EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel 27.7.2010 KOM(2010)398 lopullinen

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2010 KOM(2010)398 lopullinen EUROOPAN KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kymmenes kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista SEK(2010)942 FI FI

EUROOPAN KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kymmenes kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista 1. JOHDANTO Sen jälkeen kun Slovakia viimeisimpänä liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2009, yhtenäisvaluuttaa käyttäviä EU:n jäsenvaltioita on 16. Neuvoston tehtyä 13. heinäkuuta 2010 päätöksen, jonka mukaan Viro täyttää tarvittavat euron käyttöönottoedellytykset, euroalueeseen kuuluu 1. tammikuuta 2011 alkaen 17 jäsentä. Virolla on alle kuusi kuukautta aikaa saada siirtymisvalmistelut päätökseen. Tässä kertomuksessa arvioidaan, missä vaiheessa euron käyttöönottoon liittyvät valmistelut Virossa ovat ja miten valuutan vaihtumista koskevan tiedotuskampanjan valmistelussa on edistytty. Lisäksi kertomuksessa esitetään lyhyt selvitys viimeisimmästä kyselystä, joka koski julkista mielipidettä eurosta kahdeksassa jäsenvaltiossa, jotka eivät vielä ole siirtyneet euroon (Ruotsi ei ole mukana, mutta Viro on). Kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kuvataan tarkemmin euron käyttöönottoa koskevia valmisteluja muissa EU-maissa, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön yhteistä rahaa ja jotka eivät ole jättäytyneet talous- ja rahaliiton ulkopuolelle (Viro ei ole mukana, mutta Ruotsi on). 2. EUROON SIIRTYMISEN VALMISTELUJEN TILANNE VIROSSA Viro on EU:hun vuonna 2004 liittyneiden maiden ryhmästä viides, joka ottaa käyttöön yhtenäisvaluutan. Viron liittyessä EU:hun valmistelut euron käyttöönottoa varten olivat jo käynnissä. Ensimmäinen euron käyttöönottosuunnitelma hyväksyttiin 1. syyskuuta 2005. Euron käyttöönoton tavoitepäivää, joka oli 1. tammikuuta 2007, tarkistettiin sittemmin, mutta valmisteluja jatkettiin. Kahdeksas versio euron käyttöönottosuunnitelmasta hyväksyttiin huhtikuussa 2010, ja siinä käyttöönoton tavoitepäivä oli 1. tammikuuta 2011. 2.1. Euron käyttöönottoon liittyvät järjestelyt, oikeusjärjestelmän muutokset ja valmistelut julkisella sektorilla Euron käyttöönottoon liittyviä käytännön valmisteluja Virossa koordinoi kansallinen asiantuntijakomitea, jota johtaa valtiovarainministeriön pääsihteeri. Komiteassa on seitsemän alakomiteaa, joissa on edustajia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Useimpien nykyisten euroalueen jäsenvaltioiden siirtymisvalmisteluista poiketen Viro päätti olla nimittämättä Rouva/Herra Euroa eli henkilöä, joka vastaisi täysipäiväisesti euron käyttöönoton valmistelujen koordinoinnista ja toimisi kaikkien siirtymäaikaa koskevien kysymysten pääasiallisena yhteystahona, johon siirtymisprosessi suuren yleisön silmissä personoituisi. Euroon siirtymisen perusperiaatteet (esimerkiksi rinnakkaiskäytön kesto, menettelyt vaihdettaessa Viron kruunut euroihin ja poistettaessa kruunut liikkeestä, hintojen FI 2 FI

pyöristyssäännöt, sopimusten jatkuvuuden periaate jne.) vahvistettiin kattavalla lailla euron käyttöönotosta, ja luettelo euron käyttöönoton johdosta mukautusta vaativista säädöksistä hyväksyttiin huhtikuussa 2010 yhdessä kauppalain ja valtiolle maksettavia palkkioita koskevan lain muutosten kanssa. Keskuspankista (Eesti Pank) annettua lakia muutettiin myös, ja se saatettiin Euroopan keskuspankin ja Euroopan keskuspankkien järjestelmän toimintaa koskevien sääntöjen mukaiseksi. Euron käyttöönottoon liittyvien perussääntöjen osalta komissio esitti tulevia euroon siirtymisiä helpottavista toimenpiteistä antamassaan suosituksessa 1 kehotuksen, jonka mukaan myyntipisteet olisi velvoitettava antamaan vaihtorahoina