Joukkoliikenteen järjestämistavat siirtymäajan jälkeen, ELY:n toimivalta-alue Porin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 29.1.2013
Roolit Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennepolitiikka poliittiset linjaukset Lainsäädäntö Valtakunnallisen palvelutason määrittely Hallinnonalan (mm. Liikenneviraston) strateginen tulosohjaus Liikennevirasto Valtakunnallisen palvelutason ylläpito ja kehittäminen Alueellisten palvelutasomääritysten ohjeistukset, raja-arvot ja yhdenvertaisuuden varmistaminen Valtion talousarviossa osoitetun joukkoliikenteen määrärahan kiintiöiminen toimivaltaisille ELY-keskuksille Suurten (mm. Turun seudun tvv) ja keskisuurten kaupunkien (mm.porin seudun tvv) valtionavustuspäätökset Joukkoliikenteen tietojärjestelmät ja tilastointi
Toimivaltaiset viranomaiset (ELY:t, kunnalliset ja seudulliset viranomaiset) Toteuttavat valtakunnallisia linjauksia omalla alueellaan Määrittelevät oman toimivaltaalueensa palvelutason Päättävät joukkoliikenteen järjestämistavasta Toteuttavat liikenteen kilpailutuksen ja hankinnan Myöntävät reittiliikenneluvat Kehittävät yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa seudullista liikennesuunnittelua, kutsujoukkoliikennettä, palveluliikennettä ja matkalippujärjestelmiä
Muutoksen lähtökohta EU:ssa ja lainsäädännössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista nk. PSA/ Palvelusopimusasetus voimaan 3.12.2009. PSA on suoraan Suomessa sovellettavaa lakia. Asetuksessa määritellään miten julkinen valta voi joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi puuttua markkinoihin. Palvelusopimusasetus ristiriidassa vanhan kansallisen henkilöliikennelain kanssa. Uusi joukkoliikennelaki (869/2009) myös voimaan 3.12.2009. 4
Siirtymäaika Siirtymäaika päättyy asteittain 2014-2019 Joukkoliikennemarkkinat muotoutuvat uudelleen Linjaliikenneluvat (-2009) Ostoliikenne Siirtymäaika Liikenteen uudet järjestämistavat 5
Vaihtoehdot Toimivaltainen viranomainen tekee ratkaisun Palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, julkista tukea ei tarvita Palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetty liikenne (PSA) Reittiliikenneluvat Joukkoliikennelain mukaisesti Yleinen sääntö LVM päätös 10.5.2012 Työryhmän suositusten pohjalta Oma tuotanto Tilaaja-tuottajasopimus Hankintalain mukainen hankinta ja kilpailutus (bruttomalli) PSAn/jl-lain mukainen hankinta ja kilpailutus (käyttöoikeus -sopimus) 6
Markkinaehtoinen malli Ensisijaisesti kaukoliikenteen malli, myös suurimpien kaupunkikeskusten välinen liikenne. Kaukoliikenne ja erityisesti suurempien asutuskeskittymien välinen liikenne toimii nykyisinkin pääosin ilman julkista tukea. Ei julkista rahoitusta - täysin yritysaloitteinen. Tulo- ja kustannusriski liikenteenharjoittajalla, tulot = asiakastulot. Liikenteenharjoittaja valitsee, mitä taksa- ja lippujärjestelmää käyttää liikenteessään (yrittäjän oma yrityskohtainen tai muun tahon järjestelmä). Voidaan käyttää PSA-liikenteen lipputuotteita, kunhan julkista tukea ei kulkeudu liikenteelle (asiakashinnan välitys). Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikennelupien rajoittamisen mahdollisuus on erittäin poikkeuksellista, eikä tarveharkintaa voida soveltaa. HUOM! Markkinaehtoinen malli ei estä sosiaalisin perustein myönnettyjä tuettuja lipputuotteita ( esim. KELAn opiskelijalippua voi käyttää)
Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (nettomalli) Nettomalli soveltuu keskisuurille ja pienemmille kaupunkiseuduille sekä täydentävänä järjestämistapana haja-asutusalueiden markkinaehtoiselle liikenteelle. Sitä voidaan harkita käytettäväksi myös suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla kehyskuntien sekä keskustan välisessä liikenteessä. Soveltuu alhaisen kysynnän alueille, joissa liikenteen tarjonta ja kysyntä ovat vakiintuneet. Tulo- ja kustannusriski merkittävästi liikennöitsijällä. Tulot = asiakastulojen ja sopimuskorvauksen summa. Viranomaisohjaus vahva tarjouspyyntöasiakirjojen kautta.
Alueellinen käyttöoikeussopimus Soveltuu kaupunkiseuduille ja keskuskaupungin ja kehyskuntien väliseen liikenteeseen, joilla voidaan muodostaa yhtenäisiä alueellisia tai tiesuuntaisia liikennekokonaisuuksia ja joissa on kasvupotentiaalia. Voi soveltua myös pienten ja keskisuurten kaupunkien koko joukkoliikenteen järjestämiseen. Tulo- ja kustannusriski liikenteenharjoittajalla. Tulot = asiakastulojen ja sopimuskorvauksen summa. Viranomaisohjaus palvelutasomäärittelyn ja tarjouspyyntö-asiakirjojen kautta Liikennöitsijä suunnittelee aikataulut ja mahdollisesti reitit.
