atu Avoimen Tilan Ulottuma
Nappi julkaisut 1/2008 1. painos teksti: Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti ulkoasu: Pia Barclay
Nappituntumalla Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan eikä yhtä oikeaa näkökantaa ole. Seksuaalisuus on mahdollisuus, eikä sen soisi olevan ahdistus tai elämää rajoittava tekijä. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien värien loistoa. Seksuaalisuus on valkoista. Se on kaunista ja suotuisissa olosuhteissa se heijastaa kaikki maailman kauniit värit ympäristöönsä. Seksuaalisuus on mustaa. Se on mystistä, salaista ja piilottaa itseensä osan kauneutta ollen tuomatta omaa ja yksityisintä koskaan muiden näkyville. Seksuaalisuus on kohtaamista, kehollisuutta, tunteita ja kauneutta. Avoimen tilan ulottuma on aikuisen, vanhemman, oma työkirja. Kirjan tarkoituksena on helpottaa keskustelua seksuaalikasvatuksesta ja tarjota tukea omien arvojen pohtimiseen ja ehkä seksuaalikasvatuksen arvopohjan luomiseenkin. Seksuaaliskasvatus on lapsen kasvattamista ihmiseksi, lapsen saattaen ohjaamista kohti aikuisuutta. Lapsella ja nuorella on oikeus saada kasvaa rauhassa, rakastettuna ja aikuisen ohjaamana. Vanhemmilla on sekä oikeus että velvollisuus kasvattaa lastaan.
Avoimen tilan ulottuma merkitään joko huomiovärein tai kiveyksin. Kirjan kirjoittajien mukaan myös jokaisella aikuisella ja lapsella on oikeus omaan avoimen tilan ulottumaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jotta tilaa voisi hyödyntää, on ymmärrettävä sääntöjä, normeja ja tietysti oltava tietoinen oikeudestaan omaan, yksityiseen tilaan. Virallista protokollaa noudattaen, myös seksuaalikasvatuksen ATU alueelle voidaan mennä tekemään töitä, kunhan siihen on saatu asianmukainen lupa. Kirjaan voi tarttua myös ammattikasvattajana miettien lapsia ja nuoria oman työnsä kautta ja lähestyä omaa itseään ja suhdettaan työssä kohtaamiinsa lapsiin ja/tai nuoriin. Harjoituksia voi tehdä kirjaan hitaasti ja aikaa käyttäen tai pysähtyen tehtäviin, joita haluaa pohtia. Kirjoita vastauksiasi kirjaan. Palaa niihin uudestaan ja katso miten ajatuksesi ajan myötä muuttuvat tai pysyvät samoina. Aukkokohtia voi täydentää pitkin matkaa kasvattajana. Toivotamme Sinulle hyvää ja antoisaa löytöretkeä oman seksuaalisuutesi sopukoihin!
Mieti hetki arvojasi ja niiden merkitystä arkeesi. Millaisia arvoja haluat siirtää eteenpäin lapsillesi? Mitkä niistä ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Millaiset arvot olet hylännyt sopimattomina sinulle, vaikka ne ovat peräisin lapsuudenkodistasi? Mieti miksi olet tehnyt kyseiset valinnat. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4.
1. Seksuaalisuus Seksuaalisuus on ihmisyyttä, se alkaa, kun ihmisen elämä alkaa ja loppuu, kun hänen elämänsä loppuu. Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on ihmiselle mahdollisuus ja parhaimmillaan iloa ja hyvinvointia tuottava ulottuvuus elämässä. Oman seksuaalisuuden, oman tyylin olla nainen tai mies, hakeminen ja etsiminen on elämän mittainen hanke. Seksuaalisuus on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa, eikä toisen seksuaalisuutta voi toisen puolesta määrittää tai määrätä. Seksuaalisuus on kokemuksellinen asia. On seksuaalioikeus saada itse päättää omasta seksuaalisuudestaan. Seksuaalinen identiteetti ja minäkuva kypsyvät hitaasti ja aikuisen seksuaalisuuden aika on vasta kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Ja senkin jälkeen se jatkaa kehittymistään, eikä tule koskaan lopullisesti valmiiksi,
Jokainen ihminen on seksuaalinen omalla tavallaan.
Seksuaalisuus ei ala missään erityisessä iässä, vaan alkaa ihmisen saadessa alkunsa. Seksuaalisuus on niin kauan kuin ihminen on. Ainakin perimä, ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat sen muotoutumiseen. Ihmisen seksuaalisuus ei ole milloinkaan valmis, se muuttuu ja kehittyy aina kuolinhetkeen asti. Toisaalta koko ajan ihminen myös siirtää löytämäänsä ja kokemaansa seuraaville sukupolville. Joten yhteisön tai perheen jokaisen henkilön seksuaalisuuden kehittyminen vaikuttaa myös muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Seksuaalisuus on itse kullekin riittävän hyvää, kunhan kykenee kunnioittamaan muiden ihmisten seksuaalioikeuksia. Seksuaalisuuteen saattaa liittyä seksiä, mutta edellytys seksi ei seksuaalisuudelle ole. Seksiin voi liittyä yhdyntä, mutta kaikille se ei ole seksissä tarpeellinen tai mahdollinen osa. On surullista, jos seksuaalisuus kapenee mielissämme seksiksi, joka nykyään niin usein ymmärretään vain yhdynnäksi.