ainoastaan euroja heti euron käyttöönoton jälkeen, jollei se käytännön syistä ole mahdotonta. Tätä periaatetta noudatettiin lähes kaikissa aiemmissa euroon siirtymisissä, ja sen noudattamista valvottiin tarkasti. Näin estettiin kansallisen valuutan kierrätys, nopeutettiin sen poistamista liikkeestä ja alennettiin siten euron käyttöönotosta vähittäiskauppiaille aiheutuvia kustannuksia, kun kahden samanaikaisen valuutan käsittelyaika lyheni. Joissakin nykyisistä euroalueen jäsenvaltioista vaihtorahan antaminen kansallisena valuuttana rinnakkaiskäyttöaikana kiellettiin. Viro ei aio kieltää vaihtorahan antamista Viron kruunuina vaan se yksinomaan kehottaa ei kovinkaan painokkaasti antamaan vaihtorahan euroina. Jotta siirtyminen euroon tapahtuisi jouheasti ja nopeasti, Viron viranomaisten suhteellisen lempeää kehotusta vaihtorahan antamisesta euroina pitäisi periaatteen mahdollisimman laajan noudattamisen varmistamiseksi vahvistaa selkeillä viesteillä tiedotuskampanjassa. Kehotuksen noudattamista olisi seurattava etenkin alueilla, joilla ei ole pankkikonttoreita, jolloin vähittäiskauppiaat toimivat usein rahanvaihtopisteinä. On vähittäiskauppiaiden oman edun mukaista, että niillä on riittävästi eurokäteistä ennen -päivää ja että ne näin nopeuttavat Viron kruunujen poistumista. Viron hallintoviranomaiset käyttävät laajasti tietotekniikkaa vuorovaikutukseen suuren yleisön kanssa (esimerkiksi 70 80 prosenttia kansalaisista jättää veroilmoituksensa sähköisesti). Tietoteknisten järjestelmien yhteensopivuus euron kanssa on siksi yksi suurimmista haasteista euron käyttöönottoprosessissa. Kukin ministeriö on määrittänyt oman toimivaltansa alueella tarvittavat muutokset. Useimpien julkisten laitosten tietoteknisten järjestelmien on määrä olla euroon sopeutettuja 1. heinäkuuta 2010 eli kuusi kuukautta ennen -päivää. Kolmen instituution (vero- ja tullihallinto, sosiaalivakuutushallinto ja sisäministeriön tietotekninen keskus), joiden tietojärjestelmät ovat kaikkein monimutkaisimpia, on määrä saada järjestelmänsä euroihin sopeutetuiksi viimeistään 1. marraskuuta 2010. Julkisten laitosten valmistelujen edistymistä seurataan säännöllisesti julkisten laitosten valmiudesta vastaavan kansallisen asiantuntijakomitean alakomitean kuukausittaisissa kokouksissa. Euron käyttöönottoon liittyvien valmistelujen yleistä koordinointia olisi lisättävä. On tärkeä varmistaa, että kaikki sektorit ovat todella valmiita ja että eri toimijoiden valmistelut ovat yhteisvaikutuksellisia. Euron käyttöönotosta vastaavan koordinaattorin tai vastaavien koordinaattorien olisi oltava jatkuvasti käytettävissä -päivän tuntumassa mahdollisten ongelmien ratkaisemista varten. Viranomaisten suositusta antaa vaihtorahat rinnakkaiskäyttöaikana yksinomaan euroina olisi vahvistettava ja sen noudattamista valvottava erityisesti alueilla, joilla ei ole pankkikonttoreita. 1 Komission suositus 2008/78/EY, annettu 10. tammikuuta 2008, tulevia euroon siirtymisiä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 30 32). FI 3 FI

2.2. Valmistautuminen rahoitus- ja pankkisektorilla Viro aikoo käyttää euroon siirtymisessä ns. big bang -skenaariota ja kahden viikon rinnakkaiskäyttöaikaa 2. Virolaiset käyttävät paljon sähköisiä maksuvälineitä (noin 95 prosentilla aikuisväestöstä on pankkitili ja lähes 30 prosenttia vähittäiskaupan maksutapahtumista suoritetaan sähköisesti). Tämä helpottanee jonkin verran eurokäteisen käyttöönottoa ja rahoituslaitoksille siirtymäkaudesta aiheutuvaa taakkaa. Koska Virolla ei ole omaa rahapajaa, se järjesti kilpailun eurokolikoiden toimittamisesta. Tarjouskilpailun perusteella Viron eurokolikot iskee Suomen rahapaja. Viron eurokolikoiden kansalliset puolet valittiin julkisen kilpailun perusteella. Kilpailun voittanut kuva Viron kartasta tulee kaikkiin euromääräisiin