Väestötilastoja ja -ennusteita Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste. http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html 1
Väestöennuste Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Kunnittaisia ennusteita laskettaessa tuotetaan myös ns. omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteesta on saatavissa koko maan, kuntien tai alueiden ennustettu väkiluku ja ikärakenne vuosittain. Väestöennusteesta on saatavissa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrät sekä ennusteen laskennassa käytetyt hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimet. 2
Väestöennuste Väestöennusteesta on saatavissa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrät sekä ennusteen laskennassa käytetyt hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimet. Väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten vaikutusta väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. 3
Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu. Väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042. Vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 15 000 henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan. 2009 17 % 2040 27 % 2060 29 % 4
Väestöennuste 2009 2060 Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee 2009 66 % 2040 58 % 2060 56 % Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. 5
Väestöennuste 2009 2060 Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde 2008 50,3 2016 60,4 2026 70,5 2060 79,1 6
Väestöennuste 2009 2060 Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu 50 vuodessa. 2009 905 000 2060 1,79 miljoonaa Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä nousee. 2009 108 000 (2 %) 2060 463 000 (7 %) 7
Väestöennuste 2009 2060 Väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä eniten Etelä-Savossa 8 % Kainuussa 6 % Suhteellisesti eniten, noin 20 %, väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä Ahvenanmaalla Itä-Uudellamaalla Uudellamaalla 8
Ennustettu väkiluvun muutos (%) maakunnittain 2003-2030 9
Väestö ikääntyy 2008 eläkeikäisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomen väestöhistoriassa alle 15-vuotiaiden määrän. Syntyvyys on ollut Suomessa alle ns. uusiutumistason viimeisten 40 vuoden ajan. Syntyvyys on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku (1,85) oli vuonna 2008 korkeimmillaan 10 vuoteen. Jos vuoden 2008 ikäryhmittäinen hedelmällisyys pysyisi muuttumattomana, naiset synnyttäisivät keskimäärin 1,85 lasta. 10
Väestö ikääntyy Jotta väestö uusiutuisi eli väestön määrä ja ikärakenne eivät muuttuisi, tulisi naisten synnyttää keskimäärin 2,1 lasta. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli tällä tasolla viimeksi vuonna 1968. Syntyvien ikäluokkien koko ja siten uusien synnyttäjien määrä ovat pienentyneet. 2008 Suomessa oli alle 15-vuotiaita 891 000, mikä määrä alhaisin vuoden 1895 jälkeen siis 115 vuoteen. 11
Väestö ikääntyy Väestön ikääntymiseen vaikuttaa alhaisen syntyvyyden lisäksi pidentynyt elinikä. Vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli 1900-luvun alussa 45 vuotta. suurilla ikäluokilla1946-50 58 vuotta. vuonna 2008 76 vuotta. Elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä. 2008 syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä hyvin todennäköisesti tulee olemaan huomattavasti korkeampi. 12
Suuret alueelliset erot kasvavat Alueiden välillä on suuria eroja. Joillakin alueilla väestökehitys on varsin hälyttävä. Työikäinen väestö on vähentynyt 10 vuotta Kainuussa (11,5 %) Etelä-Savossa (9,3 %) Lapissa Satakunnassa Kymenlaaksossa 7 maakunnassa on 10 vuoden aikana kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Samat maakunnat kärsivät muuttotappiosta. 13