Nykyiset sopimukset Siirtymäajan sopimukset 74 kpl (1.479 vuoroa), jotka päättyvät seuraavasti: 2014: 22 sopimusta, 363 vuoroa 2015: 5 sopimusta, 183 vuoroa 2016: 12 sopimusta, 365 vuoroa 2017: 14 sopimusta, 192 vuoroa 2018: 15 sopimusta, 307 vuoroa 2019: 3 sopimusta, 39 vuoroa Ostosopimukset 46 kpl (234 vuoroa), jotka päättyvät seuraavasti: 2013, 20 sopimusta, 113 vuoroa 2014, 16 sopimusta 68 vuoroa 2015, 9 sopimusta, 45 vuoroa 2016, 1 sopimus, 8 vuoroa
Käyttöoikeussopimusliikenteen (PSA-liikenteen) kriteerit Kunnan asukkaat tehneet yli 10.000 matkaa seutu- tai työmatkalipulla Kuntien välillä pendelöinti ylittää 400 hlö/suunta Muu merkittävä syy, esim. voimakas opiskelijapendelöinti Muu merkittävä kunnan ilmaisema syy Kunnat ja valtio kohdentavat rahoitusta liikenteen järjestämiseksi. Kuntien ja valtion tukema, seutulippua vastaava, lipputuote kelpaa liikenteessä. Liikenne kilpailutetaan ja hankitaan yhteistyössä kuntien kanssa.
Alustava järjestämistapasuunnitelma Nykyisistä sopimuksista 66 (jotka sis. 60 % nykyisistä vuoroista) järjestetään ainakin osittain PSA:n mukaan ja 54 järjestetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti. 18 PSA-kohdetta, jotka koottu liikennesuunnittain siirtymäajan sopimuksista ja ostosopimuksista. Sopimuksilla eri päättymisajat, joten lopulliseen kohteeseen päästään vasta kaikkien siirtymäajan sopimusten päätyttyä. Kohteista lasketaan kokonaishinta-arviot, jotka jaetaan kuntakohtaisesti. Kunnat voivat kommentoida PSA-kohteita ennen kilpailutusta ja arvioida oman arvioidun osuutensa suuruutta. Loput järjestetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti.
Liikennekokonaisuudet Liikennekokonaisuus Järjestämistapa Nykyiset sopimukset päättyvät KOHDE 1: Turku-Loimaa KOHDE 2: Aura-Turku KOHDE 3: Turku-Rauma(-Pori) KOHDE 4: Pori-Rauma KOHDE 5: Kankaanpää-Pori KOHDE 6: Uki-Laitila-Rauma KOS/r 31.5.201330.6.2014, 31.5.2015, 31.12.2016, 14.8.2015, 13.8.2016 KOS/r 31.5.2014, 30.6.2014, 14.8.2018 KOS/r 30.6.2014, 30.11.2014, 30.9.2017 KOS/r 31.5.2018, 10.8.2018 KOS/r 31.5.2013, 31.5.2014, 31.5.2019 KOS/a 31.5.2013, 31.5.2014, 14.8.2015, 6.6.2016 KOHDE 7: Rauma-Eura-Säkylä KOS/a 30.6.2014, 3.6.2017 KOHDE 8: Salo-Somero KOHDE 9: Turku-Salo KOHDE 10: Turku-Paimio KOHDE 11: Turku-Somero KOHDE 12: Turku-Uki KOHDE 13: Turku-Mynämäki KOHDE 14: Kemiönsaari-Sauvo-Turku KOHDE 15: Pori-Luvia KOHDE 16: Turku-Parainen KOHDE 17: Turku-Korppoo KOHDE 18: Merikarvia-Pori 15.2.20 13 PPo/VARELY KOS/a 31.5.2013, 30.6.2014, 31.5.2018 KOS/a 30.6.2014, 31.5.2016, 3.6.2017, 31.5.2018 KOS/a 31.12.2015, 31.5.2016, 31.12.2017, 31.5.2018 KOS/a 30.6.2014, 31.5.2015, 31.12.2016, 14.8.2017 KOS/r 30.6.2014 KOS/a 30.6.2014, 31.12.2016 KOS/r 4.6.2016, 31.12.2017 KOS/a 30.6.2014, 12.8.2014 KOS/r 1.6.2016, 3.6.2017 KOS/r 31.5.2016, 2.6.2016 KOS/r 31.5.2013
Keskeneräisiä asioita, mm. Lippu- ja maksujärjestelmät Kaupunkiseuduilla PILETTI Muut alueet? Tariffit, vyöhykkeet, lippujen hinnat, clearing ELY-keskusten ja kuntien rahoitus Minkälaisista osuuksista kukin vastaa Miten liikenteen hinta jyvitetään eri kuntien kesken Liikenteen yhteensovittaminen toimivaltaisten viranomaisten välillä Liikenteen hyödyntämisen pelisäännöistä sopiminen: osallistuminen hankintaan vai nousukorvaus? Rahoituksen riittäminen Liikenteen hinta? Jos karsitaan, mistä karsitaan? Uudet PSA-liikenteet vs siirtymäajan sopimukset vs reittiliikenne Pelisäännöt kerrottava tarjouskilpailun yhteydessä
Missä aikataulussa tapahtuu mitäkin? Palvelutasomäärittelyt Päätös 20.12.2011 PSA-päätös Päätös 4.6.2012 Järjestämistapaselvitys Käynnissä 09/2012-02/2013 Valmistautuminen hankintaan/ kilpailuun (aikataulusuunnittelu, kohteet, hankinta-asiakirjat) 02/2013-08/2013 Tarkennus PSA-päätökseen 05/2013 PSA-kohteet ja markkinaehtoiset kohteet tiedoksi 05/2013 Hankintailmoitus 8/2013 Kilpailu käynnistyy 8/2013 Reittiliikennehakemusten jättö ~8/2013 Tarjouskilpailu päättyy 09-10/2013 Tarjousten vertailu ja ratkaisu 12/2013 Varautuminen liikenteen aloittamiseen 6 kk ratkaisusta PSA-liikenteet käynnistyvät 1.7.2014