Tee mindmap sanasta seksuaalisuus. Listaa Seksuaalisuus sanan ympärille kaikki asiat, joita mieleesi sanasta tulee. Ole rehellinen itsellesi. Tämän jälkeen kirjaa kirjoittamistasi sanoista mieleesi tulevia sanoja kuhunkin ainakin kaksi. Millaisena asiana, ominaisuutena seksuaalisuus sinulle näyttäytyy? SEKSUAALISUUS
Tee sitten mindmap sanasta lapsen seksuaalisuus ja nuoren seksuaalisuus samalla tavoin kuin edellä on ohjeistettu. Miten asiat eroavat toisistaan. Millaisia tunteita nuoruus, lapsuus ja seksuaalisuus sinussa herättävät. LAPSEN SEKSUAALISUUS
NUOREN SEKSUAALISUUS
Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat lapselle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi. 1. 2. 3. Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat nuorelle opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi. 1. 2. 3.
Mieti kolme tärkeää asiaa, jota haluat itsellesi opettaa seksuaalisuudesta. Perustele valintasi. 1. 2. 3. Tee itsestäsi oman seksuaalisuutesi elämänkaari. Hahmota elämäsi noin seitsemän vuoden jaksoissa alkuvuosien jaon jälkeen ja muistele, mieti ja pohdi elämääsi seksuaalisuuden kautta. Kirjoita, piirrä, maalaa tai käy läpi mielessäsi ja piirrä virstanpylväät punaiselle viivalle haluamiisi kohtiin.
Mieti esim. seuraavia asioita: syntymäni mitä sinulle on siitä kerrottu, mitä tiedät vauva-ajastasi. Katso valokuvia, kysy vanhemmiltasi, mikäli sitä et ole vielä tehnyt. Millainen perheesi oli tuolloin, keitä siihen kuului. Keitä kuvissa näkyy ja keitä kuvien ulkopuolelle jää? pikkulapsena (alle 7v) Miten seksuaalisuus näkyi arjessasi? Miten vanhempasi osoittivat sinulle hellyyttä tai toisilleen. Kehen ihastuit tai ketä ihailit? Muistatko masturboineesi tai puhuneesi pissa- kakka- pieru- pimppi- pippeli juttuja? Olitko mieluusti alaston? Millaisena lapsena sinua pidettiin, muistatko? ala-kouluikäinen (7-12v) Millaisia muutoksia kehossasi tapahtui tänä aikana? Puhuttiinko sinulle kehon muutoksista? Kuka kertoi? Miltä muutokset sinusta tuntuivat? Miltä kehosi tuntui verrattuna muihin ikätovereihisi? Odotitko muutoksia vai pelkäsitkö niitä? Koitko yöllisiä siemensyöksyjä tai yllättäviä erektioita? Alkoivatko kuukautisesi? Katsottiinko sinua eri tavoin kuin ennen? Miltä nämä asiat sinusta tuntuivat? Ihastuitko? Särkyikö sydämesi? Seurustelitko tai ihailitko kaukaa ja salaa? Miten vanhempasi tai perheesi muut aikuiset osoittivat hellyyttä toisilleen? Tai millaista hellyyttä yksinhuoltava vanhempi osakseen sai? Puhuitko kavereiden kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista? Katsoitko pornoa tai pornolehtiä? Miltä se tuntui?