Suuret alueelliset erot kasvavat Vinoutuneen ikärakenteen vuoksi edes muuttotappion nollautuminen ei auta, sillä väki vähenee kuolleisuuden vuoksi. Vielä 1980-luvulla maakunnat olivat melkein "samalla viivalla" väestöllisen huoltosuhteen osalta. Nyt Uudenmaan maakunnan huoltosuhde on muuttoliikkeen seurauksena jopa parantunut, monessa muussa maakunnassa huonontunut. 2009 Suomen 348 kunnasta 131 kunnassa on 10 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt. 14
Suuret alueelliset erot kasvavat 4 heikoimmassa kunnassa huoltosuhde on yli 80 Luhanka (86,0) Kivijärvi (82,7) Suomenniemi (80,8) Multia (80,2) Paras huoltosuhde on Helsingissä (38,9) Järvenpäässä (41,5) Tampereella (41,7) 15
Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2008 Lähde: Väestörakennetilasto, Tilastokeskus. 16
Muuttoliike ja syntyvyys Suomen saama muuttovoitto ulkomailta on 2000-luvulla nopeasti kasvanut. EU:n laajentuminen ja ihmisten liikkuvuuden helpottuminen ovat lisänneet siirtolaisuutta EU-maiden välillä. Suomi sai vuonna 2008 muuttovoittoa ulkomailta ennätykselliset 15 500 henkilöä. Jos Suomeen ei tulisi lainkaan siirtolaisia, vähenisi työikäinen väestö vuoteen 2020 280 000 henkilöllä vuoteen 2030 440 000 henkilöllä 17
Muuttoliike ja syntyvyys Huoltosuhde ylittäisi 75 huollettavan rajan jo vuonna 2027. Ulkomailta Suomeen muuttavat ihmiset ovat pääsääntöisesti nuoria työikäisiä. Vuosina 2006-2008 Suomi on saanut ulkomailta muuttovoittoa 39 400 henkilöä. Tästä muuttovoitosta alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Maahanmuutto tarjoaa nopean avun työikäisen väestön vähenemiseen. Suomeen muuttavien ulkomaalaisten tulisi myös työllistettyä ja integroitua yhteiskuntaan. 18
Muuttoliike ja syntyvyys Myös maahanmuuttajat vanhenevat, ja vuonna 2010 Suomeen muuttanut 25-vuotias on vuonna 2050 65- vuotias. Syntyvyys tuo ikärakenteeseen avun huomattavasti hitaammin, mutta pysyvämmin. Vuosina 2015-2020 syntyvät lapset olisivat vuonna 2050 30-35-vuotiaita ja työelämän käytettävissä. 19
Eurooppa ikääntyy Koko Eurooppa ikääntyy seuraavan 50 vuoden kuluessa. Väestöllinen huoltosuhde on EU27-maiden korkein 2019 Suomessa 2039 suurissa jäsenmaissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa Vuonna 2060 EU27-maiden väestöllinen huoltosuhde on keskimäärin 78,5 7 jäsenmaassa 85 tai enemmän 20
Lähteet Ennustettu väkiluvun muutos (%) maakunnittain 2003-2030 (20.9.2004) [kartta] http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_kar_003.html Rapo, Markus. Suomella edessä haastavat ajat. Tieto&trendit 8/2009. Tilastokeskus. http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2009/art_2009-12- 18_002.html?s=0 Väestöennuste http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/vaenn.html (päivitetty 29.9.2009) Väestöennuste 2009 2060 (30.9.2009) http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html 21
Väestönmuutos Luhangalla 2000-2009 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos Vuosi Syntyneet Kuolleet 2000 8 12-4 -20 2001 6 15-9 -19 2002 4 12-8 -2 2003 7 20-13 -10 2004 4 14-10 -12 2005 5 16-11 -12 2006 2 16-14 -34 2007 3 16-13 5 2008 4 16-12 -15 2009 6 9-3 -3 Yhteensä 49 146-97 -122 22
Väestönmuutos Helsingissä 2000-2009 Vuosi Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kokonaismuutos 2000 6282 5122 1160 4351 2001 6169 5133 1036 4244 2002 6064 5176 888-2 2003 6299 5163 1136-386 2004 6180 5045 1135-284 2005 6103 4785 1318 1859 2006 6156 4942 1214 3616 2007 6079 4899 1180 4010 2008 6407 4890 1517 8101 2009 6533 4957 1576 6718 Yhteensä 62272 50112 12160 32227 23
Pohdintatehtäviä Mitä haasteita väestönmuutos asettaa kirjastopalvelujen järjestämiselle Luhangalla? Helsingissä? Miettikää, millaisia hakeutuvia kirjastopalveluita tarvittaisiin Luhangalla? Helsingissä? 24