Tehtäviä teokseen Suhteellista. Kotimaisia nykyrunoja ja -novelleja tunteiden syttymisestä ja sammumisesta (toim. Tuija Takala) Tehtävät on suunniteltu siten, että niitä voi soveltaa eri kouluasteilla. Ne on koottu samaan järjestykseen kuin kirjan luvut. Sivunumerot tekstien yhteydessä viittaavat itse antologiaan. Lopussa on koko kokoelmaan sopivia tehtäviä. Tehtäviä voi käyttää siten, että luetaan vain yksi teksti, pari tekstiä, yksi luku tai useampi luku jopa koko kirja.
1 Kaipuuta ja kipinöintiä 1.1 Hanna Hauru: Karvainen nainen (s. 13) A) Keskustele parisi kanssa, millaisia ulkonäköpaineita tytöillä ja naisilla nykyään on. Miltä näyttää ihannenainen? Mitä vaikutuksia siitä voi olla, jos ei vastaakaan ihannekuvaa? Millaisia ulkonäköpaineita on pojilla ja miehillä? Miltä pitäisi ihannemiehen näyttää? Eroavatko tyttöjen ja poikien paineet toisistaan? Mitä pitäisi tehdä, jotta ei olisi yhdenmukaisuuspaineita? B) Lue yksi asiateksti ulkonäköpaineista. Etsi teksti internetistä. Ole lähdekriittinen eli arvioi tekstin luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Esimerkiksi sopiva voi löytyä seuraavista linkeistä: http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/ulkonakopaineet http://www.iltalehti.fi/nainen/2012060615673953_na.shtml http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/hyva-mina/ulkonakopaineita/ Keskustele parisi kanssa, mitä lähdetekstit kertoivat ulkonäköpaineista. C) Lue parisi kanssa novelli Karvainen nainen. Keskustele parisi kanssa, miten siinä suhtaudutaan ulkonäköön. Mitkä asiat tai kuvaukset novellissa vaikuttavat teihin? Miten? Miksi? Miten päähenkilö suhtautuu ulkonäköpaineisiin? Entä muut? Mitä vaikutusta ulkonäköodotuksilla oli päähenkilön nuoruudenkokemuksiin ja elämänvalintoihin? Mikä on mielestänne novellin sanoma? Laatikaa sen perusteella muutama aforismi: näin saa elää. D) Jatkotyöskentelyn vaihtoehtoja: 1) Järjestäkää ryhmässä keskustelutilaisuus aiheesta ulkonäköpaineet. Kootkaa yhdessä rakentavia keinoja paineiden vähentämiseksi. Voisitteko kokeilla myös verkkokeskustelua perustamalla suljetun ryhmän johonkin sosiaalisen median toimintoon? Sopikaa nettietiketistä. 2) Tehkää parityönä novellista enintään kymmenen ruudun sarjakuva. 3) Kirjoita essee aiheesta ulkonäköpaineet. Tee esseen pohjaksi ensin miellekartta. Yhdistele ajatuksia asiatekstistä ja novellista. Esitä omia mielipiteitäsi esimerkein ja havainnollisin havainnoin. Laadi lopuksi napakka otsikko. 1.2 Päivi Alasalmi: Ohi häpeäpaalun (s. 17) Lue novellin ensimmäinen lause: Rakkaus merkitsi kaikkea hänen elämässään. Mitä rakkaus oikeastaan merkitsee? Kirjoita siitä konkreettinen lista. Mitä odotuksia tämä lause asettaa novellin tarinalle? Miten siihen sopii novellin nimi? Mitä nimen perusteella novellilta odotat? Lue novelli. Millainen on novellin päähenkilö? Miten hänestä on tullut sellainen kuin hän on? Miten päättelet ne asiat novellista? Mitä odotuksia päähenkilöllä on ollut? Mitä ihmissuhteissa merkitsevät odotukset? Miten ne vaikuttavat? Mitä vaikutuksia elämään niillä voi olla? Mitä häpeäpaalu edustaa tässä novellissa? Mitä tapahtuu päähenkilölle tämän novellin lopputapahtuman jälkeen? Kirjoita siitä lyhyt kuvaus minä-muodossa.