kolikoihin. Eurosetelit lainataan eurojärjestelmän varastoista. Eesti Pank on tilannut euron käyttöönottoa varten nimellisarvoltaan eri suuruisia seteleitä 42 miljoonan euron arvosta ja kolikoita 194 miljoonan euron arvosta. Koska Viron kruunun ja euron nimellisarvot eroavat selvästi toisistaan, virolaisten on totuttava maksamaan enemmän kolikoilla. Yli 98 prosenttia liikkeessä olevista kruunuista on seteleinä, ja kruunuina liikkeessä olevasta käteisrahasta taas alle 2 prosenttia on kolikoina. Nimellisarvoltaan alhaisin seteli on yhden kruunun seteli (noin kuusi eurosenttiä) ja pienimpien kruunukolikoiden ostovoima on hyvin pieni, eivätkä virolaiset juurikaan käytä niitä. Euron käyttöönottoon valmistauduttaessa on hyvin tärkeä selittää kansalaisille eurokolikoiden arvoa ja käyttöä (esimerkiksi komission hiljattain tekemän kyselyn 3 mukaan noin 93 prosenttia virolaisista haluaisi saada tiedon euron arvosta kansallisena valuuttana) ja pyrkiä lieventämään heidän pelkojaan lompakkoja pursuttavista eurokolikoista. Eurokolikkojen ennakkojakelun rahoituslaitoksille on määrä alkaa syyskuussa ja seteleiden ennakkojakelun joulukuussa 2010. Rahoituslaitokset viimeistelevät parhaillaan arvioitaan siitä, kuinka paljon eurokäteistä tarvitaan ennakkoon. Karkeiden ensiarvioiden mukaan ennakkojakeluun tarvitaan noin 240 miljoonaa euroa (eli alle puolet kruunuina liikkeessä olevien rahojen arvosta), mikä on suhteellisesti vähemmän kuin aiemmissa euron käyttöönottosiirtymissä. Kun otetaan huomioon, että huonon sään mahdollisuus Virossa - päivän tuntumassa on suhteellisen suuri, ennakkojakeluun otettavaa määrää olisi pohdittava hyvin tarkasti. Liikepankkien on määrä aloittaa kolikkojen edelleenjakelu pääasiakkailleen syyskuussa, mutta pienemmille käteiskäyttäjille kolikot jaetaan edelleen vasta joulukuusta 2010 alkaen. Viro on ensimmäinen maa, joka noudattaa EKP:n uusia yksinkertaistettuja edelleenjakelun suuntaviivoja 4, jotka perustuvat joistakin aiemmista euron käyttöönottosiirtymistä saatuihin kokemuksiin. Vähittäismyyjille, jotka tekevät yksinkertaisen edelleenjakelusopimuksen, toimitetaan enintään 10 000 euroa viisi päivää ennen -päivää 5. 2 3 4 5 Ensimmäisissä 12:ssa euron käyttöön ottaneissa maissa yhtenäisvaluutta otettiin ensin käyttöön sähköisenä rahana, ja eurokäteinen otettiin käyttöön vasta kolme vuotta myöhemmin. Virossa eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön samana päivänä kun eurosta tulee Viron valuutta. Big bang - skenaariota käytettiin kaikissa euroalueeseen vuoden 2002 jälkeen liittyneissä maissa. Flash Eurobarometer 296. Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EKP/2008/4), annettu 19. kesäkuuta 2008, tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja euroseteleiden ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella annettujen suuntaviivojen EKP/2006/9 muuttamisesta. Kokemus on osoittanut, että menettelyä on tarpeen yksinkertaistaa, jotta etenkin pienemmät vähittäismyyjät saadaan mukaan edelleenjakeluun. Vakiomuotoiseen edelleenjakelusopimukseen FI 4 FI

Viron suurin arvokuljetusyritys lisää kuljetuskapasiteettiaan yli kolmanneksella selviytyäkseen suuresta lisätyömäärästä. Koska eurokäteistä tulee -päivän lähettyvillä olemaan maanteillä liikenteessä huomattavia määriä, on lisätoimenpiteillä suositeltavaa varmistaa riittävät turvatoimet läpi euron käyttöönottoprosessin. Suuri yleisö voi saada ensimmäiset virolaiset eurokolikot hankkimalla 200:n Viron kruunun arvoisia eurokolikoiden tutustumispakkauksia joulukuun alusta alkaen. Eesti Pankin toimittamien tutustumispakkausten kokonaismäärää ei ole vielä päätetty. Edellisistä euron käyttöönottosiirtymistä saadun kokemuksen perusteella suositellaan, että tutustumispakkauksia toimitetaan noin yksi kotitaloutta kohti. Arvokuljetusyritys aikoo koota noin 