Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmien y y seminaari, Imatra, 23-24.8.2011



Samankaltaiset tiedostot
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

muutos *) %-yks. % 2017*)

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

*) %-yks. % 2018*)

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

muutos *) %-yks. % 2016

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

ICT, tuottavuus ja talouskasvu

Elämää PISA:n varjossa

Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Suomen talouden näkymät

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Rakentamisen suhdannekatsaus

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari OLLI KANGAS

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

KVS2008. Pertti Kuronen

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Ajankohtaista Fingridistä

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Tilastoaineistojen. (talous)tutkijan näkökulma

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

SAS ja R yhteiskäyttö

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Taloudellinen tilanne ja näkymät

Liite 1. Vesa Puttonen

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Suomen arktinen strategia

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.

Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Position Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Transkriptio:

Terve tuho tietä tä tuottaville tt työpaikoille ja kasvulle Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmien y y seminaari, Imatra, 23-24.8.2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 1

Sisältö tiivistetysti Luova tuho (tai terve tuho ) tarkoittaa uusien työpaikkojen luontia ja vanhojen tuhoa (ks. kuviot) korkean k arvonlisän tehtäviä luodaan ja matalamman arvonlisän tehtäviä tuhoutuu työntekijöiden liikkuvuutta yritysten ja ammattien (ja toimialojen ) välillä Onnistuminen johtaa suurempaan vaurauteen ja parempaan hyvinvointiin Ratkaistava asia: miten edistää sopeutumista ja lievittää haittoja? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 2

Työpaikkavirrat Suomen yrityssektorilla vuosiaineisto THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lähde: Ilmakunnas&Maliranta, 2011 3

Työpaikkavirrat USA:n yrityssektorilla y neljännesvuosiaineisto THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lähde: Faberman (2008) ja BLS 4

Miksi rakennemuutokset ovat tärkeitä? BKT:n muutos = työn tuottavuuden tt kasvu + työpanoksen kasvu Työn tuottavuuden kasvu perustuu lopulta teknologiseen kehitykseen Teknologinen kehitys muuntuu tuottavuuden kasvuksi rakennemuutosten välityksellä 1. toimialarakenteiden muutos (esim. maantalous => teollisuus) 2. yritys- ja toimipaikkarakenteiden muutos (tehottomat yritykset => tehokkaat yritykset) 3. tehtävärakenteiden muutos (matalan arvonlisän tehtävät => korkean matalan arvonlisän tehtävät) Mutta tehtävärakenteiden muutos heijastuu myös palkkarakenteisiin kuinka sovittaa yhteen talouden kasvu ja eriarvoisuuden kasvu? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 5

Lähde: OECD 2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 6

Talouskasvu lisää onnellisuutta edelleen Lähde: Sacks, D.W., Stevenson, B. ja Wolfers, J. (2010). "Subjective well-being, income, economic development and growth". CEPR, Discussion i Paper No. 8048. THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 7

Myös kehitys on ollut aika tyydyttävää, verrattuna moneen muuhun maahan Elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisten osuus väestöstä THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lähde: Eurobarometri 8

Mitä on tuottavuus? Työn tuottavuus arvonlisäys / työpanos läheinen yhteys elintasonmittarin kanssa (BKT/henkilö) voidaan mitata kohtuullisen tarkasti Kokonaistuottavuus arvonlisäys / panosindeksi panosindeksi mittaa työn ja pääoman määrää mittaa tuotannon t tehokkuutta tt mittauksen tarkkuudessa ongelmia THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 9

Mikä on rakennemuutoksen toinen aalto, eli luova tuho? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 10

Tuottavuuden kasvun kolme aaltoa THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 11

Luovan tuhon malli Tuottavuus Toimialan tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho Yrityksen/toimipaikan tuottavuus 1985 1995 2007 Time THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 12

Luovan tuhon malli Tuottavuus Toimialan tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho kokeileminen valikointi Uudelleenkohdentuminen 1985 1995 2007 Time THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 13

Työn tuottavuuden kehitys yrityssektori, i 1995 = 100 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lähde: Kansantalouden tilinpito & BLS 14

Kokonaistuottavuuden taso teollisuudessa ilman ICT-aloja log-sca ale 50 75 10 00 15 50 25 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 20052007 Finland Sweden USA Japan Maliranta, Rouvinen & Ylä-Anttila 2010 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 15

Luovan tuho aallot teollisuudessa 4 % Contribution of plant-level restructuring to labor productivity growth in Finnish manufacturing sector, without electronics/electric l i 3 % 2 % "Golden years" of Soviet trade 1% Deregulation 1983-0 % 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010-1 % Lähde: Maliranta, 2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 16

Luova tuho vaihtelee alueilla Mikrorakennekomponentin osuus tuottavuuden kasvusta Suomen teollisuudessa 1975-19991999 -Toimialarakenteiden vaikutus on puhdistettu -Analyysi paljastaa Itä-Suomen ongelman lähteen Lähde:Böckerman- Maliranta, 2007 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 17

Mikä on rakennemuutoksen kolmas aalto? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 18

Tehtävärakenteiden muutos johtaa korkeampaa k arvonlisään per työpaikka, eli korkeampaan tuottavuuteen Tehtävärakenteiden muutoksen vaikutus työn tuottavuuden 2.5 kasvuun teollisuudessa, %-yksikköä 2.0 1.5 10 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0-1.5 1981 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Maliranta 2010 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 19

ICT klusterin työntekijät työtehtävien (sosioekonomisen aseman) mukaan, % koko henkilöstöstä % 40 1995 35 2000 2004 30 2010E 25 20 15 10 5 0 Tutkijat ja suunnittelijat Muut ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Etla THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 20