1.3. Hannu Mäkelän runot (s. 21 ja 64) Lue Hannu Mäkelän runo Valo (s. 21). Lue myös luvusta KATOAVAA runo Sinä ja minä (s. 64). Mistä runot kertovat? Mitä niissä tapahtuu? Kuka runoissa puhuu? Minkälainen tunnelma runoissa on? Mistä se syntyy? Kuvittele, mitä on tapahtunut runojen välissä. Kirjoita siitä lyhyt kuvaus, runo tai dialogi henkilöiden välille. 1.4 Marko Niemi ja Miia Toivio: Aaltojen vyöryyn (s. 24) Lue Marko Niemen ja Miia Toivion runo, joka alkaa Aaltojen vyöryyn. Mitä se kertoo tunteista? Millainen tunnelma siitä syntyy? Miten kielen äänteitä ja sointuja käytetään? Millaisia kielikuvia runossa käytetään? Jatkotyöskentelyn vaihtoehtoja: 1) Marko Niemen ja Miia Toivion runokokoelman Suut on kustantanut Poesia. Se julkaisee runoja myös verkossa, ja tämänkin kokoelman voi lukea netissä (http://www.poesia.fi/suut/). Tarkastele etenkin runoja sivuilla 12, 23 ja 35 38. Miten kielen ja muodon kanssa leikitellään? Mitä muoto ja kieli yhdessä ilmaisevat? Jakakaa ajatuksianne keskustellen pienryhmässä. Voitte tietysti lukea koko kokoelman pohdintojen tueksi! 2) Miten (rakkaus)runoja voi ja saa julkaista internetissä? Miten niistä keskustellaan siellä? Tehkää pienryhmissä tiedonhakuja. Esitelkää löytönne koko luokalle. 1.5 Luvun Kaipuuta ja kipinöintiä kaikki runot Työskentelyvaihtoehdot: 1) Järjestäkää runoraati. Runot luetaan yksi kerrallaan. Niistä keskustellaan: mitä pidit runosta, mistä se johtui, mitä siitä etenkin jäi mieleen ja millainen tunnelma siinä oli? Jokaisen mielipide on yhtä tärkeä oleellisinta ovat perustelut. Joka runosta annetaan pisteet 0 10. Mikä runo voitti? 2) Lue parisi kanssa tämän luvun runot. Valitkaa mieluisin. Keskustelkaa: Mikä runossa viehätti? Kuka runossa puhuu? Mitä hänestä saa selville? Miten se paljastuu? Millä keinoilla tunteita on kuvattu? Mikä kielikuva kiehtoo eniten? Miksi? Kirjoittakaa oma runo samasta aihepiiristä.
2 Kestäähän 2.1 Miki Liukkonen: Nainen (s. 32) Kuka tekstissä puhuu? Millainen hän on? Millainen on hän, josta puhutaan? Mitä tarkoitetaan runossa tavallisuudella? Entä siitä poikkeamisella? Mitä tarkoitetaan isolla päällä? Mitä muita ominaisuuksia tai kuvauksia naisesta on? Mitä niillä mielestäsi tarkoitetaan? Millaiseksi tulkitset runossa kuvatun suhteen? Perustele. Tehkää kuva runon pariskunnasta: piirtäkää tai sommitelkaa lehdistä leikaten. Perustelkaa kuvavalinnat. 2.2 Tuija Välipakka: Toinen kirje rakkaalle (s. 33) Lue runo parisi kanssa: Mistä runo kertoo? Runossa on anatomista sanastoa. Kootkaa runosta siihen liittyviä kielikuvia. Mitä nämä kielikuvat ilmaisevat? Mitä ne kertovat puhujasta? Entä mitä runo kertoo suhteen toisesta osapuolesta ja suhteesta? Mitä otsikko tarkoittaa? Millainen voisi olla ensimmäinen kirje? Eläytykää kirjeen vastaanottajan asemaan. Kirjoittakaa vastauskirje. Se voi olla runomuotoinen tai tavallinen kirje. Valitkaa jokin aihepiiri, jonka sanastoa käytätte (sisäelimet, kasvit, eläimet jne.). 2.3 Mooses Mentula: Muutto (s. 35) Mistä novelli kertoo? Millaisia päähenkilöt ovat? Millaisia odotuksia heillä on suhteesta? Miten ne eroavat? Perustele. Jatkotyöskentelyn vaihtoehdot: 1) Kirjoita kirje Antille: Mitä hänen pitäisi tehdä ja miksi? Kirjoita sen jälkeen sama asia Facebookviestiksi. Miten tekstisi muuttui? 2) Kirjoita kirje Janitalle: Mitä hänen pitäisi tehdä ja miksi? Kirjoita sen jälkeen sama asia Facebook-viestiksi. Miten tekstisi muuttui? 2.4 Runovertailu Valitse yksi runo luvusta KAIPUUTA JA KIPINÖINTIÄ ja luvusta KESTÄÄHÄN. Vertaile niitä parisi kanssa. Keskustelkaa: Miten runot puhuvat suhteesta ja tunteista? Miten runot eroavat toisistaan? Millaisia runon kielen keinoja käytetään? Mitä runoilla halutaan sanoa?