50 000 erityistä kolikkopakettia 6 edelleenjakelua varten niille pienille vähittäismyyjille, jotka eivät aio tehdä pankkinsa kanssa edelleenjakelusopimusta. Erityisjärjestelyjä voidaan ottaa käyttöön sellaisille pienille vähittäismyyjille, joilla on vaikea rahatilanne ja joilla voi olla vaikeuksia edelleenjakelun kanssa. Viron viranomaiset ovat suunnitelleet järjestävänsä suurelle yleisölle tiedotuskampanjan säilytetyn käteisrahan keräämiseksi ennen euron käyttöönottopäivää. Näin odotetaan kerättävän liikkeessä olevista kruunumääräisistä kolikoista noin 50 prosenttia ja seteleistä 80 prosenttia. Liikepankit aikovat asettaa tiloihinsa erityisiä laitteita kruunumääräisten kolikoiden keräämiseksi. Eesti Pank ja arvokuljetusyritys mukauttavat varasto-, laskenta- ja pakkauskapasiteettiaan siirtymäkaudella käsiteltäviin poikkeuksellisen suuriin käteismääriin. Käteisrahan vaihtamisen muuntokurssilla ilman palkkiota pitäisi liikepankeissa alkaa kuukausi ennen -päivää ja päättyä seitsemän päivää -päivän jälkeen 7. Tämän jälkeen Eesti Pank vaihtaa rajattoman määrän Viron kruunuja euroiksi rajoittamattomaan määräaikaan asti. Viron lähes kaikkien 921 pankkiautomaatin on määrä jaella ainoastaan euroseteleitä heti vuoden 2011 tammikuun 1. päivän ensimmäisistä tunneista. Asiasta vastaavat liikepankit aloittivat jo kassapäätteiden mukautukset, jotta ne voivat siirtyä euroon välittömästi 1. tammikuuta. Tällä hetkellä liikepankit suunnittelevat lataavansa pankkiautomaatteihin pääasiassa 10 ja 50 euron seteleitä ensimmäisinä siirtymistä seuraavina päivinä. Kun otetaan huomioon, että on helpotettava vähittäiskauppasektorin mahdollisuuksia antaa vaihtorahat yksinomaan euroina ja että virolaiset ovat tottuneet nostamaan pääasiassa nimellisarvoltaan pieniä seteleitä, olisi harkittava 50 euron setelien pankkiautomaattikäytön välttämistä väliaikaisesti. Pankkien olisi myös vältettävä nimellisarvoltaan suurten setelien käyttöönottoa euron käyttöönottoa edeltävinä ja seuraavina viikkoina. Viron pankkimarkkinoilla (jossa on johtavassa asemassa kolme liikepankkia) on ainoastaan hieman alle 190 pankkikonttoria. Pankit harkitsevat aukioloaikojen pidentämistä siirtymäkaudella ja erityisiä aukioloja tammikuun kahtena ensimmäisenä päivänä. Lisäksi ne ovat suunnitelleet lisäävänsä henkilöstömääräänsä siirtämällä taustatöitä tekevää henkilöstöä asiakaspalveluun. Pankkikonttorien valmiuksia säilyttää poikkeuksellisen suuria käteismääriä siirtymäkaudella tutkitaan parhaillaan, ja pankkien henkilöstö saa koulutusta eurokäteisen turvaominaisuuksista. Pankkien tietoteknisiä järjestelmiä mukautetaan parhaillaan, ja niille tehtäneen viimeiset testit loka-marraskuussa 2010. Rahoitus- ja pankkisektorin valmistautuminen euron käyttöönottoon on hyvässä 6 7 sisältyy huomattavia seuraamuksia, jos edelleenjaeltava eurokäteinen lasketaan liikkeeseen ennen - päivää ja siinä edellytetään turvatoimien huomattavaa lisäämistä liikkeen tiloissa jne. Siksi sopimukset soveltuvat paremmin isommille yrityksille, jotka tarvitsevat suuria euromääriä. Vähittäiskauppiaiden kolikkopaketin arvo on noin 200 euroa. Kaksitoista kuukautta -päivän jälkeen muutamissa konttoreissa. FI 5 FI

vauhdissa. Jotta euroon siirtyminen sujuisi jouhevammin, eurokäteisen jakelun pankkeihin olisi tapahduttava pidemmän ajanjakson aikana. Jotta vähittäiskauppiailta ei lopu vaihtorahat, kun asiakkaat maksavat nimellisarvoltaan suurilla seteleillä, olisi vältettävä 50 euron seteleiden lataamista pankkiautomaatteihin siirtymäkaudella. Pankkien olisi siirtymäkaudeksi harkittava erityisten palvelutiskien käyttöönottoa yrityksiä varten. 