Tästä eteenpäin 7 vuoden sykleissä: mieti edellisiä kysymyksiä tai listaa itsellesi merkityksellisiä hetkiä: milloin sait tietää raskaudesta, synnytykset, uudet kumppanit, ehkäisyneuvolakäynnit.kirjaa ja muistele elämäsi seksuaalisuuden ilot ja surut. Myös lapsesi joutuu kohtaamaan monia asioita elämässään. Koeta muistaa omaa elämääsi ja millaista se oli oman lapsesi ikäisenä. Aika kultaa muistoja, joten koeta katsoa muistojasi sen lapsen silmin, joka silloin olit. Elämä ei ehkä ollutkaan niin ihanaa ja helppoa joka hetki. Millaista tukea ja apua olisit kaivannut? Muista myös, että lapsesi on ainutkertainen ja ihana, omanlaisensa yksilö ja erilainen kuin sinä. teini-ikä ( 13-19v) Miten kehosi muuttui? Miten mielesi muuttui? Tuliko kavereistasi entistä tärkeämpiä? Pukeuduitko toisin kuin aiemmin? Millaisia ajatuksia seksuaalisuuteen liittyen mielessäsi oli? Rakastuitko? Ikävöitkö? Suritko? Millaisena itseäsi pidit? Oliko sinulla ystäviä, joiden kanssa jakaa asioita? Pidettiinkö sinusta? Käytitkö tai kokeilitko tupakkaa, alkoholia tai muita päihteitä? Harrastitko seksiä yksin tai kaksin? Pohditko omaa seksuaalista suuntautumistasi? Olitko tyytyväinen elämääsi? Millaisia asioita salasit muilta? Millaisia unelmia sinulla oli aikuisuudesta, elämästäsi 10 vuoden kuluttua? Koitko epävarmuutta, yksinäisyyttä tai neuvottomuutta joissakin tilanteissa? Millaista tukea olisit kaivannut tuolloin? Jouduitko läpikäymään raskauden keskeytyksen? Tulitko raskaaksi tai tuliko kumppanisi raskaaksi? Koitko seksuaalista väkivaltaa, ahdistelua tai häirintää? Kävitkö sukupuolitautitutkimuksissa?
2. O hana on perhe eikä ketään jätetä yksin Pohja hyvinvoivalle ja tasapainoiselle seksuaalisuudelle luodaan jo ennen kuin ihmistä on edes olemassa. Perheen arvot ja seksuaalikulttuuri määrittyvät jo parisuhteen alussa, ennen kuin jälkikasvusta edes puhutaan tai haaveillaan. Perhebarometrin (Väestöliitto, 2007) mukaan parisuhde halutaan virallistaa, koska tahdotaan turvaa, pysyvyyttä - myös tuleville lapsille sekä taloudellista vakautta ja kestävyyttä Tasa-arvo parisuhteessa on tutkimusten mukaan koetuksella, kun parisuhteeseen syntyy lapsi. Tällöin stereotyyppiset sukupuoliroolit lyövät läpi ja saattavat aiheuttaa kitkaa myös parisuhteessa. Riidat parisuhteissa tulevat useimmiten kotitöistä, talouteen liittyvistä asioista, lasten kasvatuksesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta ja lomien vietosta. Parisuhteen molemmat osapuolet tuovat uuteen suhteeseen mukanaan jotain omasta lapsuudenkodistaan osan hyväksyen, osan hyläten. Uuden perheen omat rituaalit, traditiot ja tärkeät asiat muodostuvat pikkuhiljaa. Onkin tärkeää, että parin molemmat osapuolet voivat kokea saavansa tilaa omille mielipiteilleen ja päätöksiä perheen arjesta tehdään kumpikin osapuoli huomioiden, ei toisen ehdoilla tai toista painostaen. Vaikka paljon puhutaan siitä, että nykyvanhemmat eivät enää ajattele kuin itseään, on tämä väite myytti. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tämän päivän vanhemmat käyttävät kaiken liikenevän ajan ollakseen perheensä kanssa. Perhe nähdään tärkeänä osana elämää. Arjen hektinen tahti vain ei luo kovin hyviä edellytyksiä rauhaan ja aikaan vain perheen, ja erityisesti lasten kanssa.
Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Perhe on tärkeä osa ihmisten elämää.
Perheistä puhuttaessa on huomioitava, että kodit ja vanhemmat ovat moninaisia. Lapset elävät uusperheissä, samaa sukupuolta olevien vanhempiensa kanssa, ydinperheissä ja yksinhuoltavan vanhemman kanssa. Samalla lapsen käsitys omasta perheestään saattaa olla laajempi kuin kasvattaja ajattelee. Lapsen perhe saattaa koostua ihmisistä, jotka asuvat eri paikoissa ja se tärkein perheen jäsenkin voi asua toisaalla kuin missä lapsi itse asuu (Ritala-Koskinen 2001). Kaikella tällä on merkitystä myös lapsen seksuaalisessa kasvussa ja toisaalta se asettaa haastetta seksuaalikasvatukseen. Jotta lapsen hoitaminen ja kasvattaminen perheessä menisivät niin kuin aikuiset toivovat, tulee aikuisten yhdessä puhua asiasta. Kahden vanhemman perheessä on aina vähintään kaksi perhetaustaa ja kaksi mielipidettä (omien vanhempien kasvatusmalli ja sitten ne omat uudet). Toisen vanhemman ajatuksista ei saa selvää kuin niitä häneltä kysymällä. Omien ajatusten ja arvojen pohtiminen on tärkeää myös yhden vanhemman perheessä. Uusperheiden arjessa mielipiteitä, kasvatustapoja ja traditioita saattaa olla vaikka kuinka monta. On tärkeää, että perheiden vanhemmat sopivat yhteisistä arvoista kasvatuksen suhteen.
