PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Samankaltaiset tiedostot
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

6. Yhteenvetoa kurssista

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1 Clausiuksen epäyhtälö

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Clausiuksen epäyhtälö

= (nopeus) d(impulssi)

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

3. Statistista mekaniikkaa

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

KEMA KEMIALLINEN TASAPAINO ATKINS LUKU 7

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

1. Johdanto. FYSA241, kevät Tuomas Lappi kl Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja.

TILASTOLLISEN KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEITA (AH ) Mikrotilat (kertausta Kvanttimekaniikan kurssilta)

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Matematiikan tukikurssi

3. Statistista mekaniikkaa

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

3. Statistista mekaniikkaa

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Energian varastointi ja uudet energialähteet

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

2. Termodynamiikan perusteet

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

KLASSISET TASAPAINOJOUKOT (AH 4.3, , 7.2) Yleisesti joukoista

Faasitasapaino Ferromagneetti, Ising Clausius-Clapeyron Vesi Yhteenvetoa kurssista. FYSA241, kevät Tuomas Lappi

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA JOHDANTO

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

7 Termodynaamiset potentiaalit

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

Suurkanoninen joukko

2. Termodynamiikan perusteet

Faasipiirrokset, osa 1: Laatiminen sekä 1-komponenttipiirrosten tulkinta

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

5. Faasitransitiot. Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241) Tuomas Lappi kl Huone: FL249. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja.

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

2. Termodynamiikan perusteet

Harvan kaasun sisäenergia ja lämpökapasiteetit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Luku Pääsääntö (The Second Law)

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

DEE Kryogeniikka

Lämpöopin pääsäännöt

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

Kemiallinen reaktio

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

TASAPAINOJAKAUMAT KVANTTIMEKAANISISSA SYSTEEMEISSÄ (AH 5.4, 6.1, 6.4, 6.5) Mikrokanoninen joukko

YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSET ENTROPIASTA JA TERMODYNAMIIKAN TOISESTA PÄÄSÄÄNNÖSTÄ

Transkriptio:

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 4: Entropia Pe 4.3.2016 1

AIHEET 1. Klassisen termodynamiikan entropia 2. Entropian tilastollinen määritelmä 3. Entropian tulkinnasta 2

OSAAMISTAVOITTEET 1. Osaat esittää entropian sekä klassisen termodynamiikan että tilastollisen määritelmän 2. Osaat omin sanoin määritellä mitä entropia kuvaa (ja mitä ei!) 3. Osaat laskea entropian muutoksia yksinkertaisissa termodynaamisissa prosesseissa 3

Klassisen termodynamiikan entropia 4

TERMODYNAMIIKAN MÄÄRITELMÄ Clausius: Mikä tahansa palautuva kiertoprosessi voidaan ilmaista Carnot n kiertoprosessien sarjana Äärettömän monen Carnot n prosessin tapauksessa tulos on eksakti Uusi tilanfunktio 5

PALAUTUMATTOMAT PROSESSIT Palautuvalle prosessille Palautumattomalle prosessille Yksikin palautumaton osa (kierto)prosessissa tekee siitä palautumattoman 6

MITÄ ENTROPIA KUVAA? Alkunperin: hukkalämpöä, poikkeamaa ideaalisen lämpövoimakoneen hyötysuhteesta Työhön käytettävän energian vähenemistä (energian jalouden väheneminen) Energian hajaantumista Tämä on moderni, jo monien oppikirjojen käyttämä kuvaus entropiasta klassisen termodynamiikan puitteissa. Se on hyödyllinen entropian muutosten ymmärtämisessä, mutta statistinen fysiikka tarjoaa vieläkin yleisemmän tulkinnan entropiasta. 7

ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ Yleisesti 2 (palautumaton) B A 1 (palautuva) Tämä siis pätee aina, koska sisäenergia on tilanfunktio: sen muutoksia voidaan laskea mitä tahansa polkua käyttäen, kunhan alku- ja lopputilat ovat kiinnitetyt. 8

Entropian tilastollinen määritelmä 9

BOLTZMANNIN YHTÄLÖ Ensimmäisestä pääsäännöstä Edellinen luento (eristetty systeemi) Eristetylle systeemille (mikrokanoninen ensemble) 10

GRAAFINEN ESITYS Entropian kulmakerroin Entropian kaarevuus Harjoitus: Mitä nollakaarevuus tarkoittaa? 11

SYSTEEMI JA LÄMPÖVARANTO Systeemi termisessä kontaktissa lämpövarannon (T v ) kanssa Mitä tapahtuu? Miten kokonaisentropia muuttuu? Kuvan esimerkissä systeemi lämpenee lämpövarannon lämpötilaan T V Systeemin entropia kasvaa enemmän kuin lämpövarannon entropia pienenee kokonaisentropia kasvaa Sama pätee myös tapaukselle, jossa systeemi jäähtyy lämpötilaan T V 12

ERISTETTY SYSTEEMI Entropia saavuttaa maksimin termodynaamisessa tasapainossa 1 2 Mitä tämä tarkoittaa? 13

TULKINTA? Entropia kuvaa vapaavalinnaisuutta, moni vaihtoehtoja Homogeenisyyden mitta Positiivinen muutos johtaa tilaan, josta on vaikeampi päästä pois Kasvu kuvaa sitä, miten energia muuttuu lämmöksi Ikiliikkujan pahin vihollinen Tasapainotilan mitta jossakin mielessä Energian hyödyttömyyden mitta Hukkalämpö Maailmanlopun airut Ajan suunta Pohdintaa luennolta Lue, punnitse ja muotoile omaa käsitystäsi! 14

GIBBSIN ENTROPIA Yleinen muoto systeemin entropialle (ei välttämättä eristetty systeemi) Oppikirjan teksti on tältä osin hieman sekava mikrotilan i todennäköisyys Yhtälössä p i on nimenomaan mikrotilan i todennäköisyys, ei makrotilan Huom! Mikrokanoniselle ensemblelle 15

ENTROPIAN MUUTOKSEN LASKEMINEN Esim. kun lämpöä siirtyy systeemin ja ympäristön välillä, eikä faasimuutosta tapahdu 16

ENTROPIAN MUUTOKSEN LASKEMINEN 2 (palautumaton) A B 1 (palautuva) Palautumattomalle prosessille voidaan löytää yksi tai useampi palautuva prosessi, jolla systeemi saatetaan oikeaan lopputilaan 17

Entropian tulkinnasta 18

KESKUSTELU Entropia on epäjärjestyksen mitta 19

ESIMERKKI Onsager: isotrooppinen nemaattinen faasitransitio nestekiteille Suuntautumisen vs. siirtymisen vapaus nemaattinen faasi isotrooppinen faasi faasitransitio, kun systeemin kokonaistilavuus pienenee! D. Frenkel, Nature materials, tammikuu 2015 20