2.3. Väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäiseminen virolaisten keskuudessa Viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan virolaiset suhtautuvat euroalueen ulkopuolisten maiden kansalaisista skeptisimmin siihen, miten euron käyttöönotto vaikuttaa hintakehitykseen (ks. tutkimuksen yksityiskohdat selvityksestä Flash EB 296, osa 3). Viron viranomaisilla on siis mittava haaste kuluttajien rauhoittamisessa, ja niiden on kaikin tarvittavin keinoin pyrittävä estämään väärinkäytökset siirtymäkaudella. Hallituksen virallisen päätöksen mukaan kaksoishinnoittelu Viron kruunuina ja euroina aloitetaan 1. heinäkuuta 2010 ja sitä jatketaan vähintään kuusi kuukautta -päivän jälkeen. Koska muuntokurssi kiinnitetään peruuttamattomasti vasta sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt päätöksen Viroa koskevan poikkeuksen kumoamisesta, muuntokurssin virallinen määräytymispäivä olisi sopivampi kaksoishinnoittelun aloituspäivä. Huhtikuusta 2010 alkaen Viron kuluttajansuojalautakunta (julkinen virasto) nosti niiden 96 tuotteen ja palvelun määrän 126:een, joiden hintoja seurataan kuukausittain, jotta hintakehityksestä saataisiin kattava kuva. Siirtymäkaudella lautakunta aikoo seurata hintoja noin 800 myyntipisteessä. Tarkastajat tarkastavat myös, että siirtymäsääntöjä (esim. pyöristystä ja kaksoishinnoittelua koskevia sääntöjä) noudatetaan asianmukaisesti. Näiden tarkastusten tulokset on määrä kerätä erityisen ohjelmiston avulla ja julkaista lehdistötiedotteissa ja kansallisella euro-verkkosivustolla. Viron kauppakamari valmistelee reilun hinnoittelun sopimusta samaan malliin, jota sovellettiin vapaaehtoisesti ja menestyksekkäästi aiemmissa siirtymissä. Sopimuksen tekevät tahot (esimerkiksi vähittäismyyjät, rahoituslaitokset ja internetkaupat) sitoutuvat siihen, etteivät ne käytä siirtymää omaksi edukseen, noudattavat sääntöjä ja antavat asiakkailleen tarvittavaa apua. Viron viranomaiset aikovat käynnistää sopimusten tekemisen elokuun lopussa eli lähes kaksi kuukautta pakollisen kaksoishinnoittelun aloittamisen jälkeen. Aiemmissa siirtymissä suurin osa virheistä hintojen merkitsemisessä kahdessa valuutassa ja monet hinnankorotukset todettiin ennen kaksoishinnoittelun aloittamista tai juuri sen alettua. Sen vuoksi reilua hinnoittelua koskevan aloitteen käynnistämistä aikaisemmin olisi harkittava vakavasti. Reilun hinnoittelun sopimuksen sääntöjä rikkovat voivat saada enintään 50 000 Viron kruunun suuruisen sakon (noin 3 200 euroa). Viron kuluttajansuojalautakunta aikoo käyttää kaikkia 40 tarkastajaansa ja yhtä monta vapaaehtoistarkastajaa sopimuksen noudattamisen valvomisessa. Jos sääntöjä on selvästi rikottu, sakko voidaan määrätä 48 tunnin kuluessa. Monimutkaisemmissa tapauksissa menettely voi kestää jopa kuukauden. Jotta kansalaiset eivät saisi väärää kuvaa hintakehityksestä, todettuihin sääntöjenvastaisuuksiin olisi puututtava nopeasti. Tarkastajien toteamat ja kuluttajien kuluttajansuojalautakunnan vihjepuhelimeen ilmoittamat epäilyttävät hinnankorotukset olisi tutkittava kunnolla ja tutkimusten tulokset FI 6 FI

julkaistava. Jos hinnankorotuksia pidetään perusteettomina, sopimuksen tehneiden tahojen olisi menetettävä oikeutensa käyttää reilua hinnoittelua koskevan aloitteen logoa. Toimenpiteitä, jotka tähtäävät väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäisemiseen virolaisten keskuudessa, olisi vahvistettava. Oikaisutoimet niitä sopimuksen tehneitä tahoja vastaan, jotka eivät ole noudattaneet reilun hinnoittelun sopimuksesta johtuvia sitoumuksiaan, olisi toteutettava mahdollisimman pian. Tällaisten tahojen oikeus väittää noudattavansa reilun hinnoittelun sopimusta (eli oikeus käyttää sopimuksen tekemisestä kertovaa logoa) olisi peruttava välittömästi. 