Mieti keitä kuuluu perheeseesi? Piirrä läheisistäsi ja sinusta tärkeistä ihmisistä sosiaalinen atomi. Mieti samalla, millaista tukea sinulle ja perheellesi tarjoutuu lähellä olevista ihmisistä. Jos perheessänne on kaksi aikuista, tehkää atomi kumpikin ja vertailkaa kuvianne. Ovatko läheisenne teille yhtä etäisiä tai läheisiä. Miettikää keitä tahtoisitte lähemmäksi itseänne ja miten se onnistuisi. Pitäisikö jonkun siirtyä ulommalle kehälle. Miten se onnistuisi. Jos verkostosi ovat vähäiset ja etäiset, mieti miten voisit saada tukiverkostoa lisää. Tee lista sinulle tärkeistä ihmisistä ja niistä jotka kuuluvat elämääsi. Sijoita kukin heistä atomien kehälle siten, että itse olet ydin. Lähimpänä sinua ovat sinulle läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset ja uloimpana kaikkein etäisimmät. Pyydä heitä piirtämään kuva heidän perheestään ja kaikista perheenjäsenistä, lapselle tärkeistä ihmisistä. Millaisia ajatuksia lapsen piirustus sinussa herättää?
MINÄ
3. Hellyyttä ja läheisyyttä Lasta odotettaessa jokainen miettii millainen lapsen elämästä tulee ja toivoo lapselleen kaikkea mahdollista hyvää. Suurimpia lahjoja, joita vanhempi voi antaa, ovat vuorovaikutustaidot ja kyky läheisyyteen. Ihminen ei jaksa elää yksin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä oman kasvunsa tueksi. Kyetäkseen elämään muiden ihmisten kanssa tulee ihmisen jo vauvasta saada vahvistusta sille, että hän on tärkeä ja rakkauden arvoinen. Vastasyntynyt lapsi rakastetaan häntä yksilönä kunnioittaen arvokkaaksi ihmiseksi. Kun työt jakautuvat kodissa tasaisesti, on parisuhde todennäköisesti onnellisempi. Sanotaanhan, että lapsen paras syli on vanhempien rakastava parisuhde (Malinen 1998). Sekä perheen aikuiset että lapset voivat paremmin, kun aikuisten välinen suhde on toimiva ja keskusteleva. Tästä syystä vanhempien pitäisi tehdä inventaario parisuhteestaan jo raskauden aikana; käydä läpi työnjakoa perheessä ja vaalia parisuhdetta yhteisen ajan merkeissä. Vaikka asioita olisikin pohdittu parisuhteen alkuaikoina, näyttäytyvät ne uudessa valossa, kun on kyse vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Toisen puolesta luulemisen sijaan kannattaa kysyä hänen mielipidettään ja tarkastaa se myös ajoittain suhteen edetessä. Yksin oleva vanhempi tekee inventaarion omista voimavaroistaan ja omista tukiverkostoistaan. Yksin jääminen lapsen kanssa on haaste, mutta monet yksin lapsen kanssa olevat vanhemmat ehtivät ja jaksavat antautua lapselle aikaa ja tukea tarjoten jopa enemmän kuin kahden vanhemman perheet.
Aikaa parisuhteen kunnossa pitämiseen ja omien voimavarojen vaalimiseen tulee järjestää myös lasten syntymän jälkeen. Hyvää parisuhteen huoltoa ja oman jaksamisen edistämistä ovat toisen silmiin katsominen, hellä kosketus ja kehuminen. Parin pitäisi kääntyä toistensa puoleen, toisiaan kohden, eikä kääntää toisilleen selkäänsä tai paeta hankalista tilanteista. Näin myös lasta kasvatetaan kohti tuntevaa ja empaattista aikuisuutta, jossa ihminen on sinut oman itsensä ja tunteidensa kanssa. Lapsi oppii mallista ja myös silloin, kun kukaan ei häntä varsinaisesti opasta tai ohjaa. Jokainen vanhemmaksi tuleva, joutuu kriisiin oman minuutensa kanssa. Hetkelliset epäilyt siitä, että onko lapsi järkevä ajatus onko minusta vanhemmaksi, kuuluvat asiaan. Tuntemattomaan, uuteen tilanteeseen joutuminen voi olla hetkellisesti pelottavaa, erityisesti ajassamme, jossa kaikki pitäisi osata, hallita ja taitaa täydellisesti itsestään ja harjoittelematta. Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät. On sopeuduttava elämään, josta ei päätä enää itse eikä sitä ohjaa omat halut ja tarpeet vaan lapsen arki sanelee elämän tahdille suunnan ja vauhdin. On siis kestettävä itsessään monia tunteita ja tuotettava niitä ulos vahingoittamatta lapsiaan, kumppaniaan tai itseään. Vanhemmuuteen kuuluu sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita.