3 Katoavaa 3.1 Lue kaksi ensimmäistä novellia: Kari Levola: Rakkauden tajuaminen kun se on myöhäistä (s. 47) ja Salla Simukka: Keltaista (s. 49). Mikä on novellien aihe ja teema? Miten nuoret ilmaisevat tunteitaan? Mitä suhteilta odotetaan? Miten eroaminen niissä selvitetään? Mikä on hyvä tapa ilmaista erotunteet? Järjestäkää aiheesta ryhmässänne yhteinen keskustelu. Voisitteko kokeilla myös verkkokeskustelua perustamalla suljetun ryhmän johonkin sosiaalisen median toimintoon? Muistakaa sopia nettietiketistä! 3.2 Tuula-Liina Varis: Salarakas (s. 59) Kuka kertoo? Kuvaile päähenkilöä: millainen hän on, mikä on hänen elämäntilanteensa, mitä hän toivoo elämältään ja ihmissuhteilta? Millainen on Mauri? Entä Sakeri? Perustele. Millaisia ovat novellin päähenkilön kokemukset 17-vuotiaana verrattuna eläkeläisen kokemuksiin? Mikä on muuttunut, mikä on samaa? Miksi? Miten henkilöiden elämä jatkuu novellin tapahtumien jälkeen? Suunnitelkaa neljän henkilön ryhmissä novellin pohjalta lyhyt draama, jossa sijoitatte novellista saadut ideat oman ikäistenne tilanteeseen. Kirjoittakaa ensin nettideitti- tai deittitekstari-ilmoitus. Ideoikaa deittiparin tapaaminen ja siihen liittyvät tapahtumat. Kirjoittakaa sitten käsikirjoitusluonnos ja improvisoikaa tilanne sen avulla. Esittäkää draamat. Näyttäkää aluksi deitti-ilmoituksenne. Keskustelkaa esitysten jälkeen, millaisiksi novellin ajatukset muokkautuivat esityksissänne? 3.3 Anja Snellman: Eronneiden satukirjasta (s. 65) Mitä vihjeitä otsikko antaa? Mistä runo kertoo? Mikä vaikutus on sillä, että runoon on valittu Joulupukki ja Joulumuori? Mitä muilla nimivalinnoilla tarkoitetaan? Mitä karkkinimet symboloivat? Valitse muutama lempikarkkisi nimi. Mieti aihe, joka askarruttaa sinua. Kirjoita aiheeseen sopiva runo tai tarina karkkinimien avulla. 3.4 Runoja ääneen Valitkaa pienryhminä luvuista 1 3 yksi runo. Tehkää siitä ääniruno eli esittäkää runo äänitaustoineen. Sopikaa ensin, esitättekö sen muulle ryhmälle äänitettynä vai suorana esityksenä. Suunnitelkaa huolellisen runoon tutustumisen jälkeen: Miten luette tai lausutte runon (yksin, vuorotellen, runokuorona jne.)? Miten välitätte äänellänne sävyjä, tunnetta, tunnelmaa? Mitä taustaääniä käytätte esityksenne tueksi? Tehkää itse tuotettuja ääniä (suulla, keholla, esineillä jne.). Netissä on myös ilmaisia äänitaustaohjelmia, esim. englanninkielinen freesound.org/ -sivusto. Harjoitelkaa! Esittäkää äänirunot muulle luokalle.