2.4. Siirtymisen valmistelut maaseudulla ja valmistelut yrityksissä Viro on hyvin harvaan asuttu maa EU:n keskiarvoon verrattuna 8. Maa on jaettu 226 kuntaan, joista 33 sijaitsee kaupungissa ja 193 maaseudulla. Yli kahdessa kolmasosassa kunnista on asukkaita alle 3 000. Yksi tämän siirtymän suurimmista haasteista onkin saada euron käyttöönotto sujumaan jouhevasti harvaan asutulla maaseudulla, jossa on rajallinen infrastruktuuri. Internetin ja sähköisten pankkipalvelujen käyttö on laajaa (esimerkiksi kaikki eläkkeet maksetaan tilisiirtoina), mikä helpottaa tiedotusta ja käteissiirtymää jonkin verran. Mahdollisuus Viron kruunun vaihtamiseen euroihin ja kansallisen valuutan nostamiseen on kuitenkin oltava kaikkialla. Yli kolmannes liikepankkien konttoreista sijaitsee pääkaupungissa. Tästä syystä nyt joitakin pankkipalveluja tarjoavien postikonttoreiden olisi siirtymäaikana yhteistyössä jonkin liikepankin kanssa hoidettava myös valuutanvaihtoa niissä kunnissa, joissa ei ole varsinaista pankkikonttoria. Postikonttorien tarjoamat pankkipalvelut olisi suunniteltava huolellisesti (ennakko- ja edelleenjakelu, aukioloajat, lisähenkilöstö, turvakysymykset jne.). Eesti Pankin virkailijoille, etenkin suoraan asiakastyössä toimiville, olisi annettava riittävä koulutus kahden valuutan samanaikaisesta käsittelystä ja kansalaisten valistamisesta. Liikepankkien olisi myös harkittava liikkuvien valuutanvaihtopisteiden käyttöä olemassa olevien pankkiautomaattien lisäksi. Tiedotusvälineiden ja internetin lisäksi paikallisviranomaiset ovat usein ainoa tietolähde syrjäisillä alueilla. Sen vuoksi paikallisviranomaisten on saatava kunnollinen perehdytys ja koulutus. Lähes 75 prosentilla kunnista on sama internet-palveluntarjoaja. Ohjelmien mukautus olisi suunniteltava hyvin, jotta ainoa palveluntarjoaja ehtii tarjoamaan palvelut kaikille asiakkailleen ajoissa. Valtiovarainministeriö lähettää säännöllisesti sähköpostitse ohjeita siitä, mitä mukautuksia kaikissa kunnissa on tehtävä. Eesti Pank järjestää koulutusta eurokäteisen turvaominaisuuksien tunnistamisesta ja väärennösten estämisestä. Kaupunki- ja maaseutukuntien kattojärjestöjen on tarkoitus raportoida valtiovarainministeriölle valmistelujen etenemisestä. Edistystä olisi seurattava säännöllisesti ja strukturoidusti, jotta voidaan varmistaa, että kaikki paikallisviranomaiset todella ovat valmiita. On suositeltavaa, että kunnille annettaisiin tarkistusluettelot, joissa mainitaan, mitä on tehtävä ja mihin määräaikaan mennessä ja pyydetään kunkin kunnan siirtymäkoordinaattoria raportoimaan säännöllisesti kattojärjestöille tarkistuslistan käytöstä. Paikalliset siirtymäkoordinaattorit voisivat kokoontua säännöllisesti vaihtamaan kokemuksia euron käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista. 8 Vuosina 2007 2008 Viron asukastiheys oli 30,9/km 2, kun EU:n vastaava keskiarvo oli 114. Lähde: Eurostat FI 7 FI

Kuluttajajärjestöjen, virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen paikallisosastot olisi saatava aktiivisesti mukaan valmisteluihin, jotta paikallistahot tuntisivat euroon siirtymisen omaksi asiakseen. Aiempien kokemusten vuoksi (eli vuodeksi 2006 asetetun siirtymätavoitteen hylkäämisen vuoksi) useimmat yritykset ovat siirtäneet valmistelujaan siihen asti, että siirtymästä saadaan varmuus. Kauppakamarin, kauppiaiden järjestön, Eesti pankin ja pankkiyhdistyksen suunnitteleman tiedotuksen (lehtisten ja seminaarien) avulla ne pystynevät hoitamaan valmistautumisen hyvin ja ajallaan. Olisi varmistettava, että valmistelut ovat riittäviä kaikissa yrityksissä eikä vain aktiivisesti tietoa etsivissä yrityksissä. Paikallisviranomaisten valmistautumista euron käyttöönottoon on ohjattava ja seurattava säännöllisesti, jotta kaikki tarvittavat mukautukset varmasti tehdään. Eesti Pankin osallistuminen käteissiirtymään on välttämätöntä, ja se olisi siksi suunniteltava hyvin. Liikepankkien olisi harkittava liikkuvan välineistön käyttöä Viron kruunujen keräämiseen ja eurokäteisen jakelemiseen. Yritysten valmistautuminen olisi käynnistettävä täysillä toimivaltaisten viranomaisten tuella ja niiden seurannassa. