvaiheessa olevien asiakkaiden ohjaaminen Suunto-projektin hankkimaan työvoimapoliittiseen koulutukseen on niin yksittäisten koulutuspaikkojen kuin koulutusryhmien kohdalla jo varsin sujuvaa. Käytäntöjä hiotaan edelleen, mutta varsinkin yksittäisen opiskelijan koulutus-polku näyttäisi etenevän Suunto-projektin koulutuksissa ja mm. Lapin ammattiopiston Väylä-hankkeen kautta tuettuna. Yksittäisen opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen oppilaitoksessa otetaan huomioon entistä paremmin. Asiakkaan tuen tarve jatkuu useimmassa tapauksessa koulutuksen aikana. Erityistä tukea tarvitaan etenkin koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Mitä asiakas todella tarvitsee edetäkseen koulutus- ja työurallaan? Jatkossa pyritään yhä enemmän todelliseen ja aitoon asiakaslähtöisyyteen myös työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisessä. Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden joukosta kouluttautumisvaiheessa oleville asiakkaille pyritään löytämään jatkossakin mahdollisimman joustavia ja juuri heitä varten räätälöityjä kouluttautumisväyliä, jotta asiakkaan kanssa päästäisiin prosessinomaiseen työskentelyyn ilman pitkiksi venyviä odotusaikoja. Projektin hankkima monialainen kapasiteetti on osaltaan pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen. Kapasiteettimuotoisena hankittu monialainen koulutus on ollut ensimmäisiä nimenomaan työmarkkinoille kuntotuville asiakkaille hankittuja koulutuskokonaisuuksia. Koska monialainen kapasiteetti on voitu suunnitella jo hankintavaiheessa tietylle asiakasryhmälle, on koulutusta toteutettaessa myös pystytty paremmin seuraamaan koulutuksen kulkua ja vaikutuksia ko. asiakasryhmän kohdalla. Seuranta jatkuu projektissa koko kapasiteetin hankinnan ajan niin Rovaniemen seutukunnassa kuin Kemi-Tornion seutukunnassa. Viimeistään projektin toteutuksen loppuvaiheessa kapasiteetista, käytöstä, vaikuttavuudesta ym. tullaan laatimaan tarkempi yhteenveto. Ainokaisten polkua tasoitetaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä mm. Lapin ammattiopiston Väylä-hankkeen kanssa. Yksittäisten opiskelijapaikkojen kohdalla myös Ammattiopisto Lappian rooli yhteistyössä kasvaa edelleen yksittäisten opiskelijapaikkojen määrän kasvaessa. Suunto-projektissa jatketaan niin asiakkaan koulutukseen ohjauksen oikea-aikaisuuteen kuin yleensäkin työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden asiakasohjaukseen liittyvää toimijaverkoston ohjausta. Kouluttautumis- ja työllistymisvaiheiden palveluprosesseja tullaan viemään jatkossa entistä enemmän ja aidosti työpaikoille. Mukaan ovat tulossa yhä laajemmin eri yhdistykset työnantajan roolissaan, liittyen mm. koulutuksen toppis-malliin. Taustalla jatkaa kapasiteettimuotoisena hankittu monialainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus joustavana apuna ja mahdollisuutena koulutukseen ohjauksessa. 38
Liite 1. Työhönkuntoutuksen palveluprosessi 39
Liite 2. Koulutusesityslomake ESITYS työvoimakoulutuksen hankinnasta yksittäisenä opiskelijapaikkana: Asiakkaan nimi Syntymäaika Työvoimavirkailija Hankittava koulutus Aika ja paikka Työvoimaneuvojan, -ohjaajan nimi Sosiaaliohjaajan, -työntekijän nimi 40
Asiakas on motivoitunut kouluttautumaan Asiakkaan mahdolliset terveydellisiä rajoitteet on otettu huomioon esityksessä Asiakas tarvitsee tukea kouluttautumisen ajalle (koulutus- ja työhönvalmennusta) Selvitys asiakkaan tavoitteista, oppimisvalmiuksista ja soveltuvuudesta koulutettaviin tehtäviin: Selvitys on hankittu: palvelutarveselvityksen avulla (lausunto liitteenä) soveltuvuus/ ammattitaito- ja osaamiskartoituksen avulla (lausunto liitteenä) työkokeilun avulla (lausunto liitteenä) koulutuskokeilun avulla (lausunto liitteenä) työelämävalmennuksen/ työn /palkkatukityön avulla (työnantajan lausunto) ammatinvalinnanohjauksen avulla (avon lausunto) Suunto-projektin kouluttautumisvaiheen mittareiden ehdot täyttyvät Esityksen liitteet: työllistymis- tai aktivointisuunnitelma hakemus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen oppilaitoksen laatima esitys opintojen toteuttamisesta tarvittaessa lausunto/ lausunnot tehdyistä selvittelyistä suostumuslomake Suunto-projektille asiakasprosessin seurantaan Päätös: 41
Liite 3. Suostumuslomake 42
Liite 4. Toteuttamissuunnitelman pohja, malli Lapin ammattiopisto/tuotantoalat Tuotantoalat Selvitys henkilökohtaistamissuunnitelmasta /Toteuttamissuunnitelmasta xx hankkeelle Opiskelija Syntymäaika Koulutus Osaamisala Tutkintotavoite Tutkinnon osat xx.xx.xxxx Koulutuksen/tutkinnon nimi, näyttötutkintoperusteinen Tutkinnon osa Tutkinnon osan nimi Tutkinnon osan nimi Tutkinnon osan nimi Koulutusaika xx.xx.2010-xx.xx.2010 5 pv/vko Op.työpäivät Lomajaksot Vastuuopettaja Lisätietoa Koulutuksen sisältö erillisellä liitteellä Rovaniemellä pvm Vastuuopettajan nimi tutkintovastaava, ala Lapin ammattiopisto, Tuotantoalat Katusosoite, postinumero ja postitoimipaikka Puhelin ja gsm sähköpostiosoite 43