Kauppaselvitys Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista Egypti Egyptin makroekonominen tilanne parani merkittävästi viime vuosikymmenen aikana seurauksena vuosikymmenen alussa käynnistetystä talouden rakennesopeutusohjelmasta. Taloudellinen kehitys alkoi kuitenkin hidastua 1990-luvun lopulla ja uuden vuosikymmenen alussa. Hidastumiseen vaikuttivat mm. Luxorin turistisurmat sekä Aasian talousongelmat. Juuri kun 18 kuukauden taloudellisessa alas menossa oli alkanut ilmetä elpymisen merkkejä tapahtui syyskuun 11:nnen katastrofi, joka vaikutti suoraan Suezin kanavan liikenteen ja viennin sekä ulkomaisten investointien vähenemiseen. Kun siitä alkoi näkyä toipumisen merkkejä, alkoi uusi taloudellinen notkahdus Irakin pitkään ennustetun ja lopulta toteutuneen sodan johdosta. Epävirallisen arvion mukaan Irakin sodan aiheuttamat taloudelliset menetykset Egyptille ovat noin 8 miljardia USD. Egyptin suurena haasteena on integroitua taloudellisesti maailman markkinoille. Se edellyttää tuotannon kehittämistä kilpailukykyiseksi. Egypti panostaa voimakkaasti viennin lisäämiseen ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Maan talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena on myös löytää tasapaino toisaalta taloudellisten uudistusten ja taloudellisen kasvun sekä sosioekonomisen tasapainon välillä. Egypti ratifioi vuoden 2003 huhtikuussa Egyptin ja EU.n välisen assosiaatiosopimuksen. Egyptin ulkomaankauppa Egyptin ulkomaankauppa on vahvasti tuontivoittoinen. Ulkomaankauppa kasvoi tasaisesti viime vuosikymmenen aikana, muodostaen 137 % kasvun 10 vuodessa.
2 Egyptin viennin alueellinen jako prosenttiosuuksina vuonna 2002 USA (40,4 %) EU-maat (28 %) Arabimaat (14 %) Aasia (13 %) Euroopan ei-eu-maat (4 %). Egyptin tuonnin alueellinen jako prosenttiosuuksina vuonna 2002 EU-maat (37 %) USA (25 %) Aasia (14 %) Euroopan ei-eu-maat (9 %) Arabimaat (6 %) muut (5 %) Australia (2 %) ex-neuvostoliitto (2 %) Egyptin viennin rakenne on yksipuolinen ja tuotantoaste alhainen. Vientituotteiden osuudet suuruusjärjestyksessä vuonna 2002 ovat valmistuotteet (44 %) öljy- ja mineraalituotteet (29 %) erittelemätön vienti (16 %) puolivalmisteet (7 %) raaka-aineet (3 %) puuvilla (1 %) Egyptin tuontituotteiden osuudet suuruusjärjestyksessä vuonna 2002 puolivalmisteet (25 %) raaka-aineet (22 %) investointitavarat (21 %) kulutustavarat (19 %) erittelemätön tuonti (9 %) polttoaineet, öljy- ja mineraalituotteet (4 %) Egyptin kauppa Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vienti M$ Tuonti M$ 4,957 4,608 5,345 5,128 4,445 6,388 7,078 6,643 12,811 14,106 15,565 16,899 17,008 17,861 16,441 14,644
3 Egypti antaa etuisuuksia yrityksille, jotka investoivat maataloussektoriin, tehdas kaivos- ym. teollisuuteen, turismiin, infrastruktuuriin ja muuhun rakennustoimintaan, IT-sektoriin, lääketeollisuuteen, joint venture -yrityksiin ja ympäristönsuojelusektoriin. Egyptin ja Suomen välinen kauppa Viime vuosina Egypti on ollut Etelä-Afrikan, Arabiemiirikuntien liiton ja Israelin ohella Suomen tärkeimpiä vientimaita Afrikan ja Lähi-idän alueella. Suomen ja Egyptin välinen kauppa on noudattanut samaa kaavaa