Syötekeskuksen lämpölaitos Loppuraportti (julkinen) 9.1.2013 Pekka Pääkkönen Dokumetin nro: 005/13
1. KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS
Lähtökohta Syötekeskuksen tiloissa toimivat Hotelli Pikku-Syöte, Ravintola Puro ja Tokka Bar, kansainvälinen nuoriso- ja leirikoulukeskus sekä Syötteen koulu (1-6 lk). Kiinteistön lämmitettävä pinta-ala on yhteensä 6560 m 2 ja tilavuus n. 30t m 3. Syötekeskuksella on oma öljylämpökeskus, joka on sijaitsee kiinteistön kellaritiloissa. Kiinteistöjen sekä käyttöveden lämmitykseen on käytössä kolme öljykattilaa (101öp12, 102öp11 ja 103öp13). Huonetilat lämmitetään pääasiassa vesikiertoisilla pattereilla. Pienessä osassa tiloista on vesikiertoinen lattialämmitys. Kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihtokoneissa on lämmön talteenotto. Valvonta- ja säätöautomatiikan on toimittanut Stenfors. Lämpökeskuksen ja kiinteistön hoito työllistää yhden henkilön Syötekeskuksella ei ole energiatehokkuus sopimusta.
Öljyn ja käyttöveden kulutus Syötekeskuksen suurin öljyn ja käyttöveden kulutus painottuu kevättalvelle hiihtoloma- ja laskettelukauteen. Kesäkuukausina lämmityksen ja käyttöveden tarve on hyvin pientä johtuen sekä ulkoilman lämpötilasta että toiminnan sesonkiluonteesta. Lämmön tuotanto tehdään pääsääntöisesti öp13 ja öp11 polttimella, öljypoltin öp12 on käytössä kuormitushuippujen aikana. Keskimääräinen käyttöteho on 670kW ja huipputeho 990 kw. Lämpöverkoston paine on 2,5bar ja patteriveden menolämpötila +70..+80 o C. Lämminvesivaraajan tilaavuus on 2,1 m 3. Käyttöveden paine on 4bar, sitä voisi alentaa 2..2,5 bar:n tasolle.
Kattilakohtainen öljyn kulutus Kuukausikohtainen öljynkulutus aikavälillä lokakuu 2011-lokakuu 2012 on jakaantunut eri kattiloiden siten, että kattilaa 103öp13 (uusin) on käytetty eniten, varakattilana on ollut 102öp11 ja huippukuormilla 101öp12 Kesä ja alkusyksyn kulutusta ei ole tilastoitu kuukausitasolla (kesäsyyskuu)
Öljykattiloiden laitetiedot Öljypoltin 101öp12: Valmistaja Kaukora Oy sarjanumero GT3-320 käyttöönottovuosi 1993 Teho 280-320 kw suurin sallittu käyttöpaine 4bar suurin sallittu lämpötila 120 o C Öljypoltin 103öp13: Valmistaja Raisio Malli ja tyyppi Jäspi T-350 valmistenumero 342885 käyttöönottovuosi 2005 Teho 350 kw Öljypoltin 102öp11: Valmistaja Kaukora Oy sarjanumero GT3-320 käyttöönottovuosi 1993 Teho 280-320 kw suurin sallittu käyttöpaine 4bar suurin sallittu lämpötila 120 o C
Lämmöntuotannon muutostarpeet Syötekeskuksen ensisijaisena tavoitteena on vaihtaa rinteen päällä olevan kiinteistön (Hotelli Pikku-Syöte, Ravintola Puro ja Tokka Bar, kansainvälinen nuoriso- ja leirikoulukeskus sekä Syötteen koulu) öljyllä toteutettu lämmöntuotanto uusiutuvalle energialle. Rinteen alla olevat kiinteistöt ovat sähkölämmitteisiä ja niiden lämmitysmuodon muuttaminen ei ole suunnitelmissa lyhyellä aikavälillä Suunnitelmissa on rakentaa 1000 m 2 lisää tiloja rinteen päälle ja 4000 m 2 rinteen alle. Lisäksi alueelle on suunnitteilla 30 vapaaajankiinteistöä. Näiden laajennusten yhteydessä pitää koko alueen rakennuskannan lämmöntuotanto ratkaisut tarkastella kokonaisuutena. Seuraavassa tarkastelussa vertaillaan eri uusituvan energian vaihtoehtoja Syötekeskuksen rinteen päällä olevan kiinteistön energiantuotantoon
2. UUDET ENERGIANTUOTANTO- VAIHTOEHDOT
Syötekeskuksen uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Vertailu uusien lämmitysvaihtoehtojen ja vanhan ns. 0- vaihtoehdon välillä: Energian hinta /MWh ja vuosittaiset energian tuotantokustannukset verrattuna nykyiseen öljylämmitykseen. Investoinnin takaisinmaksuaika Arvio toteutuskelpoisuudesta. Vertailtavat uusiutuvan energian vaihtoehdot: HAKE PELLETTI PIEN-CHP MAALÄMPÖ
Polttoainekustannukset Tarkastelussa on verrattu hakkeen ja pelletin ja polttoainekustannuksia kuukausitasolla nykyiseen öljylämmitykseen. Maalämpö on mukana tarkasteluvaihtoehtona, mutta siitä ei aiheudu polttoainekuluja. Maalämmön käyttökustannukset tulevat sähkön kulutuksen lisäyksenä.