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. 2.5. Euroa koskeva tiedotus Euroon siirtymistä käsittelevä kansallinen komitea hyväksyi 15. maaliskuuta 2010 tarkistetun tiedotusstrategian euron käyttöönotosta Virossa. Siihen sisältyy selvitys euroa ja sen käyttöönottoa koskevan tiedotuksen järjestelyistä, tavoitteista, kohderyhmistä, viesteistä ja kanavista. Päätavoite on varmistaa, että vähintään 90 prosenttia Viron asukkaista saa hyvät tiedot siirtymisen käytännön järjestelyistä. Tiedotussuunnitelmat ovat rakenteeltaan hyviä ja tasapainoisia, ja niitä toteutetaan maaliskuusta 2010 tammikuuhun 2011. Komissio aikoo kumppanuussopimuksen avulla tukea tiedotussuunnitelmien toteuttamista sekä luontoissuorituksilla että myöntämällä tukea enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista kuten tiedotusasiantuntijoiden palkoista, tiedotusvälinekampanjoista, mielipidemittauksista, seminaareista, koulutustapahtumista ja kotitalouksille jaettavasta tiedotusmateriaalista. Komissio on kehottanut Viron viranomaisia nopeuttamaan tiedotussuunnitelmien toteuttamista, mutta laajemmat tiedotustoimet alkavat vasta sen jälkeen kun neuvosto on tehnyt päätöksen 13. heinäkuuta. Hyvin ajoitettu tiedotus euron käyttöönotosta ja sen aikataulusta, hinnankorotuksiin ja vähittäismyyjien väärinkäytöksiin puuttumiseen siirtymäkaudella tähtäävistä toimenpiteistä sekä yrityksille valmistautumiseen annettava apu ovat oleellisen tärkeitä. Tähän asti Viron viranomaiset ovat keskittyneet tiedon moninkertaistamiseen kohdennetuilla esityksillä ja lehdistösuhteilla. Näiden toimenpiteiden vaikutusta ei vielä tiedetä. Passiivisempaa tiedotusta on saatavilla kansalliselta euro-verkkosivustolta. Komissio kehottaa Viron viranomaisia nopeuttamaan euron käyttöönottoa koskevien tiedotussuunnitelmien toteuttamista, jotta kaikki Virossa asuvat saavat tarvittavat tiedot ajoissa. Näin lisätään tietoisuutta Euroopan yhtenäisvaluutasta ja tuetaan sen käyttöönottoa. FI 8 FI

3. YLEINEN MIELIPIDE HILJATTAIN LIITTYNEISSÄ JÄSENVALTIOISSA Vuodesta 2004 alkaen Euroopan komissio on teettänyt Eurobarometri-tutkimuksia EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön, selvittääkseen ihmisten euroon kohdistuvia asenteita ja euron käyttöönottoa koskevia tietoja. Kevään 2010 NMS-8-tutkimus 9 (Flash EB 296) on kymmenes tällainen tutkimus. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin 17. 21. toukokuuta 2010. Tätä kertomusta varten viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen tuloksia verrattiin pääasiassa edellisen uusissa jäsenvaltioissa tehdyn tutkimuksen tuloksiin (Flash EB 280, syyskuu 2009). On syytä todeta, että nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaisten tuki euron käyttöönotolle on viimeisimmän tutkimuksen tulosten mukaan heikennyt vain hieman syyskuusta 2009. Euron käyttöönoton kannatus on itse asiassa nyt hieman suurempaa kuin ensimmäisten kahden suuren aallon aikana vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä kyselyissä. 3.1. Euron kannatus Syyskuusta 2009 toukokuuhun 2010 kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaisten tuki euron käyttöönotolle omassa maassaan heikkeni vain hieman. Suhteellisesti suurin osuus vastaajista odotti, että euron käyttöönotolla on myönteisiä vaikutuksia heidän kotimaalleen (49 %, -3 prosenttiyksikköä) ja heille itselleen (48 %, ei muutosta), ja vastaavasti kielteisiä vaikutuksia omalle maalleen odotti vastaajista 37 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) ja itselleen 39 prosenttia (+1 prosenttiyksikkö). Suurin piirtein puolet haastatelluista (51 %) arveli, että eurolla oli ollut myönteisiä vaikutuksia nykyisiin euroalueen maihin. Hieman alle puolet (48 %, -1 prosenttiyksikköä) kaikista vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä, että heidän kansallinen valuuttansa korvataan eurolla, ja 41 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) ilmoitti, etteivät he haluaisi siirtyä euroon. Positiivisimmin euron käyttöönottoon suhtautuivat romanialaiset (55 %, -4 prosenttiyksikköä), unkarilaiset (54 %, ei muutosta) ja bulgarialaiset (51 %, +2 prosenttiyksikköä). Henkilökohtaisesti tyytymättömimpiä siihen, että euro korvaisi heidän kansallisen valuuttansa, taas olivat virolaiset (56 %, +7 prosenttiyksikköä), latvialaiset (56 %, +66 prosenttiyksikköä) ja tšekit (58 %, +4 prosenttiyksikköä). Suurin lisäys niiden kansalaisten määrässä, jotka eivät haluaisi maansa ottavan euroa käyttöön, oli Liettuassa (47 %, +10 prosenttiyksikköä). 3.2. Euron käyttöönoton aikataulu Suhteellisesti suurin osa kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaisista haluaisi maansa ottavan euron käyttöön keskipitkällä aikavälillä ( jonkin ajan päästä, 39 %, +3 prosenttiyksikköä). Noin kolmannes (32 %, -1 prosenttiyksikköä) halusi tämän tapahtuvan mahdollisimman myöhään, kun taas lähes neljännes (24 %, -1 prosenttiyksikköä) haluaisi maansa siirtyvän euroon mahdollisimman pian. 9 Eurobarometri-tutkimukset kohdistuvat aina uusiin jäsenvaltioihin, jotka eivät vielä ole euroalueen jäseniä. Viimeisen tutkimuksen kohteita olivat Puola, Tšekki, Unkari, Bulgaria, Romania, Latvia, Viro ja Liettua. Kypros, Malta, Slovenia ja Slovakia eivät enää kuulu kohteisiin, koska ne ovat liittyneet euroalueeseen. Tutkimuksiin on haastateltu yhteensä noin 8 000:aa sattumanvaraisesti valittua kansalaista. FI 9 FI

Tšekistä ja Latviasta löytyy suurin osuus vastaajista, jotka halusivat ottaa euron käyttöön mahdollisimman myöhään (Tšekki 47 %, ei muutosta, ja Latvia 44 %, +1 prosenttiyksikkö). Virossa kuitenkin vain noin neljännes vastaajista (23 %, ei muutosta) halusi ottaa euron käyttöön mahdollisimman pian, 37 prosenttia (+1 prosenttiyksikköä) jonkin ajan päästä ja 34 prosenttia (-2 prosenttiyksikköä) mahdollisimman myöhään. 3.3. Tiedon riittävyys Kaiken kaikkiaan suurin osa kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaisista katsoi, etteivät he olleet saaneet riittävästi tietoa eurosta (59 %, ei muutosta), kun taas 40 prosenttia (ei muutosta) katsoi saaneensa riittävät tiedot. Virolaiset katsoivat saaneensa jonkin verran enemmän tietoa syyskuuhun 2009 verrattuna (50 % katsoi saaneensa hyvät tiedot, +6 prosenttiyksikköä). 3.4. Euroon kohdistuvat odotukset Kuten aikaisemmilla kerroilla, selvä enemmistö kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaisista oli yhtä mieltä useista positiivista väittämistä, jotka koskivat euroon liittyviä käytännön seikkoja: esimerkiksi 90 prosenttia (-2 prosenttiyksikköä) oli sitä mieltä, että euro olisi kätevämpi matkustettaessa muihin euroa käyttäviin maihin, ja 86 prosenttia (-1 prosenttiyksikköä) oli sitä mieltä, että euro helpottaisi ostosten tekoa muissa yhtenäisvaluuttaa käyttävissä maissa jne. Kaksi kolmasosaa vastaajista kuitenkin pelkäsi, että hinnat nousisivat euron käyttöönoton jälkeen (66 %, -1 prosenttiyksikkö), kun taas lähes neljännes (23 %, ei muutosta) kansalaisista uskoi euron vakauttavan hintoja pitkällä aikavälillä. Vaikka skeptisyys näytti edellisillä kyselykierroksilla kasvavan, näin ei enää näyttänyt käyvän vuonna 2010. Syyskuuhun 2009 verrattuna muutamissa maissa niiden kansalaisten osuus, jotka pelkäsivät euron nostavan hintoja, itse asiassa väheni, Tšekissä 75 prosentista 69 prosenttiin (-6 prosenttiyksikköä) ja Unkarissa 66 prosentista 62 prosenttiin (-4 prosenttiyksikköä). Virolaiset ja puolalaiset vastaajat olivat edelleen erityisen skeptisiä euroon liittyvien hintavaikutusten suhteen: yli kolme neljäsosaa uskoi hintojen nousevan (77 %, -1 prosenttiyksikköä molemmissa). FI 10 FI