Juuri vanhemmuus on asia, jossa on hyväksyttävä ja kestettävä oma epätäydellisyys ja tunteet, joita hallitsemattomat tilanteet synnyttävät.
Pohdi hetki itseäsi ja mieti millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä. Jos teitä on kaksi, tehkää kumpikin oma listanne. Mieti seuraavia sanoja ja listaa arvot, joita näihin asioihin liittyy. Tee kuhunkin neljä arvoa. Voitte vaikka haastatella toisianne. Yhdistä tämän jälkeen kustakin sanasta sanat 1 ja 3 sekä sanat 2 ja 4. Näin saat /saatte aikaan kaksi sanaa kustakin pääsanasta. Älä mieti sanoja pitkään vaan sano vain se mitä mieleesi tulee. Tämän jälkeen yhdistäkää nämä kaksi sanaa ja jäljelle jää vain yksi sana kuhunkin kohtaan. Mieti toteutuvatko nämä asiat elämässäsi. Jos toteutuvat, mieti, miten voisit/ -tte edistää asioiden toteutumista jatkossakin yhtä hyvin. Jos asiat eivät toteudu, mitä voisit /-tte tehdä, että arvot olisivat totta arjessa.
PERHE PARISUHDE VANHEMMUUS VAPAA-AIKA 1. 1. 1. 1. 2. 2. 2. 2. 3. 3. 3. 3. 4. 4. 4. 4. PERHE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PERHE: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 PARISUHDE: yhdistelmä sanoista 2ja 4 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VANHEMMUUS: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 1 ja 3 VAPAA-AIKA: yhdistelmä sanoista 2 ja 4 PERHE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: PARISUHDE: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VANHEMMUUS yhdistelmä näistä kahdesta sanasta: VAPAA-AIKA: yhdistelmä näistä kahdesta sanasta:
3. Kun lapsi syntyy, syntyy myös vanhempi Vanhempana olo ja jo raskausaika pakottaa aikuisen prosessiin. Omaa itseä on työstettävä ja vääjäämättä on kohdattava oma vanhempi uudella tasolla ainakin omissa mielikuvissaan: mitä haluan itseeni omasta vanhemmastani ja mitä en. Millainen lapsi itse on ollut ja toisaalta millaisen vanhemman kanssa itse on elänyt. Aikuisella saattaa olla omia työstämättömiä asioitaan suhteessa seksuaalisuuteen ja tällöin traumat helposti kulkevat sukupolvelta toiselle. Jo viimeistään raskausaikana tulee työstää asioita oman minän, parisuhteen ja seksuaalisuuden osa-alueella, sillä nämä asiat nousevat esille ja jopa kompastuskiviksi vanhemmuuden myötä, mikäli asioita ei työstetä. Parisuhteiden pysyvyyttä ja yksilön hyvinvoinnin kokemusta voidaan edistää myös ennen lapsen syntymää ja jo ennen raskautta pohtimalla sukupuolirooleja, parisuhteeseen, yksin olemiseen tai lapsen kasvattamiseen liittyviä arvotuksia ja asenteita omalta osaltaan. Lapsen syntymä saattaa siis lujittaa, toisintaa ja uusintaa perinteisiä sukupuolirooleja. Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää? Tämä mallintaminen ei rajoitu vain perheen sisälle vaan lapsi mallintaa tapaa olla ja elää aikuisena kaikessa ympäristössään erityisesti ensimmäisten elinvuosiensa aikana.
Millaista maailmaa me viemmekään eteenpäin omissa perheissämme ja omalla mallillamme olla ja elää?
Mieti millaisena luulet äitisi ja isoäitisi sinut näkevän. Kirjaa rehellisesti, sillä tämä kirja on vain sinua ja toisaalta vain kumppaniasi varten. Kirjaa sitten millaisena itse itsesi näet. Mieti sitten millaisena isäsi ja isoisäsi sinut näkevät mielessäsi. Mieti lopuksi eroja ja syitä tähän. Tee itsestäsi alla oleva taulukko. Mieti mitä se kertoo sinusta ja suhteesta itseesi. Löydätkö ominaisuuksia, joita tahtoisit korostaa tai poistaa? Miten voisit olla toiveidesi kaltainen? Millainen minä olen? Mitä ajattelen itsestäni? Millaisena arvelen muiden minua pitävän? Millaisena muut minut näkevät? Pyydä kolmea läheistäsi kirjoittamaan sinusta rehellisen kuvauksen? Miltä tekstiä tuntui lukea? Osuivatko ominaisuudet oikeaan? Miten nämä kolme minuutta osuvat yksiin vai oletko jakaantunut moniin eri rooleihin?