Sähkön kulutus Pellettiä ja haketta käyttävillä lämmitysratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta sähkön kulutukseen. Maalämpöratkaisussa kompressorien sähkönkulutus nostaa kulutusta n.36000 kwh. Maalämpöratkaisun sähkölasku on 74061 + 39849 = 113911 /vuosi Pien-CHP ratkaisussa voidaan sähköntarpeesta tuottaa parhaimmillaan 31% suuruinen osuus itse (205 846 kwh/vuosi).
Laitosinvestointien vertailu Investointilaskelmat ja investointien takaisinmaksuaika on tehty vertaamalla uutta ratkaisua nykyiseen ns. 0- vaihtoehtoon. Laskelmissa käytetty sisäinen laskentakorko 5%. Investoinnin takaisinmaksuaika on laskettu annuiteetti periaatteella.
Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on laskettu oletetulla kustannussäästöllä 0-vaihtoehtoon verrattuna.
3. ENERGIANTUOTANTO VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
Investoinnin kannattavuus 5-vuoden tarkastelujaksolla Investoinnin kuoletusaika on 5 vuotta. Laskentakorko 5% Suurin säästö nykyiseen öljylämmitykseen verrattuna saadaan Laitetoimittajan 1. hakelämpölaitoksella. Pellettikattila (Laitetoimittaja 5.), Pien CHP (laitetoimittajat 6 ja 8) ja maalämpö (laitetoimittaja 9.) eivät ole 5 vuoden tarkastelujaksolla kannattavia.
Investoinnin kannattavuus 10-vuoden tarkastelujaksolla Investoinnin kuoletusaika on 10 vuotta. Laskentakorko 5%. Kolme kannattavinta lämmitysratkaisua ovat Laitetoimittaja 1. hakelämpölaitos, Laitetoimittaja 7. (pien CHP + hakelämpölaitos yhdistelmä) ja Laitetoimittajan 10. maalämpö.
Arvio toteutuskelpoisuudesta Vertailu on tehty antamalla parhaalle lämmitysratkaisulle 5 pistettä ja huonoimmalle 0 pistettä. Koko skaalaa ei ole kaikissa vertailuissa käytössä, koska samanarvoisille ratkaisuille on annettu sama pistemäärä. Ratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu on tehty vertaamalla tekniikoita toisiinsa, ei toimittajia.
4. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET
Syötekeskus Vertailussa Syötekeskuksen ja Hotelli Pikku-Syötteen uudeksi lämmöntuotantoratkaisuksi parhailta näyttäisivät maalämpö, 650 kw:n hakekattilalaitos ja 110 kw:n CHP + 650kW hakekattila yhdistelmä. Teknisesti maalämpö on helpoimmin toteutettavissa. Vararatkaisuna ja energiahuippujen tuottamiseen voidaan käyttää vanhoja olemassa olevia öljykattiloita. Teholtaan 650 kw:n hakekattilan takaisinmaksuaika on lyhyt ja tekniikka on hyvin tunnettua ja paljon käytettyä. Haasteena hakekattilan valinnalle on riittävän suurien hakesiilojen sijoittaminen kiinteistön yhteyteen ja polttoaineen kuljetuslogistiikka. CHP:n ja 650kW:n hakekattilan yhdistelmä on vaihtoehto pelkälle hakekattilalle. Polttoaineen varastointi ja säilytys ovat molemmissa tapauksissa luonteeltaan samanlaisia. Teknisenä riskinä pien- CHP laitoksessa voidaan pitää vähäisiä referenssejä. Hakekattilan ja CHP - hakekattilan investoinnissa on otettava huomioon laitekustannuksen lisäksi myös laitetilojen rakentaminen perustuksineen. Lämpimien huolto- ja laitetilojen kustannus on n. 500 /m 2 Näistä kolmesta vaihtoehdosta kannattaa tehdä tarkempi selvitys ja vertailu.
Laajennuskohteet Rinteen alla olevien sähkölämmitteisten tilojen muuttaminen uusiutuvalle energialle ja suunnitelmissa olevien lisätilojen lämmitys vaati yli 1,5... 2 MW:n tehoisen lämpölaitoksen. Kustannusarvion tekeminen investoinnille käytettävissä olevilla tiedoilla on hyvin hankalaa.