Vieläkö arvoketju hymyilee? Lähde: Jalostusarvo Pajarinen & Rouvinen & Ylä-Anttila, 2010 T&k&i Brändäys Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Korkeiden kust. maat Matalan kustannus- tason maat Tuotantoa edeltävä Tuotanto Tuotannon jälkeinen Aineeton vaihe Aineellinen Aineeton vaihe

Yhteenvetoa työmarkkinoiden turbulenssista Yleinen käsitys työmarkkinoiden muutoksesta pahasti yliampuva työsuhteiden kesto ei ole lyhentynyt (Rokkanen-Uusitalo 2010; Bratberg-Salvanes-Vaage 2010) työntekijöiden liikkuvuus ei ole lisääntynyt Suomessa (Ilmakunnas-Maliranta 2011) työpaikkavirrat ovat säilyneet suhteellisen stabiileina (Ilmakunnas-Maliranta 2011) USA:ssa työpaikkavirrat i t ovat jopa vähentyneet t jo vuosien ajan (great moderation) THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 22

Tuottavuuden kolme aaltoa 1. aallossa korostui toimialarakenteiden muutos toimialajaottelu on kuitenkin käynyt yhä epätarkoituksenmukaisemmaksi yritykset ovat erilaisia (esim. tehokkaita ja tehottomia) lopputuote ei ole niin kiinnostava kuin toiminto (palvelun ja teollisen toiminnan raja menettänyt merkitystä) 2. aallossa korostui yritysrakenteiden muutos merkittävä osa rakennemuutoksista tapahtuu kuitenkin yritysten sisällä yritysten sisäiset toimintorakenteet muuttuvat 3. aallossa korostuu ammattirakenteiden muutos toimintorakenteiden muutokset heijastuvat yrityksen sisäisten ammattirakenteiden muutoksena miten vaikuttaa kansantalouden ja sen alueiden tuottavuuteen tulevina vuosina? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 23

24 Lähde: Maliranta-Nikulainen 2008

Muita kysymyksiä Miksi BKT:n kasvu on tärkeää vieläkin? Miksi työn tuottavuuden kasvu on tärkeää? Miksi jatkuva rakennemuutos on tärkeää? Miksi ammattirakenteiden muutos on tärkeää? Mitä ovat tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen kolme aaltoa? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 25

Työn tuottavuuden kehitys THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lähde: Maliranta-Määttänen, 2011 26

Yhteenvetoa Suomen yrityssektorin suorituskyvystä Suomi on ollut eturintamassa uusien teknologioiden käyttöönotossa (laajuudessa ja intensiteetissä) Näkyy yrityssektorin tuottavuusnumeroissa Näkyy monilla aloilla (ei siis pelkkä Nokiatarina) a) Teknologioiden käyttöönotto tuottavalla tavalla edellyttää rakennemuutoksia, mikä edellyttää työntekijöiden liikkuvuutta THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 27

Ammattirakenteiden muutos Kaksi tekijää ovat ajaneet kehitystä globalisaatio tieto- ja viestintäteknologia Vaikuttanut tehtävien polarisaatioon sekä korkeapalkkaiset k asiantuntijatehtävät tij t ät että pienipalkkaiset palvelutehtävät ovat lisääntyneet välitason rutiininomaiset toimisto- ja tuotantotehtävät ovat vähentyneet/vähenemässä t/ ä ä Tieto- ja viestintäteknologia tuo mukanaan organisatorisia muutoksia => tehtävärakenteiden joustavuus kilpailukyvyn tekijänä korostuu THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 28

Tietotekniikkaa (laajakaistaa) käytetään paljon suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 100 Enterprises with broadband access, SMEs 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Eurostat Rom mania Lithu huania Poland Latvia Bulg lgaria Croatia Hun ngary Ire reland Austria Czech Rep public Slov ovakia Greece Port rtugal Denm nmark Italy Slov ovenia United King ngdom Est stonia Netherla rlands Luxemb bourg Germ rmany Swe weden No orway Fra rance Spain Fin inland THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 29

Kansainvälisessä vertailussa onnellisuuden tasomme on melko tyydyttävä Suomi THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 30

Tietotekniikkaa (Internet) käytetään intensiivisesti suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 70 Percentage of persons employed using computers connected to the Internet in their normal work routine at least once a week, SMEs 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Eurostat Romania Bulgaria Latvia Portugal Lithuania ia Hungary Poland Italy Greece e Czech Republic Ireland Croatia Spain Estonia France Luxembourg Austria Slovakia Slovenia Germany United Kingdom Netherlands Sweden Norway Finland Denmark THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 31

Lähde: Maliranta (2010). Teoksessa Rouvinen & Ylä-Anttila (toim.) 2010. Kriisin jälkeen. Taloustieto (Sitra 288). THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 32

Kotitalouksien reaalinen tulokehitys eri maissa keskimääräinen vuotuinen %-muutos 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin Alin viidennes Muut viidennekset Ylin viidennes Suomi 1.6 2.5 4.6 Ruotsi 1.4 2.2 2.8 Tanska 0.6 0.9 1.5 USA -0.2 0.5 1.1 Saksa -0.3 0.5 1.3 Kreikka 3.6 3.0 2.7 OECD-22 1.5 1.8 1.9 Lähde OECD THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 33

Mihin hyvä tuottavuuden kasvu perustuu? 1. teknologian intensiiviseen käyttöönottoon (esim. ICT) => johtaa rakennemuutokseen 2. rakennemuutokseen (työpaikka-, työntekijäja ammattirakenteet) => edellyttää työpaikka- ja työntekijävirtoja t i t j => korkeatasoista koulutusta ja elinikäistä oppimista THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 34