4. Terveys, arvoista suurin? Kun ihmiseltä kysytään mitä he toivovat elämältä, he vastaavat tavallisimmin, että terveyttä. Kun lasta odottavalta naiselta tai parilta kysytään onko vauva tyttö vai poika, saa tavallisesti vastaukseksi, että ei sen väliä, kunhan on terve. Terveys ja täydellisyys ovat asioita joiden toivominen on kunniallista ja ikään kuin sallittua, normaalia. Kunniatonta ja kummallista on toivoa tiettyä sukupuolta. Jos kertoo, että sukupuolella ei väliä, kunhan lapsi terve, on tavallaan suojellut sikiön sairauden mahdollisuudelta. Kukaan ei ajattele saavansa sairasta lasta, vaikka 2-3 %:la vuosittain syntyvistä lapsista on jokin poikkeavuus. Terveyden toivominen on luontevaa ja ymmärrettävääkin. Emme halua lapsiemme joutuvan kärsimään ja haluamme taata heille täyden elämän kaikin mahdollisin tavoin. Lapsi on lahja ja rakkauden arvoinen sairaana ja kehitysvammaisenakin. Miten yhteiskuntamme ottaa vastaan vammaisena syntyvät lapset? Kuinka me tuemme heidän kasvuaan yhteisönä kohti hyvää ja täyttä elämää? Millaisia arvoja välittyy eteenpäin sanattomin sanoin, teoin ja tehdyin seulontatutkimuksin? Mitä ne kertovat suhteestamme terveyteen ja hyvinvointiin, ihmisarvoon. Kuinka totta on lausahdus: Ole sellainen kuin olet? Sairastuessaan ihminen saattaa tarvita apua ja tällöin kehoon voidaan joutua kajoamaan ruumiin rajoja rikkoen. Tiettyjen sairauksien osalta tärkeä osa aikuisen kuntoutumista saattaa olla seksuaalinen aktiivisuus mm. yhdyntöjen merkeissä tai jonkin vamman vuoksi saatetaan kasvavan nuoren seksuaalisuutta koettaa varjella tukahduttamalla sitä kokonaan kuin unohtaen, että seksuaalisuus on ominaisuus meissä kaikissa syntymästä kuolemaan. Tätä kaikkea hämmentää tietämys siitä, että toipuminen erilaisista sairauksista on nopeampaa, kun sairastunut henkilö saa kehollista kosketusta ja läheisyyttä, kokemusta siitä, että on hyväksytty ja rakastettu. Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta). Ei siis ole samantekevää miten kehoon kosketaan tai miten sitä katsotaan.
Kehon kautta saadaan aikaan kokemus seksuaalisesta turvallisuudesta (/turvattomuudesta) ja luottamuksesta (/epäluottamuksesta).
Listaa kotityöt, joita kotonasi tehdään ukon viereen. Numeroi työt. Väritä tämän jälkeen hahmoon itsesi, kumppanisi, lastesi tai jonkun muun tekemä kotityö kotonasi. Anna teille jokaiselle oma väri. Lopuksi tarkastele kuka töitä tekee. Voisiko töitä jakaa tasaisemmin vai jakautuvatko ne jo tasaisesti? Vaikka työt jakautuisivat tasaisesti olisiko jollain kotityö, jonka haluaisit tehdä mieluusti? Voisitteko vaihtaa kotitöitä? Miten kotitöiden jakautuminen tasaisesti/ epätasaisesti vaikuttaa parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin? Voitte täyttää jokainen osallistuja (pariskunta ja lapset) omat akkanne ja vertailla vastauksianne keskustellen.
Tee seuraava harjoitus yhdessä kumppanisi kanssa. Jos olet yksin, tee harjoitus soveltaen. Kirjatkaa kumpikin 10 lappua, jossa on jokin asia, jolla toivoisit sinua hemmoteltavan arjessa. Sivelyn pitää olla toteutettavissa päivän aikana. Taitelkaa laput kiinni ja asettakaa astiaan. Nostakaa aamuisin laput ja toteuttakaa sen hemmottelu kumppanille/itselle päivän aikana. 10 päivän jälkeen kiinnittäkää huomiota siihen mitä suhteessa on tapahtunut? Oletko huomannut eroa? Jos olet tehnyt hemmottelut itsellesi, mieti miten voit? Onko itsestä huolehtiminen antanut voimaa ja energiaa jaksamiseen? Katso kumppaniasi viikon ajan silmiin ainakin 8 kertaa päivässä tiedostaen, että katsot häntä. Katso häntä rakastaen. Mitä katseet saavat aikaan? Katso myös lastasi samoin. Millaisia asioita katse saa aikaan?