4 Raastavaa 4.1 Chisu: Kohtalon oma (s. 68) Tutki sanoitusta kuin runoa. Tehtävä on blogissa Rock, rap ja pop kirjallisuudenopetuksessa (http://biisikirjallisuudenopetus.wordpress.com/). Blogin etusivulla on vinkkejä sanoituksen avaamiseen (etusivun artikkeli Avaamisen apuna). Alasivulla Sanat, ääni ja kuva ovat Chisun tekstiin liittyvät tehtävät. 4.2 Rokkareiden runot Lue A. W. Yrjänän sanoitus Kappaleina (s. 70, tekijä on bändin CMX laulaja ja sanoittaja). Lue myös luvusta KESTÄÄHÄN Jouni Hynysen runo Riita ja kuinka se sovitaan (s. 34, Hynynen on Kotiteollisuus-bändin laulaja ja sanoittaja). Mitä runot kertovat ihmissuhteista? Mitä ne kertovat miehenä olemisesta? Mitä ne kertoivat naisen osuudesta suhteessa? Miten runot eroavat toisistaan? Millaiset kielelliset ilmaisut kiinnostivat sinua runoissa. Miksi? Kirjoittakaa pareittain lyhyt ajatelma, aforismi tai ohje aiheesta mies ja tunteet. Kootkaa ne taululle tai muulla tavoin kaikille näkyväksi. Millaisia ajatuksia syntyi? 4.3 Hannu Niklander: Tanssiravintola (s. 79) A) Lue novelli. Kuka kertoo? Kenen näkökulmasta kerrotaan? Mikä on novellin teema? Kerro novellin juoni muutamalla virkkeellä: mitä tapahtui? Mitä aukkoja tarinassa on? Millä perusteella täydennät ne? B) Vertaa novellia seuraavaan tekstiin: http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/ mielenterveys_2_2012/nakokulmia_perhesurmiin Mitä tietoteksti kertoo suomalaisten suhteiden varjopuolista? Minkä puolen novelli kertoo aiheesta verrattuna tietotekstiin? Miten kaunokirjallisuuden tapa kertoa asioista poikkeaa verrattuna tietotekstiin? C) Jatkotyöskentelyn vaihtoehdot: 1) Kirjoita uutinen novellin tapahtumista. 2) Kirjoita aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus.
5 Suhteetonta 5.1 Zinaida Lindén: Juice ja muita huolia (s. 91) Mistä novelli kertoo? Mikä on sen tapahtumapaikka? Miten tapahtumat kerrotaan? Millainen on päähenkilö? Millaisia kokemuksia hänellä on maahanmuuttajana? Millaisen kuvan novellista saa suomalaisista? Mitä päähenkilö kaipaa ja miksi? Mitä novellin nimi tarkoittaa? Kuunnelkaa Juicen Syksyn sävel. Mikä sanoissa koskettaa päähenkilöä ja miksi? Keksi parisi kanssa, mitä päähenkilölle tapahtuu novellin tapahtumien jälkeen. Koittakaa liittää siihen yksi maahanmuuttajan ja suomalaisen kohtaamistilanne. Jokainen pari kertoo oman versionsa. Miten ne erosivat toisistaan? 5.2 Philip Teir: Petos/paatos (s. 97) Miksi novelli koostuu sähköposteista? Miten sähköpostittelu sopii kirjallisuuteen? Mitä on tapahtunut? Miksi? Mitä ovat nigerialaishuijaukset? Miten ne vaikuttavat novellissa? Mitä novelli kertoo ystävyyssuhteista? Mitä novelli kertoo parisuhteesta ja sen ongelmien käsittelystä? Millaisen sähköpostin kirjoittaisit novellin päähenkilölle ja missä roolissa (ystävä, vaimo, lapsi, vanhempi, pomo jne.)? Kirjoita se. 5.3 Anja Erämajan runot (s. 85, 107) Mikä yhdistää kahden runon puhujia? Mitä tapahtuu hississä? Entä mikä on tilanne jälkimmäisessä runossa? Mitä runon puhujat toivovat ihmissuhteelta? Millaisia runon keinoja on käytetty? Mitä toivot runojen puhujan tekevän? Miten ja miksi? Olet lehden ihmissuhdepalstan toimittaja. Valitse runoista mieluisin: kirjoita ohjeita ja vinkkejä runon puhujalle.