kuin muukin Egyptin ulkomaankauppa. Kauppa on hyvin epäsuhtaista, Suomen Egyptiin viennin ollessa arvoltaan huomattavasti tuontia suurempi. Suomen viennin pääartikkelit ovat sahatavara, paperi ja paperijalosteet, televiestintälaitteet sekä muut teollisuuslaitteet ja koneet. Egyptin vähäisestä tuonnista suurin osa on koostunut alumiinituotteista sekä tekstiilituotteista. Suomen viennin arvo Egyptiin kasvoi tasaisesti 1990-luvulla nousten noin 200 milj euroon vuonna 2000. Vuonna 2001 Suomen (samoin kuin koko EU:n) vienti Egyptiin kuitenkin laski. Tuonti Egyptistä Suomeen kasvoi nopeasti vuoteen 1997 saakka mutta kääntyi yleistä trendiä voimakkaammin tappiolliseksi vuosina 1998-1999 kääntyen jälleen v.2000 nousuun. Kasvussa on esiintynyt hyvinkin suuria prosentuaalisia muutoksia, mikä johtuu tuonnin vaatimattomista volyymeista (esim. vuonna 2000). Egypti - Suomi Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vienti M Tuonti M 122,8 108,5 150,2 170,0 187,4 200,5 159,1 159 2,7 9,1 12,1 5,0 3,7 7,7 7,9 9 Egyptin ja EU:n välinen kauppa EU on Egyptin suurin kauppakumppani, jonka vienti Egyptiin muodostaa lähes 40 % Egyptin koko kaupasta, USA:n kaupan muodostaessa noin 30 % Egyptin koko kaupan volyymista. EU on suurin viejä Egyptiin ja toiseksi suurin tuoja, USA:n jälkeen (vuonna 2001 Egypti oli 32:s EU:n viennin kohdemaiden listalla). Viime vuosikymmen aikana EU:n ja Egyptin välinen kauppa on lisääntynyt 75 %:lla, yltäen 10 miljardiin euroon vuonna 2001. Tehdasvalmisteet ja puolivalmisteet muodostavat pääosan 55 % EU:n viennistä Egyptiin, jonka jälkeen tulevat raaka-aineet ja muut vientituotteet 37 %. Egyptin viennistä EU:hun vuonna 2002 noin 40 % muodostuu öljystä ja muista polttoaineista, ja muiden erinäisten valmiiden tavaroiden osuus noin 30 %.
4 Egypti - EU Vuosi 1997 1998 1999 2000 2001 2002* * tammisyyskuu 2002 Vienti 2636936 2527332 2394315 3435973 3138900 2505000 1000 Tuonti 6758032 7597451 7927235 7868310 6905000 4681000 1000
5 MEDA I -rahoitus Välimeren kumppanimaille vuosille 1995-1999 oli 3.4 miljardia euroa, josta 17 % (enemmän kuin millekään muulle Välimeren maalle) oli korvamerkattu Egyptille. MEDA II - rahoitus Välimeren maille vuosille 2000-2006 5,3 on miljardia euroa. Meda-rahoituksen käytössä Egyptin osalta on ollut runsaasti viiveitä, niinpä Meda-rahoituksen maksatukset ovat toteutuneet vain 39,88 % sitoumuksiin nähden vuosina 1995-2002. Kaupan tulevaisuuden näkymät Potentiaalisia Suomen vientikaupan kohteita jatkossa on löydettävissä telekommunikaatio- ja energia-alalla (mm. vaihtoehtoiset lähteet) sekä ympäristöteknologiassa. Myös teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä atk-alan tuotteiden markkinoihin kannattaa perehtyä. Vauraan yläluokan suosimilla kulutustavaroilla saattaa myös olla menekkiä. Jäsenyys kv. järjestöissä Egypti on mm. YK:n, WTO:n, COMESA:n, D-8-maiden, AU:n ja NEPAD:n jäsen. EU:n ja Egyptin välinen assosiaatiosopimus on vielä ratifioimatta. Lisätietoja: Ulkoasiainministeriö Afrikan ja Lähi-idän osasto Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö PL 176, 00161 Helsinki Puhelin: (09) 160 05 (vaihde) Sähköposti:ali-41@formin.fi