Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Samankaltaiset tiedostot
DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

DNA:n informaation kulku, koostumus

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA > RNA > Proteiinit

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Genomin ilmentyminen

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Nimi sosiaaliturvatunnus

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

Perinnöllisyyden perusteita

Etunimi: Henkilötunnus:

Perinnöllisyyden perusteita

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Biomolekyylit ja biomeerit

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Geenitekniikan perusmenetelmät

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Geeninsiirron peruskäsitteet

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

NON-CODING RNA (ncrna)

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä. Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

MALLIVASTAUKSET (max 30 p/kysymys, max 120 p koko kokeesta)

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Bioteknologian perustyökaluja

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

DRAAMAN KÄYTTÖ PROTEIINISYNTEESIN OPETUKSESSA LUKIOSSA ANNA RÄSÄNEN

Säteily ja solu - solun toiminta on monimutkaista ja tarkoin säädeltyä Riitta Mustonen

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

e-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

a. Piirrä aspartaamin hydrolyysituotteiden rakenteet ionisoitumattomassa muodossa (4 p)

HOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

EUROOPAN PARLAMENTTI

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Geneettisen tutkimustiedon

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Transkriptio:

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa Dna Kaksoiskierre Kaksi sokerifosfaattirunkoa Nukleotidi Dna:n rakenneosa Koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta Emäsparisääntö: A:T, G:C

Dna sijaitsee kromosomeissa Esitumaisilla eliöillä on yksi kromosomi ja rengasmaisia dnamolekyylejä Perimä haploidi Aitotumaisilla dna sijaitsee pääosin tuman kromosomeissa Perimä diploidi tai polyploidi

Dna:n kahdentuminen ja solujen jakautuminen siirtää perimätiedon eteenpäin Kahdentuminen tapahtuu ennen solun jakautumista Kumpikin juoste toimii uuden juosteen mallina Replikaatio Emäsparien väliset vetysidokset katkeavat Etenee aloituskohdasta kumpaankin suuntaan Dna-polymeraasientsyymi rakentajana Vastinjuosteet kopioituvat vastakkaisiin suuntiin

Geenit ohjaavat RNA-molekyylien muodostumista Geenissä säätelyalue ja rna-molekyyliksi kopioitava alue Eksoni sisältää tiedon proteiinisynteesistä Introni (eksonien välissä) eivät sisällä tietoa poistetaan ennen esiaste-rna:sta ennen proteiinisynteesiä Toistojaksot tarjoavat materiaalia dna-sormenjälkiä varten Säätelyalueet ohjaavat geenien toimintaa: Promoottorialueeseen kiinnittyy dna-polymeraasi Käynnistävät transkription Transkriptiofaktorit kiinnittyvät säätelyalueisiin ja tehostajajaksoihin säätelevät kaksoiskierteen aukeamista ja rna-polymeraasin toimintaa

Valkuaisaineet eli proteiinit muodostuvat rnamolekyylien välityksellä Proteiinisynteesi alkaa, kun lähetti-rna kiinnittyy ribosomiin solulimassa Siirtäjä-rna:t kuljettavat aminohappoja ribosomille. Lähetti-rna:n jokaista erilaista kodonia varten on oma siirtäjä-rnamolekyylinsä. Aloituskolmikko aina ATG (metioniini) mallijuoste TAC lähetti-rna AUG siirtäjä-rna UAC Antikodoni eli siirtäjä-rna:n tunnistuskolmikko pariutuu lähetti-rna:ssa emäsparisäännön mukaan Lopetuskodonit ovat ATT, ATC ja ACT

Geenien toimintaa säädellään monella eri tasolla Tuottajageenit Ohjaavat solun rakenneproteiinien ja entsyymien muodostumista Reagoivat säätelygeenien tuottamiin säätelytekijöihin Säätelygeenit Säätelevät muiden geenien toimintaa mm. proteiinien avulla Säätelevät: geenien transkriptiota, lähetti-rna:n muokkausta, kulkeutumista solulimaan, hajotusta sekä proteiinisynteesiä. Silmukointi: esiaste-rna:n vaihtoehtoinen muokkaus yhdestä geenistä voidaan tuottaa kymmeniä erilaisia proteiineja

Mutaatiot muuttavat perimän viestiä Mutageenit Radioaktiivinen säteily, UV-säteily ja dna:n kanssa reagoivat kemikaalit Suurin osa aiheuttaa syöpää Mutaatiotyypit Pistemutaatio (yksittäinen emäs muuttuu) Kromosomimutaatio (kromosomin rakenne muuttuu) Häviämä eli deleetio Kahdentuma eli duplikaatio Kromosomistomutaatiot Säätelygeeneissä tapahtuvat mutaatiot voivat vaikuttaa useiden geenien toimintaan

Sukusoluissa tapahtuva mutaatio siirtyy jälkeläisille ja luonnonvalinnan arvioitavaksi Suurin osa tapahtuu somaattisissa soluissa eivät periydy Jos tapahtuu kehittyvissä ja runsaasti jakautuvissa kudoksissa, virhe periytyy solu ei pysty korjaamaan virhettä syöpä tai kehityshäiriö Jos mutaatio tapahtuu sukusolulinjan eli ituradan soluissa, se periytyy Mutaation vaikutukset: haitallinen neutraali hyödyllinen