6 Elämänmittaista 6.1 Päivi Alasalmi: Aulin hurja luonto (s. 111) Mitä novellin otsikko tarkoittaa? Mitä Aulin elämässä on tapahtunut? Miten se on vaikuttanut häneen? Miten novelli kerrotaan? Mitä novellilla halutaan kertoa elämästä? Entä ihmissuhteista? Haastattele vanhempaasi, isovanhempaasi tai muuta läheistä, jolla on jo elettyä elämää takana. Kirjoita lyhyt elämäkerta, jossa on muutama haastateltavan tärkeä elämäntapahtuma. Voit tehdä myös kuvasarjan kuvateksteineen, jos saat vanhoja kuvia käyttöösi; voit myös leikata lehdistä tapahtumiin sopivat kuvat. 6.2 Aki Tykki: Rakkaus (s. 114) Mitä on rakkaus? Miten niin ison asian saa sinusta kiteytettyä sanoitukseen? Millaisia asioita tässä poimitaan rakkaudesta? Millaisia kielikuvia siitä tässä käytetään? Järjestäkää levyraati. Valitkaa viisi suomenkielistä sanoitusta, joissa ryhmänne mielestä rakkausaihetta käsitellään kiinnostavasti. Sopikaa valintatapa luokassanne. Kuunnelkaa kappaleet, lukekaa sanat ja eritelkää sanoitusten keinoja kuvata tunteita. Huomatkaa, että tässä kokoelmassa on Rakkauslaulu, Kohtalon oma ja Kappaleina, jotka myös sopivat levyraatiin. Lisäksi syksyllä 2012 ilmestyi Jukka Orman levy, joka on tehty Anja Snellmanin runoihin, Öisin olemme samanlaisia. Suhteellista-kirjassa on kaksi runoa tästä Snellmanin runokokoelmasta.
7 Koko kokoelma 7.1 Pienryhmätehtävä: luokka jakautuu viiteen ryhmään. A) Valitkaa pienryhmässä yksi luku kokoelmasta (luvut 1 5). Lukekaa siihen liittyvät tekstit. Sopikaa aikataulu, mihin mennessä kaikki pienryhmän jäsenet ovat lukeneet tekstit. B) Keskustelkaa luettuanne tekstit: Mikä on tekstien aihepiiri? Mikä niitä yhdistää? Minkälaisia näkökulmia niissä esitetään ihmissuhteista? Mitkä asiat niissä on henkilöille tärkeitä? Valitkaa yksi teksti tarkempaan tarkasteluun: Mikä teksteistä oli kiinnostavin? Miksi? Millainen tunnelma lempitekstissänne on? Mistä se syntyy? Minkälaista kieltä tekstissä käytetään? Poimikaa muutama kiinnostava, hieno, kummallinen tai muuten mieleen jäänyt kohta. Mitä tekstillä halutaan sanoa? Onko sillä jokin sanoma, opetus tai pohtimista vaativa ajatus? C) Kootkaa keskustelun pohjalta posteri tai Power Point -esitys. D) Esitelkää sen avulla aiheenne ja löytönne koko ryhmälle. E) Lukekaa luvun 6 tekstit. Mitä uutta ne antavat teemaan? 7.2 Valitse joka luvusta yksi novelli. Minkälainen kuva ihmissuhteista niistä syntyy? Miten niissä ilmaistaan tunteita? Anna esimerkkejä. Mitkä asiat koskettivat sinua? Miksi? Mitkä asiat jäivät etäisiksi tai koskettamatta? Miksi? Mitä asioita jäit pohtimaan henkilöistä? Entä tapahtumista? Mikä tekstien perusteella on ihmiselle tai elämässä tärkeää? Mikä sinulle on tärkeää? Keskustelkaa ryhmässä kysymysten pohjalta. Kirjoita sen jälkeen essee. 7.3 Valitse joka luvusta yksi runo. Minkälainen kuva ihmissuhteista niistä syntyy? Miten niissä ilmaistaan tunteita? Anna esimerkkejä. Mitkä asiat koskettivat sinua? Miksi? Mitkä asiat jäivät etäisiksi tai koskettamatta? Miksi? Mitä asioita jäit pohtimaan runon puhujista tai henkilöistä? Entä tapahtumista? Mikä runojen perusteella on ihmiselle tai elämässä tärkeää? Mikä sinulle on tärkeää? Keskustelkaa ryhmässä kysymysten pohjalta. Kirjoita sen jälkeen essee. 7.4 Kokoelman jälkeen Kun olet lukenut Suhteellista-kirjan, kokoa ajatuksiasi. Mitä kokoelma kertoo suomalaisista suhteista sekä tästä ajasta ja yhteiskunnasta? Tee miellekartta tai kirjoitelma.