TERVEYDEN ULOTTUVUUDET fyysinen: oma keho ja sen toiminta, ulospäin näkyvä olemus, fyysinen toimintakyky: voiko esim. kuulla, nähdä, kävellä, puhua, ottaa kiinni käsillään, millaisia sairauksia sairastaa tai vammoja kehossa on, ikä vaikuttaa fyysiseen terveyteen myös psyykkinen: toimintakykyisyys, oma kokemus omasta terveydestä, sidoksissa kokemukseen omasta itsestä, omasta olosta, mielenterveys, mieliala, tunteiden kokeminen ja käsittely sosiaalinen: ihmiset, joiden kanssa ihminen on tekemisissä vuorovaikutuksellisissa suhteissa joko suoraan tai epäsuoraan, yhteiskunta, jossa ihminen asuu ja elää, sosiaalinen ulottuvuus asettaa normeja, arvoja ja luo asenteita ja ihanteita ihmisyyttä, terveyttä ajatellen, mahdollisuus luoda ihmissuhteita ja kuulua ryhmään vs. yksinäisyys kulttuurinen: uskomukset, arvot, tavat, normit. taiteen eri lajit ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kulttuurin, viestinnän ja kulttuurisen ilmapiirin luomat tavat olla ihminen, joita kulttuuriin kuuluvat ihmiset uusintavat, toisintavat ja uudelleenrakentavat suhteissaan. Tarjoaa mahdollisuuden myös haastaa ja kyseenalaistaa osatekijöitä seksuaalinen: ihmisen kykyä luoda kaunista ja hyvää, nauttia, tärkeä osa ihmisen identiteettiä, sidoksissa vahvasti kulttuuriin, aikaan ja paikkaan, jossa ihminen elää. henkinen: ihmisen kokemus ja ymmärrys omasta ainutkertaisuudestaan ja merkityksellisyydestään. Kykyä ja taitoa hurmioitua hetkistä ja yhteydestä itseensä ja/tai toisiin ihmisiin. Ihmisyyden ydin, sisäistä viisautta, joka ilmenee järjen ja tunteen yhteistoimintana ympäristötekijät: merkityksellinen kaikille em. ulottuvuuksille. Se, missä asuu, säätelee mahdollisuuksia paljon ja muovaa ihmisen kokemusta itsestään ja muista. Rajaa mahdollisuuksia tai tuo niitä ihmisen ulottuville. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. ruokaan, elämäntapaan, turvallisuuden tunteeseen, toimintakykyyn tai siihen mihin aika arjessa kuluu, millaisia hyödykkeitä ihmisen käytettävissä on. lähde: mukaellen Kerttu Perttilän terveyden ulottuvuus teoriaa.
5. Tunteiden tunnistamista ja sietämistä Lapsen äidin tai isän kyky myötäeläen tunnistaa pienen lapsensa erilaiset tunnetilat ja kyky nimetä ne kulttuurin käyttämillä yhteisillä sanoilla luo perustan lapsen tietoisuudelle elimistöstään, tunnetiloistaan ja siten itsestään (Stern 1985). Vanhempien kyky tunnistaa lapsensa tunnetiloja ei aina kuitenkaan ole tarkka. Tällöin lapsen kokema tunnetila voi saada väärän nimen. Koko elämän kestävä ristiriita tietoisen ja piilotajuisen minuuden välillä on siten alkanut. Piilotajuiseksi jäänyt kehon tunnetila edustaa aitoa minuutta, tunnetilalle annettu kielellisesti epätarkka nimi tietoista mutta kuitenkin epäaitoa minuutta (Lacan 1966/1977).
Ihminen oppii kasvatuksen lomassa tuntemaan häpeää erilaisista luonnollisista tunnetiloista ja siten tukahduttamaan nuo paheksutut tunnetilat. Vanhempien vaikeudet ja kyvyttömyys sietää erilaisia tunnetiloja, vaikuttaa vahvasti lapsen tunne-elämän taitoihin. Jokainen ihmislapsi oppii tuntemaan häpeää luonnollisten tunnetilojensa ja tunteittensa ilmaisemisesta kuka itkuisuudestaan, kuka vihaisuudestaan, kuka säikähdyksestään, kuka seksuaalisesta uteliaisuudestaan tai mielihyvästään. Myös omaan kehoon, tapaan olla ja elää ja omaan arvokkuuden tunteeseen saattaa liittyä häpeän tunteita, jos lapsi on sen oppinut varhaislapsuudessaan (Huttunen, 1997) Lapsen kasvu omiin tunteisiinsa, niiden tunnistamiseen ja sietämiseen on kaikki kaikessa. Ihminen, joka tunnistaa omat tunteensa ja on yhteydessä omaan minäänsä, on empaattinen. Tällainen ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ja näkyväksi, rakastetuksi. Empatiataito kasvaa ja kehittyy läpi elämän. Rakastetun ja arvostuksen kokemukset syntyvät arjen pienissä hetkissä. Kuultiinko sanani ja miten niihin reagoitiin. Pidettiinkö minua hyvänä, kosketettiinko rakkaudella ja kunnioittaen. Kasvatusinstituutioissa, kuten myös kodeissa, tunteet ja lapsen näkyväksi tekeminen ovat keskeisiä asioita empatiakasvatuksessa. Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien. Empatiataitoja, omaa seksuaalisuutta etsitään ja löydetään kiireettä ja rauhassa. Pedagoginen rakkaus, kasvattajan taito ja rehellinen halu kohdata kasvaja, korostaa jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja ainutlaatuisuutta, joka ei rakennu vain suoritusten ja ylikriittiseen suhtautumiseen tietynlaisesta olemisesta. (Skinnari, 2004)
Aikuinen, jolla on hyvä olla itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa, on hyvä malli aikuisuudesta. Tällainen aikuinen kykenee myös suhtautumaan lapseen lämmöllä, tunteet sallien.
Empatiakykyinen ihminen haluaa, osaa ja pystyy huomioimaan muut ihmiset samoilla oikeuksilla kuin itsellään katsoo olevan. Empatian avulla reagoimme toisissamme pieniinkin eleisiin ja ilmeisiin pystymme eläytymään toisen ihmisen tunteisiin, kokemuksiin ja silti auttamaan tai olemaan läsnä. Empaattinen ihminen ei koe tarvetta alistaa toista ihmistä oman valtansa alle. Laadukkaalla kasvatuksella voitaisiin siis vähentää seksuaalista väkivaltaa ja edistää ihmisten välistä tasa-arvoa. Empatiakasvatuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä koulujen ja päiväkotien arjessa, sillä empatiataito on seksuaalisuuden ydin. Ilman taitoa empatiaan ei ihminen voi kohdata omaa minuuttaan eikä myöskään toista ihmistä (Kemppainen ja Lajunen 2004; Tikkanen 2003; Skinnari 2004; Bildjuschkin ja Ruuhilahti 2008) Listaa tunteet, joita mieleesi tulee. Mieti milloin viimeksi koit po. tunteita. Millaisiin tunteisiin tilanteet liittyivät. Valitse tunteista yksi, joka on sinulle erityisen vaikea tai ikävä. Mieti miten tunteesta voisi päästä eteenpäin? Mieti miten osoitat tunteitasi? Näkyykö tunteesi ulospäin vai piilotatko ne? Miksi? Millaisia tunteita saa ilmentää julkisilla paikoilla ja mitkä ovat sopimattomia? Miksi? Millainen on unelmiesi kumppani, millaiseen ihmiseen voisit rakastua? Kirjaa kaikki ominaisuudet ylös. jos kohtaisit täydellisen kumppanisi, uskaltaisitko rakastua ja rakastaa ehdoitta. Mikä saattaisi epäilyttää sinua rakkaudessa tai unelmien kumppanissasi?
6. minä ja kehoni Sukupuoli on tiukasti sidoksissa kehoomme ja yksi keskeisimmistä käsitteistä, joilla ihminen määritellään (Charpenties 2001). Myös seksuaalisuus ja kehollisuus kietoutuvat toisiinsa. Kaikki puolestaan kietoutuu ympäristössämme oleviin asioihin ja ihmisiin, kulttuuriimme. Käsitys itsestämme, omasta kehostamme, syntyy monimutkaisissa vuorovaikutuskuvioissa muiden ihmisten kanssa. Voidakseen löytää itsensä, oman kehollisuutensa, seksuaalisuutensa oman yhteisönsä jäsenenä on voitava arvioida itseään suhteessa muihin ihmisiin, yleisiin normeihin ja omaan käsitykseen niin itsestään kuin normiin verrattuna. Minäkuva, itsetunto ja identiteetti rakentuvat sekä sisäisesti että ulkoisesti melko paljon kehollisuuden kautta (myös seksuaalinen minäkuva, itsetunto ja identiteetti). Kaikki sanottu, kirjoitettu, jokainen toiminto on kehosta lähtöisin. Yhdellä katseella voimme päätellä toisen ihmisen ajatuksista ja tunteista paljon. Asennot, eleet, ilmeet, tapa liikkua välittää meille kulttuurisidonnaista tietoa. Ihminen kasvaa todennäköisesti empaattisemmaksi henkilöksi, mikäli hän saa läheisyyttä ja hyviä kosketuksia osakseen niin lapsena kuin aikuisuudessakin. Lähes neljännes valveillaoloajastamme arvioidaan menevän sosiaalisiin suhteisiin, kosketukseen toisen ihmisen kanssa. Kaipaamme kosketusta, näkyvänä olemista, siitä kertovat monet vaihtoehtoiset kosketukseen perustuvat hoitomuodot. Ihminen etsii omaa yhteyttään oman minänsä ja kehonsa välillä läpi elämänsä.